keskiviikko 28. huhtikuuta 2021

Revontuliennuste 28.4. – 1.5.2021

Auringossa on kolme pilkkuryhmää, mielenkiintoisesti melkein toisissaan kiinni. Tosin nämä pilkkuryhmät ovat pienipilkkuisia ja pilkkujen määrä on vähäinen, auringonpilkkuluku on 54 ja se on laskemassa. Pilkkuryhmien aktiivisuus on myös vähäistä, joten odotettavissa ei ole flarepurkausten aiheuttamia revontulia lähivuorokausina. 

Auringon reunalla näkyvät prominenssit ovat olleet viimeaikoina vähäisiä niin määrältään kuin kooltaankin. Kuva © Kari A. Kuure.


Auringon ekvaattorin pohjoispuolella on hajanainen korona-aukko, mutta sen mahdollisuus aiheuttaa voimakas häiriötila maapallon magneettikenttään on vähäinen. Korona-aukon vaikutus alkaakin tuntua vasta tämän ennustejakson viimeisinä tunteina, jolloin aurinkotuulen hiukkastiheys putoaa ja nopeus kasvaa huomattavasti.

Ennuste

Yöt 28./29., 29./30. ja 30./1. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Niin Kp- kuin korkeidenleveyksien K-indeksit pysyttelevät hyvin matalissa lukemissa (~1), joten revontulien mahdollisuus on käytännössä olematon. Täysikuun läheisyys, vaikka Kuu ei kovin korkealle taivaalle nousekaan, on vielä omiaan heikentämään revontulien näkyvyyttä ainakin osan aikaa yöstä.


maanantai 26. huhtikuuta 2021

Pitkäaikainen revontuliennuste 26.4. – 22.5.2021

Auringossa on ollut aktiivista toimintaa viime päivinä. Aivan revontuliin asti se ei aina ole kiihtynyt (vaikka niitäkin on nähty jonkin verran) mutta ”merkit” ovat hyvät vaikkapa ensi syksyä ajatellen. 

Viikko 19 muodostuu mielenkiintoiseksi, vaikka mitään takeita revontulien näkymisestä ei voikkaan antaa. Kuva © Kari A. Kuure.


Viikko 17 (26.4. – 2.5.)
näyttäisi muodostuvan hyvin rauhalliseksi. Viikon alkuun ja loppuun ajoittuu Kp4-lukemat ja tässä välissä ollaankin sitten hyvin matalissa indeksin arvoissa. Suomessa näkyviä revontulia ei siis ole odotettavissa

Viikko 18 (3. – 9.5.)
muodostunee edellisen viikon kaltaiseksi: revontulien mahdollisuus on hyvin pieni ja jos niitä kehittyy, niiden näkyvyys on heikkoa.

Viikko 19 (10. – 16.5.)
on ehdottomasti mielenkiintoisin tämän ennustejakson aikana. Viikon edetessä Kp-indeksin lukemat kohoavat päivä päivältä ja torstaina ja perjantain ollaan jo myrskylukemissa. Vaikka nämä lukemat saavutettaisiinkin yöaikaan, vaalea taivas kalventaa mahdollisten revontulien näkymistä. Ainoastaan etelärannikolla on mahdollisuus nähdä revontulia.

Viikko 20 (17. – 23.5.) meneekin sitten hieman epävakaissa merkeissä mutta näkyviksi revontuliksi tilanne ei kuitenkaan kehity edes etelärannikolla. Tällä viikolla on myös täysikuu mutta se ei juurikaan horisontista kovin korkealle nouse.

---

Tämä olikin viimeisin pitkäaikainen revontuliennuste tälle keväälle. Ennusteiden julkaisua jatketaan jälleen syksyllä, aloitusajankohta riippuu hieman lähiavaruuden ja magneettikentän tilasta elokuussa. Kolmen vuorokauden revontuliennusteita jatketaan vielä tämä viikko, mutta esimerkiksi viikon 19 mahdolliset magneettiset myrskyt voivat antaa aihetta lyhyiden ennusteiden ja revontulivaroitusten julkaisemiseen.


sunnuntai 25. huhtikuuta 2021

Revontuliennuste 25. – 28.4.2021

Magneettinenmyrskyvaroitus annettiin toissa päivänä ja se koskee useampia vuorokausia. Tämä tilanne on edelleen päällä ja Potsdamin Kp-indeksi kohosikin lukemaan Kp5- eilen aamuyöstä. Se ei merkittäviä revontulia saanut ainakaan täällä Pohjois-Euroopassa. Eilen SpaceWeather.com sivustolla arvioitiin, että odotettu CME-pilvi olisi ollut ennustettua nopeampi ja törmännyt maapallon magneettikenttään kello 01.20 (Suomen aikaa) viime yönä, joka selittäisi havaitun (Potsdamin) indeksiluvun kohoamisen. 

Tämä kuva ei näytä aivan tavalliselta kuvalta Auringosta, sillä se on otettu lähi-uv-valossa Ca-K-aallonpituudella. Tällä aallonpituudella aktiiviset alueet tulevat näkyviin, myös ne, joissa pilkkuja ei ole. Mitä laajempi ja kirkkaampi aktiivinen alue on sitä todennäköisemmin alueella tapahtuu ennemmin tai myöhemmin flarepurkauksia ja mahdollisesti niiden aikaansaamia CME-pilviä poistuu avaruuteen. Kuva © Kari A. Kuure.


Jos arvio CME-pilven törmäyksestä pitäisi paikkansa, se tarkoittaisi, että CME-pilven arvioitu nopeus (n. 750 km/s) olisi väärin laskettu ja todellinen nopeus olisi reilusti yli 1 000 km/s. Olen skeptinen tämän asian suhteen ja luultavimmin voimakkaan häiriön aiheuttaja oli hitaan ja nopeamman aurinkotuulen rajavyöhykkeen osumisesta maapallon magneettikenttään, joka oli nähtävissä jo aikaisemmissa ennusteissa.

Ennuste

Myrskyvaroitus koski hieman voimakkaampaan ilmiötä, sillä CME-pilven arvioidaan hipaisevan meitä ensiyönä Suomen aikaa. Aurinkotuulen hiukkastiheys kohoa ja tällä kertaa myös nopeudessa on havaittavissa pientä kasvua. Nämä tekijät vaikuttavat siihen, että Kp- ja korkeiden leveyksien K-indeksi kohoavat myrskylukemiin. Tämä tosin tapahtuu suurimmaksi osaksi iltapäivällä Suomen aikaa mutta jatkuu myös iltayöhön. Sen jälkeen ennusteessa tapahtuu indeksien nopea putoaminen lukemaan 3.

Yö 25./26. voi olla illasta alkaen rauhatonta ja Pohjois- ja Keski-Suomessa voidaan nähdä revontulia heti kun on riittävän hämärää. Tilanne kuitenkin rauhoittuu yön edetessä ja aamupuoli yöstä on rauhallinen.

Yö 26./27. edellisen yön tilanne toistuu. Indeksit ovat punaisella päiväaikaan mutta tilanne on ohi jo alkuiltaan mennessä ja revontulia tuskin nähdään millään leveyksillä.

Yö 27./28. onkin sitten jo hyvin rauhallinen. Molemmat indeksit pysyttelevät matalissa lukemissa, joten näkyviä revontulia tuskin ilmaantuu.


perjantai 23. huhtikuuta 2021

Geomagneettinen myrskyvaroitus 25. – 26.4.2021

Auringon aktiivisella alueella AR 2816 tapahtui C3.8-luokan flarepurkaus eilen kello 4.35 UTC. Flare aiheutti heikon CME-purkauksen, jolla on Maata kohti tuleva komponentti. Sen arvioidaan törmäävän maapallon magneettikenttään 25./26. yönä. Vaikka ennusteet kertovat G1 tai jopa G2 -luokan magneettisesta myrskystä, sen vaikutus jäänee vähäiseksi ainakin revontulien ilmaantuvuuden suhteen. Todennäköisesti Kp-indeksin huippulukema tulee olemaan Kp4 ja korkeiden leveyksien K-indeksin lukema tulee olemaan samaa luokkaa. Jos muut avaruussään tekijät mahdollistavat, revontulia voidaan yön pimeimpänä hetkinä nähdä Etelä-Suomesta pohjoiseen, mikäli vaaleneva yötaivas niiden näkemisen mahdollistaa.

torstai 22. huhtikuuta 2021

Revontuliennuste 22. – 25.4.2021

Maapallon lähiavaruuden tilaan vaikuttaa lähivuorokausina Auringon ekvaattorilla oleva pieni korona-aukko. Sen aiheuttamat magneettiset häiriöt ovat heikkoja, joten merkittävää revontuliaktiivisuutta se ei saa aikaan, vaikka magneettikentässä onkin runsaasti energisiä elektroneja. 

Auringon kasvava aktiivisuus näkyy ajoittain useampana pilkkuryhmänä Auringon pinnalla. Pilkkujen lisäksi aktiiviset alueet (AR) voivat tuottaa flarepurkauksia, jollainen M1.1 -luokkaan kuuluva purkaus nähtiin alueella AR 2816 edellisellä ennustejaksolla. Kuva © Kari A. Kuure.



Ennuste

Yöt 22./23., 23./24. ja 24./25. ovat rauhallisia. Kp-indeksin maksimilukema 4 saavutetaan 23./24. yönä, jolloin korkeiden leveyksien K-indeksi pysyttelee kuitenkin alle 3 lukemissa. Maapallon magneettikentän hyvän elektronitilanteen huomioon ottaen, nämäkin lukemat voivat saada aikaan ajoittain näkyviä revontulia, ainakin Pohjois- ja Keski-Suomessa. Lyhyen hämärän lisäksi myös kasvavan kuun kuutamo saattaa häiritä havaintojen tekemistä, vaikka kovin korkealla taivaalla Kuu ei olekaan yön pimeimpinä hetkinä.


maanantai 19. huhtikuuta 2021

Revontuliennuste 19. – 22.4.2021

Maapallon kohtaamassa aurinkotuulessa ei juuri muutoksia tapahdu: hiukkastiheys on matala ja nopeus noin 550 km/s tietämillä, siis selkeästi nopeampaa virtausta kuin normaalisti. Avaruussää ei siis ole todennäköinen revontulille. 


Ennuste

Yöt 19./20., 20./21. ja 21./22. ovat rauhallisia. Indeksien lukemat pysyttelevät Kp2 ja K3 – K2 lukemissa, joten revontulia tuskin nähdään. Muutoksia avaruussäähän on odotettavasti vasta seuraavan ennusteen aikajanalla.