Revontuliennuste 31.1. – 3.2.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä, ainoatakaan taustakohinan ylittävää flare-purkausta ei ole esiintynyt!  Näin ollen myös maapallon magneettikenttä on ollut hyvin vakaassa tilassa. 

Aurinkotuulen nopeus on saavuttanut maksimissaan 549 km/s nopeuden ja IMF-kentän voimakkuus on ollut 9 nT ja Bz-komponetin eteläsuuntainen voimakkuus on ollut -5 nT. Yli 2 MeV elektroneja on esiintynyt tavanomainen määrä.

Ennuste

Auringon korona-aukko vaikuttaa lähivuorokausien avaruussäähän: aurinkotuulen hiukkastiheys vähenee hyvin matalaksi (maks. 2 ppcm³) ja nopeus kasvaa noin 700 km/s.

Yö 31.1./1.2. on ennustejakson aktiivisin. Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 5, joka merkitsee pientä magneettista myrskyä (G1). Lapissa revontulet voivat olla kirkkaita, värikkäitä, loimuavia ja hyvin nopeita liikkeissään jo alkuillasta alkaen. Keski-Suomessa revontulet voivat olla suhteellisen kirkkaita ja säteitä voi muodostua runsaasti. Etelärannikolla revontulien odotetaan olevan rauhallisia kaaria tai vöitä.

Yö 1.2./2.2. on edellistä yötä selvästi rauhallisempi. Kp- indeksi kohoaa arvoon 4. Lapin revontulet eivät ole aivan yhtä kirkkaita ja loimuavia kuin ensimmäisenä yönä ja ne alkavat hieman myöhemmin iltayön aikana. Säteiden muodostuminen on kuitenkin runsasta. Keski-Suomessa, jos revontulia nähdään, ne ovat rauhallisia kaaria ja vöitä ja ehkä aavistus säteiden muodostumisesta on mahdollista. Etelärannikolla revontulien näkyminen on mahdollista mutta ei kovinkaan todennäköistä. Jos niitä näkyy, ne ovat harsomaista viherrystä joiden näkeminen vaatii pimeän paikan.

Yö 2.2./3.2. Rauhallisia revontulia nähtäneen vain Lapissa. Kp-indeksi pysyttelee enimmäkseen arvossa 3, lyhyt purske arvoon 4 on mahdollinen mutta ei todennäköinen ja sekin mahdollisesti vasta aamun tunteina. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien näkyminen ei ole kovinkaan todennäköistä. Keski-Suomessa voidaan hyvällä onnella nähdä himmeää revontuliharsoa.

Revontuliennuste 28.1. – 31.1.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus on ollut kuluneen vuorokauden aikana vähäistä, sillä vain pari B-luokan flare on havaittu, joiden voimakkuus ylittää juuri ja juuri taustakohinan. Näillä purkauksilla ei ole vaikutusta maapallon lähiavaruuden tilaan. 

Maapallon magneettikenttä on ollut rauhallinen, Kp-indeksi on pysytellyt suurimmillaan arvossa 4. IMF kentän voimakkuus oli maksimissaan 16 nT ja Bz-komponetti  -12 nT. Yli 2 MeV elektroneja on ollut tavanomainen määrä.

Ennuste

Lähivuorokausien avaruussäähän tulee vaikuttamaan Auringon etelänavalta pitkälle pohjoiselle pallonpuoliskolle ulottuva korona aukko. Sitä ennen maapallo kohtaa aurinkotuulen tihentymän vielä tämän vuorokauden puolella, vaikka hiukkastiheyden huippu saavutetaan yön 29./30. aikana. Silloin hiukkastiheys voi nousta arvoon 15 ppcm³, aurinkotuulen nopeus pysyttelee kuitenkin hieman alle 400 km/s nopeudessa. Tihentymän mentyä ohi 30. päivän aikana, hiukkastiheys putoaa nopeasti alle 5 ppcm³ mutta samanaikaisesti aurinkotuulen nopeus kasvaa korona-aukkojen tyypilliseen nopeuteen eli noin 700 km/s.

Yö 28./29. Kp-indeksi odotetaan nousevan arvoon 3. Revontulia nähtäneen Lapissa, jossa ne voivat olla ajoittain kirkkaita ja loimuavia. Keski-Suomessa voidaan nähdä rauhallisia revontulikaaria, mutta Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin vähäinen.

Yö 29./30. on edellistä rauhallisempi, Revontulia nähtäneen Lapissa mutta Keski- ja Etelä-Suomessa yö on todennäköisesti täysin revontuleton.

Yö 30./31. revontulet ovat hyvin vaikeita ennustettavia. Korona-aukko alkaa vaikuttaa tämän yön avaruussäähän ja Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 4. Lapissa revontulet voivat olla kirkkaita, runsaita ja loimuavia. Jos Keski- ja Etelä-Suomessa revontulia nähdään, niin ne ovat rauhallisia kaaria tai vöitä. Keski-Suomessa voitaneen nähdä jonkin verran säteiden muodostumista.

Revontuliennuste 25.–28.1.2017

Kamerakuvassa näkyvää viherrystä on korkeintaan odotettavissa
Keski- ja Etelä-Suomessa. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut hyvin vähäistä. Muutamia vain hieman taustakohinaa voimakkaampia flare-purkauksia on esiintynyt. Aurinkotuulen nopeus on ollut nopeimmillaan 413 km/s ja hiukkastiheys on pudonnut hyvin pieneksi (<1 ppcm³). IMF-kenttä saavutti maksimiarvon 6 nT ja Bz-arvo on ollut maksimissaan -3 nT. Yli 2 MeV elektroneja on ollut kohtalaisesti.

Ennuste

Maapallon lähiavaruuden tilaan tulee vaikuttamaan lähivuorokauden aikana kapeahko korona-aukko, jonka vaikutukset jäävät vähäiseksi. Aukon molemmilla puolilla on aurinkotuulen tihentymät, jotka vähentävät aukon vaikutusta. Kp-indeksin odotetaan pysyvän matalissa lukemissa, joskin ennustejakson toisena yönä indeksin odotetaan hieman kohoavan ja viimeisenä yönä saavuttavan lukeman 3–4.

Yöt 25./26. ja 26./27. Kp-indeksi pysyttelee maksimiarvossa 2 ja näin ollen himmeitä ja rauhallisia revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa. Etelämpänä revontulia tuskin nähtäneen.

Yö 27./28. Kp-indeksi saavuttaa maksimiarvon 3–4.  Himmeitä ja rauhallisia revontulia voitaneen nähdä Lapissa, Pohjois-Lapissa ne voivat olla hetken aikaa kohtalaisen kirkkaita ja loimuavia. Ennustetuissa olosuhteissa Keski- ja Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähtäneen näin keskitalven aikaan, korkeintaan kamerakuvissa näkyvää heikkoa viherrystä.

Revontuliennuste 22.–25.1.2017

Kuvan esittämiä revontulia ei vähempää voisi olla. Kuva on
edellisen ennusteen ajalta ja Tampereen Ursan sääkamerasta.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus on rauhallinen, voimakkain flare-purkaus oli C9 aktiivisella alueella AR12628. Auringossa on neljä numeroitua pilkkuryhmää. Maapallon magneettikentässä on ollut vähäisiä häiriöitä, havaittu Kp-indeksin maksimi oli 3. Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimissaan 536 km/s nopeuden ja IMF kentän suurin arvo oli 6 nT, Bz-komponentti suurin arvo oli -4 nT. Vapaita yli 2 MeV:n elektroneja oli kohtalaisesti.

Ennuste

Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla on useita pienialaisia korona-aukkoja jotka ei kovinkaan suuresti vaikuta maapallon lähiavaruuden tilaan. Sen sijaan maapallo kohtaa 22. päivän aikana aurinkotuulen tihentymän. Se nostaa hieman hiukkastiheyttä, mutta samalla laskee aurinkotuulen nopeutta.

Auringon aktiivisuus jatkuu matalana. C-luokan flare-purkausten mahdollisuus on pieni. Maapallon magneettikentän odotetaan pysyvän rauhallisena, tai korkeintaan siinä voi esiintyä vähäisiä häiriöitä. Kp-indeksin maksimiarvot odotetaan olevan 3, 2 ja 2 öinä 1–3.

Yöt 22./23. , 23./24. ja 24./25. ovat vähäisten revontulien aikaa. Repoja voidaan nähdä jonkinlaisella todennäköisyydellä Pohjois-Lapissa, Etelä-Lapissa niiden näkymisen mahdollisuus on heikko ja muualla maassa niitä ei todennäköisesti nähdä lainkaan.

Revontuliennuste 19.–22.1.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Merkittäviä purkauksia siellä ei ole tapahtunut. Maapallon magneettikenttä on ollut rauhallinen. Lähiavaruudessa aurinkotuulen nopeus on ollut 632 km/s ja IMF-kenttä saavutti suurimman voimakkuuden 17 nT ja Bz-komponettin arvo oli -13 nT. Maapallon magneettikenttään sitoutuneita elektroneja on ollut vähän.

Ennuste

Lähivuorokausien avaruussäähän vaikuttaa leveä korona-aukko, joka on suurimmaksi osaksi Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla. Auringossa voi esiintyä korkeintaan C-luokan flare-purkauksia, mutta niiden todennäköisyys on hyvin vähäinen.

Geomagneettisen kentän odotetaan olevan rauhaton ja vähäisen magneettisen myrskyn (G1) esiintyvä ensimmäisenä yönä. Sen jälkeen kentän arvioidaan hieman rauhoittuvan. Kp-indeksin odotetaan nousevan arvoon 5 ensimmäisenä yönä ja seuraavina se saavuttaneen maksimissaan arvon 4.

Yö 19./20. Voi olla revontuliyö koko Suomessa. Lapissa ja Keski-Suomen pohjoispuolella revontulet voivat olla kirkkaita, loimuavia ja niissä voi esiintyä monia eri muotoja kuten säteitä, kierteitä ja laikkuja. Keski-Suomesta etelärannikolle revontulet ovat suurimmanosan ajasta rauhallisia kaaria tai vöitä. Lapissa revontulien todennäköisyys on hyvä, Keski-Suomessa kohtalainen ja etelärannikolla pienehkö.

Yöt 20./21. ja 21./22. ovat edellistä yötä rauhallisempia. Revontulia nähtäneen Lapissa ja mahdollisesti Keski-Suomessa. Lapissa revontulet voivat olla osan aikaa kirkkaita ja leimuavia, Keski-Suomessa kuitenkin huomattavasti rauhallisempia kaaria ja vöitä. Etelärannikolla ei repoja nähtäne, sillä todennäköisyys on vähäinen. 

Revontuliennuste 16.1.–19.1.2017

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut hyvin matalalla. Kp-indeksi on pysytellyt arvossa 2 tai vielä pienemmissä lukemissa. IMF-kentässä on ollut jonkin verran vaihtelua, suurin arvo (Bt) on ollut 6 nT ja Bz-komponentti -4 nT. Aurinkotuulen nopeus on ollut  349 km/s ja hiukkastiheys noin 8 hiukkasta kuutiosentissä (ppcm3).

Ennuste

Lähivuorokausien avaruussäähän vaikuttaa voimakkaasti maapallon suuntaan osoittava korona-aukko, joka ulottuu Auringon pohjoisnavalta ekvaattorin yli eteläisen pallonpuoliskon keskileveyksille. Korona-aukossa aurinkotuulen hiukkastiheys on matala mutta nopeus korkeahko.

Tällä kertaa ennustettu hiukkastiheys on alle 5 (ppcm3) ja tuulennopeus noin 500 km/s.

Kp-indeksi odotetaan pysyttelevän matalana ensimmäisen yön, kohoavan arvoon 3 toisena yönä ja kolmantena yönä saavutettaneen arvo 4.

Yö 16./17. revontulitoimintaa on nähtävissä vain Pohjois-Lapissa ja sielläkin ne ovat erittäin rauhallisia kaaria, joiden kirkkaus ei ole kovinkaan merkittävä.

Yö 17./18. revontulia on nähtävissä Lapissa ja jonkinlaisella todennäköisyydellä jopa Keski-Suomessa. Revontulet ovat lähinnä rauhallisia kaaria, Lapissa voi näkyä säteiden muodostumista ja kierteitä.

Yö 18./19. revontulien todennäköisyys on hyvä jo Keski-Suomessa ja jopa Etelä-Suomessa voitaneen nähdä kirkkaudeltaan heikkoja repoja. Etelä-Suomen tulet ovat hyvin rauhallisia. Pohjoisempana, etenkin Lapissa, revontulet voivat olla loimuavia ja niissä nähdään jonkin verran säteilen sekä kierteiden muodostumia.

Pitkäaikainen revontuliennuste 15.1–4.2.2017

Pitkäaikainen Kp-indeksin ennuste. Revontulia näkyy
yleensä silloin, kun Kp-indeksi arvo on korkea.
Kuva © Kari A. Kuure, lähde NOAA/SWPC.

Lähipäivien avaruussäähän vaikuttaa Auringon koronassa oleva ukko. Se ulottuu pohjoisnavalta ekvaattorin yli eteläisen pallonpuoliskon keskileveyksille saakka.

Korona-aukko aiheuttaa Kp-indeksi kohoamisen aivan lähivuorokausina. Indeksi odotetaan kohoavan 17. päivänä tammikuuta arvoon 5 ja pysyttelevän siinä useamman vuorokauden ajan. 

Tammikuun 23. päivänä Kp-indeksi arvo lähtee putoamaan ja saavuttaa arvon 2 tammikuun 24. päivänä. Sen jälkeen indeksi pysyttelee matalana mutta 27. päivänä se jälleen kohoaan ja saavuttaa arvon 4 parin vuorokauden ajaksi. Indeksi putoaa kuukauden lopulla pykälän verran mutta kohoaa jälleen helmikuun alussa arvoon 4 ja jopa  3. helmikuuta arvoon 5. Ennusteen viimeisenä vuorokautena Kp-indeksi on arvossa 4.

Revontulia voitaneen nähdä 17–22.tammikuuta aivan Suomen etelärannikkoa myöten. Kp-indeksin arvo 5 merkitsee kohtalaista magneettista myrskyä (G1), joten revontulet voivat olla näyttäviä ja hyvin eloisia Etelä-Suomea myöten, etelärannikolla nähtäneen rauhallisia revontulikaaria ja vöitä.

Toinen hieman pidempi revontulien näkymiskausi alkaa 27. tammikuuta. Rauhallisia revontulia nähtäneen Etelä-Suomessa ja Keski-Suomessa tulet voivat olla varsin näyttäviä. Helmikuun alussa lyhytaikaisesti voidaan jälleen kokea magneettinen myrsky ja revontulet ovat sen mukaiset.

Lapissa revontulia voitaneen nähdä kaiken aikaa. Kp-indeksin ollessa matala (15.–16.1. ja 24.–26.1.) revontulet ovat rauhallisia vöitä, muulloin niissä nähdään säteitä, kierteitä ja ne ovat värikkäitä. Tämä ennustejakso näyttää olevan Lapissa lomaansa viettävien kannalta erinomaista aikaa revontulien ihastelemiseen.

Revontuliennuste 13.–16.1.2017

Auringon toiminta on ollut rauhallista, voimakkain tapahtuma oli C3-luokan flarepurkaus. Maan magneettikentää on ollut suhteellisen rauhallinen. Aurinkotuulen nopeus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana saavutti suuriman arvonsa 437 km/s. IMF-kenttän voimakkuus on ollut 5 nT ja Bz-komponentti -3 nT. Elektroneja maapallon lähiavaruudessa on ollut tavanomaisesti.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän matalana ja C-luokan flare-purkausten esiintyminen on epätodennäköistä. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän matalissa lukemissa maksimissaan arvos 3 saavutettaneen päivien 13./14. välisenä yönä.

Yöt 13./14., 14./15. ja 15./16. revontulia esiintyy todennäköisesti vain Pohjois-Lapissa. Muualla revontulia tuskin nähtäneen.

Revontuliennuste 10.–13.1.2017

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana maapallon magneettikenttä on ollut rauhallinen. Lähiavaruudessa aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 747 km/s ja IMF-kentän voimakkuus oli  5 nT ja Bz-komponetti -4 nT. Kp-indeksin maksimi arvo 3 1/3 saavutettiin eilen iltapäivällä.

Ennuste

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän tulee vaikuttamaan lähestyvä aurinkotuulen tihentymä, jonka eteläreuna pyyhkäisee maapalloa 12. päivänä. Hyvin matala hiukkastiheys tulee hieman kasvamaa ja samalla aurinkotuulen nopeus putoaa noin arvoon 400 km/s.  Kp-indeksi pysyttelee arvossa 3 ensimmäisen yön ajan, käväisee arvossa 4 toisena yönä ja palaa arvoon 3 kolmantena yönä.

Yö 10./11. tulee olemaan rauhallinen, revontulia nähtäneen vain Lapissa, jossa todennäköisyys on kohtalainen. Etelämpänä revontulia tuskin nähtäneen, todennäköisyys on siis huono. Jos jotakin näkyy, niin se on heikkoa viherrystä kameroiden ottamissa kuvissa.

Yö 11./12. on hyvin pitkälti edellisen kaltainen. Revontulia voi näkyä Lapissa, tuskin muualla maassa.

Yö 12./13. on samanlainen kuin edellisetkin yöt. Lappi on ainoa paikka, jossa on edes pieni mahdollisuus nähdä revontulia.

Revontuliennuste 7.–10.1.2017

Viime vuonna auringonpilkuttomia vuorokausia oli 32, joka tekee noin 9 % koko vuodesta. Määrä vastaa noin hieman yli vuoden etäisyyttä pilkkuminimiin. Jos ”vanhat merkit” pitävät paikkansa, tästä pilkkujaksosta tulee vain noin 10 vuoden mittainen, edellinen (jakso 23) olikin 12,5 vuoden mittainen. Mutta sen näkee sitten kun minimi saavutetaan.

Viimeksi kuluneiden vuorokausien aikana maapallon magnetosfääri on ollut rauhaton mutta magneettiseksi myrskyksi toiminta ei aktivoitunut. Aurinkotuulen nopeus on ollut korkeahko, viimeksi kuluneen vuorokauden aikana maksimilukemat olivat 765 km/s. IMF-kenttä saavutti 12 nT voimakkuuden ja sen etelään suuntautunut komponentti Bz sai suurimman arvonsa -9 nT. Energisiä elektroneja oli kohtalaisen runsaasti.

Ennuste

Lähiavaruuden tilan odotetaan pysyttelevän kutakuinkin muuttumattomana seuraavan kolmen vuorokauden aikana.

Yöt  7./8. ja 8./9. Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 3. Se tarkoittaa että revontulia voidaan odottaa kohtalaisella todennäköisyydellä Lapissa, mutta Oulun eteläpuolella niiden näkyminen on mahdollista mutta todennäköisyys vähäinen.

Yö 9./10. tulee olemaan edellisiä öitä heikompi. Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän korkeintaan arvossa 2 ja tämä tilanne näyttäisi jatkuvan vielä ainakin viikon. Rauhallisia revontulia voitaneen nähdä jonkinlaisella todennäköisyydellä Lapin pohjoisosassa, muualla maassa niitä tuskin nähdään.

Revontuliennuste 4.–7.1.2017

Ehkä aivan näin komeita revontulia ei Tampereen seudulla
nähdä, mutta hyvät tulet ovat kuitenkin mahdollisia.
Kuva © Tampereen Ursa.ry.

Maapallon lähiavaruuden tilaan vaikuttaa laaja korona-aukko koko ennustejakson ajan. Magnetosfäärin tila on ollut rauhallinen viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. 

Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 539 km/s. IMF-kentän vaihtelu on ollut suhteellisen verkkaista ja kentän maksimivoimakkuus oli 11 nT ja Bz-komponentin eteläsuuntainen komponentti saavutti arvon -8 nT. Vapaita elektroneja magneettikentässä on ollut hyvin vähän.

Ennuste

Magnetosfäärissä odotetaan esiintyvän G1-luokan magneettinen myrsky vielä tämän vuorokauden aikana. Kp-indeksin odotetaan nouseva tästä syystä arvoon 5 jo alkuillasta. Kahtena seuraavan vuorokautena magneettinen myrsky laantuu magnetosfäärin rauhattomuudeksi ja Kp-indeksin odotetaan kohoavan noin 4 kahtena seuraavana yönä.

Yö 4./5. revontulien todennäköisyys Lapissa on korkea ja muualla maassa hyvä. Lapissa revontulia nähtäneen heti illan pimennyttyä ja eteläisessä Suomessa jo ennen puoltayötä. Revontulet näkyvät aamun tunneille asti, sen pidempään mitä pohjoisemmassa niitä havaitaan.

Revontulia voidaan nähdä myös Suomenlahden eteläpuolella aina Liettuaa myöten. Samoin Etelä-Ruotsi ja Tanska voivat olla revontulien näkymisaluetta. Näillä alueilla todennäköisyys on kuitenkin merkittävästi vähäisempi kuin Etelä-Suomessa.

Yöt 5./6. ja 6./7. muistuttaa ensimmäistä yötä, tosin odotettavissa olevat revontulet ovat rauhallisempia ja etenkin etelärannikon osalta myös pienemmällä todennäköisyydellä. Lapissa revontulet ilmaantuvat taivaalle illan kuluessa, mutta etelämpänä niitä voi joutua odottamaan lähemmäksi puoltayötä. Vastaavasti niiden kesto on selkeästi lyhyempi etelässä kuin pohjoisessa, jossa tulia voitaneen nähdä aamun tunneille asti. Etelässä ne katoavat näkyvistä noin kello 2.

Baltiassa, Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa revontulien todennäköisyys on vähäinen.

Revontuliennuste 2.–5.1.2017

Uudenvuodenyön revontulet olivat hetken hyvin kirkkaita,
vaikka tuli näkyi koko yön Tampereen Ursan sääkamerassa.
Kuva© Tampereen Ursa.ry.

Auringon aktiivisuus on ollut edelleen matala eikä muutoksia ole odotettavissa. Aurinkotuuli saavutti viimeisen vuorokauden aikana 584 km/s nopeuden. 

IMF-kentän Bz-komponetin suunta on vaihdellut noin puolentunnin syklillä ja sen suurin arvo on ollut -7 nT. Vapaita elektroneja maapallon magnetosfäärissä on ollut hyvin vähän.

Ennuste

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa tästä päivästä alkaen korona-aukko, joka ulottuu eteläiseltä napa-alueelta Auringon ekvaattorin yli pitkälle pohjoiseen. 

Hiukkastiheyden odotetaan pysyttelevän matalana ja aurinkotuulen nopeuden odotetaan pysyttelevän noin 600 km/s tuntumassa. Magnetosfäärin tilan odotetaan olevan rauhaton, joskin hienoista aktiivisuuden lisääntymistä on odotettavissa lähivuorokausina. Kp-indeksi pysyttelee arvossa 2 seuraavan vuorokauden aikana mutta kohonnee 3–4 tietämille kahtena seuraavan yönä.

Yö 2./3. on hyvin rauhallinen koko maassa. Revontulia voitaneen nähdä Lapissa, mutta muualla todennäköisyys on hyvin pieni.

Yöt 3./4 ja 4./5. ovat hieman aktiivisempia. Lapissa revontulien todennäköisyys on hieman korkeampi ensimmäistä yötä ja repoja voitaneen nähdä myös Vaasa-Kajaani-linjan pohjoispuolella. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien todennäköisyys on matala, joskin kasvamaan päin.