Revontuliennuste 31.3.–3.4.2018

Revontulie ei ole odotettavissa kolmena
seuraavana yönä.
Kyva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejaksolla revontulia ei juurikaan nähdä aivan Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Sielläkin vaalenevat yöt ja kirkas kuutamo himmentää revontulien näkymistä lähes huomaamattomalle tasolle.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on ollut yksi (AR12703) ja se sai aikaan C4-luokan flarepurkauksen. Sitä ennen ja sen jälkeen on esiintynyt useita B-luokan purkausta ja yksi A-luokan purkaus joka oli voimakkaampi kuin taustakohina.

Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 454 km/s. Hiukkastiheys on ollut 6–12 ppcm³ ja hetkellinen maksimi noin 19 ppcm³.

Auringon meille näkyvällä puolella on edelleen laaja-alainen mutta hajanainen korona aukko. Maapallo on ollut koron-aukon suhteellisen hitaassa virtauksessa ja Kp-indeksi on pysytellyt 0–2 lukemissa, lyhytaikaisen maksimi oli lukemassa 2,67.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 8 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -4 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon vuorokausiarvo oli 4,6e+08 e/(cm2-ster-day), vastaten 5437 pfu ja lyhytaikainen maksimiarvo oli 14850 pfu geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä. Lähimmän vuorokauden aikana C-luokan flarepurkaukselle ennustetaan matalaa, noin 10 % mahdollisuutta. Maapallo on suhteellisen hitaan aurinkotuulen alueella ja tilanne ei juuri muutu ennustejakson aikana.

Yöt 31.3/1.4., 1./2. ja 2./3. Ennustejakson Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–2. Näin ollen revontulien todennäköisyys on hyvin pieni koko maassa, vain Pohjois-Lapissa himmeät revontulet ovat mahdollisia. Sielläkin vaalenevat yöt ja kirkas kuutamo heikentävät revontulien näyttävyyttä ja himmeimmät hetket voivat kadota taustataivaan kirkkauteen.

Revontuliennuste 26.–31.3.2018

Jos revontulia näkyy, niin ne ovat hyvin himmeitä
ja rauhallisia. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejaksolla voitaneen nähdä revontulia toisena ja kolmantena yönä muuallakin kuin Pohjois-Lapissa, ei kuitenkaan Etelä-Suomessa. Jos revontulia näkyy, niin ne ovat kaikkialla himmeitä ja hyvin rauhallisia.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 560 km/s mutta se on ollut laskusuunnassa maksimin jälkeen. Hiukkastiheys on ollut 6 ppcm³  ja on siitä ollut laskusuunnassa.

Auringon meille näkyvällä puolella on laaja-alainen mutta hajanainen korona aukko. Se on vaikuttanut viimeksi kuluneen vuorokauden avaruussäähän siten, että maapallo on ollut koron-aukon nopeassa virtauksessa. Kp-indeksi on pysytellyt 2,67–0,33 lukemissa.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 7 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -6 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 142354 pfu (vuorokausiarvo 1,4e+09 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Maapallo on suhteellisen hitaan aurinkotuulen alueella mutta tilanne muuttuu jonkin verran 29.3. aikana, jolloin saavutetaan hitaan ja nopean aurinkotuulen välinen siirtymäalue. Siirtymäalue aiheuttanee jonkin verran magneettisia häiriöitä. Tilanne jatkuu samanlaisena ennustejakson loppuun.

 Yö 28./29. on hyvin rauhallinen. Ennustettu Kp-indeksin maksimiarvo on vain 2, jolloin himmeitä revontulia on mahdollista nähdä vain Pohjois-Lapissa, jos yöt ovat vielä riittävän pimeitä repojen näkymiselle. Muualla Suomessa revontulia tuskin nähtäneen.

Yöt 29./30. ja 30./31. ovat edelleen hyvin rauhallisia. Ennustettu maksimi Kp-indeksin arvon saavuttanee 4 mutta enimmän aikaa lukemassa 3. Jos tämä ennuste toteutuu, rauhallisia revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja mahdollisesti Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni ja Etelä-Suomessa lähes olematon.

Pitkäaikainen revontuliennuste 26.3.–21.4.2018

Huhtikuun toisella viikolla on odotettavissa jonkinmoinen revontulien sarja, jonka näyttävyyttä vaalenevat yöt kuitenkin vähentävät.

Revontulikausi lähestyy päättymistään. Utsjoella viimeinen pimeä yö oli 25.3., joskin revontulia nähdään myös hämäräolosuhteissa. Viimeisenä rajana voidaan pitää sitä ajankohtaa, jolloin Aurinko on alle 6 astetta horisontin alapuolella. Silloin taivaan kirkkaus on jo niin suuri, että kirkkaimpienkin revontulien näkyminen on mahdotonta. Utsjoella tämä päivämäärä tulee vastaan 27.4.

Oulussa viimeinen pimeä yö on 7.4. ja Aurinko on alle 6 astetta horisontin alapuolella 16.5 alkaen. Tampereella vastaavat päivämäärät ovat 18.4./3.6. ja Helsingissä pimeys päättyy 22.4.. Kesäpäivänseisauksen aikaan keskiyön Aurinko on noin 6,5 astetta horisontin alapuolella.

Ap- Kp-indeksit

Kp-indeksin ennuste kertoo ennustejaksolla olevan
vain yksi revontulijakso, joka näkynee koko maassa.
Kuva © Kari A. Kuure.

Ennustejaksoon sisältyy yksi todennäköinen revontulijakso. Jakso alkaa 11.4. ja maksiminsa se

saavuttaa 12.4 ja rauhattomuutta seuraa vielä muutaman vuorokauden ajan aina 15.4. asti. Maksimi Kp-indeksin arvo no tällä jaksolla 5, joka merkitsee G1-luokan magneettista myrskyä. Lapissa, vaikka pimeyttä ei enää ajankohtana olekaan. revontulet voivat olla kirkkaita ja voimakkaasti loimuavia. Muualla Suomessa revontulien näkyminen on mahdollista ja ne voivat olla kohtuullisen kirkkaita.

Ennustejaksoon sisältyy pari vähäistä häiriökautta. Ensimmäinen näistä jaksoista alkaa 29.3 ja se jatkuneen pari vuorokautta. Revontulia voidaan nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa, muualla revontulien mahdollisuus on pieni. Toinen hieman häiriöinen kausi on ennustejakson lopulla 19.–21.4. jolloin vähäisiä revontulia voitaneen nähdä jossakin päin Pohjois- ja Keski-Suomea. Lapissa yöt ovat jo hyvin vaaleita ja voi olla, että valoisa taivas voi estää muiden kuin hyvin kirkkaiden revontulien näkymisen. Tämä häiriöjakso ei tuota kovinkaan kirkkaita revontulia.

Radiovuo

Radiovuoennuste kertoo Auringon aktiivisuuden
pysyttelevän muuttumattomana ja että suurempia
purkauksia ei ole odotettavissa.
Kuva © Kari A. Kuure.

Radiovuon ennuste on edellisen ennusteen toisinto. Auringon aktiivisuus pysyttelee hyvin matalana ja tästä syystä siellä ei odoteta tapahtuvan merkittäviä flarepurkauksia. Näin ollen myöskään merkittäviä, maapallon avaruussäähän vaikuttavia CME- eikä protonipurkauksia odoteta tapahtuvaksi. Tämä tilanne jatkunee lähes muuttumattomana aktiivisuusminimin saavuttamisen jälkeenkin muutaman kuukauden ajan. Aktiivisuusminimin ajankohta lienee ensivuoden aikana.

Revontuliennuste 25.–28.3.2018

Vain vähäisiä revontulia on odotettavissa
Pirkanmaalla. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejakson parina ensimmäisenä yönä revontulia nähtäneen lähinnä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni. 

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 502 km/s ja se on pysytellyt suunnilleen samassa lukemassa maksimiarvon saavuttamisen jälkeen. Hiukkastiheys on vaihdellut 8 – 15 ppcm³ välillä.

Auringon meille näkyvällä puolella on laaja-alainen mutta hajanainen korona aukko. Se on vaikuttanut viimeksi kuluneen vuorokauden avaruussäähän siten, että maapallo on ollut koron-aukon nopeassa virtauksessa. Kp-indeksi on pysytellyt 2–4 lukemissa.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 9 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -7 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 1624 pfu (vuorokausiarvo 4,7e+07 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Maapallo on edelleen nopean aurinkotuulen alueella. . Tilanne tulee muuttumaan siten, että 26.3. aamupuolella maapallo joutuu hitaan ja nopean aurinkotuulen rajalle, ja siitä voi aiheuta CIR-ilmiöitä ja ne puolestaan voivat aiheuttaa geomagneettiseen kenttään häiriötiloja.

Yöt 25./26 ja 26./27. ovat Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontuliöitä. Revontulet ovat enimmäkseen rauhallisia ja säteiden muodostuminen rauhallista. Keski-Suomessa himmeitä revontulikaaria on mahdollisuus nähdä mutta niissä säteiden muodostuminen on hyvin vähäistä. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Yö 27./28. on kauttaaltaan hyvin rauhallinen. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa mutta tuskin muualla maassa.

Hienot revontulet Tampereen taivaalla

Yön silmä kamera videoi revontulinäytelmän.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Yö 22./23.3. oli ennusteen mukaisesti revontuliyö. 

Aluksi ilta vaikutti pilviseltä mutta kello 23 jälkeen pilvipeite vetäytyi ja himmeä revontulikaari tuli näkyviin. Muutama minuutti yli puolenyön geomagneettinen alimyrsky toi kirkkaat revontulet taivaalle ja kirkkainta vaihetta kesti noin 20 minuuttia. Sen jälkeen tulet rauhoittuivat ja lopulta taivaalla oli jälleen rauhallinen ja himmeä revontulikaari. Lopulta pilvipeite palasi noin 2.15 peittäen taivaan lopun yötä.

Alla on muutama kuva ja video revontulien kirkkaimmista hetkistä. Video on nopeutettu siten, että reilun puolentunnin video esitetään alle kahdessa minuutissa.

Revontuliennuste 22.–25.3.2018

Ennustejaksolla revontulia nähtäneen lähinnä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni. 

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 416 km/s mutta se oli hyvin terävä huippu ja keskimääräinen nopeus on ollut noin 330 km/s. Hiukkastiheys on vaihdellut 2 – 6 ppcm³ välillä.

Auringon etelänavalta ekvaattorin yli pohjoisille keskileveyksille edelleen ulottuu laaja-alainen korona-aukko, joka on ekvaattorin tienoilla hajanainen. Se on vaikuttanut viimeksi kuluneen vuorokauden avaruussäähän siten, että maapallo on ollut koron-aukon nopeassa virtauksessa. Virtauksen vähäinen hiukkastiheydestä johtuen geomagneettisia seurauksia ei ole ollut ja Kp-indeksi on pysytellyt 0,33–2 lukemissa.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 10 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -9 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 22143 pfu (8,50e+08 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Maapallo on edelleen nopean ja harventuneen aurinkotuulen alueella koko ennustejakson ajan. Kp-indeksin vaihtelevan lukemien 2–5 välillä.

Yö 22./23. on aktiivinen revontuliyö ainakin Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Kp-indeksin odotetaan kohoavan hetkelliseen maksimiarvoon 5 mutta muutoin mennään lukeman 4 tietämillä koko yö. Revontulia voidaan nähdä myös Keski-Suomessa mutta ne ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia. Etelä-Suomeen revontulet tuskin ylettyvät.

Yöt 22./24. ja 24./25. ovat edellistä rauhallisempia. Kp-indeksin maksimiarvo on 3–4 ja tällöin revontulet ovat mahdollisia Lapissa. Pohjois-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähdään.

Revontuliennuste 19.–22.3.2018

Revontulia viimeyöltä. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejaksolla revontulia nähtäneen lähinnä Lapissa ja mahdollisesti Pohjois-Suomessa. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulet, jos niitä nähdään, ovat hyvin himmeitä ja rauhallisia.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 575 km/s ja se on kasvussa. Hiukkastiheys on vaihdellut 5 – 10 ppcm³.

Auringon etelänavalta ekvaattorin yli pohjoisille keskileveyksille ulottuu laaja-alainen korona-aukko, joka on ekvaattorin tienoilla hajanainen. Se on vaikuttanut viimeksi kuluneen vuorokauden avaruussäähän siten, että maapallo siirtyi hitaan aurinkotuulen vaikutuksesta koron-aukon nopeaan virtaukseen. Siirtymisestä aiheutui geomagneettinen myrsky, jonka voimakkuus oli yllättävän korkea (G2). Kp-indeksi maksimilukemat olivat noin 5,67 (Potsdam) ja Wing Kp oli maksimiarvossa 6+.

Revontulia nähtiin laajalti ja etenkin Pohjois-Suomesta Taivaanvahtiin tuli ilmoituksia kirkkaista ja värikkäistä revontulista. Tampereella revontulet olivat kirkkaita mutta rauhallisia ja säteiden muodostuminen oli vähäistä.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 10 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -9 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 7111 pfu (1,60e+08 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Maapallon siirryttyä nopean aurinkotuulen vaikutusalueelle energisten elektronien määrä todennäköisesti tulee putoamaan. Tästä puolestaan seuraa, että Kp-indeksin lukemat ovat matalia ja mahdolliset revontulet ovat himmeitä. Ennusteen mukaan lähivuorokaisien Kp-indeksin maksimiarvot ovat 3–4 lukemissa.

Yö 19./20. on ennustejakson rauhallisin. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 3, jolloin revontulia voidaan nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni ja Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Yöt 20./21. ja 21./22. ovat edellisen kaltaiset. Kp-indeksi saavuttaa maksimilukeman 4 molempina öinä aamupuolella Suomen aikaa. Revontulia nähdään Lapissa ja Pohjois- Suomessa mutta Keski-Suomessa revontulien mahdollisuus on jo pieni varsinkin jos energisten elektronien vuo on matala. Etelärannikolla revontulien mahdollisuus on hyvin vähäinen.