CME-pilvi myöhästyi ennustetusta

Auringosta Maata kohti tullut CME-pilvi näyttää myöhästyneen aikaisemmasta ennusteesta ainakin 9 tuntia. Myöhästyminen on ilmeisesti aiheutunut pilven jonkin veran ennustettua hitaammasta etenemisestä. Ensimmäiset merkit CME-pilven ja maapallon magneettikentän vuorovaikutuksesta saatiin 31.12.2015 kello 3 Suomen aikaa, jolloin  IMF-kentän suunta alkoi vaihdella nopeasti etelä-pohjoissuuntaisesti. Näin ollen näyttää siltä, että revontulet ovat ennustetuja heikompia ja näkyvän eteläosiltaan ennustettua pohjoisempana.

Revontuliennuste 29.12.2015–1.1.2016

Auringon aktiivisuusalueet ja pilkkuryhmät. Kuva Nas/SDO.

Auringon aktiivisuusalueella 2473 tapahtui M1 -luokan flare-purkaus 28.12.2015 kello 14.45 Suomen aikaan. Purkaus tapahtui alueella, joka on suoraan kohti maapalloa ja tästä syystä lähes valonnopeudella kiitävät protonit aiheuttivat ionosfääriin R1-luokan häiriötilan kello 14.46 Suomen aikaan, joka puolestaan häiritsi radioliikennettä monin paikoin.

Flare-purkaus synnytti nopeasti (noin 800 km/s)etenevän CME-pilven, jonka reitti tuo sen maapallon magneettikenttään 30.1.2015. Törmätessä CME-pilvi nostaa maapallon magneettikentän protonitiheyden kymmenkertaiseksi, joten tuloksena on voimakas magneettinen myrsky. Ennusteiden mukaan voimakkain myrsky on G2-luokkaa ja se saavutetaan 30.12.2015 kello 17–20 Suomen aikaa. Tämän jälkeen myrsky jatkuu G1-luokan myrskynä 31.12.2015 kello 5 asti. Myrskyn laannuttua magneettikenttä pysyttelee häiriintyneessä tilassa vähintään vuorokauden tai kaksi.

Revontuliennuste 30.12.2015 kello 23-02 Suomen aikaa.
Kuva NOAA.

Radioliikenne on häiriintynyt R1–R2-luokissa seuraavat kolme vuorokautta. Radiohäiriöt ja yhteyskatkokset ovat mahdollisia, sillä voimakkaan R3-luokan häiriötila on mahdollinen.

Revontulet ovat mahdollisia Lapissa tänään kello 20 alkaen. Kello 23 alkaen revontulet ovat mahdollisia koko maassa Helsinkiä myöten. Tilanne jatkuu samanlaisena ainakin 30.12. kello 5 asti, jonka jälkeen revontulet siirtyvät pohjoisemmaksi ja näkyvät Pohjois-Suomessa ja Lapissa.

Revontulien aktiivisuuden odotetaan kasvavan 30.12. kello 17 alkaen, jolloin niitä pitäisi näkyä aina Etelä-Latviaa myöten. Kello 23 aikoihin revontulia pitäisi olla näkyvissä jo Liettuassa ja Puolan ja Saksan pohjoisosassa. Aamupuolella yötä (31.12.) revontulet siirtyvät kohti pohjoista ja niiden aktiivisuus heikkenee aamun tunteina.

Uudenvuoden aattoiltana kello 17 aikoihin revontulia näkynee Lapissa, kello 20 tietämillä Pohjois-Suomessa aina Oulua myöten ja kello 23 aikoihin koko Suomessa. Suomen lahden eteläpuolella revontulia ei ennusteen mukaan nähdä ehkä Pohjois-Viroa lukuun ottamatta.

Flare-purkaus SDO-avaruusobservatorion näkemänä.
Kuva Nasa/SDO.

Vuoden vaihtumisen jälkeen tilanne rauhoittuneen, sillä edellytyksellä, että aktiivinen alue 2473 ei synnytä uusia voimakkaita purkauksia. Purkausten mahdollisuus on kuitenkin olemassa, niin kauan kunnes pikkuryhmä alkaa hajota.

Revontuliennusteen toteutuminen ennustenmukaisena on aina epävarmaa, sillä kaikkia revontulten voimakkuuteen vaikuttavia tekijöitä ei aina osata arvioida oikein. Merkittävin tekijä on CME-pilven mukana kulkevan magneettikentän suunta: jos se on etelään, revontulet voivat olla voimakkaita, jos se on pohjoiseen, revontulet voivat olla hyvinkin vaatimattomia ja näkyä vain Pohjois-Suomessa tai vain Lapissa.

Katso video flare-purkauksesta http://sdo.gsfc.nasa.gov/data/dailymov/movie.php?q=20151228_1024_0335

Magneettinen myrsky rauhoittui

Parisen vuorokautta jatkunut magneettinen myrsky ja siihen liittyvät revontulet ovat rauhoittuneet. Ensi yönä maapallo kohtaa Auringon virtavaipan tihentymän, mutta IMF-kenttä on kääntynyt kohti pohjoista. Tällaisissa olosuhteissa ei juurikaan nähdä revontulia.

Virtavaipan tihentymän mentyä ohi, ilmeisesti viimeistään keskiviikkona, Maapallon magneettikenttään kohdistuu aurinkotuuli, jonka nopeus kohoaa noin 500 km/s ja sen tiheys on harventunut tavanomaisesta. Tällöin joissakin olosuhteissa revontulia on näkynyt, mutta ne ovat olleet rauhallisia ja hyvin himmeitä. Olosuhteissa ei tämän jälkeen ole odotettavissa muutosta jos Auringon flare-toiminta pysyy tavallisella tasollaan.

Joulun alusviikolla revontulia (20.–22.12.2015)

Kp-indeksi kehitys reaaliajassa. Yhtenäinen vireä ennnusteviiva
kertoo luottavana pidetystä ennusteesta.

Lähivuorokausina revontulien mahdollisuus on kasvanut merkittävästi, sillä Auringosta 16.12. lähtenyt CME-pilvi törmäsi maapallon magneettikenttään eilen illalla Suomen aikaan. Se aiheutti voimakkaan magneettikentän häiriötilan, joka muuttui G1-luokan magneettiseksi myrskyksi IMF-kentän kääntyessä etelään(-20 nT) tänään kello 5 aikoihin Suomen aikaan. Magneettinen myrsky on saavuttanut G3-tason aamupäivän aikana.

Myrskyn laantuminen on jo alkanut , joskin Wing Kp Prediction -ennuste odottaa Kp-indeksi kohoavan jopa arvoon 9 tänään iltapäivän kuluessa. Jos tämä ennuste toteutuu ja IMF-kentän suunta pysyttelee kohti etelää, selkeän sään alueilla voidaan nähdä voimakkaita revontulia. Jos IMF-kenttä kääntyy pohjoiseen tai Kp-indeksi kääntyy voimakkaaseen laskuun, revontulia voi nähdä ainakin Pohjois-Suomessa ja Lapissa. Eteläisessä Suomessa olisi jonkinlaiset mahdollisuudet revontulien näkymiseen, jos pilvipeite repeilee.

Revontulet 10./11.2015

Rauhallinen revontulikaari Tampereella. Kuva Kari A. Kuure.

Maapallon magneettikenttä on tänään ollut rauhaton ja pieni G1-luokan myrsky on ollut aamupäivästä alkaen. Maksimissaan myrsky voi saavuttaa G2-tason mutta iltaa kohti se on laantumaan päin. Ennusteen mukaan myrsky vaimenee kello 20 mennessä jolloin saavutetaan Kp-indeksin arvo 4.  Myrskyn jälkimainingeissa revontulia voi esiintyä heti pimeän tullen mutta jos niitä näkyy, niin eteläisessä Suomessa ne rajoittunevat rauhalliseen kaareen. Pohjoisempana voi esiintyä säteenmuodostumista.

Plasmapilvi tulossa kohti

Auringossa 4.11. tapahtunut koronamassapurkaus.

Eilen (4.11.2015) kello 15.52 Suomen aikaa Auringosta tapahtui koronamassapurkaus, joka kehitti maapallon suuntaan lähteneen plasmapilven. Koronamassapurkaus tapahtui lähellä auringonpilkkuryhmää 2443, josta syystä alueen tuntumasta lähtenyt plasmapilvi törmää heikentyneenä suoraan maapallon magneettikenttään. Törmäyksen odotetaan tapahtuvan myöhään lauantaina (7.11.) tai varhain seuraavana aamuna.

Plasmapilven törmäyksen arvioidaan aiheuttavan G1-luokan magneettisen myrskyn, joka käytännössä tarkoittaa revontulien näkymismahdollisuuksien paranemista 60° -leveyspiirin pohjoispuolella. Revontulia näkyy todennäköisesti varhain sunnuntaiaamuna ja mahdollisesti vielä sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.

Tähän M3,7 (R1)-luokan pienehköön flare-purkaukseen näyttää liittyvän Ruotsissa koettu lyhytaikainen siviililentotutkien häiriö. Näin ainakin ruotsalaiset ilmailulaitoksen virkamiehet väittävät. Mitään havaintoja esimerkiksi Ruotsin ilmavoimien tutkissa ei kuitenkaan esiintynyt, samoin kuin suomalaisetkaan ilmailuviranomaiset eivät raportoineet mitään häiriöitä tutkissa.  Myös magnetometrimittaukset eivät esimerkiksi Nurmijärven mittausasemalla osoita minkäänlaisia häiriöitä.

CME-pilven aiheuttanut flare-purkaus.

Yleisesti Auringossa tapahtuviin flare-purkauksiin saattaa liittyä jonkinasteisia ionosfäärissä tapahtuvia muutoksia lähinnä sen vuoksi, että flare-purkaukset aiheuttavat röntgensäteilyn hetkellistä voimistumista. Röntgensäteily osuessaan ionosfäärissä oleviin atomeihin ja molekyyleihin aiheuttaa ionisaation voimistumista ja vaikuttaa tällä tavoin esimerkiksi VFH-radioliikenteeseen.

Erittäin voimakkaat X-luokan flaret voivat estää radioliikenteen VHF-alueella tunteja tai jopa vuorokausien ajan. X-luokan purkaukset ovat kuitenkin 10–100 kertaa voimakkaampia kuin M-luokan purkaukset. M3,7-luokan flare on sen verran heikko, että kovin suuria muutoksia ei ionosfäärissä tapahdu ja missään tapauksessa se ei vaikuta lennonvalvontatutkiin.

Revontulet 4./5.11.2015

Tampereen Ursan tähtitornilla 3.11.2015 näkyi rauhallinen
revontulikaari jossa oli aavistus säteistä. Valokuva
Kari A. Kuure.

Maapallon magneettikenttää kohdistuu nopeasti etenevä aurinkotuuli, jonka hiukkastiheys on nousemassa. IMF-kenttän Bz-komponentti sahaa kuitenkin nollan tuntumassa ja geomagneettinen K-indeksi on arvossa 5. Tilanteessa revontulien näkyminen on mahdollista 60° leveyspiirin pohjoispuolella: eteläisessä Suomessa mahdollisesti näkyy heikko ja hyvin rauhallinen revontulikaari, pohjoisempana revontulikaari jossa ajoittain näkyy revontulisäteitä.

Revontuliennuste 3.–4.11.2015

Maapallon magneettikentässä on parhaillaan (3.11.2015 kello 16) G1-luokan magneettinen myrsky. Samaan aikaan aurinkotuulen hiukkastiheys on ollut nousussa, mutta IMF-kentän Bz komponentti heiluu lähellä nollaa (nT), aurinkotuulen hiukkasten nopeudet ovat kasvaneet liki 700 km/s. Tilanne on siis tyypillisen epäselvä revontulien näkymisen kannalta.

Revontulivaroitus on kuitenkin paikallaan, sillä tilanne voi muuttua nopeasti ja revontulipurkaus voi olla voimakas (hyvällä tuurilla). Tilanne ennusteen mukaan jatkuu tällaisenaan koko ensityö aina aamun tunneille asti ja magneettinen myrsku voi voimistua G3 myrskyksi, tuskin voimakkaammaksi ( myrskyt luokitellaan G1–G5, joista G1 on heikoin).

Revontuliennuste 19.–21.9.2015

Revontulien ilmaantuminen 19./20. yönä on mahdollista eteläistä Suomen myöten. Yö 20./21. On myös mahdollinen revontuliyö, sillä pienehkö CME-pilvi hipaisee maapallon magneettikenttää ja aiheuttaa pientä magneettista aktiivisuutta (G1-myrsky). Muutoin aurinkotuulen hiukkastiheys on normaalia vähäisempää ja nopeus normaali.

Revontulitilanne 11./12.9.2015

Jo useita vuorokausia jatkunut Maan magneettikentän rauhattomuus ja G1/G2-luokan myrskyisyys on johtunut Auringossa esiintyneestä korona-aukosta, joka on sijoittunut siten, että sen nopeat elektronit ovat päässeet kohdistumaan suoraan maapallon magneettikenttään. Yhtälöön kun lisätään vielä syyspäiväntasauksen läheisyys, ei olekaan mikään ihme, että revontulia on nähty eteläistä Suomen myöten selkeillä alueilla.

Tilanne on hieman muuttumassa, sillä ko. korona-aukko on kiertymässä kaikkein edullisimmasta asemasta pois. Toisaalta revontulitoiminta voi saada jatkoa, sillä Auringon pohjoisella pallonpuoliskolla on hyvin laaja korona-aukko, jonka eteläisimmät osat saattavat syöttää maapalloa kohti nopeita elektroneja muutaman vuorokauden kuluttua.

Auringon aktiivisuus on ollut voimakkaassa laskussa viime kuukausien ajan ja se enteilee lähestyvää aktiivisuus minimiä ja sen seurauksena revontulien näkyminen harvinaistuu. Aktiivisuusminimi saavutettaneen 2017–2018. Aktiivisuusminimin aikana korona-aukkojen esiintymisfrekvenssi kasvaa ja aukot tulevat suuremmiksi, joten tästä johtuen revontulia voidaan nähdä myös minimin aikana.

Tilastollisesti tarkasteltuna revontulia nähdään runsaammin tasauspäivien molemmin puolin noin kuukauden ajan verrattuna talvikauteen. Revontulia ei luonnollisestikaan voida nähdä kesäajan vaalealta yötaivaalta. Syyskauden ensimmäiset revontulet voidaan havaita Tampereella aikaisintaan elokuun toisella viikolla.

Maan magneettikentän myrskyjä odotetaan esiintyvän lähivuorokausina seuraavasti:

12.9.                   G2

13.9.                   G1

14.9.                   ei myrskyisyyttä.

Revontulet yllättivät

Revontulien lisäksi Tampereen Ursan sääkamera tallensi
kirkkaita hohtavia yöpilviä. Yöpilviokausia alkaa olla
tältä vuodelta lopuillaan ja niitä voitaneen nähdä enää
muutamana yönä. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Syyskauden ensimmäiset revontulet yllättivät 15./16.8. välisenä yönä, sillä Auringossa ei ollut tapahtunut mitään sellaista, mistä olisi voinut päätellä revontulien esiintymisen.  WSA-ENLIL-ennuste tosin kertoi maapallon joutuvan heikohkoon korona-aukkoon ja aurinkotuulen nopeuden jäävän noin 400 km/s nopeuteen. Tällä nopeudella kummoisia revontulia ei yleensä nähdä.

Todellisuudessa aurinkotuulen nopeus kohosi noin 500–600 km/s nopeuden välille, korona-aukko oli ennakoitua laajempi ja IMF (planeettojen välisen avaruuden magneettikenttä) kääntyi arvoon -11 nT , eli B_z osoitti etelään suhteellisen voimakkaasti. Olosuhteet olivat siis hyvät revontulien esiintymiselle ja näin myös tapahtui. Tampereellakin nähtiin revontulia koko yön ajan ja kaikkein kirkkaimmin aamuyöntunteina noin kello 02 jälkeen.

Tampereen ursa tulipallokameran kuva yön revontulista
ja hohtavista yöpilvistä. Mustavalkoisesta kuvasta
on hieman vaikea päätellä näiden kahden ilmiön rajaa.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Samainen WSA-ENLIL-ennuste kertoo revontulien mahdollisuuden parantuvan seuraavan kerran 17./18.8. välisenä yönä. Tällöin plasman tiheys saa paikallisen huippuarvonsa ja se voimakkuutta lisää pienehkö CME-pilvi, joka hipaisee maapallon magneettikenttää yön aikana. Ennuste arvio aurinkotuulen nopeudeksi noin 400 km/s mutta magneettikentän B_z-komponentin suuntaa ja voimakkuutta ennuste ei anna. Jos magneettikentän suunta asettuu kohti etelää edes kohtalaisella voimakkuudella, revontulien esiintyminen ensi yönä on mahdollista.

Revontuliennuste 18.-20.3.2015

NOAAn geomagneettinen ennuste kertoo, että parina seuraavana yönä on pieni mahdollisuus revontulille. Ensiyönä (18./19.3.2015) Kp-indeksin odotetaan nousevan arvoon 4. Tämä merkitsee Tampereella paljain silmin näkyviä revontulia jos Interplanetaarinen magneettikentän (IMF) Bz-komponentti suuntautuu etelään. Viimeisen 12 tunnin ajan se on sahannut pohjoisen ja etelän välillä muutaman nT arvoilla.

Yöllä 19./20.3. tilanne toistuu, Kp-indeksin odotetaan nousevan enintään arvoon 4. Tämän jälkeen (20.3.) magneettinen rauhattomuus näyttäisi asettuvan.

NOAA Kp-indeksi ennuste 18.–20.3.2015

Aika [UT]	18.3.	19.3.	20.3.
00-03	6 (G2)	4	3
03-06	5 (G1)	3	3
06-09	4	3	2
09-12	5 (G1)	3	2
12-15	3	3	2
15-18	3	3	2
18-21	3	3	3
21-00	4	4	3

Revontulet

CAM-3 tallensi näin hienon revontulipurkauksen 18.3.
kello 1.07. © Tampereen Ursa ry.

Viime yönä (17./18.3.2015) nähtiin koko Suomessa näyttäviä revontulia. Alkuilta oli hieman laimeaa, revontulet olivat himmeitä, mutta kello 22 aikoihin tapahtui selvää aktivoitumista, reposet kirkastuivat ja muuttuivat aikaisempaa värikkäämmiksi. Tampereen Ursan sääkamerat tallensivat revontulia koko yön, ne katosivat vasta aamuhämärän aikaan.

Avaruussää näyttää jatkuvan revontulien näkymisen kannalta otollisena, vaikka ensiyöstä (18./19.2015) ei odotetakaan aivan yhtä voimakasta revontulien näkymistä.

Revontuliennuste 17./18.3.2015

Voimakas magneettinen myrsky alkoi aamun tunteina ja nyt tilanne on kehittynyt sellaiseksi, että Kp-indeksi on arvossa 6. Syy magneettiseen myrskyyn on CME-pilvessä, joka syntyi 15.3. Auringossa tapahtuneessa flare-purkauksessa. Aurinkotuulen nopeus CME-pilven alueella on noin 600 km/s.

Revontulia on siis odotettavissa illan pimentyessä, sillä ennusteet eivät näyt magneettisen myrskyn laantumisen merkkejä.

Revontuliennuste 12.–15.3.

Auringossa tapahtui X2-luokan flare-purkaus kello 18.22 aktiivisuusalueella 2297. Enusteen mukaan aktiivisuus jatkuu ainakin keskinkertaisena mutta on mahdollista, että lisää X-luokan flare-purkauksia tapahtuu lähivuorokauden ennustejakson aikana.

Maaliskuun 10. tapahtunut CME-purkaus saavuttaa maapallon magneettikentän tänään (12.3), josta on seurauksena geomagneettista rauhattomuutta 12./13. päivien välisenä yönä.  Maaliskuun 11. päivänä tapahtuneen flare-purkauksen mahdollisesti synnyttämä CM-pilvi saavuttaneen maapallon magneettikentän 13./14. päivien välisenä yönä. 

Maapallon magneettikenttä on ollut rauhaton ja tilanne tulee olemaan suunnilleen sama ennustejakson aikana. Mahdollisuudet voimakkaaseen magneettiseen myrskyyn korkeilla leveyksillä on 30–45 %, 25–60 % ja 30–35 %, joten parina seuraavana yönä revontuliharrastajien tulisi olla valmiina tekemään havaintoja.

Ilmatieteen laitos on aloittanut avaruussäätiedotteiden julkaisemisen

Kuva: Mikko Oksanen

Ilmatieteenlaitos/ Tiera Lahtinen

Kerran arkipäivässä julkaistavassa tiedotteessa Ilmatieteenlaitos arvioi revontulten ja Auringon aiheuttamien radiohäiriöiden todennäköisyyden lähipäivinä. Lisäksi tiedotteeseen sisältyy tutkijan kirjoittama lyhyt vapaamuotoinen katsaus avaruussään tilaan. Tiedote täydentää suosittua Auroras Now! -palvelua, joka seuraa revontuliin liittyvää magneettista aktiivisuutta Suomessa.

Revontulia tai muita avaruussään häiriöitä ei pystytä ennustamaan yhtä tarkasti kuin maanpäällistä säätä, koska avaruudessa ei ole yhtä kattavaa havaintoverkkoa kuin maanpinnalla. Aurinkoa tarkkailemalla voidaan kuitenkin arvioida suuntaa-antavasti, miten rauhallista tai myrskyisää avaruudessa lähipäivinä on. Siksi avaruussäätiedote kertoo revontulten todennäköisyydestä, mutta niiden tarkempaa aikaa tai paikkaa voi ennustaa.

Uudessa tiedotteessa keskitytään revontulten osalta Lapin eteläpuoliseen Suomeen, koska siellä revontulet ovat yleisiä kaikentyyppisissä avaruussäätilanteissa. Noin tunnin aikajänteellä revontulten todennäköisyydestä kertoo niin Lapissa kuin etelämpänäkin magneettikentän häiriöisyys. Sitä voi edelleen seurata jo pitkään toimineen Auroras Now! -sivustomme kautta.

Ennusteessa mainitut radiohäiriöt eivät vaikuta tavallisen radion kuunteluun, vaan liittyvät pitkän matkan yhteyksiin tietyillä HF-radiotaajuuksilla. Tämä tieto on suunnattu pääasiassa radioamatööreille ja eräille ammattiryhmille.

Aurinko on tällä hetkellä 11-vuotisen aktiivisuusjaksonsa huipulla, joten avaruussää on tämän ja parin seuraavan vuoden ajan keskimääräistä kiinnostavampaa seurattavaa.

Revontuliennuste 16.–18.2.2015

Auringon aktiivisuus on ollut ja jatkuneekin erittäin heikkona.  Tästä huolimatta maapallon magneettikentässä on havaittu rauhattomuutta ja se tulee jossain määrin jatkumaan seuraavan kolmen vuorokauden aikana.

Geomagneettinen aktiivisuus on hieman koholla ja tästä syystä revontulien näkemiseen mahdollisuudet ovat suhteellisesti paremmat kuin keskimääräisesti. Ennusteen mukaan todennäköisyydet ovat 15./16. 30–45 %, 16./17. 30–40 % ja 17./18. 25–20 %.

Revontuliennuste 3.–5.2.2015

Auringon aktiivisuus on ollut matala ja sen odotetaan myös suhteellisen matalana. Odotettavissa olevia M-luoka flare-purkauksia voi kuitenkin esiintyä. Maan magneettikenttä on ollut rauhaton ja aurinkotuulen nopeus on saavuttanut 783 km/s vauhdin, IMF-magneettikentän suunta on ollut etelään maksimissaan -12 nT. 

Maan magneettikentän odotetaan olevan rauhaton ennustejakson aikana. Näin ollen merkittäviä revontulinäytelmiä ei ole odotettavissa. Revontulien todennäköisyydet ovat 30–50 %, 35–30 % ja 30–25 % 3./4. , 4./5. ja 5./6. päivien välisinä öinä.

Revontuliennuste 15.–17.1.2015

Ennustejaksolla on pieni mahdollisuus maltillisten revontulien esiintymiselle jopa Pirkanmaalla. USAF/NOAA arvioi, että mahdollisuudet ovat 30–40 % jakson ensimmäisen vuorokauden aikana ja seuraavien ovat 25–30 % ja 25–20 %. 

WSA-ENLIL- ennusteen mukaan yöllä 15./16. heikko CME-pilvi kohtaa maapallon magneettikentän, mutta sen aiheuttama hiukkastiheyden kasvu on hyvin minimaalista ja käytännössä sen ei odoteta aiheuttavan mitään häiriöitä maapallon magneettikentän tilaan.

Revontuliennuste 3.–6.1.2015

Revontuliennuste on suunnilleen samanlainen kuin edellinenkin. Kolmen vuorokauden revontulien näkymisen todennäköisyys on 30–40 % välillä. Maapallon on tällä hetkellä virtavaipan harventuneessa osassa, jossa hiukkastiheys on murto-osa tavanomaisesta. 

Vähäisen hiukkasmäärän vastapainona on hiukkasten nopeus voi saavuttaa jopa 600 km/s. Tällaisessa tilanteessa revontulien näkyvyys on pitkälti kiinni IMF-kentän suunta; jos se on etelään, revontulien näkyminen on mahdollista. Jos kentän suunta on pohjoiseen tai B_z arvo nollan tietämillä, revontulia ei näy.

Kolmena seuraavana yönä Pirkanmaalla revontulia voi näkyä illasta alkaen, ensimmäiset noin kello 20 tietämillä. Seuraavien tuntien aikana aktiivisuus pitäisi lisääntyä ja revontulia näkyä aamuyön tunneille asti.