perjantai 30. joulukuuta 2016

Uutta vuotta juhlistavat myös revontulet

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Revontuliennuste 30.12.2016–2.1.2017


Auringon aktiivisuus on ollut hyvin matalalla, täysin pilkuttomia vuorokausia on ollut kuluneena vuonna 31 eli noin 8 %. Viimeisen vuorokauden aikana aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 437 km/s ja IMF:n Bz-komponentti on saavuttanut lukeman -5 nT. Lähiavaruuden elektronien määrä on ollut kohtalainen.

Ennuste

Lähivuorokausien avaruussäähän vaikuttaa aurinkotuulen tihentymä. Kp-indeksin odotetaan kohoavan tämän vuorokauden aikana arvoon 4 ja seuraavana yönä (uudenvuoden yö) arvoon 5. Tämä puolestaan aiheuttaa maapallon magneettikenttään noin puolivuorokautta kestävän G1-luokan magneettisen myrskyn, jonka aikana revontulet ovat todennäköisiä.

Yö 30./31. on suhteellisen rauhallinen. Revontulia voidaan nähdä Vaasa–Kajaani-linjan pohjoispuolella hyvällä todennäköisyydellä. Keski-Suomessa revontulien mahdollisuus on kohtalainen ja etelärannikolla vähäinen. Revontulet ovat kaikkialla rauhallisia, lähinnä vöitä tai kaari, joissa silloin tällöin näkyy säteitä. Säteiden näkyminen Lapissa on todennäköisempää kuin muualla.

Yö 31./1. on revontulien yö. Tulia voidaan nähdä koko maassa hyvällä todennäköisyydellä, Lapissa jopa todennäköisyys on hyvin korkea. Revontulia voi bongata jo iltahämärissä ja niitä näkynee aina aamun tunteihin asti.

Yö 1./2. on jo kaikin puolin rauhallisempi. Revontulia nähtäneen Lapissa hyvällä todennäköisyydellä, Keski-Suomessa repot ovat mahdollisia ja etelärannikollakin mahdollisuus on vähäinen tai hieman sitä parempi. Kaiken kaikkiaan yö on 30./31. yön kaltainen.


tiistai 27. joulukuuta 2016

Revontuliennuste 27.–30.12.2016

Vähäisiä revontullia joulupäivän iltana Tampereen
Ursan revontulikameran näkemänä. Kuva © Tampereen Ursa ry.
Auringon aktiivisuus on ollut matala, vain joitakin B-luokan flare-purkauksia on esiintynyt. Maapallon lähiavaruuden tilaan on vaikuttanut korona-aukko, joka on kiertymässä asemaan, jossa sen vaikutus maapalloon on voimakkain.

Magneettikenttä on ollut hieman rauhaton viimeisen 24 tunnin aikana, jolloin Kp-indeksi saavutti huippuarvon 4. Aurinkotuulen nopeus saavutti huippunopeuden 742 km/s ja IMF-kentän suurin etelänsuuntainen (Bz) arvo oli -4 nT. Magneettikentän BZ suunta on kuitenkin vaihdellut hyvin nopeasti, jopa 20 minuutin sykkeellä.

Vapaiden suurenergisten elektronien määrä on ollut korkeahko.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän matalana seuraavien vuorokausien aikana. Aurinkotuulen hiukkastiheydessä ei odoteta tapahtuvan äkillisiä muutoksia vaan ainoastaan vähäistä ja hidasta kasvua. Maapallon lähiavaruuden tilaan tulee vaikuttamaan ennustejakson jälkeen tapahtuva kohtaaminen aurinkotuulen tihentymän kanssa. Aurinkotuulen tiheyden kasvaessa vastaavasti nopeuden odotetaan hitaasti vähenevän siten, että ennustejakson lopulla se olisi alentunut noin 400 km/s.

Maapallon magneettikentän odotetaan pysyttelevän rauhallisena, joskin joitakin pienempiä episodeja saattaa esiintyä lähivuorokauden aikana. Kp-indeksin odotetaan pysyvän matalana (1–2) koko ennustejakson ajan.

Kaikkina ennustejakson kolmena yönä rauhallisia revontulia voi pienellä todennäköisyydellä näkyä Lapissa. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähdään.


lauantai 24. joulukuuta 2016

Pitkäaikainen revontuliennuste 24.12.2016 – 14.1.2017

Ennustettu KP-indeksin kehitys. Kuva © Kari A. Kuure
lähde SWPC.
Kp-indeksin odotetaan putoavan joulun pyhien aikana arvoon 2 tai vieläkin alemmaksi. 

Tilanne jatkuu samanlaisena uudenvuoden yli, sillä indeksin odotetaan kohoavan 2. tammikuuta alkaen ensin arvoon 3 ja 4. ja 5. päivinä arvoon 5. Sen jälkeen seuraa parin vuorokauden mittainen laskuvaihe ja Kp-indeksin odotetaan asettuvan jälleen arvon 2 tietämille. Ennustejakson lopulla Kp-indeksi näyttäisi hiljalleen kohoavan.

Ennuste
Joulun jälkeen merkittäviä revontulia nähtäneen 4.–7. tammikuuta välisenä aikana. Muutoin revontulitoiminta on vaatimatonta ja lähinnä niitä voi satunnaisesti esiintyä Lapissa.

Revontuliennuste 24.–27.12.2016

Tampereen Ursan revontulikameran ottama kuva illan aikana
näkyneistä revontulista. Kuva © Tampereen Ursa ry.
Maapallonmagneettikenttä on ollut aktiivinen kuluneen vuorokauden aikana. Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 770 km/s ja IMF:n Bz-komponentti -5 nT. Energisiä elektroneja oli Maan magneettikentässä kohtuullisen runsaasti. 

Vastoin edellistä ennustetta suhteellisen kirkkaita ja aktiivisia revontulia nähtiin Keski-Suomea myöten jo illan aikana.

Ennuste

Aurinkotuulen nopeuden odotetaan pysyvän noin 500 km/s tuntumassa ja hiukkastiheyden tavanomaisessa 5 p/cm3. Kp-indeksin odotetaan vaihtelevan 2–4 kahden ensimmäisen vuorokauden aikana ja sen jälkeen putoavan arvoihin 1–2.

Yö 24./25. Lapissa revontulia voidaan nähdä hyvällä todennäköisyydellä. Oulun ja Vaasan välisellä vyöhykkeellä revontulien näkyminen on mahdollista, mutta Keski-Suomea etelämpänä revontulien mahdollisuus on heikko.

Yö 25./26. on edellistä heikompi revontuliyö. Lapissa revontulien näkymisen mahdollisuus on kohtalainen tai hieman pienempi, mutta Oulun eteläpuolella revontulia tuskin nähdään.

Yö 26./27. on suunnilleen edellisen yön kaltainen. Lapissa revontulien todennäköisyys on pieni, mutta muualla niitä kohtuullisella varmuudella ei nähdä.




keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Revontuliennuste 21.–24.12.2016

Maapallon lähiavaruudentilaan vaikuttaa vielä noin vuorokauden ajan korona-aukko joka ulottuu Auringon pohjoisnavalta ekvaattorin yli eteläiselle pallonpuoliskolle. Aukko ei kuitenkaan ole yhtenäinen vaan repaleita tihentyneestä aurinkotuulesta voi olla omat vaikutuksensa avaruussäähän. Kuluneen vuorokauden aikana aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 380 km/s ja magneettikentän Bz-komponentti  -7 nT lukemissa. Yli 2 MeV elektroneja on ollut hyvin vähän.

Ennuste

Vuorokauden vaihtuessa 21./22. maapallo kohtaa vähäisen aurinkotuulen tihentymän, joka nostaa hiukkastiheyden noin kaksinkertaiseksi. Samalla aurinkotuulen nopeus hieman vähenee. Aurinkotuuli harvenee hieman seuraavien vuorokausien aikana, jota vastaavasti aurinkotuulen nopeus hieman kasvaa.

Maapallon magneettikentän odotetaan joutuvan epävakaaseen tilaan, jonka seurauksena koetaan pieni magneettinen myrsky 21./22. päivien välisenä yönä. Kp-indeksin odotetaan kohoavan maksimissaan arvoon 5 vielä tämän vuorokauden aikana. Myrsky laantuu hitaasti seuraavien vuorokausien aikana, Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän arvossa 4 koko seuraavan vuorokauden ja putoavan arvoon 3 ja 2 kolmantena vuorokautena.

Yö 21./22. on revontuliyö ainakin Lapissa. Revontulien näkymisen mahdollisuus Keski- ja Etelä-Suomessa on hyvä ja voidaanpa revontulia nähdä kirkkaimpien purskeiden aikana jonkinlaisella todennäköisyydellä Baltiassa, Etelä-Ruotsissa, Tanskassa ja Brittein saarilla.

Yö 22./23. on edellistä rauhallisempi. Revontulien todennäköisyys Lapissa on hyvä, Keski-Suomessa kohtalainen ja etelärannikollakin jonkinlainen. Suomea etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 23./24. on edellistä yötä rauhallisempi. Lapissa revontulien todennäköisyys on kohtuullinen, mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään. Jos jotakin näkyy, niin repot ovat hyvin heikkoja ja näkyvät lähinnä kamerakuvissa.


sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Revontuliennuste 18.–21.12.2016

Auringon aktiivisuus ja maapallon magneettikenttä ovat olleet hyvin rauhallisia muutaman viime vuorokauden aikana. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana aurinkotuulen nopeus saavutti maksimiarvon 423 km/s, hiukkastiheyden ollessa noin 8 partikkelia cm3. IMF:n Bz-komponentin suurin eteläsuuntainen voimakkuus on ollut -5 nT. Kp-indeksi on ollut hyvin matala, sen suurin arvo 3+ saavutettiin viime yön aikana.

Ennuste

Lähiavaruuden tilassa ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia. Kp-indeksin arvon odotetaan kohoavan jonkin verran: maanantaina ja tiistaina maksimiksi ennustetaan arvoa 4 ja keskiviikoksi (21.12.) jopa arvoa 5.

Yö 18./19. tulee olemaan rauhallinen. Revontulien todennäköisyys on Lapissa hyvä, mutta muualla heikko.

Yöt 19./20. ja 20./21. ovat ensimmäistä yötä parempia. Lapissa revontulien todennäköisyys on erittäin hyvä ja niitä voidaan odottaa näkyvän myös Keski-Suomessa hyvällä todennäköisyydellä. Aivan etelärannikolla revontulien näkyminen on hieman epätodennäköisempää kuin muualla mutta se on silti mahdollista.


Pitkäaikaisen ennusteen mukaan Kp-indeksi tulee pysyttelemään muutaman ennustejaksoa seuraavan vuorokauden ajan korkeissa lukemissa, joten revontulien näkymisen todennäköisyys koko maassa on suhteellisen hyvä.

tiistai 13. joulukuuta 2016

Revontuliennuste 13.–16.12.2016

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä ja tilanteeseen ei odoteta suurempia muutoksia ennustejakson aikana. Maapallon magneettikenttä on ollut hieman rauhaton, aurinkotuulen nopeus lähiavaruudessa on ollut maksimissaan 580 km/s. IMF-kentän eteläsuuntainen komponentti (Bz) saavutti maksimiarvon -2 nT, eikä siinä odoteta tapahtuvan suurempia muutoksia.

Avaruussäähän vaikuttaa edelleen laaja korona-aukko, jonka lähde on jo kiertynyt Auringon kiekon länsireunan taakse. Koronassa ei ole napojen pysyviä korona-aukkojen lisäksi merkittäviä aukkoja.

Ennuste


Yöt 13./14., 14./15. ja 15./16. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän hyvin matalalla arvojen 1 ja 2 välissä. Heikkoja revontulia voitaneen nähdä kaikkein pohjoisimmassa Lapissa, mutta niiden todennäköisyys ei ole kovinkaan hyvä. Etelämpänä revontulia tuskin nähtäneen.

lauantai 10. joulukuuta 2016

Revontuliennuste 10.–13.12.2016

Revontulet 9.12.2016 loimottivat kirkkaana kello 23 aikoihin.
Revontulia näkyi koko yön, mutta alkuillan ja aamuyön
reposet olivat himmeämpiä.
Kuva © Tampereen Ursa ry.
Auringon aktiivisuus on ollut hyvin alhainen ja maapallon lähiavaruuden avaruussäähän on vaikuttanut Auringosta lähtöisin oleva korona-aukko. Aurinkotuulen nopeus saavutti huippulukeman 734 km/s, IMF-kentän Bz-komponetti oli voimakkaimmillaan -8 nT.

Maan magneettikenttä on ollut rauhattomassa tilassa ja se huipentui 9.päivän iltana G1-luokan magneettiseksi myrskyksi. Rauhallisia revontulia nähtiin koko maassa. Myrskyä kesti noin 6 tunnin ajan ja esimerkiksi Tampereen Ursan sääkamera kuvasi revontulia lähes koko pimeän yön ajan. Voimakkaimmillaan myrsky oli noin kello 23 Suomen aikaa.


Ennuste

Geomagneettinen aktiivisuus jatkunee noin vuorokauden rauhattomassa tilassa, jolloin G1-luokan magneettiset myrskyt tai alimyrskyt ovat mahdollisia. Rauhattomuus kuitenkin heikkenee tulevina vuorokausina.

Yö 10./11. tulee olemaan edellistä yötä rauhallisempi. Kp-indeksi saavuttanee arvon 4 tai korkeintaan arvon 5, jolloin revontulia nähdään hyvällä todennäköisyydellä Lapissa. Keski-Suomessa revontulien näkyminen on mahdollista ja maamme etelärannikolla todennäköisyys on kohtalainen. Aika-ajoin revontulet voivat olla aktiivisia.

Yö 11./12. on edellistä yötä selvästi rauhallisempi. Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 3. Revontulien todennäköisyys Lapissa on kohtalainen, mutta niitä tuskin nähdään Keski-Suomessa tai etelärannikolla.


Yö 12./13. on edelleen hyvin rauhallinen. Revontulien todennäköisyys on jonkinlainen Lapissa, Pohjois-Lapissa ehkä hieman parempi, mutta Keski- ja Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähtäneen.

tiistai 6. joulukuuta 2016

Revontuliennuste 6.–9.12.2016

Geomagneettinen kenttä on ollut viimevuorokausien aikana rauhallinen. Aurinkotuulen nopeus on ollut 340 km/s. IMF-kentän Bz-komponetin voimakkuus on ollut -5 nT. Kp-indeksi on vaihdellut arvon 1 molemmin puolin.

Lähestymme talvipäivänseisausta ja maapallon asento Auringon suhteen mahdollistaa protonien ja elektronien tunkeutumisen magneettikenttään aikaisempaa heikommin. Tästä seuraa reposten vähäisempi näkyminen sellaisessakin tilanteissa, jossa tasauspäivien aikoihin nähtäisiin komeita revontulia.

Ennuste

Auringon etelänavalta pohjoiselle pallonpuoliskolle ulottuva korona-aukko alkaa vaikuttaa maapallon lähiavaruuden olosuhteisiin. Aurinkotuulen nopeuden odotetaan kasvavan noin 600 km/s mutta samalla saavutetaan hyvin matala hiukkastiheys, aluksi ”normaali” tiheys eli noin 5 hiukkasta per kuutiosenttimetri ja ja 8. ja 9. päivinä noin 3 hiukkasta /cm3.

Kp-indeksin odotetaan kohoavan 7. päivän iltana ja saavuttavan maksiminsa 8. päivän aamun tunteina. Silloin Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 5, joka merkitsee vähäistä G1-luokan magneettista myrskyä. Tämän jälkeen indeksin arvon odotetaan putoavan arvoon 2.

Yö 6./7. on rauhallinen. Revontulia voi odottaa hyvällä todennäköisyydellä Pohjois-Lapissa, etelämpänä todennäköisyys putoaa kohtalaiseksi tai jopa huonoksi.

Yö 7./8. on edellistä yötä hieman parempi. Silloin revontulien todennäköisyys on hyvä Lapissa, ja rauhallisia tulia voitaneen nähdä Keski-Suomessa. Etelä-Suomessa heikkoja revontulia voidaan tavoitella kameroilla kohtuullisella todennäköisyydellä.


Yö 8./9. on hieman edellistä yötä heikompi, mutta ensimmäistä yötä parempi. Revontulien näkymisen todennäköisyys Lapissa on hyvä, etelämpänä heikkoja reposten todennäköisyys on keskinkertainen ja niitä voidaan odottaa näkyvän vasta aamuyöstä.


lauantai 3. joulukuuta 2016

Revontuliennuste 3.–6.12.2016

Auringon aktiivisuus on ollut ennätyksellisen rauhallista, viimepäivien voimakkaimmat flare-purkaukset ovat olleet B-luokkaa, jotka ovat vain vaivoin ylittäneet taustakohinan. Samaan aikaan maapallon lähiavaruudessa aurinkotuulen tiheys on ollut matala ja nopeus on ollut tavanomainen tai hieman sen alapuolella. Kp-indeksi on vain pari kertaa kivunnut arvoon 2, muutoin se on ollut 1 tai vieläkin alempi.

Tilanne tulee hieman muuttumaan lähivuorokauden aikana. Maapallo kohtaa aurinkotuulen tihentymän vielä tämän vuorokauden kuluessa. Sen vaikutuksesta hiukkastiheys kohoaa noin viisikertaiseksi aikaisempaan tiheyteen verrattuna. Tiheyshuippu saavutettaneen 4.12. illalla. Tosin tihentymässä hiukkasten nopeudet putoavat entisestään, aina 300 km/s.

Hiukkastiheys lähtee huipun jälkeen laskuun ja saavuttaa 6.12. varhain aamulla tavanomaisen tasonsa (< 5 par/cm3), jolloin hiukkasten nopeuskin kohoaa noin 600 km/s. Tämä episodin jälkeen maapallon lähiavaruuden tilaan vaikuttaa Auringon etelänavalta kohti pohjoista kurottuva laaja korona-aukko, jonka vaikutuspiirissä olemme noin kymmenen vuorokautta.

Ennuste

Revontulitoiminta tulee olemaan ennustejaksolla vähäistä koko maassa.

Yö 3./4. on rauhallinen, Kp-indeksi kohoaa aamun tunteina arvoon 3, joka merkitsee sitä, että vain Pohjois-Lapissa voidaan nähdä rauhallisia revontulia edes kohtuullisen hyvällä todennäköisyydellä. Etelä-Lapissa todennäköisyys on heikko ja Keski- aja Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähtäneen. Aamulla Kp-indeksi laskee arvoon 2.


Yöt 4./5. ja 5./6. ovat edellisen kaltaisia. Kp-indeksin odotetaan kohoavan aamun tunteina hetkeksi arvoon 3, jolloin vain Pohjois-Lapissa voitaneen nähdä heikkoja revontulia edes jonkinlaisella todennäköisyydellä. Etelämpänä revontulien näkyminen on epätodennäköistä.

maanantai 28. marraskuuta 2016

Pitkäaikainen revontuliennuste: joulukuu 2017

Ennustettu Kp-indeksi joulukuussa.
Kuva © Kari A. Kuure.
Pitkäaikainen revontuliennuste ulottuu jouluaattoon (24.12.2016). Talvipäivänseisauksen lähestyessä revontulitoiminta laantuu jonkin verran. Auringon aktiivisuus on ollut matalalla tasolla ja avaruussäähän on vaikuttanut merkittävänä tekijän korona-aukot. Korona-aukkojen merkitys kasvaa ennustejaksolla.

Kp-indeksi odotetaan pysyttelevän matalissa arvoissa aina joulukuun 7. päivään asti. Tällöin sen odotetaan kohoavan suurimpaan arvoon 4 ja pysyttelevän siinä, kunnes se kohoaa arvoon 5 joulukuun 10. päivänä. 

Nousu taittuu heti synnyttään ja jo seuraavan vuorokauden aikana Kp-indeksin maksimiarvo on enintään arvossa 3. Tämän jälkeen seuraa viikon verran matalia indeksin arvoja, kunnes joulukuun 18. alkaa vähäinen nousu. Seuraavana päivänä saavutetaan indeksin arvo 4 ja joulukuun 21. päivänä arvo 5. Tässä arvossa indeksi pysyttelee seuraavankin päivän mutta sen jälkeen avaruussää rauhoittuu ja indeksi saavuttaa arvon 4 ennustejakson päättyessä.

Revontulia voitaneen nähdä joulukuun 7–11. päivien välisenä aikana. Ennustejakson lopulla on toinen mahdollinen revontuliesiintymä joulukuun 19. päivästä alkaen jakson loppuun 24.12. asti. Etelä-Suomessa revontulet todennäköisesti näkyvät jaksojen keskimmäisinä vuorokausina, mutta Lapissa niitä nähtäneen jaksojen aikana kokonaan ja mahdollisesti myös matalan indeksin aikana.



torstai 24. marraskuuta 2016

Revontuliennuste 24.11. – 27.11.2016

Maapallon ympäristön avaruussäähän vaikuttaa hieman repaleinen korona-aukko, joka ulottuu Auringon pohjoisnavalta ekvaattorin yli eteläiselle pallonpuoliskolle. Korona-aukossa hiukkastiheys on noin 5 partikkelia /cm3 ja hiukkasten nopeudet 400–450 km/s. Kohdatessaan maapallon magneettikentän, aurinkotuuli aiheuttaa jonkin verran epävakautta magnetosfääriin.

Ennuste

Yö 24./25. on ennustejakson aktiivisin. Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 4, joka merkitsee yleensä sitä, että Lapissa revontulien näkymismahdollisuus on hyvä. Keski-Suomessa revontulia voidaan nähdä jonkinlaisella todennäköisyydellä, mutta etelärannikolla todennäköisyys on heikohko.

Yö 25./26. on edellisen kaltainen. Lapissa revontulia nähtäneen todennäköisyydellä hyvä tai kohtalainen ja etelämpänä todennäköisyys laskee sen mukaan mitä etelämpänä ollaan.


Yö 26./27. on hieman heikompi kuin edelliset yöt. Lapissa revontulien todennäköisyys on heikohko ja Keski- ja Etelä-Suomessa huono tai näkyminen ei ole todennäköistä.


maanantai 21. marraskuuta 2016

Revontuliennuste 21.–24.11.2016

Kuvasta näkyy kuinka voimakas ja laaja koronaukko on
siirtymässä sellaiseen asemaan, jossa se vaikuttaa
maapallon lähiavaruuden tilaan merkittävästi. Auringon
aktiivisuuden minimikausina esiintyvät korona-
aukot ovat tärkeimmät revontulien aiheuttajat.
Kuva GOES-13/NOAA/SWPC.
Auringon toiminta on rauhallista, sen pohjoisnavalta ekvaattorin eteläpuolelle ulottuu korona-aukko, joka tulee vaikuttamaan lähivuorokausien avaruussäähän. Tänään vielä maapallon kohdalla on aurinkotuulen tihentymä, jossa hiukkastiheys on noin 7 hiukkasta/cm3. Hiukkastiheys tulee kuitenkin vähenemään 22. päivän kuluessa ja samalla hiukkasten nopeus tulee kasvamaan tämänhetkisestä 400 km/s aina 600 km/s asti viimeistään 23. päivän iltaan mennessä.

Ennuste

Yö 21./22. on vielä vähäisen revontulitoiminnan aikaa koko maassa. Lapissa revontulien näkymisen mahdollisuus on kohtalainen mutta etelämpänä vähäinen. Kp-indeksin maksimiarvolle ennustetaan lukemaa 3.

Yö 22./23. Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 5, joka merkitsee G1-luokan geomagneettista myrskyä. Tällöin Lapissa revontulien näkymisen mahdollisuus on hyvä jo iltayöstä alkaen. Etelämpänä revontulien näkymisen mahdollisuus on kohtalainen aina aamuyön tunneille asti. Suomea etelämpänä Balttiassa, Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa on vähäinen mahdollisuus revontulien näkymiseen.


Yö 23./24 Muistuttaa hyvin paljon edellistä yötä. Kp-indeksin odotetaan ainakin käyvän arvossa 5. Jos tämä toteutuu, ainakin lyhytaikaisia alimyrskyjä esiintyy yön aikana. Lapissa revontulien mahdollisuus hyvä tai kohtalainen ja etelämpänä kohtalainen, joskin niiden aktiivisuus ei ole kovinkaan merkittävä ja repot himmenevät aamuyön tunteina. Suomen etelärannikkoa etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

perjantai 18. marraskuuta 2016

Revontuliennuste 18.–22.11.2016

Maapallon lähiavaruudessa on aurinkotuulen harventuma. Hiukkastiheys on vain 5 protonia /cm3 ja nopeus noin 400 km/s. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä ensiyönä Maa kohtaa Auringosta tulevan tihentyneen aurinkotuulen. Hiukkastiheys kaksinkertaistuu mutta samalla nopeus vähenee arvoon 350 km/s. Kohtaavan aurinkotuulen magneettikenttä on todennäköisesti pohjoiseen, jolloin revontulet ovat, jos niitä esiintyy lainkaan, himmeitä ja rauhallisia.

Ennuste

Yö 18./19. Kp-indeksin odotetaan kohoavan enintään arvoon 4. Toteutuessaan himmeitä revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on vähäinen.


Yöt 19./20. ja 20./21. ovat erittäin rauhallisia myös Lapissa. Kp-indeksin odotetaan nousevan jälleen korkeintaan arvoon 4. Lapissa revontulien mahdollisuus on hyvä mutta etelämpänä korkeintaan kohtalainen tai heikko riippuen havaitsijan leveyspiiristä.

perjantai 11. marraskuuta 2016

Revontuliennuste 11.–14.11.2016

Maapallon on joutunut korona-aukkoon, joka ulottuu Auringon etelänavalta ekvaattorin yli jonkin matkaa pohjoiselle pallonpuoliskolle. Aukosta johtuen lähiavaruuden hiukkastiheys on alhainen, mutta aukolle tyypilliseen tapaan, hiukkasten nopeus on korkeahko, yli 600 km/s. 

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Kp-indeksi saavutti arvon 4,67 ja maapallon magneettikenttä on ollut rauhaton 10.11. kello 17 alkaen. Tilanteen odotetaan jatkuvan samankaltaisena parin lähivuorokauden ajan.

Ennuste

Yö 11./12. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän suhteellisen korkeissa arvoissa. Huippuarvo (Kp=5) ja siihen liittyvä geomagneettinen alimyrsky (G1) kehittyy jo hieman ennen puolta yötä ja jatkuu aamun tunneille asti. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Lapissa jo alkuillasta. Muualla Suomessa revontulia jouduttaneen odottelemaan kello 23 tietämille. 

Balttiassa, Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa on pieni mahdollisuus rauhallisten revontulien näkymiselle puolenyön jälkeen (Suomen aikaa). Revontulien näkymisen todennäköisyys on kohtalainen tai hyvä koko Suomen alueella.


Yöt12./13. ja 13./14. Kp-indeksi pysyttelee maksimissaan arvossa 4. Magneettikenttä pysyttelee rauhattomana, mutta siihen ei kehity merkittäviä alimyrskyjä. Näin ollen revontulien kirkkaus on jonkin verran ensimäistä yötä himmeämpiä ja rauhallisempia, mutta niitä nähtäneen kohtalaisella todennäköisyydellä koko Suomessa, Lapissa jo iltayön aikaan. Aivan etelärannikolla revontulet, jos niitä näkyy lainkaan, ovat hyvin himmeitä, lähinnä vain harsoa aamuyön tunteina.

tiistai 8. marraskuuta 2016

Revontuliennuste 8.–11.11.2016

ENLIL-ennuste maapallon magneettikenttään törmäävästä
CME-pilvestä. Ajat ovat UT aikoija. Kuva SWPC.
Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Marraskuun 5. päivänä yllättäen kohti Maata lähtenyt CME-pilvi saavuttaa magneettikenttämme tämän päivänä aikana. Lähiavaruuden hiukkastiheyden odotetaan kohoavan yli kymmenkertaiseksi tätä edeltävään tiheyteen verrattuna törmäyksen tapahtuessa. Aurinkotuulen nopeus kohoaa samalla noin 500 km/s. Yöhön mennessä CME-pilvi on jo sivuuttanut maapallon ja magneettikenttään vaikuttaa lähinnä pilven jättöpuolella oleva aurinkotuulen harventuma.


Ennuste

Yö 8./9. Kp-indeksin arvioidaan kohoavan illan ja iltayön kuluessa arvoon 5, joka merkitsee G1-luokan magneettista alimyrskyä. Lähes yhtä nopeasti se kuitenkin laskee aamuyön tunteina arvoon 4 ja jopa alemmaksi. Magneettikenttä kuitenkin pysyttelee rauhattomana hieman pidempään. Revontulia on odotettavissa Lapissa heti pimeän alettua. Etelä-Suomessa revontulia joudutaan odottelemaan kello 23 asti.

Revontulia voidaan nähdä keskiyöllä myös Balttiassa, Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa, joskin näillä leveyksillä niiden kirkkaus on huomattavan vähäistä. Suomessa revontulia nähtäneen aivan aamun tunteihin asti. Lapissa revontulien todennäköisyys on hyvä, muualla Suomessa kohtalainen ja Suomen eteläpuolella vähäinen.


Yöt 9./10. ja 10./11. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän arvossa 3 tai jopa vähän vähemmän sillä magneettinen rauhattomuus on laantumassa. Tämä merkitsee sitä, että revontulitoiminta on rauhallista, tulet ovat himmeitä ja lähinnä harsomaisia vöitä. Revontulia nähtäneen Lapissa ja hieman siitä etelään. Lapissa revontulien todennäköisyys on kohtalainen, Keski-Suomessa vähäisestä kohtalaiseen ja Etelä-Suomessa vähäinen. 


lauantai 5. marraskuuta 2016

Revontuliennuste 5.–8.2016

Maapallo on joutumassa aurinkotuulen tihentymään, joka nostaa lähiavaruutemme hiukkastiheyden aluksi kaksinkertaiseksi ja kolmantena vuorokautena viisinkertaiseksi. Aurinkotuulen nopeus laskee samaan aikaan alle 400 km/s vauhtiin.

Kolmen vuorokauden Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän matalissa arvoissa (maksimit 2–3) koko ennustejakson ajan huolimatta edellä kerrotusta lähiavaruuden tilan muutoksesta. Tässä tilanteessa revontilitilanteen arvioiminen on vähintäänkin haasteellista.

Ennuste

Yöt 5./6. ja 6./7. Rauhallisia ja himmeitä revontulia nähtäneen ainoastaan Lapissa. Jos repoja nähdään, niin niitä voi etsiä taivaalla puolen yön jälkeen parin tunnin ajan. Revontulien näkymisen todennäköisyys on vähäinen.

Yö 7./8. ei juuri poikkea aikaisemmista. Revontulia voidaan nähdä Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla Oulun leveydeltä pohjoiseen. Revontulien mahdollisuus Lapissa on kohtalainen ja muualla vähäinen.

Huomioitavaa

Kp-indeksi yleensä kohoaa kuvatunlaisessa lähiavaruuden muutostilassa. Jos näin tapahtuu, revontulia voidaan nähdä ennustettua laajemmalla alueella ja ne voivat olla ennustettua kirkkaampia ja aktiivisempia. Lisäksi lähiavaruuden magneettikentän (IMF) Bz-komponentti voi kääntyä odotettua voimakkaammin kohti etelää, jolloin revontulia voitaneen nähdä jopa Keski-Suomessa.


tiistai 1. marraskuuta 2016

Pitkäaikainen revontuliennuste: marraskuu 2016

Auringon aleneva aktiivisuus näkyy auringopilkkuluvun
laskevan asuuntana. Kuva NOAA/SWPC.
Auringon aktiivisuus lähestyy minimiä. Sitä joudutaan kuitenkin vielä odottelemaan muutaman vuoden, mutta selvät merkit tulevasta on jo näkyvissä. 

Auringossa on ollut tähän mennessä tänä vuonna jo 21 pilkutonta vuorokautta (8 %) ja flare-toiminta on ollut vaatimatonta. Voimakkaimmat flare-purkaukset ovat olleet C-luokkaa.  Auringosta lähteneiden CME-purkausten määrä on myös ollut vähäinen ja niiden koko ja nopeuskin ovat olleet tyypillisiä minimille.

Revontulia on kuitenkin nähty kuluneena syksynä kohtuullisen runsaasti. Tämäkin on tyypillistä lähestyvälle minimille. Revontulet ovat aiheutuneet korona-aukoista, joissa aurinkotuulen hiukkastiheys on tavanomaista vähäisempää mutta hiukkasten vauhti on ollut parikin kertaa nopeampaa kuin normaalitilanteessa. Vauhdikas aurinkotuuli törmätessään maapallon magneettikenttään, aiheuttaa siihen häiriötiloja, joiden seurauksena syntyy revontulia.

27 vuorokauden ennuste

Kp-indeksi kertoo maapallon magneettikentän tilan.
Kuva NOAA/SWPC.
Marraskuun alkupuoliskolla on odotettavissa suhteellisen rauhallista. Kp-indeksi pysyttelee alhaisissa lukemissa (ylimmät lukemat 2–3) aina 12. päivään asti. Silloin indeksi lähtee nousuun ja saavuttaa maksimin (arvo 5) seuraavana päivänä. Tämän jälkeen mennään parin vuorokauden ajan alenevan indeksin lukemissa ja minimi (< 2) saavutetaan 16.–18. päivinä.

Marraskuun 19. päivänä indeksin odotetaan jälleen kohoavan jonkin verran (arvoon 3) ja korkeimmillaan se on 20.–24., jolloin maksimi arvo on 6. Tämän jälkeen tilanne hieman rauhoittuu mutta pysyttelee epävakaana.

Revontulia voidaan odottaa silloin kun Kp-indeksin arvo kohoaa havaintopaikalla magneettisen leveyspiirin määrittelemään arvoon. Lapissa ja Pohjois-Suomessa indeksi arvon ollessa 3 (tai jopa alempi) rauhallisia revontulia voi näkyä. Keski-Suomessa indeksin yleensä täytyy olla 3,67 ja aivan etelärannikolla 4,33, jotta revontulia voisi odottaa jonkinlaisella todennäköisyydellä.

Taustaa

Auringon aktiiviset alueet näkyvät kuvassa vaaleampina
alueina. Auringonpilkut esiintyvät aina aktiivisilla
alueilla, mutta kaikissa aktiivisuusaleueilla ei ole pilkkuja.
Kuva © Kari A. Kuure.
Pitkäaikainen ennuste perustuu Auringon aktiivisten alueiden pitkään ikään, jolloin sama alue voi kiertää monta kertaa Auringon ympäri ennen katoamistaan. Näin ollen, jos revontulia on jonakin yönä näkynyt, niitä voi näkyä myös 27 vuorokauden kuluttua. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen: aktiivisuusalueen voimakkuus ei ole pysyvä, vaan se voi voimistua ja aikanaan se myös heikkenee ja katoaa. Lisäksi uusia aktiivisuusalueita syntyy ja ne voi vahvistaa jo heikentynyttä vanhempaa aktiivisuusaluetta.

Auringossa pysyviä korona-aukkoja on magneettisilla navoilla. Aktiivisuus minimin lähestyessä nämä korona-aukot yleensä laajenevat ja ulottavat aika-ajoin lonkeroita alemmille leveysasteille ja jopa ekvaattorille asti (ja sen ylikin).  Silloin tällöin korona-aukko syntyy myös keskileveyksillä tai jopa ekvaattorilla. Korona-aukon reuna-alueilla voi olla tihentyneen aurinkotuulen alueita, joissa hiukkasten nopeudet ovat yleensä alempia kuin aurinkotuulella keskimäärin.

Korona-aukko ”perii” syntyalueensa magneettikentän suunnan, ja tällä suunnalla on merkitystä revontulien esiintymisen ja voimakkuuden kanssa. Lisäksi Auringon magneettiselta ekvaattorilta lähtee ”avoin” magneettikenttä (IMF), joka taipuu spiraaliksi Auringon pyörimisliikkeen vaikutuksesta. 

Ekvaattorilta lähtevä kenttä myös aaltoilee voimakkaasti etenkin korona-aukkojen vaikutuksesta ja se näkyy maapallolla lähiavaruuden IMF-kentän suunnan vaihteluna. Erityisen merkityksellinen on magneettikentän pohjois-eteläsuuntaisella komponentilla (Bz), jonka täytyy olla etelään, jotta Keski- ja Etelä-Suomessa revontulia voisi nähdä. Lapissa Bz-komponentin suunta vaikuttaa lähinnä revontulien kirkkauteen.

Bz-komponentin eteläsuunta helpottaa aurinkotuulen hiukkasten pääsyä maapallon magnetosfääriin. Vastaavasti suunnan ollessa pohjoiseen, maapallon magnetopausi ohjaa tulevat hiukkaset magnetosfäärin ohi.

Bz-komponentin suunnan ennustettavuus on huono, etenkin normaalin aurinkotuulitilanteen vallitessa. Silloin kentän suunta voi vaihdella alle tunnin jaksoissa satunnaisesti. Korona-aukon vaikutuksesta Bz-komponentin suunta voi pysytellä pitkiä aikoja samana vaikka voimakkuudessa voi esiintyä vaihtelua.

Auringon aktiivisilla alueilla esiintyy flare- eli roihupurkauksia. Niiden määrä ja voimakkuus noudattelee Auringon aktiivisuus- (auringonpilkku-)jaksoa siten, että niitä esiintyy runsaimmin ja ne ovat voimakkaimpia aktiivisuusmaksin ohittamisen jälkeen. Flare-purkaus synnyttää nopeita protoneita, jotka saavuttavat maapallon noin 20 minuutissa ja aiheuttaa ionosfääriin voimakkaan häiriötilan. Tämä kuuluu (ja näkyy) radioliikenteen häiriöinä etenkin keskipitkillä radioaalloilla.

Auringosta lähteynyt CME-pilvi näkyy koronagrafissa
Auringon ympärillä olevana pilvenä. Kirkas kohde on
Venus-planeetta. Kuva Nasa/SDO.
Flare-purkauksiin liittyy myös koronamassapurkaukset (CME). Vaikka suoranaista osoitusta flare- ja CME-purkausten välillä ei olekaan, niin todellisuudessa CME-purkauksia esiintyy silloin, kun flare-purkauksia on runsaasti. Myös CME-purkausten massiivisuus näyttää olevan kytkeytyneenä Auringon aktiivisuuden tilaan: aktiivisuusmaksimin jälkeen tapahtuvat CME-purkaukset ovat runsaslukuisempia ja massiivisempia kuin muulloin. Lisäksi CME-purkauksia syntyy juuri samoilla alueilla kuin missä flare-purkauksia esiintyy.

CME-purkaus on Auringon pinnalta magneettisen silmukan vaikutuksesta nouseva plasmapilvi, jonka nopeus ja massiivisuus riippuvat purkauspaikan sen hetkisetä tilasta. Avaruudessa CME-pilvi noudattaa IMF-kentän voimaviivoja edetessään pois Auringosta.

Avaruudessa pilvi laajenee, joten pilven vaikutusalue esimerkiksi maapallon kohdalla on suhteellisen laaja. Pilven laajenemisesta johtuen purkauspaikalla ei ole aivan niin suurta merkitystä kuin saattaisi kuvitella. Yleensä ja melko varmasti CME-pilvi päätyy maapallon lähiavaruuteen, jos sen syntypaikka on sijainnut noin 60° Auringon keskimeridiaanin länsipuolella (oikealla puolella) lähellä ekvaattoria. Pilven laajeneminen kuitenkin parantaa pilven osumistarkkuutta, vaikka syntypaikka ei olisikaan juuri mainitulla kohdalla.

CME-pilvi ”perii” myös syntypaikkansa magneettikentän suunnan. Aivan tarkasti sitä ei voi ennakoida, sillä aktiivisuusalueen magneettikentän suunta on yleensä vastakkainen Auringon vallitsevalle kentälle, samoin kuin mitä tilanne on auringonpilkkujen tapauksessa.


Revontuliennusteita laadittaessa otetaan huomioon kaikki edellä kerrotut asiat. Lisäksi vaaditaan jonkinlaista kokemusta ja hieman seurantaa kuinka ennusteet toteutuvat.  Usein ennuste toteutuu, mutta yleensä aina jonkin verran eritavalla kuin mitä ennusteessa on kerrottu. Valitettavan usein ennusteen laatija myös epäonnistuu, revontulien näkyvyyteen ja voimakkuuteen vaikuttaa liian monta muuttuvaa tekijää, jotta ennuste voisi olla hyvin tarkka joka kerta. Mutta huonokin ennuste on varmasti parempi kuin ei ennustetta lainkaan. 


sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Revontuliennuste 30.–2.11.2016

Auringon aktiivisuus on vähäistä ja maapalloon kohdistuu aurinkotuulen harventunut osa. Korona-aukko on väistynyt Auringon kiertoliikkeen mukana alueelle, jossa se ei enää vaikuta maapallon lähiavaruuteen. Planeettojen välisen magneettikentän Bz-komponentin suunta vaihtelee rauhattomasti muutaman nanoTeslan verran pohjoisen ja etelän välillä alle tunnin jaksolla. Kp-indeksin odotetaan vaihtelevan 2–4 välillä, ollen suurimmaksi osaksi arvossa 3.

Ennuste


Tämänhetkinen magnetosfäärin tilan odotetaan jatkuvan lähivuorokausien ajan. Vain vähäistä ja rauhallista revontulitoimintaa on odotettavissa koko maassa. Lapissa todennäköisyys repojen näkymiseen on kohtalainen, joskaan sielläkään ei mitenkään erinomainen. Eteläisessä Suomessa mahdollisuus revontulien näkemiseen on vähäinen.


perjantai 28. lokakuuta 2016

Revontuliennuste 28.–30.10.2016

Korona-aukko (kuvassa tumma alue) ulottuu Auringon
pohjoisnavan alueelta pitkälle eteläiselle pallon-
puoliskolle. Tällä kertaa se ei kuitenkaan aiheuta
merkittävää revontulitoimintaa, sillä sen magneettikentän
Bz-komponentin suunta on pohjoiseen. Kuva Nasa/SDO.
Geomagneettinen rauhattomuus on päättymässä tällä erää. Tämän päivän aikana vielä jonkinlaisia episodeja voi esiintyä, mutta ennustejakson loppu huomisesta alkaen on suhteellisen rauhallista aikaa.

Ennuste

Yö 28./29. Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 4 ja pysyttelevän siinä aamuun asti. Revontulia voi näkyä koko maassa, mutta todennäköisyydet ovat heikkoja. Lapissa joitakin rauhallisia kaaria voi näkyä mutta etelämpänä enintään himmeitä harsoja. Todennäköisyydet alle 20 %.


Yö 29./30 ja 30./31. ovat edellisen yön kaltaisia, ehkä aavistuksen heikompia. Kp-indeksi pysyttelee arvon 3 tuntumassa, päiväaikana jopa arvossa 2. Lappi on ainoa paikka jossa hyvin rauhallisia ja himmeitä revontulia voitaneen nähdä. Todennäköisyydet ovat 5–15 %.



tiistai 25. lokakuuta 2016

Revontuliennuste 25.–28.10.2016

Maapallon korona-aukossa ja tilanne jatkuu vielä ainakin muutaman vuorokauden. Korona-aukko pitää maapallon magneettikentän häiriintyneenä ennustejakson ajan ja Kp-indeksi saavuttaa magneettisen myrskyn arvoja.  Aurinkotuulen vauhti on noin 400 km/s ja magneettikentän suunta on etelään noin (-)5 nT.

Ennuste

Yö 25./26. Kp-indeksi saavuttaa arvon 6 puolenyön aikaa ja pysyttelee tässä arvossa ainakin muutaman tunnin. Tämän merkitsee magneettista myrskyä (G2) ja revontulia nähtäneen Lapissa heti illan pimentyessä. Revontulet ilmaantuvat eteläisen Suomen taivaalle illan kuluessa, sitä myöhemmin mitä etelämpänä ollaan. Aamuyön tunteina revontulet voivat olla kirkkaita ja leimuta voimakkaasti. Revontulia voidaan tällöin nähdä myös Balttiassa, Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa. Revontulien todennäköisyys 20–35 %.

Yö 26./27. on ehkä edellistä yötä rauhallisempi. Kp-indeksin arvon odotetaan asettuvan arvoon 4, mikä merkitsee sitä, että vain pohjoisimmassa Lapissa revontulia voidaan nähdä heti illan pimetessä. Etelä-Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulia jouduttaneen odottelemaan puolille öille ja etelärannikolla niitä nähdään aamuyön tunteina. Todennäköisyys 20–35 %.


Yö 27./28. on ensimmäisen yön kaltainen. Kp-indeksi odotetaan nousevan arvoon 5 ja magneettikentässä esiintyy lyhytkestoisia alimyrskyjä. Revontulia nähtäneen koko maassa iltayöntunneista alkaen ja vuorokauden vaihduttua niitä nähdään Suomen lisäksi Baltiassa, Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa. Revontulet hiipuvat kuitenkin jo aamuyöllä Lappia lukuun ottamatta, jossa ne näkyvät aamuhämärään. Todennäköisyydet 15–30 %.

lauantai 22. lokakuuta 2016

Revontuliennuste 22.–25.10.2016

Kuva © Tampereen Ursa ry.
Maapallo on joutumassa aurinkotuulen tihentymään, joka aiheuttaa voimakasta rauhattomuutta tai jopa jonkinasteisia alimyrskyjä maapallon magneettikenttään. Vaikutusta tehostaa pieni CME-purkaus, joka saavuttaa maapallon 24. päivän aamun tunteina.

Kp-indeksin odotetaan nousevan arvoon 5 vielä tämän vuorokauden puolella iltayöstä. Ensimmäisen ”piikin” jälkeen arvo asettuneen arvoon 4 ja siinä se pysyttelee vuorokauden. Indeksin arvo kohoaa jälleen arvoon 5 23.päivän illalla ja pysyttelee tässä arvossa seuraavaan aamuun.

Voimakkaimmat alimyrskyt koettaneen 24.päivän puolella, sillä Kp-indeksi kohoaa illan tunteina jopa arvoon 6, jolloin ennakoidaan G2-luokan magneettista myrskyä.

Ennusteet

Yö 22./23. Lapissa ensimmäiset revontulet ilmaantuvat taivaalle heti illan pimennyttyä. Muualla Suomessa joudutaan odottelemaan illan tunteihin, mutta jo kello 21 aikaan rauhallisia revontulia pitäisi näkyä kaikkialla. Aamuyön tunteina näkyvyysalue ulottuu jo Baltiaan ja Keski-Euroopan pohjoisosaan. Aamuhämärissä revontulitoiminta hieman heikkenee ja niitä nähtäneen Keski-Suomesta pohjoiseen. Todennäköisyys on 10–40 %.

Yö 23./24. tulee olemaan edellisen kaltainen. Revontulia näkyy Lapissa heti illan pimennyttyä ja Etelä-Suomessa vielä illan tuntien aikana. Rauhallista revontulitoimintaa riittää aina aamuhämärään. Todennäköisyys 15–30 %.


Yö 24./25. Revontulet ilmestyvät taivaalle Kemi–Kuusamo-linjan pohjoispuolelle heti illan pimennyttyä ja muutamaa tuntia myöhemmin koko Suomeen. Myös Baltian pohjoisosassa voidaan tällöin nähdä revontulia. Tilanne pysyttelee muuttumattomana aamuhämärään. Todennäköisyys 20–35 %.

torstai 20. lokakuuta 2016

Revontuliennuste 20.–23.10.2016

Maapallo on edelleen harventuneen aurinkotuulen alueella. Ennustejakson kolmantena vuorokautena tilanne muuttuu, sillä tuulen tiheämpi alue saapuu planeettamme kohdalle. Sen seurauksen lähiavaruutemme hiukkastiheys kohoaa noin viisinkertaiseksi tämän hetkiseen tilanteeseen verrattuna mutta samalla hiukkasten vauhti putoaa noin 300 km/s. Vauhdin muutos ei ole kovin nopeaa, vaan se tapahtuu hitaasti ennustejakson ensimmäisen ja toisen vuorokauden aikana.

Ennuste

Yöt 20./21. ja 21./22. ovat hyvin rauhallisia. Revontulia näkyy lähinnä Lapissa, jos sielläkään. Jos jotakin näkyy, niin se on todennäköisesti himmeitä revontulivöitä. Todennäköisyys 10–15 %.

Yö 22.23. Kp-indeksin odotetaan nousevan 22. päivän aikana arvoon 3–4. Lapissa revontulet ilmaantuvat näkyville heti iltahämärän aikaan. Eteläisessä Suomessa revontulia nähtäneen Keski-Suomesta pohjoiseen iltayön aikana ja etelärannikolla puolenyön jälkeen. Todennäköisyydet 10–35 %.

maanantai 17. lokakuuta 2016

Revontuliennuste 17.–20.10.2016

WSA-ENLIL aurinkotuulen ennuste kertoo maapallon olevan
korona-aukossa. Kuva SWPC.
Maapallo on korona-aukossa. Aurinkotuulen hiukkastiheys on alhainen mutta vastapainoksi niiden nopeudet ovat luokkaa 700 km/s. IMF-kentän Bz-komponentti heilahtelee nopeassa tahdissa pohjois- ja eteläsuunnan välillä. 

Ennustejaksolla muutosta tähän tilanteeseen ei ole odotettavissa, sillä pitkäaikaisen ennusteen mukaan vasta ensi viikonloppuna olisi odotettavissa Kp-indeksin suurempi nousu. Ennusteen toteutumista voikin sitten toivoa, sillä silloin olisi tulossa yhdeksän vuorokauden mittainen magneettinen myrsky.

Ennuste

Yö 17./18. on jakson aktiivisin. Kp-indeksi odotetaan kohoavan arvoon 4 aamuyön tunteina, tosin se merkitsee Suomessa sitä, että revontulet eivät ehdi kehittyä kovinkaan kirkkaiksi ennen niiden katoamista aamuhämärään. Lapissa revontulia voi näkyä jo iltayön puolella.  Etelä-Suomessa revontulia nähtäneen vasta aamuyöstä. Todennäköisesti aivan etelärannikolla revontulien näkyminen jää vähäiseksi viherrykseksi tai korkeintaan kameran näkemiksi rauhallisiksi kaariksi. Todennäköisyys on 15–30 %.

Yö 18./19. on jo selkeästi edellistä heikompi. Lapissakin revontulet ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia kaaria. Vaasa–Kajaani-linjan eteläpuolella tuskin nähdään minkään näköisiä merkkejä repoista. Todennäköisyys 0–20 %.

Yö 19./20. on, jos mahdollista, vieläkin heikompi. Revontulien näkyminen Lapissakin on todella epätodennäköistä, ellei Auringossa tapahdu mitään yllättävää ja nopeaa purkausta. Todennäköisyys on 0–10 %. 

lauantai 15. lokakuuta 2016

Revontuliennuste 15.–18.10.2016

Kp-indeksi voi kertoa lähitulevaisuudessa näkyvistä
revontulista. Kuva SWPC.
Viimevuorokausien magneettinen rauhattomuus ja alimyrskyt näyttävät tällä erään olevan ohitettu. Auringon aktiivisuus on edelleen matalalla tasolla. Viime vuorokauden aikana on kuitenkin esiintynyt jonkin verran C-luokan flare-toimintaa, joka omalta osaltaan on lisännyt nopeiden protonien määrän kasvua maapallon magneettikentässä.

Merkittävin maapalloon vaikuttava asia lähivuorokausina on Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla oleva korona aukko. Se on kiertymässä asentoon, jossa sen vauhdikas hiukkasvirta osuu Maan magneettikenttään. Hiukkasvirran vauhdiksi ennakoidaan 600–700 km/s. Vaikka hiukkasia on vain vähän, ne onnistuvat generoimaan Maan magneettikenttään häiriöitä, jotka voivat näkyä revontulina.

Näkykö revontulia tässä tilanteessa, riippuu hyvin pitkälti planeettojen välisen magneettikentän Bz-komponentin suunnasta. Viimevuorokausien aikana se on ollut pitkään kohti etelää, mutta nyt näyttää olevan muutos tavanomaisempaan suuntaan jo tapahtunut. Bz-komponentin suunta vaihtelee pohjois-eteläsuunnassa ennakoimattomasti.

Omaa revontuliennustetta varten Kp-indeksin seuraaminen on se tärkein asia. Jos ennuste kertoo nousevista lukemista, revontulien todennäköisyys kasvaa aikaisemmasta. Jos indeksin ennustearvo on laskeva ja taivaalla ei mitään näy, niin lähituntien aikana tilanne tuskin muuttuu.

Ennuste

Yö 15./16. tulee olemaan revontulien suhteen tavanomainen. Kp-indeksi saavuttaneen suurimman arvon 3 puolenyön molemmin puolin. Tämä tarkoittaa sitä, että rauhallisia tai aktiivisia reposia nähtäneen lähinnä Lapissa. Muualla Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta jos niitä näkyy, ne ovat himmeitä!  Revontulien todennäköisyys on 10–20 %.

Yö 16./17. on selkeästi edellistä yötä aktiivisempi. Kp-indeksin odotetaan nousevan arvoon 5, jolloin magneettikenttään syntyy helposti magneettisia alimyrskyjä, joiden voimakkuus on G1-luokkaa. Revontulia nähtäneen koko maassa: Lapissa heti illan hämärryttyä ja Etelä-Suomessa iltayön tunteina. Rauhalisia revontulia voidaan nähdä myös Balttiassa ja ehkä Tanskassa. Aamuyön tunteina tilanne jatkuu samanlaisena. Revontulien todennäköisyys on 10–40 %.


Yö 17./18. näyttää olevan ennustejakson heikoin. Kp-indeksi painuu mataliin arvoihin ja revontulia nähtäneen vain Lapissa aamuyön tunteina. Etelämpänäkin reposten näkyminen on mahdollista, mutta todennäköisyys on vähäinen. Revontulien todennäköisuus on 5–15 %.


perjantai 14. lokakuuta 2016

Revontulet loimusivat


Yö 13./14. oli pitkiin aikohin voimakkain revontuliyö. Kaikkialla missä pilvisyys sen suinkin mahdollisti, nähtiin ainakin jonkinlaisia revontulia. Useammassa paikassa repot olivat erittäin kirkkaita ja eloisia. Satu Rajamäki kuvasi tämän hienon revontulikruunun (koronan) Vaasassa kello 22 aikoihin.

Tulevina öinä ei ehkä aivan näin hienoihin näytelmiä nädä mutta varmasti sen verran voimakkaita reposia, että niitä pitäisi valokuvata kaikkien revontulikuvausta harrastavien.


torstai 13. lokakuuta 2016

Revontuliennuste 13.–16.10.2016

Muutama vuorokausi sitten Auringosta lähtenyt CME-pilvi on saavuttamassa maapallon magneettikentän. Pilven varatut hiukkaset aiheuttavat magneettisen myrskyn, jonka voimakkuudeksi ennustetaan vielä tämän vuorokauden puolella saavuttavan voimakkuuden G1. Huomenna (14.10.) myrskyn voimakkuus kasvaa arvoon G2. Ylihuomenna myrsky laantuu alle myrskyrajan mutta kenttä pysyttelee rauhattomassa tilassa vielä pitkään.

Yö 13./14. Revontulet ilmaantuvat iltataivaalle heti pimeän laskeuduttua. Tällöin voimakkaita revontulia nähdään Lapissa ja eteläisessä Suomessa nähdään rauhallisia revontulivöitä. Yön edetessä revontulien näkyvyysalue laajenee kohti etelää ja puolenyön jälkeen aktiivisia revontulia nähdään koko Suomessa. Revontulitoiminta jatkuu aamuhämärään asti. Revontulien todennäköisyys Lapissa on yli 50 %, Keski-Suomessa 15–30 % ja Etelä-Suomessa 15–20 %.

Suomen eteläpuolella Balttiassa ja mahdollisesti Keski-Euroopan pohjoisosassa nähdään rauhallista revontulitoimintaa. Näillä alueilla todennäköisyys on 5–10 %.

Yö 14./15. on jo selkeästi rauhallisempi kuin edellinen. Iltayöstä nähdään revontulia Lapissa ja mahdollisesti muualla Suomessa hyvin rauhallinen revontulikaari tai vyö eteläisessä Suomessa. Puolen yön jälkeen aktiivisia revontulia nähdään Keski-Suomessa ja siitä pohjoiseen, etelärannikolla ehkä jonkin verran aktiivisia revontulivöitä. Revontulitoiminta laantuu aamuyön tunteina. Revontulien todennäköisyys on 15–20 %.


Yö 15./16. on edelleen edellistä yötä rauhallisempi. Aktiivisia revontulia nähdään vain Lapissa, Keski-Suomessa nähdään rauhallisia revontulikaaria tai vöitä ja eteläisimmässä Suomessa tuskin revontulia nähdään. Todennäköisyys revontulien näkymiselle Pohjois-Suomessa ja Lapissa on 10–20 %.


tiistai 11. lokakuuta 2016

Revontuliennuste 11.–14.10.2016

Auringon aktiivisuus on ollut rauhallista. 9.10 Auringosta sinkoutui (9.10.) pienehkö CME-pilvi, jonka reitti tuo sen suoraan maapallon magneettikenttään. Törmäyksen odotetaan tapahtuva 13.10. iltana. Sen seurauksena lähiavaruuden hiukkastiheys kohoaa kymmenkertaiseksi ja IMF vaihtaa suuntaansa nopeasti.

Yöt 11./12.10. ja 12./13.10. ovat rauhallisia, Kp-indeksi pysyttelee arvossa 2, joten revontulia voitaneen nähdä vain Lapissa. Eteläisessä Suomessa todennäköisyys on 0–5 %.


Yö 13./14.10. Kp-indeksi kohoaa nopeasti arvoon 5, joka merkitsee G1 luokan magneettista myrskyä. Myrsky jatkunee ainakin 15.10. ja väliaikaisia laantumisen merkkejä on odotettavissa 16.10. Kp- indeksin heilahdellessa 4–5 välillä. Selvää rauhoittumista tapahtuu vasta 18.10. Revontulia voitaneen nähdä 13.–18.10. välisenä aikana joka yö koko maassa todennäköisyydellä 20–40 %.

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Pitkäaikainen revontuliennuste: lokakuu 2016

Kp-indeksi kehityssuunta kertoo revontulien mahdollisesta
näkymisestä jonkin verran. Jos indeksin arvo nousee 3–4 tuntumaan,
revontulia voi näkyä pienellä todennäköisyydellä eteläisessä
Suomessa, Lapissa revontulia näkyy silloin lähes
varmasti. Kun lukema on 5 tai enemmän, koko Suomessa
voi revontulia näkyä lähes varmasti. Kuva SWPC.
Auringon aktiivisuus on ollut ja tulee olemaan matalalla tasolla ainakin viikon verran. Pitkäaikainen ennuste kertoo, että Kp-indeksi pysyttelee arvossa 2 ja vasta 15.10. on odotettavissa vähäistä nousua. 

Kp-indeksi kohoaa 17.10. jolloin sen arvo saavuttaa lukeman 5. Tämän jälkeen arvo putoaa jälleen alas ja vasta kuukauden viimeisellä viikolla se jälleen kohoaa lukemiin, jotka mahdollistavat selkeän ja koko maan kattavan revontulitoiminnan.


Kp-indeksin ollessa alhaisissa lukemissa, revontulia voidaan nähdä 10–20 % todennäköisyyksillä Lapissa.  

Lokakuun puolivälin jälkeen 16–17.10 voitaneen nähdä rauhallista revontulitoimintaa koko maassa. Eteläisen Suomen todennäköisyyslukemat ovat noin 15–20 %. 

Kuukauden viimeisellä viikolla revontulia nähtäneen koko maassa ja mahdollisesti jonkin matkaa myös Baltiassa. Todennäköisyys on maan pohjoisosassa 20–30 % ja eteläosassa 10–20 %.

tiistai 4. lokakuuta 2016

Revontuliennuste 4.–7.10.2016

Revontulia 4.10.2016 aamuyöllä. Kuva © Tampereen Ursa ry.
Auringon aktiivisuus on ollut matalalla tasolla viimepäivien ajan. Tähän tilanteeseen ei odoteta kovinkaan suuria muutoksia lähipäivinä. Sen lisäksi maapallon on ollut harventuneen aurinkotuulen alueella, jossa hiukkasvirranvauhti on noin 500 km/s. 

Tänään maapallon magneettikenttää hipaisee 1. lokakuuta purkautuneen CME-pilven länsireuna, sen ei kuitenkaan odoteta aiheuttavan häiriöitä magneettikenttään.



Ennuste

Yö 4./5. Revontulia voitaneen nähdä Kemi–Kuusamo-linjan pohjoispuolella ja linjan eteläpuolella vain heikkoa viherrystä tai korkeintaan rauhallinen revontulikaari. Revontulien todennäköisyys on noin 15 %.


Yöt 5./6. ja 6./7. ovat hyvin rauhallisia, revontulia näkyneen korkeintaan Lapissa. Revontulien todennäköisyys on 10 – 15 %.

maanantai 3. lokakuuta 2016

Kirkkaita revontulia

Tältä näyttivät revontulet Tampereen Ursan sääkamerassa
kello 23 aikoihin. Revontulet olivat hieman ennustettua
kirkkaammat, mutta ennusteen mukainen rauhallinen
revontulikaari näkyi aamuun kello 3.15 asti.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Revontuliennuste 2.–4.10.2016

Tampereen Ursan pohjoiseen suunnattu kamera nappasi tämän
kuvan revontulista aamuyöstä 2.10.2016. Tulevina öinä
todennäköisesti ei ylitetä tätä rauhallista revontulitoimintaa.
Kuva © Tampereen Ursa ry. 
Auringon aktiivisuus on ollut viimepäivinä hyvin matalalla. Tällä hetkellä ei ole näkyvissä ainoatakaan auringonpilkkuryhmää. Tilanteen odotetaan pysyvän samankaltaisina lähipäivien ajan.

Auringossa viimevuorokausien aikana revontulia aiheuttanut korona-aukko on siirtynyt niin paljon länteen, että se ei enää vaikuta maapallon lähiavaruuden tilaan.

SWPC:n pitkäaikainen ennuste kertoo Kp-indeksin pysyttelevän suhteellisen korkeana, mutta se on selvästi pienenemään päin. Näin ollen revontulitoiminta rauhoittuu ja jos jotakin nähdään, niin se on hyvin rauhallisia kaaria ja vöitä.

Ennuste

Yö 2./3. on ennustejakson aktiivisin. Vähäistä pohjoisen taivaan vihertymistä voidaan nähdä koko maassa, mutta ainoastaan Lapissa voidaan nähdä selkeää revontulitoimintaa aamuyön tunteina. Etelä- ja Keski-Suomessa käytännöllisesti katsoen vain kamerakuvista voitaneen nähdä revontulia ja nekin luultavasti vasta hieman ennen aamuhämärää. Kp-indeksin suurin arvo 4 saavutettaneen heti vuorokauden vaihtumisen jälkeen. Revontulien todennäköisyys on alhainen, vain 20 %.

Yöt 3./4. ja 4./5 ovat ensimmäisen yön kaltaisia mutta revontulet, jos niitä näkyy, ovat kirkkaudeltaan heikompia ja näkynevät heti puolen yön jälkeen. Kp-indeksin arvo pysyttelee arvon 3 tuntumassa. Revontulien todennäköisyys tässä tilanteessa on noin 15 % molempina öinä.

torstai 29. syyskuuta 2016

Revontuliennuste 29.9.–02.10.

Kp-indeksi pysyttelee korkeisssa lukemissa ainakin
ennustejakson ajan. Katso reaaliaikainen tilanne
oikealla olevista linkeistä. Kuva SWPC.
Maapallon magneettikentän rauhattomuus ja myrskyisyys jatkuu koko ennustejakson ajan. Syy tähän on Auringossa oleva korona-aukko, joka on juuri oikeassa paikassa, jotta hyvin nopeat aurinkotuulen hiukkaset pääsevat tunkeutumaan Maan magneettikenttään. Viimepäivinä hiukkasten nopeudeksi on mitattu noin 800 km/s. Muutoin Auringon aktiivisuus on pysytellyt matalalla tasolla.

Yö 29./30.9. tulee olemaan edellisten öiden kaltainen. Revontulet ilmaantuvat taivaalle heti pimeän alkaessa ja  näkyvät aina aamuhämärään. Aamuyön tunteina laajimmillaan revontulia voisi nähdä hyvin suurella tödennäköisyydellä Keski-Euroopassa: Ranskassa, Saksassa, Puolassa ja Valko-Venäjällä.

Yö 30.9./1.10. näyttäisi muodostuvan jälleen hyväksi revontuliyöksi. Ensimmäiset repot ilmaantuvat taivaalla heti illan pimentyessä ja niitä voi nähdä aina aamuhämään asti. Suomen eteläpuolella Balttiassa on hyvät mahdollisuudet nähdä revontulia mutta Keski-Euroopassa vain aivan pohjois-osassa voi taivas hieman vihertää.


Yö 1./2.10. muodostuu jälleen revontuliyöksi koko Suomessa. Aivan yhtä kirkkaita reposia ei kuitenkaan ole tulossa, mutta eipä paljon heikompiakaan. Revontulien näkyminen näyttäisi keskittyvät iltayöhän ja aamuyön tunteina niiden kirkkaus ja eloisuus ovat vähän heikompia. Balttiassa pohjoinen taivas voi vihertää heti pimenän tultua, mutta sekin katoaa puolen yön jälkeen.


tiistai 27. syyskuuta 2016

Revontuliennuste 27.–29.9.2016

SWPC:n kolmen vuorokauden revontuliennuste lupailee
komeaa revontuliyötä 29. päivän aamuyöksi. Kuva SWPC.
Maapallo on joutumassa koronaukkoon, jonka seurauksena aurinkotuulen nopeus kasvaa ainakin 600 km/s. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän matalissa lukemissa vielä tämän vuorokauden aikana, mutta heti huomenna (28.9.) se kohoaa lukemaan 4 ja iltapäivän kuluessa lukemaan 5. Tällöin kehittyy G1-luokan magneettinen myrsky.

Seuraavana yönä (28./29.9.) magneettinen myrsky voimistuu arvoon g2 ja Kp-indeksi sa arvon 6. Magneettinen myrsky laantuu 29. päivän ajaksi mutta voimistunee illan ja yön aikana. Pitkäaikaisen ennusteen mukaan tilanne jatkuu muuttumattomana vielä muutaman vuorokauden ajan.

Revontuli voi näkyä ensiyönä Vaasa–Kajaani-linjan pohjoispuolella. Aamun tunteina voimistuva magneettinen myrsky voimistaneen myös revontulia siten, että juuri ennen aamun valkenemista revontulia voidaan nähdä koko Suomessa.

Seuraava yö (28./29.) onkin sitten kokolailla ilotulitusta (toivottavasti)! Revontulia pitäisi näkyä koko maassa heti illan pimetessä, eikä Suomenlahden eteläpuolella heimoveljemme jää osattomaksi tästä näytelmästä. Yön edetessä myös Keski-Euroopassa olevat havaitsijat voivat nähdä pohjoisen taivaan vihertyvän jossakin vaiheessa. Suomessa voidaan nähdä revontulia aina aamuhämärään asti.

Kolmas yö (29./30.) näyttäisi kehittyvän Pohjois-Euroopan osalta toisinnoksi edellisestä yöstä. Revontulet ilmaantuvat taivaalle heti pimeän tultua ja jatkunevat aina aamuun asti. Taivaan vihertymistä voidaan Keski-Euroopan pohjoisosassa ehkä nähdä, riippuu hieman kuinka ennuste ylipäätään onnistuu kolmen vuorokauden mittaisella jaksolla.


Kuten aina, todellinen revontulien näkymistilanne riippuu siitä, miten IMF-kenttä käyttäytyy. Jos Bz-komponetti kääntyy etelään, revontulet ilmaantuvat taivaalle. Jos se pysyttelee sitkeästi kohti pohjoista, revontulet ovat hyvin vaisut, vaikka kaikki muut tekijät olisivat suotuisia. Tällaisessa tilanteessa reposia nähdään vain Lapissa.

Voit seurata reaaliaikaisesti revontulitilannetta oikealla olevista linkeistä!


sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Kysymyksiä revontulista

Tampereen Ursan blogissa ”Usein esitetyt kysymykset” (http://tu-ukk.blogspot.fi)  on julkaistu laaja artikkeli revontuliin liittyvistä kysymyksistä. Pääset lukemaan vastauksia kysymyksiin tästä linkistä (http://tu-ukk.blogspot.fi/2016/09/kysymyksia-revontulista.html).


Revontuliennuste 25.–28.9.2016


Maapalloa on lähestymässä Auringon virtavaipan tihentymä. Sen odotetaan törmäävän maapallon magneettikenttään tänään ja nostavan lähiavaruuden hiukkatiheyden ainakin viisinkertaiseksi. Samaan aikaan hiukkasten nopeus putoaa suhteellisen hitaaksi noin 350 km/s.
Tilanne pysyttelee tällaisena 26. päivän ajan ja selvää alenema hiukkastiheydessä odotetaan tapahtuva 27. päivän aikana. Hiukkastiheyden alentuessa, niiden nopeudet nousevat jälleen noin arvoon 600 km/s.

Revontulia voitaneen nähdä 25./26.9. yönä Vaasa–Kajaani-linjan pohjoispuolella. Varsinainen revontuliyö on 26./27.9., jolloin (jos ennuste toteutuu) voidaan nähdä kirkkaita revontulia koko Suomessa jo illasta alkaen. Aamuyön tunteina revontulia voidaan nähdä myös Virossa ja Etelä-Ruotsissa. Suomessa revontulien odotetaan näkyvän aina aamuhämäriin asti.

Yönä 27./28.9. kirkkaita revontulia voidaan nähdä jälleen koko Suomessa ja jopa Liettuassa ja Pohjois-Saksassa asti.


Revontulitoiminnalle otollinen tilanne näyttää jatkuvan pitkäaikaisessa ennusteessa aina lokakuun 5. päivään asti. Ennusteen toteutuminen kuitenkin riippuu lähinnä siitä, kuinka usein ja missä vaiheessa IMF-kentän Bz-komponentti kääntyy etelään. Revontulia näkyy yleensä juuri kääntymisvaiheessa ja muutama tunti sen jälkeen. Valitettavasti magneettikentän Bz-komponentin suuntaa on äärimmäisen vaikea ennustaa tuntia pidemmälle ajalle.

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Revontuliennuste 21.–24.9.2016

Auringon virtavaipan harventuma on tulossa maapallon kohdalle. Sen seurauksena protonitiheys putoaa puoleen, joskin muutos ei ole dramaattinen, sillä nyt ohimenevä tihentymä ei ollut kovinkaan merkittävä. Aurinkotuulen hiukkasten vauhdin odotetaan kasvavan hieman alle 600 km/s.

NOAAn SWPCn mukaan Kp-indeksin odotetaan nousevan 21./22.9. välisenä yönä arvoon 3. Tämän seurauksen maapallon magneettikenttä on rauhaton ja jos interplanetaarisen magneettikentän (IMF) Bz-komponentti kääntyy etelään, voidaan Pirkanmaalla ja siitä pohjoiseen nähdä heikkoja revontulia. Voimakkaimmat revontulet näkyvät Lapissa.

Öiden 22./23.9. ja 23./24.9. Kp-indeksin arvot ovat enintään 3, mutta luultavasti hieman vähemmän. Toteutuessaan tämä merkitsee sitä, että revontulia voidaan nähdä ainoastaan Vaasa–Kajaani -linjan pohjoispuolella muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden ollessa suotuisia (IMF Bz-komponentti kohti etelää).


sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Revontuliennuste 18.–21.9.2016

Auringon aktiivisuus on alamaissa sillä pilkkuryhmiä on vain yksi ja sekin hyvin pieni. Samoin näkyvällä puolella on vain pari pientä filamenttia ja reunoilla näkyviä prominensseja on hyvin vähän. 

Maapallo on tämän vuorokauden aikana joutumassa koronan virtavaipan tihentymään, joskin se on sen verran harva, että se ei juuri nosta lähiavaruuden hiukkastiheyttä kovinkaan suureksi. Samanaikaisesti hiukkasten (protoneja) vauhti hieman vähenee.

Tilanne näyttää erittäin erikoiselta siihen nähden, että NOAA avaruussään ennustekeskus tuoreessa ennusteessaan kertoo 19./20.9. yöksi G1-luokan magneettista myrskyä (Kp=5). Maan magneettikenttä pysyttelee tämän jälkeen rauhattomana pitkiä aikoja ja seuraavanakin yönä (20./21.9.) Kp-indeksin arvo kohoaisi ainakin arvoon 4 mutta korkeampi arvo on mahdollinen.

Jos ennuste toteutuu, silloin ennustejakson toisena yönä näkyisi revontulia aina eteläisintä Suomea myöten, jopa Suomenlahden eteläpuolellakin. Samoin kolmantena yönä revontulien näkyminen koko Suomessa olisi mahdollista.


tiistai 13. syyskuuta 2016

Revontuliennuste 13.–15.9.2016

Vähäistä revontulitoimintaa olis Pirkanmaalla nähtävissä
13.9. aamuyöstä. Kuva © Tampereen Ursa ry.
Maapalloa on lähestymässä koronan virtavaipan tihentymä, joka nostaa hiukkastiheyden moninkertaiseksi verrattuna edeltäviin vuorokausiin. Samalla kuitenkin hiukkasten nopeudet laskevat jopa alle 400 km/s. Normaalitilanteessa tämä ei aiheuttaisi magneettista rauhattomuutta tai revontulia, mutta nyt olemme sen verran lähellä syyspäiväntasausta (=vuoden revontuliherkin aika), että revontulia voi näkyä Pirkanmaalla jopa hyvin rauhallisessa magneettikentän tilanteessa.

Syyskuun 15. päivänä maapallo siirtyy jälleen virtavaipan harvempaan osaan, hiukkasten nopeudet kasvavat ennusteen mukaan liki 600 km/s, joten magneettista rauhattomuutta on odotettavissa ennustejakson loppupuolella. 

Ensiyönä (13./14.9) on odotettavissa rauhallista revontulitoimintaa joka näkyy Pirkanmaalla. Seuraavana yönä (14./15.9.) revontulitoiminta on vähäisempää ja niitä voidaan odottaa näkyvän Pohjois-Suomessa ja Lapissa. Ennustejakson viimeisenä yönä revontulitoiminta on suunnilleen tai hieman voimakkaampaa kuin jakson toisena yönä.

perjantai 9. syyskuuta 2016

Revontuliennuste 9.–11.9.2016

Ennuste lupailee vain vähäistä revontulitoimintaa.
Kuva © Tampereen Ursa ry.
Maapallon on joutumassa koronan virtavaipan tihentymään mutta se ei tapahdu ennustejakson aikana.  Ennustettu Kp-indeksi pysyttelee yöaikaan arvossa 3, mikä merkitsee pientä mahdollisuutta nähdä revontulia Pirkanmaalla ja siitä pohjoiseen.

Yö 9./10.9. heikkoa revontulitoimintaa on mahdollisesti nähtävissä Pirkanmaalla, mutta tuskin etelämpänä.


Yönä 10./11.9. ja 11./12.9. on pieni mahdollisuus, että revontulien näkyvyysalue ulottuu aivan etelärannikolle asti. Kuitenkaan mistään balalaikka-showsta ei ole kysymys, vaan pikemminkin hyvin rauhallisesta revontulikaaresta tai vyöstä.

maanantai 5. syyskuuta 2016

Revontuliennuste 5.–7.9.2016

Odotettavissa rauhallista revontulitoimintaa.
Kuva © Tampereen Ursa ry.
Maapallon magneettinen rauhattomuus näyttää jatkuvan, joskin hieman laantuneena lähivuorokausien ajan. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän maksimissaan noin 4 tietämillä ensimmäisen ja toisen vuorokauden aikana ja putoavan sen jälkeen arvoon 2–3. 

Syyskuun 7 päivän alkaessa maapallon odotetaan kohtaavan koronan virtavaipan tihentymän, joka nostaa hiukkastiheyden noin 5 protoniin /cm3. Samalla kuitenkin aurinkotuulen nopeus putoaa tavanomaiseen noin 400 km/s .

Tässä tilanteessa rauhallista revontulitoimintaa (himmeitä kaaria tai vöitä) voidaan odottaa näkyvän koko maassa kahtena ensimmäisenä yönä, mutta kolmantena yönä vain Pirkanmaalla ja siitä pohjoiseen. 

Ennustejakson jälkeen muutaman vuorokauden aikana Auringon toiminnassa ei odoteta tapahtuvan suurempia purkauksia eikä aurinkotuulessa odoteta esiintyvät voimakkaita tihentymiä eikä korona-aukkoja, joten revontulitoimintakin pysyttelee matalalla tasolla ja revontulia voidaan nähdä lähinnä Pohjois-Suomessa ja Lapissa.

lauantai 3. syyskuuta 2016

Koko yön kestänyt revontulishow

Revontulien muoto ja näkyvyys vaihteli runsaasti yön aikana.
Kuva © Tampereen Ursa ry.
Viimeyönä (2./3.9.2016) nähtiin Tampereella koko yön kestänyt revontulishow. Ensimmäiset viherrykset näkyivät pohjoiseen suunnatussa sääkamerassa (CAM-3) heti iltahämärissä. Revontulet tulivat selkeästi näkyviin kello 23.30 aikoihin ja siitä lähtien niitä näkyi aivan aamuhämäriin asti. Kirkkaimmillaan revontulet olivat noin tunnin aja kello 0.30 alkaen.

Otitko kuvia revontulista? Tampereen Ursa julkaisee tällä palstalla mielellään lukijoiden ottamia kuvia revontulista. Valitettavasti emme pysty maksamaan käyttökorvauksia, mutta mainetta ja kunniaa on luvassa runsain mitoin. Kuvat voi lähettää osoitteeseen radiantti@tampereenursa.fi.

Ennustekuva viimeyölle kertoo hyvin osuvasti revontulien
esiintymisalueen. Kuva SWPC.

perjantai 2. syyskuuta 2016

Revontuliennuste 2.–4.9.2016

Revontuliennuste 2.9. kello 0.00 Suomen aikaa. 
Kuva Space Weather Prediction Center
Viimepäivien revontuliaktiivisuus on aiheutunut Auringon korona-aukon kohdistumisesta maapalloon. Tilanne jatkuu samanlaisena vielä ainakin pari vuorokautta, joten myös revontulien näkymisen todennäköisyys on ainakin kohtalainen.

Korona-aukossa hiukkastiheys on tavanomaista vähäisempi. Pienin hiukkastiheys saavutettaneen 3./4. päivien vaihteessa, jolloin se lienee noin 2 protonia / cm3. Vastaavasti hiukkasnopeus on samaan aikaan maksimissaan, jopa 700 km/s.

Kp-indeksin ennustetaan olevan parin ensimmäisen vuorokauden ajan arvossa 3–4 ja laskevan syyskuun 4. päivänä välille 2–4. Ennuste toteutuessaan merkitsee sitä, että maapallon magneettikenttä pysyttelee rauhattomassa tilassaan ja saattaapa keskiyöntunteina kehittyä pieniä (G1) magneettisia myrskyjä.


Revontulia on siis odotettavissa ainakin Suomen keski- ja pohjoisosassa. Jos maapallon magneettikentän rauhattomuus yltyy myrskylukemiin, silloin jonkinasteista revontulitoimintaa voi olla näkyvissä aivan etelärannikkoa myöten kahtena ensimmäisenä yönä.

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Flare-purkaukset

Eilen tapahtuneet flare-purkaukset olivat voimakkaita. Ne jäivät vain hieman alle kaikkein voimakkaimmasta X-luokasta. Tässä purkausten voimakkuudesta kertova röntgensäteilyn tehokäyrä.

Kuvassa ylin käyrä on Auringosta vastaanotetun röntgensäteilyn voimakkuus, joss eilen tapahtuneet flare-purkaukset näkyvät kahtena korkeana piikkinä. Kolmas purkaus tapahtui ajallisesti niin lähellä toista purkausta, että ne sulautuvat tässä kaaviossa yhteen.
Keskellä olevassa kaaviossa nähdään Auringosta saapunut protonivuo ja siinä ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia sen paremmin purkausten aikana kuin jälkeenkään.
Alin kaavio kertoo maapallon magneettikentän tilan Kp-indeksin muodossa purkausten aikana. Siinä esiintyy vähäinen nousu, mutta palasi sitten aikaisemmalle tasolleen. Kuva Space Weather Prediction Center.