Revontuliennuste 11. – 14.9.2026

Auringon aktiivisuus on pysytellyt ei aivan niin aktiivisena kuin edellisessä ennusteessa arvioitiin tapahtuvan. Pilkkualueita on seitsemän ja ne kaikki ovat edelleen alfa- tao beetaluokkiin kuuluvia. Tämä tarkoittaa sitä, että lähivuorokausina ei odoteta havaittavan voimakkaita M- tai X-luokan flarepurkauksia. Sen sijaan heikompia C-luokan flareja todennäköisesti ilmaantuu aika ajoin pilkkuryhmiin.

Maata kohti tulevia merkittäviä CME-pilviä ei ole, jotka ehtisivät vaikuttaa lähiavaruuden tilaan tämän ennusteen aikana. Aurinkotuulen tiheys on hienoisessa kasvussa ja samaan aikaan sen nopeus hieman heikkenee. Tällä hetkellä ollaan tavanomaisessa nopeudessa, noin 330 km/s.

Auringon pohjoiselle keskileveyksille on syntynyt laajahko korona-aukko. Se sijaitsee tällä hetkellä itäisellä pallonpuoliskolla. Se on kuitenkin sen verran korkeilla leveyksillä, että sen ei uskota vaikuttavan maapallon lähiavaruuden tilaan noin viikon kuluttua, jolloin se muuten olisi paikassa, jossa vaikutukset tuntuisivat.

Ennuste

Yöt 11./12., 12./13. ja 13./14. ovat kaikki tavanomaisen rauhallisia. Rauhalliset revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa, mutta etelämpänä niiden todennäköisyys on pienempi sen mukaan mitä etelämmässä niitä yritetään havaita.

 

Revontuliennuste 8. – 11.9.2026

Auringon aktiivisuus on kasvanut viimeisten vuorokausien aikana, vaikkakin se on edelleen vähäistä. Nyt pilkkuryhmiä on kahdeksan ja vaikka ne ovat kaikki alfa- tai beeta luokkaa, niin ainakin kahdelle ryhmälle ennustetaan kohtalaista todennäköisyyttä tuottaa M-luokan flareja. Edellisten kolmen vuorokauden aikana havaittiin yksi M1.02 -luokan ja viisi C-luokan flarepurkausta. Tälle päivälle ennustetaan 15 % mahdollisuutta M-luokan flaretoiminnalle.

Auringossa on havaittu negatiivinen korona-aukko, joka on nyt Auringon keskimeridiaanilla. Ekvaattoriseudun magneettikenttä on tällä hetkellä hyvin sekavia, magneettiset navat ovat pienialaisia ja niitä on runsaasti, joten kovin selkeää vaikutusta ei pienialainen korona-aukko saa aikaan.

Syyskuun 7. päivänä kello 1.36 UTC-aikaan havaittiin heikko halo-II CME Auringon itäpuoliskolta. Tämä CME on tulossa sellaiseen suuntaan, jossa se pyyhkäisee maapalloa yön 8./9. aikana. Ennestään maapalloa kohti tulevia CME-pilviä on pari, joista 5.9. kello 15.36 lähtenyt kohtaa maapallon vielä tänään iltapäivällä Suomen aikaa. Näyttää siltä, että vaikka saapuvat CMEt ovat heikohkoja, niin niiden yhteisvaikutus ensiyönä saattaa tuottaa jonkin verran aktiivista revontulitoimintaa.

Tätä kirjoittaessani planetaarinen indeksi (Potsdam) on Kp=4+ lukemassa ja nopea Hp30-indeksi on käväissyt lukemassa Hp30=6-. Aurinkotuulen nopeus on kasvusuunnassa ollen nyt hieman yli 500 km/s. Lähitunteina nopeuden odotetaan vielä kasvavan. Aurinkotuulen tiheys on hieman laskenut ollen nyt noin 5 p/cm³. Planeettojen välisen avaruuden magneettikentän (IMF) ennustetaan kääntyvän kohti etelää, joka puolestaan lisää revontulitoiminnan mahdollisuuksia.

Lukemat kertovat, että lähiavaruuden aktiivisuus on kasvusuunnassa ja se näkyy myös ”myrskyindeksissä” sillä DST on laskenut nopeasti viime tunteina ollen nyt noin -50 nT. Kiirunan magneettisella mittausasemalla mitattiin tämän vuorokauden vaihtuessa jo noin -400 nT lukemia, joka vastaa noin K=6 arvoa. Sen jälkeen lukemat ovat kasvaneet ja tällä hetkellä ollaan suunnilleen -50 nT:ssa.

Yhteen vetona G1 geomagneettisia myrskyjä on todennäköisesti 9. syyskuuta asti korona-aukon positiivisen napaisuuden CH HSS-vaikutuksen ja CME:iden odotettu saapumisen aiheuttamana. Syyskuun 10. päivästä alkaen edellä mainitut häiriöt vähitellen vähenevät.

Ennuste

Yöt 8./9. ja 9./10. Revontulitoimintaa voisi kuvat tavanomaiseksi, sillä niitä on mahdollisuus havaita aina Keski-Suomen leveydelle asti. Ennustetut magneettiset myrskyt sijoittuvat 8. päivälle ja 9. päivän aamun tunteihin. Niiden suora vaikutus revontuliin on vähäinen.

Yö 10./11. näyttäisi muodostuvan hyvin rauhalliseksi. Revontulet ovat mahdollisia vain Pohjois-Lapissa, etelämpänä niitä tuskin nähdään.

Revontuliennuste 5. – 8.9.2026

Auringon aktiivisuus on ollut muutaman viimeksi kuluneen vuorokauden aikana kohtalaisella tasolla. Voimakas M3.0 -luokan flarepurkaus havaittiin 2. syyskuuta kello 19.20 UTC aikaan pilkkuryhmässä 4524, joka oli juuri kiertynyt näkyviin Auringon itäreunan takaa. Sama ryhmä on ollut aktiivinen myöhemminkin sillä 4. syyskuuta kello 7.53 siinä tapahtunut flarepurkaus saavutti M1.2 voimakkuuden. Samassa ryhmässä on esiintynyt myös heikompia C-luokan flareja ja aktiivisuuden ennustetaan jatkuvan lähivuorokausien ajan.

Auringonpilkkuryhmiä on tällä hetkellä kuusi mutta muut ryhmät kuin jo mainittu 4524 ovat hyvin rauhallisia alfa- tai beetaluokkiin kuuluvia ja niille ei ennusteta flarepurkauksia.

Auringossa tapahtui kaksi halotyypin II CME purkausta 2./3. yönä. Ne eivät ole tulossa kohti Maata, mutta mallinnus antaa mahdollisuuden, että CME-pilvi laajenee niin paljon, että sen kärki hipaisee maapallon lähiavaruutta 7./8. yön aikana. Samaan aikaan maapallo kohtaa heikon aurinkotuulen tiivistymän, joka liittyy heikkoon korona-aukkoon.

Tapahtumat kohottavat korkeille leveyksille tehtyä K-indeksin ennustetta noin K=5 arvoon. Jos näin käy, niin silloin on pieni mahdollisuus revontulien näkymiselle jo illan pimentyessä koko Suomen alueella.

Ennuste

Yöt 5./6. ja 6./7. Revontulet ovat mahdollisia vain Pohjois-Lapissa. Jos niitä siellä näkyy, niin ne ovat hyvin rauhallisia ja himmeitä. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 7./8. Koko planeetan kattava Kp-indeksi kohoaa 7. päivän iltapäivän aikana maksimissaan lukemaan Kp=4-. Tämä tarkoittaa sitä, että revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomen alueelle. Jos korkeiden leveyksien K-indeksin ennuste toteutuu, revontulet ovat mahdollisia myös etelämpänä, joskin etelärannikolla niiden näkyminen ei ole kovinkaan todennäköistä.

Revontuliennuste 2.9. – 5.9.2026

Revontulikausi on hiljalleen käynnistymässä. Ensimmäiset revontulet havaittiin jo elokuun puolella. Revontulien runsauteen tulevina kuukausina vaikuttaa Auringon aktiivisuus, joka on auringonpilkkujakson 25 loppupuolella vielä kohtalaista. Tämä tarkoittaa sitä, että Auringossa on vielä aktiivisia pilkkuryhmiä ja niissä tapahtuvat flare- ja CME-purkaukset eivät vielä ole kovinkaan harvinaisia. Täytyy kuitenkin muistaa, että aktiivisuus on laskusuunnassa ja ensimmäiset täysin pilkuttomat vuorokaudet on jo nähty. Niitä on tänä vuonna tähän mennessä ollut kolme.

Selkeät, mutta hyvin rauhalliset revontulet havaittiin Tampereella elokuun 28./29. yönä. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

Auringossa on näin kauden alkupuolella viisi pilkkuryhmää, jotka kaikki on luokiteltu alfa- tai beeta-ryhmiin. Näin ollen lähivuorokausina ei voimakkaita purkauksia ole odotettavissa. Kolmen viimeksi kuluneen vuorokauden aikana onkin vain havaittu heikohkoja C-luokan flareja, joista voimakkain (C5.7) tapahtui eilen kello 21.10 UTC-aikaan. 

Maata kohti ei ole havaittu tulevan CME-purkauksia. Kaikki muutkin avaruussään parametrit ovat sellaisia, että magneettisia myrskyjä lähivuorokausina ei ole odotettavissa, eikä aurinko(säteily)myrskyjä ei ole tulossa.

Ennuste

Yöt 2./3, 3./4. ja 4./5. ovat kaikki rauhallisia. Revontulia voitaneen havaita Pohjois-Lapissa yön pimeimpinä hetkinä, joskin kovin kirkkaita ne eivät sielläkään ole. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Revontuliennuste 4.‒5.6.2026 etelärannikolle

Eilen (3.6.206) tapahtui Auringossa suhteellisen voimakkaiden flarepurkausten sarja pilkkualueella 4445 ja sen lisäksi havaittiin vielä yksi X1.0 -luokan flare (maksimi kello 11.28 UTC), jonka sijaintia ei ole ilmoitettu, mutta SDON videon mukaan se tapahtui myös pilkkualueella 4445. 

Flarepurkaukset aiheuttivat kahden CME-purkauksen syntymisen ja ne ovat matkalla kohti Maata. Matkan varrella CME-pilvien odotetaan yhdistyvän ja saapuvan Maan kiertoradalle vielä tänään (4./5.) vuorokaudenvaihtumisen aikoihin. Hiukkastiheyden odotetaan kohoavan kymmenkertaiseksi tavanomaiseen verrattuna ja virtausnopeuden kohoavan jopa 1 100 km/s. 

Pilven törmäyksen Maan magneettikentän kanssa aiheuttaa voimakkaan magneettisen myrskyn, jonka maksimivoimakkuudeksi ennustetaan G3. Tämä merkitsee kirkkaita revontulia jopa Baltian eteläosien leveydelle asti ja mahdollisuus punaisten revontulien näkymiseen on vieläkin etelämpänä. 

Suomessa himmeähköt revontulet voivat näkyä yön pimeimpinä hetkinä (noin kello 1‒2) etelärannikolla. Muualla valoisa yötaivas estää revontulien näkymisen.
Magneettisen myrskyn arvioidaan alkavan jo kello 18 aikoihin G2-luokan voimakkuudella ja jatkuvan aina huomis-iltaan asti. Huomenna iltapäivällä Suomen aikaan myrskyn voimakkuus laantuu kuitenkin G1-luokkaan. 

Magneettikentän rauhattomuus jatkuu vielä seuraavanakin yönä, mutta ei kuitenkaan niin voimakkaana, että revontulia voitaisiin havaita Suomen alueella. Jos ennuste pitää paikkansa, niin Baltiassakaan ei enää revontulia nähdä. 

 

 

 

Revontuliennuste 15. – 18.5.2026 Etelä-Suomeen

Maapallo on kohtaamassa CIR-virtauksen, jonka tiheys on epätavallisen suuri. Heti virtauksen ohimentyä aurinkotuulen tiheys putoaa hyvin matalaksi. Nämä tapahtumat voivat käynnistää magneettisten myrskyjen sarjan ensi- ja sitä seuraavana yönä. Näyttää siltä, että tätä kirjoittaessani magneettikenttä on aktivoitunut ja SWPC onkin antanut G1-luokan myrskyvaroituksen.

Ennuste

Yö 15./16. Ainoastaan Etelä-Suomessa yön pimeimpinä hetkinä on sen verran pimeää, että mahdolliset revontulet voivat olla näkyviä. Tänä iltana revontulitoimintaa kannattanee seurata illan pimennyttä riittävästi, ehkä noin kello 23 jälkeen. G2-luokan magneettinen myrsky sijoittunee kello 00.00 – 03.00 väliin. Magneettinen myrsky alkaa jo kello 21 jälkeen NOOA/SWPC:n ennusteen mukaan. Myrsky laantunee aamun tunteina, selvästi auringonnousun jälkeen.

Yönä 16./17. magneettikenttä on edelleen rauhattomassa tilassa. Varsinainen magneettinen myrsky alkanee vasta aamun tunteina, joten revontulet eivät ole kovinkaan todennäköisiä, jos tämän hetken viimeisin ennuste pitää paikkansa.

Yöksi 17./18. geomagneettinen kenttä on jo rauhoittunut ja revontulia tuskin nähdään.

 

 

 

Revontuliennuste 3. – 6.5.2026

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimevuorokausina. Voimakkain flare oli C8.7 (2.5. kello 18.38 UTC) pilkkuryhmässä 4420. Se on jo kiertynyt länsireunan yli näkymättömiin. Pilkkuryhmiä on kahdeksan, mutta kaikki ovat joko alfa- tai beetatyyppiä, joten kovin rajuja purkauksia ei ole odotettavissa, ellei jokin ryhmä kasvata kokoaan ja muuta rakennettaan merkittävästi ja hyvin nopeasti (sellaistakin kyllä on tapahtunut).

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on nopeudeltaan kohtalaista (~450 km/s) mutta tiheydeltään harvaa (~0,02 p/cm3). Nämä parametrit liittyvät polariteetiltaan negatiiviseen CHHSS -virtaukseen. IMF-kentän voimakkuus on ollut noin 6 nT ja Bz-komponentin voimakkuus noin –4 nT.

Maapallon geomagneettinen kenttä on aktiivinen ja on rauhoittumassa tämän ennustejakson aikana, johtunen CH HSS -virtauksen heikkenemisestä. Tulossa oleva polariteetiltaan positiivinen CH HHS- virtaus kuljettaa edellään kohtalaista CIR-virtaus, joka alkaa vaikuttaa avaruussäähän tämän ennustejakson loppupuolella. Ennusteeseen liittyy kuitenkin kohtalainen epävarmuus, joten virtauksen vaikutukset voivat olla aktiivisia tämän ennustejakson jälkeen.

Ennuste

Yöt 3./4., 4./5. ja 5./6. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa, jossa kuitenkin yöt ovat jo niin valoisia, että niitä taivaalta ei yleensä näe. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

…

Tämä ennuste on kevätkauden viimeinen. Tampereella yön pimeimmät hetket vaihtuvat nauttisesta porvarilliseen hämärään 6.5., joten revontulien näkyminen taivaalla alkaa olla mahdotonta, ellei ole kyse erittäin voimakkaasta magneettisesta myrskystä ja erittäin kirkkaista revontulista. Etelärannikolla öiden pimeimmät hetket ovat nauttisen hämärän aikaa 11.5 alkaen aina 2.8. asti. Nauttisessa hämärässä vain kirkkaimpien revontulien näkyminen on mahdollista.

Revontuliennusteiden julkaisemista jatkan syksyllä tämänhetkisen suunnitelman mukaan. Seuraan kesän aikana Auringon aktiivisuutta ja jos jotain mielenkiintoista on tapahtumassa, niin raportoin niistä tässä blogissa ja sähköpostilistoilla.

Hyvää kesää kaikille lukijoille

Kari A K

 

Revontuliennuste 29.4. ‒ 2.5.2026

Auringossa on kaikkiaan seitsemän pilkkuryhmää, joista suurin osa on alfa- tai beetatyyppiä. Vain kaksi, 4420 ja 4425) ovat magneettisesti monimutkaisempia, 4420 on beeta-gamma-delta ja 4425 on beeta-delta-tyyppiä. Näistä 4420 on tuottanut eilen kolme M-luokan flarepurkausta. Pilkkuryhmä 4425 tuotti maanantaina (27.4.) yhden flarepurkauksen, jonka voimakkuus oli M1.05.

 

Tältä näyttää M1-luokan flarepurkaus pilkkuryhmässä 4425. Kuva on otettu vety-alfa -aallonpituudella. Kuvan aikaleima on UTC-aikaa, josta Suomen ajan voi laskea lisäämällä 3 h. Kuva © Kari A. Kuure.

Maapallon kohtaa tämän vuorokauden aikana CIR-virtauksen, joka liittyy lähestyvään kapeahkoon ja ei niin harvaan korona-aukkoon, jonka polariteetti on negatiivinen. Aurinkotuulen nopeuden ennustetaan nopeutuvan ja saavuttavan noin 500 km/s vauhdin.

Geomagneettisen kentän tila on rauhallinen vielä tänään. Rauhattomuus tulee kuitenkin kasvamaan ja heikon (G1) magneettisen myrskyn mahdollisuus on olemassa huomisesta alkaen.


Ennuste

Yö 29./30. Magneettinen myrsky kehittynee aamuyöllä. Sen ajoittumisesta riippuu kuinka runsaina ja kirkkaina revontulet näkyvät sillä, myrskyn kehittyminen ottaa oman aikansa ja revontulet voivat ilmaantua taivaalle vasta aamuhämärän aikaan, tai myöhemmin. Etelä-Suomessa on todennäköisesti parhaimmat mahdollisuudet nähdä revontulia, vaikka niiden mahdollisuus on korkea koko maassa.

Yö 30./1. Magneettikenttä on edelleen rauhaton, mutta myrskylukemiin tuskin päästään. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomen leveydelle asti ja niitä pitäisi näkyä puolenyön jälkeen. Etelä-Suomen pohjois-osassa voitaneen havaita heikkoa revontulivaloa yön pimeimpinä hetkinä. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 1./2. Magneettikenttä on rauhoittumaan päin ja revontulet ovat mahdollisia vain Lapissa, jossa kuitenkin yötaivas on jo selkeästi niin vaalea, että revontulia ei näy.

Revontuliennuste 26. ‒ 29.4.2026

Auringon aktiivisuus on viime vuorokausina ollut yllättävää, sillä 24.4. siellä tapahtui kaksi X-luokan ja kaksi M-luokan flarepurkausta. Näiden lisäksi 23.4. oli kolme ja 25.4. kaksi M-luokan flarea. X-luokan molemmat purkaukset olivat voimakkuudeltaan X2.5 ja ne tapahtuivat pilkkualueella 4419. Nyttemmin tämä pilkkualue on jo kiertynyt Auringon länsireunan yli.

Tämä vety-alfan aallonpituudella otettu kuva on parin vuorokauden takaa. Siinä näkyy oikealla ylhällä pilkkuryhmä 4419, joka tuotti kaksi X-luokan flarepurkausta aikaisemmin kuvauspäivänä. Pilkkuryhmä 4420 ja 4423 osoittautuivat aktiivisiksi M-luokan purkauksineen. Uusin pilkkuryhmä 4425 on vielä näkyvän kiekon itäreunalla (vasemmalla) eikä se erotu tässä kuvassa, alkuperäisestä kuvasta se näkyy  suurella (100 %) suurennuksella. Kuva © Kari A. Kuure.

Auringossa tällä hetkellä on kaikkiaan kahdeksan pilkkualuetta, joista kaksi (4420 ja 4423) ovat magneettisesti tyyppiä beeta-gamma-delta ja yksi (4425) on beeta-gamma. Muut pilkkualueet ovat alfatyyppiä. Aktiivisemmat pilkkualueet ovat keskellä näkyvää kiekkoa, toinen pohjoisella ja toinen eteläisellä pallonpuoliskolla. Pilkkualue 4425 on vasta hiljattain siirtynyt näkyvälle puolelle Aurinkoa, joten se saattaa purkauksillaan vaikuttaa Maan geomagneettiseen tilaan vielä parisen viikkoa, jos sen aktiivisuus jatkuu.

WSA-ENLIL-mallinnuksessa näkyy kaksi CME-pilveä, joista toinen hipaisee maapalloa mukaan ensi yönä. Hipaiseva alue ei ole erityisen tiheä, joten sen vaikutukset geomagneettikenttään jäänevät vähäisiksi. Missä muodossa tämä sitten toteutuu, jää nähtäväksi. Sen vaikutus voi kuitenkin olla yllättävä, koska samaan aikaan maapallo on kohdannut tihentyneen CIR-virtauksen, joka edeltää polariteetiltaan negatiivista korona-aukkoa.

Molempien tapahtumien vaikutukset jäänevät lyhytaikaisiksi mutta niiden jälkipuolella tämän ennustejakson loppuu asti vaikuttaa hyvin harva ja nopea aurinkotuuli.

Ennuste

Yöt 26./27. ja 27./28. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Näillä alueilla kuitenkin ollaan jo nauttiessa hämärässä yön pimeimpinä hetkinä, joten näkyvien revontulien todennäköisyys on suurin Oulun seudulla. Etelämpänä revontulet eivät ole todennäköisiä.

Yö 28./29. Maan magneettikenttä on siirtynyt rauhalliseen tilaan, joten revontulet ovat mahdollisia vain Lapissa. Utsjoella keskiyön taivas on kuitenkin niin vaalea, että revontulet tuskin näkyvät, vaikka niitä olisikin. Etelämpänä revontulitoimintaa ei esiinny.

Revontuliennuste 23. – 26.4.2026

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen ennustejakson ajan hyvin vähäistä. Pilkkualueita on nyt neljä, joista vain yksi (4420) on magneettisesti luokiteltu beeta-gammaksi.

Nämä revontulet näkyivät Tampereella 21.4 aamuyöstä juuri ennen aamuhämärää. Kuva © Kari A. Kuure /Tampereen Ursa. ry.

Lähivuorikausina on todennäköistä, että Auringon aktiivisuus jatkuisi vähäisenä ja on hyvin pieni mahdollisuus enintään M-luokan flarepurkauksille.

Aurinkotuulen polariteetiltaan negatiivinen CH HSS -virtaus on heikkenemässä. Aurinkotuulen nopeus on ollut noin 500 km/s mutta se vähenee hiukan tämä ennustejakson aikana ja on silloin noin 450 km/s. Lähivuorokausina maapallo kohtaa polariteetiltaan positiivisen CH HSS -virtauksen, joka saattaa muuttaa avaruussään tilaa huomattavasti.

Toistaiseksi avaruussää pysyttelee suunnilleen nykyisellään, joskin muutos alkaa hiljalleen näkyä tämän ennustejakson aikana. Tämä ei kuitenkaan vielä näy revontuliennusteessa.

Ennuste

Yöt 23./24., 24./25. ja 25./26. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa, joskin astronominen hämärä on päättymässä jo Oulun leveydellä. Näin ollen revontulista vain kirkkaimmat vaiheet ovat näkyvissä näillä alueilla. Etelämpänä revontulet näkyvät vielä melko hyvin, jos ne näille leveyksille ulottuvat. Tämän ennustejakson aikana näin tuskin tapahtuu.

Revontuliennuste 20. – 23.4.2026

Auringon aktiivisuus on hyvin vähäistä. Aktiivisia pilkkuryhmiä on vain kaksi, joiden magneettiset rakenteet ovat alfa ja beeta-gamma. Vain hyvin heikkoja flarepurkauksia on havaittu viimeksi kuluneen vuorokauden aikana.

Maapallon lähiavaruuden tilaan vaikuttaa heikkenevä CH HSS. Aurinkotuulen arvioidaan palautuvan normaalitilaan tämän ennustejakson loppuun mennessä.

Ennuste

Yöt 20./21., 21./22. ja 22./23. Himmeät revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja ensimmäisen yön osalta myös Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 17. ‒ 20.4.2026

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Pilkkuryhmiä on ollut kolme, joista vain yksi (4419) on ollut magneettisesti tyyppiä beeta‒gamma. Se on myös tuottanut kolme C-luokan flarepurkausta. Tälle ryhmälle ennustetaan 20 % todennäköisyyttä tuottaa voimakkaampi M-luokan flarepurkaus lähivuorokausina.

Aurinkotuuli on ollut keskimääräistä. Tähän kuitenkin on odotettavissa muutos, sillä Maa kohtaa ensiyön tai viimeistään huomisen aikana CIR-virtauksen, joka liittyy lähestyvään polariteetiltaan negatiiviseen CH HSS virtaukseen. Virtauksessa aurinkotuulen nopeus on 600 ‒ 700 km/s.

Muutokset aurinkotuulessa tulevat vaikuttamaan myös Maan geomagneettiseen kenttään. Magneettinen myrsky (G1 ‒G2) on mahdollinen huomisen päivänaikaan. Sen arvioidaan kuitenkin laantuvan iltaan mennessä mutta sen jäljiltä magneettikenttä on edelleen aktiivisessa tilassa.

Ennuste

Yö 17./18. Revontulet ovat mahdollisia koko maassa. Revontulet voivat olla himmeähköjä iltayöstä, sillä magneettinen myrsky ajoittuu aamuyöksi. Riippuen toteutuvan myrskyn voimakkuudesta revontulia voidaan nähdä koko maassa ja mahdollisesti Baltian pohjois-osassa.

Yö 18./19. Edellisen yön jäljiltä magneettikenttä on aktiivinen koko päivän ja iltayön. Revontulet ovat mahdollisia laajalla alueella Etelä-Suomen pohjoisosaa myöten. Magneettinen myrsky (G1)voi kehittyä ammuyöstä, jolloin myös etelärannikolla on kohtalainen mahdollisuus revontulien näkymiselle. Myrsky kuitenkin laantuu aamuhärän aikaan.

Yö 19./20. Magneettikenttä on edelleen aktiivinen vaikka enää ei magneettista myrskyä ei ole odotettavissa. Himmeät revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomen leveydelle. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään. 

Revontuliennuste 14. – 17. 4.2026

Auringon aktiivisuus on ollut hyvin vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Pilkkuryhmiä on neljä ja niissä on havaittu vain B-luokan flaretoimintaa. 

 

Tältä näytti Aurinko eilen aamupäivällä. Kuva Kari A. Kuure.

Aktiivisuuden odotetaan jatkuvan vähäisenä tulevien vuorokausien aikana, sillä M-luokan flarepurkauksille ennustetaan hyvin pieniä todennäköistyyksiä.

Aurinkotuuli on ollut kohtalaisen nopeaa (> 500 km/s), sillä Maahan kohdistuu korona-aukko, jonka polariteetti on positiivinen. Virtaus jatkuneen vielä pari vuorokautta, joskin se hiljalleen heikkenee ja tämän ennustejakson viimeisen vuorokauden aikana oltaneen jo hieman tiheämmässä mutta samalla hitaammassa aurinkotuulen alueessa.

IMF-kentän suunta on ollut enimmäkseen pohjoiseen. Kenttävoimakkuus on ollut heikohkoa, noin 5 nT.

Geomagneettisen kentän aktiivisuus on lähivuorokausina vähäistä, eikä magneettista myrskyä ole odotettavissa.

Ennuste

Yöt 14./15., 15./16. ja 16./17. Revontulitoiminta on vähäistä ja niitä näkynee Etelä-Lapissa. Pohjois-Suomessa niiden näkyminen on mahdollista mutta epävarmaa. Etelämpänä revontulia ei nähdä. Viimeisen yön osalta ennuste on epävarma, sillä joidenkin parametrien mukaan jonkinlainen revontulitoiminta olisi mahdollista.

 

 

Revontuliennuste 12. – 15.4.2026

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Vain kaksi C-luokan flarepurkausta on havaittu ja toinen niistäkin alueella 4411, jolla on viimeksi ollut näkyvä pilkku 4.4.2026. Sen jälkeen pilkkualue on näkynyt lähinnä hieman heikkona aktiivisuutena ilman pilkkuja.

Aktiivisuuden odotetaan pysyvän suunnilleen muuttumattomana, vain M-luokan flaretoiminnalle on olemassa pieni todennäöisyys.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa napaisuudeltaan postiivinen  korona-aukko. Aurinkotuulen tiheys on ollut noin 2 p/cm3 ja viimeisten tuntien aikana se on ollut vielä hieman alempi.

IMF:n kenttävoimakkuus on ollut noin 5 nT ja BZ-komponentti on ollut noin 4 nT, suunta pohjoiseen. Aurinotuulen ja magneetikentän parametrien odotetaan pysyttelevän muuttumattomina lähivuorokausina.

Geomagneettisessa kentässä on esiintynyt jonkin verran aktiivisuutta lähinnä aurinkotuulen dynaamisen paineen vaikutuksesta. Aurinkotuuleen ei odotetan kovinkaan suurta muutosta tämän ennustejakson aikana.

Kevään eteneminen muuttaa nopeasti taustataivaan kirkkautta: Utsjoella astronominen hämärä vaihtui nauttiseen hämärään 11.4. Sodankylästä Keski-Suomen pohjoisosaan ollaan vielä yön pimeimpinä hetkinä astronomisessa hämärässä. Lähiviikkoina taustataivaan kirkauden muutos on nopeaa ja vain aivan etelärannikolla kirkkaimmat revontulet yön pimeimpinä hetkinä voivat näkyä koko kesän ajan.

Astronomisessa hämärässä revontulien näkyvyydessä ei ole kovinkaan suurta eroa pimeyteen verrattuna. Sen sijaan nautisen hämärän aikana revontulien täytyy olla kirkkaita näkyäkseen ja porvarillisen (yhteiskunnallisen) hämärän aikana vain kaikkein kirkkaimmat revontulet voivat näkyä heikosti.

Ennuste

Yöt 12./13. ja 13./14. Himmeitä revontulia voi esiintyä Lapissa ja jossain määrin myös Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia ei todennäköissti nähdä.

Yö 14./15. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois- ja Keski-Suomessa ja ehkä Etelä-Suomen pohjoisosassa. Kovin kirkkaiksi ne eivät tämän hetkisten tietojen perusteella muodostu.

 

 

Revontuliennuste 9. – 12.4.2026

Auringon aktiivisuus on ollut viime aikoina hyvin vähäistä. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on havaittu vain C-luokan flaretoimintaa. Aktiivisuudessa ei ole odotettavissa kovinkaan suuria muutoksia tämä ennustejakson aikana. Jonkinlainen mahdollisuus on M-luokan flarepurkaukselle ja hyvin pieni mahdollisuus on X-luokan flarelle. Aktiivisimmat pilkkualueet ovat 4409 ja 4414, joita kannattaa tarkkailla, silloin kun Aurinkoa on havaitsemassa.

Nämä revontulet näkyivät Tampereella viimeyönä heti puolenyön jälkeen. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

 

Aurinkotuuli on ollut hieman keskiarvoa nopeampaa, noin 400 km/s. Tämä ennustejakson aikana Maa kohtaa CIR-virtauksen, joka on magneettiselta napaisuudeltaan positiivisen koronaukon etureunalla. Kohtaaminen aiheuttaa jonkin verran aktiivisuutta geomagneettisessa kentässä.

Maan magneettikentässä on runsaasti (> 7000 pfu) energisiä elektroneja. Ne mahdollistavat omalta osaltaan magneettisen myrskyn kehittymisen, jos muut tekijät asettuvat kohdalleen.

Magneettisen myrskyn mahdollisuus on olemassa 10. –11.4. välisenä aikana. Ensimmäinen magneettinen myrsky ajoittuu Suomen aikaa 10.4. aamulla ja seuraa yön 10./11.  aikana.

Ennuste

Yö 9./10. Himmeät revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa, jossa kuitenkin yötaivas jo kohtalaisen vaalea. Niiden näkymiseen on kuitenkin jonkinlaiset mahdollisuudet, jos revontulien kirkkaus on riittävä ylittämään taustataivaan vaaleuden. Etelämpänä tuskin nähdään ainakaan kovin kirkkaita revontulia, sillä mahdollinen magneettinen myrsky ajoittuu ennusteen mukaan aamun tunteihin. Toteutuessaan magneettisen myrskyn ajoittuminen vaikuttaa siihen, missä revontulia on mahdollisuus nähdä.

Yö 10./11. on tämä ennustejakson paras mahdollinen revontuliyö. Illan pimennyttyä magneettisen myrskyn todennäköisyys on suurin ja aamuyön tunteina myrskyn voimakkuus saavuttanee G1 tason. Aammun valjettua magneettikentän voimakkuus pysyttelee hyvin aktiivisena. Yön aikana revontulet ovat mahdollisia koko maassa ja etenkin pimeillä ja vain vähän valosaasteisilla alueilla ne voivat olla näyttäviä.

Yö 11./12. Magneettinen rauhattomuus jatkuu ja se voi kehittyä myrskyksi jo illan pimetessä. Revontulet ovat mahdollisia yön aikana koko maassa. Tämä yön osalta ennusteeseen liittyy kylläkin tavallista suurempi epävarmuus, joten ”älkää ampuko viestin tuojaa” jos revontulia kaikkialla Suomessa ei olekaan näkyvissä. Palaa asiaan ennen seuraava ennustetta, jos näyttää tulossa olevan merkittäviä poikkeamia tässä kerrotusta.

 

 

Revontuliennuste 6. – 9.4.2026

Auringon aktiivisuus on laantunut, sillä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on tapahtunut vain C-luokan flarepurkauksia. Pilkkualueita on seitsemän, jotka kaikki ovat joko alfa- tai beetaluokkaa. Heikot C-luokan flaret eivät ole tuottaneet Maahan eteneviä CME-pilviä.

Aurinkotuulessa vaikuttanut negatiivinen nopea virtaus (CH HSS) on heikkenemässä. Tällä hetkellä sen nopeus on noin 530 km/s ja se on edelleen hiljalleen heikkenemässä. Hiukkastiehys on noin 2p/cm3.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana IMF-kentän Bz- komponentin suunta on ollut enimmäksen pohjoiseen. Nyt suunta on ehkä kääntymässä, sillä satelliittimittausten mukaan lähimmän tunnin aikana suunta tulee olemaan etelään.

Energisten elektronien määrä geosynkronisella radalla on ollut suuri, huipun ollessa noin 6 000 pfu. Määrän arvioidaan pysyttelevän suurena ja myös energisten protonien määrä voi ylittää S1-luokan säteilymyrskyyn vaadittavan määrän tämän ennustejakson aikana.

Geomagneetisen kentän aktiivisuuden arvioidaan hieman heikkenevän tämä ennustejakson loppuun mennessä CH HSS -virtauksen heiketessä. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti, jos Auringossa tapahtuu voimakkaita flarepurkauksia lähimmän vuorokauden kuluessa.

Ennuste

Yö 6./7. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa, joskin siellä ei enää ole pimeää yötaivasta. Kirkkaimmat revontulet silti näkyvät, sillä astronomista hämärää riittää vielä parisen viikkoa.

Yö 7./8. Revontulet ovat mahdollisia Pohjos-Lapissa ja ehkä iltayön aikana koko Lapissa.

Yö 8./9. Tällä hetkellä näyttää siltä, että revontulien näkyminen Lapissakin on epätodennäköistä, ellei geomagneetinen tila muutu aktiivisemmaksi.

Lappia etelämmässä tämän ennustejakson aikana revontulia tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 3. – 6.4.2026

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana kohtalaista. Pilkkuryhmä 4404 (magneettinen rakenne beeta) kehitti yllättäen M3,5 -luokan flarepurkauksen eilen kello 18.15 UTC aikaan. Aikaisemmin pilkkuryhmässä oli tapahtunut vain heikkoja C-luokan purkauksia. Purkaus aiheutti heikon CME-pilven, joka tuskin vaikuttaa maapallon lähiavaruuden avaruussäähän kovinkaan paljoa.

Aamuyöstä 2.4. nkyneiden revontulien kontrastia heikensi kirkas täysikuu. Kokonaisuuten lähes koko yön näkyneet revontulet olivat hyvin himmeitä eikä ne näkyneet kovinkaan hyvin palajin silmin. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

 

Auringon odotetaan pysyttelevän kohtalaisen aktiivisena ja on olemassa pieni mahdollisuus R1/R2-luokan säteilymyrskylle ja jopa X-luokan flarepurkaukselle.

Pilkkuryhmistä 4409 on magn. rakenteeltaan beeta–gamma ja siinä on yksittäisiä pilkkuja 15. Tämä ryhmä tuotti eilen kuusi heikkoa C-luokan flarea.

Aurinkotuulen nopeus on kasvanut eilisestä alkaen ja on nyt noin 650 km/s. Samaan aikaan tiheys on laskenut ja on nyt alle 0,2 p/cm3.

Avaruussäähän vaikuttanee lähivuorokausina polariteetiltaan negatiivinen CH HSS (nopea virtaus). Avaruussäähän vaikuttanee myös 1.4. tapahtunut CME-purkaus, tosin mallinnusten mukaan hyvin heikosti. Pilven tiheimmät osat menevät maapallon ohi liikesuunnassa etupuolelta.

Eilen planeettojenvälisen avaruuden magneettikenttä (IMF) oli hetkellisesti voimakkuudeltaan yli 17 nT ja sen Bz-komponentti kohti etelään noin –12 nT. Tätä kirjoittaessani tilanne on muuttunut niin, että IMF on noin 5 nT ja Bz noin –3 nT. Satelliittimittausten perusteella BZ-kenttä kääntyy heikosti pohjoiseen. Todennäköisesti kentän suunta vaihtelee lähituntien aikana heikosti pohjoisen ja etelän välillä.

Maapallon magneettikenttä oli myrskytilassa (G2) eilen, mutta se laantui ennekuin Suomessa päivä vaihtui yöksi. Magneettikenttä on edelleen aktiivinen, heikkoja ja hetkellisiä magneettisia myrskyjä voi esiintyä seuraavan vuorokauden aikana. Ensi yönä magneettinen myrskyäminen on jatkuvampaa ja maksimissaan saavutetaan G2 myrskyn voimakkuus.

Ennuste

Yö 3./4. Revontulet ovat mahdollisia koko maassa etelärannikkoa myöten. Aktiivinen revontulitoiminta alkaneen näkyä heti illan pimetessä ja se jatkuu aamuhätään asti. Magneettinen myrsky laantuu 4.4. päivän aikana.

Yö 4./5. Magneettikenttä on edelleen aktiivisena tilassa edellisen vuorokauden aikaisen magneettisen myrskyn jäljiltä. Revontulet ovat mahdollisia aina Keski-Suomen leveydelle asti ja Etelä-Suomen pohjoisosassa niiden ajoittainen näkymine ei ole pois suljettu.

Yö 5./6. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä niiden todennäköisyys on kuitenkin pieni.

 

Revontuliennuste 31.3. – 1.3.4.2026

Eilen (30.3.) kello 01.19 UTC aikaa tapahtui Auringossa X1,4 -luokan flarepurkaus pilkkualueella 4405. Purkaus tuotti myös CME-pilven, jonka suunta on osittain kohti Maata. Sen arvioidaan saapuvan Maan läheisyyteen tänä iltana kello 21 EEST aikoihin (Suomen kesäaikaa). 

 

Maan lähiavaruuden tilaan vaikuttaa polariteetiltaan positiivinen CH HSS. Aurinkotuuli on harvaa ja sen nopeus on noin 450 km/s. 

 

Planeettojen välisen avaruuden magneettikentän voimakkuus on noin 5 nT ja Bz-komponentti osoittaa pohjoiseen (n. 3 nT) eikä tässä odoteta tapahtuvan muutoksia lähimpään tuntiin.

 

Saapuvan CME:n odotetaan (tod.näk. n. 75 %) aiheuttavan geomagneettisen myrskyn (G2) ensiyön aikana. Myrskyn (G1) ennustetaan kestävän aamun tunneille asti ja sen jälkeen magneettikenttä pysyttelee aktiivisena aina 2.4. asti. Magneettisella myrskyllä on pieni mahdollisuus voimistua G3-luokkaan ainakin lyhyeksi aikaa yön 31./1. aikana.

 

Maan geomagneettisessa kentässä on jo valmiiksi energisiä elektroneja runsaasti (n. 1 350 pfu kello 14.50 UTC), jolloin revontulet eivät kovin suurta ulkopuolista triggausta tarvitse. Energisten protonien määrä on edelleen tausta-arvossaan, mutta CME-pilven myötä niiden määrän arvioidaan kohoavan riittävästi aiheuttamaan (tod.näk. ~50 %) S1-luokan säteilymyrskyn ensiyönä.

 

Ennuste

 

Yö 31./1. Revontulet ovat todennäköisiä koko maassa iltahämärästä aina aamuhämärään asti. Jos magneettinen myrsky voimistuu G2- tai G3-luokkiin, revontulia on mahdollisuus nähdä myös Suomenlahden etelärannalla.

 

Yö 1./2. Jos edellisen yön magneettinen myrsky toteutuu, niin Maan magneettikenttä on edelleen aktiivinen. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomen leveydelle asti.

 

Yö 2./3. Magneettinen rauhattomuus on todennäköisesti jo laantunut ja revontulet ovat mahdollisia Lapissa. Etelämpänä niiden näkyminen ei ole todennäköistä.

 

 

Revontuliennuste 28. – 31.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä, viimeksi kulunen vuorokauden aikana siitä huolimatta, että pilkkuryhmiä on ollut yhdeksän. Pilkkuryhmistä vain yksi (4401) on beeta–gamma -luokkaan kuuluva, muiden ollessa joko alfa- tai beetaluokkaa.

Revontulia nähtiin 23./24. yönä, joskaan niiden kirkkaus ja aktiivisuus ei aivan huippulukemiin yltänykään. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

 

Flarepurkaukset ovat olleet heikkoja C-luokan purkauksia ja näin näyttäisi olevan myös lähivuorokausina. Vuorokauden 30.3. aika M-luokan purkauksille on pieni mahdollisuus.

Aurinkotuuli on palaamassa normaaliksi tämä ennustejakson aluksi. Polariteetiltaan positiivinen CH HSS -virtaus vaikutta lähiavaruuden avaruussäähän 30.3. alkaen.

Maapallon magneettikentässä on ollut runsaasti energisiä (>2 MeV) elektroneja huipun ollessa 12 784 pfu. Energisten protonien määrä on tavanomaisella tasollaan.

Maapallon magneettikenttä on ollut hyvin rauhallinen. Tämän päivän jälkeen kuitenkin tapahtuu pieni muutos aktiivisempaan suuntaan, kun CH HSS-virtaus kohdistuu meihin.

Ennuste

Yö 28./29. Rauhallisia revontulia voidaan havaita Lapissa etenkin aamupuolella yötä. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on lähes olematon.

Yöt 29./30. ja 30./31. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomen leveydelle asti. Himmeitä revontulia on mahdollista nähdä milloin tahansa yön aikana. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Revontuliennuste 25. — 28.3.2026

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Ainoastaan muutamia C-luokan flarepurkauksia on havaittu viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Pilkkuryhmiä on seitsemän, joista vain yksi on beeta-gamma -luokkaa. Auringon aktiivisuudessa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia lähivuorokausina.

Tällaiset revontulet näkyvät hetken aikaa 22.3. iltayöstä. Muutoin yön revontulet olivat himmeitä, jopa niin, että niiden havaitseminen visuaalisesti saattoi olla mahdotonta. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursary.

Lähiavaruuden avaruussäähän on vaikuttanut viime vuorokausien ajan napaisuudeltaan negatiivinen CH HSS -virtaus, jonka huippunopeus oli noin 650 km/s. Nyttemmin virtauksen nopeus on pudonnut noin 550 km/s. Virtauksen nopeuden odotetaan edelleen heikkenevän lähivuorokauden aikana.

IMF-kentän voimakkuus on ollut noin 5 nT ja ajoittain myös Bz-komponentin voimakkuus on ollut samaa luokkaa. Bz-komponentin suunta on vaihdellut pohjoisen ja etelän välillä suhteellisen lyhyellä (30 — 60 min.) kadenssilla.

Maaliskuun 22. päivänä Auringosta lähtenyt CME-pilvi saapuu Maan tuntumaan 26. päivän aikana. Sen ei kuitenkaan uskota vaikutan lähiavaruuden tilaan merkittävästi.

Ennuste

Yöt 25./26. ja 26./27. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomen leveydelle kumpanakin yönä pääosin aamupuolella yötä. Etelämpä revontulia ei ole odotettavissa.

Yö 27./28. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa, mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään.