perjantai 26. helmikuuta 2021

Revontuliennuste 26.2. – 1.3.2021

Auringossa on tällä hetkellä kohtalaisen kokoinen auringonpilkkuryhmä. Sen koko on 190 miljoonasosaa, magneettinen rakenne on beeta ja siinä on kymmenen erillistä pilkkua. Pilkkuryhmä sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla lähellä länsireunaa. Sen todennäköisyys tuottaa C-luokan flarepurkauksia on noin 40 % lähimmän vuorokauden aikana. M-luokan purkausten todennäköisyys on vähäinen, noin 5 % ja voimakkaimpia purkauksia lähes olematon, noin 1 % tai alle.

Ennuste

Yöt 26./27., 27./28. ja 28./1. ovat kaikki rauhallisia. Maapallon kohtaama aurinkotuuli on aluksi harvaa, mutta tihenee tasaisesti hiukan tulevien vuorokausien aikana. Eteläiseltä napa-alueelta kohti ekvaattoria ulottuu kapea korona-aukko mutta se ei vaikuta vielä ainakaan maapallon avaruussäähän. Kp-indeksi ja korkeiden leveyksien K-indeksi pysyttelevät matalissa (<2) lukemissa koko ennustejakson ajan. Näin ollen himmeitä revontulia voitaneen nähdä aika ajoittain Pohjois-Lapissa. Etelämpänä revontulien näkyminen on hyvin epätodennäköistä.

 

tiistai 23. helmikuuta 2021

Revontuliennuste 23. – 26.2.2021

Auringosta tapahtui 20 ja 21 päivinä pienehköt koronan massapurkaukset. Purkausten pääsuunnat eivät kuitenkaan olleet kohti Maata. Jälkimmäinen purkauksista laajenee siten, että sen kärki hipaisee maapallon magneettikenttää vielä lähimmän vuorokauden aikana. Sen vaikutukset jäävät lyhytaikaiseksi, joskin suhteellisen näyttäviksi revontuliksi.

Ennuste

Yö 23./24. Kp-indeksi on koko yön lukemassa 5. Korkeiden leveyksien K-indeksi kohonnee alkuillasta lukemaan 5, joka on G1 tason myrskylukema. Huippunsa K-indeksi saavuttaa jo heti illan pimentyessä, joten revontuliakin pitäisi silloin näkyä. Jos myrsky saavuttaa ennustetun voimakkuuden, revontulet ovat mahdollisia etelärannikkoa myöten. 

Myrsky laantuu hyvin nopeasti, aamuyön kuluessa oltaneen normaalitilanteessa (K3). K-indeksi kuitenkin lähtee uudelleen nousuun ja vielä aamun aikana se saavuttaneen lukeman 4. Toisin sanoen vielä aamuhämärissäkin Keski-Suomen leveydellä on mahdollista nähdä revontulia. Valitettavasti kirkas kuutamo latistaa revontulien näyttävyyttä.

Yöt 24./25. ja 25./26. ovat sitten hyvin rauhallisia. Kp-indeksi ja korkeiden leveyksien K-indeksi pysyttelevät lukemien 1 – 3 välillä, jolloin Lapissa ja Pohjois-Suomessa on kohtuullisen hyvä mahdollisuus nähdä revontulia. Edelleen kirkas kuutamo heikentää revontulien näyttävyyttä.

Viikko 9. Maaliskuun 1 päivänä Kp-indeksin odotetaan kohoavan myrskylukemiin. Lukemat kuitenkin laskevat viimeistään keskiviikkoon mennessä tavanomaiselle tasolle. Revontulet ovat siis mahdollisia koko maassa viikon alkaessa parina yönä. Loppuviikko sitten sujuukin siten, että vain Lapissa on mahdollisuus nähdä revontulia. Kuutamo on edelleen kirkas, mutta Kuun nousuaika siirtyy myöhemmäksi yö yöltä, joten sen vaikutus revontulien näyttävyyteen alkuillasta ja yöstä alkaa heiketä.

Viikko 10 on aluksi hyvin rauhallinen. Vain Lapissa tai ehkä vain Pohjois-Lapissa revontulet ovat mahdollisia. Loppuviikosta magneettikentän rauhattomuus kasvaa ja Pohjois-Suomen leveyksillä revontulet ovat jälleen mahdollisia. Kuu on kapeneva sirppi -vaiheessa, joten se ei enää häiritse revontulien havaitsemista.

maanantai 22. helmikuuta 2021

Pitkäaikainen revontuliennuste 22.2. – 20.3.2021

Kevätpäiväntasauksen lähestyminen näkyy geomagneettisessa ennusteessa Kp-indeksin nopeampana vaihtelevuutena. Vaikka magneettiset myrskyt (Kp5) ovat edelleen lyhytaikaisia mutta ne toistuvat useammin ja niistä palautuminen on hieman pidempää kuin keskitalven aikaan. Tässä ennusteessa muutos on vielä vähäistä mutta trendi on selkeä.

Pitkän aikavälinen ennusteessa on runsaasti vaihtelua ja toivottavasti se merkitsee myös aktiivisia revontulia muuallakin kuin vain Lapissa. Kuva © Kari A. Kuure.

 

Nyt alkaneella viikolla magneettikenttä on häiriintynyt, joskin tilanne rauhoittuu viikon puoliväliin mennessä. Kp-indeksin lukemaksi ennustetaan arvoa 4, jolloin revontulet olisivat mahdollisia Keski-Suomea myöten. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on selkeästi vähäisempi.

Maaliskuun alussa magneettikenttään aiheutuu jälleen häiriötila, joka saattaa kehittyä magneettiseksi myrskyksi (Kp5 – G1). Tämä häiriö on lyhytaikainen ja normaalitilaan päädytään parissa vuorokaudessa. Koska häiriö on lyhytaikainen, revontulien näkymiseen vaikuttaa paljolti se, mihin vuorokauden aikaan myrskyn kehittyminen tapahtuu. Jos Kp-indeksin huippuarvo saavutetaan päivällä maapallon magneettikentän reagoidessa aurinkotuulen dynaamiseen paineeseen, niin tilanne ehtii rauhoittua ennen iltaa ja revontulet eivät ole todennäköisiä ainakaan eteläisessä Suomessa. Jos taas Kp-indeksin huippu saavutetaan selkeästi illalla tai yöllä, silloin revontulien näkyminen jopa etelärannikolla on hyviinkin mahdollista. Lapissa hiihtolomalaiset varmaankin selkeän sään vallitessa näkevät hienojakin revontulia.

Reilun viikon edellisen episodin päättymisestä kohdataan jälleen uusi magneettikentän häiriö. Noin 12 maalikuuta tienoilla Kp-indeksin ennustetaan kohoavan lukemaan 4 aika ajoittain. Jos nämä häiriöt esiintyvät yöaikaa, revontulia voitaneen jälleen nähdä Keski-Suomen leveydellä. Lapissa jälleen hiihtolomailevat voivat nähdä kohtuullisen kirkkaita ja loimuavia revontulia. Tämä ajankohta on kuitenkin sen verran kaukana ajallisesti, että epävarmuus on jo merkittävää, vaikka nämä pitkän aikavälin ennusteet perustuvatkin Auringon hitaasti muuttuviin magneettisiin ominaisuuksiin.

lauantai 20. helmikuuta 2021

Revontuliennuste 20. – 23.2.2021

Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla on ekvaattorille ulottuva korona-aukko, joka on aiheuttanut magneettisen häiriön maapallon magneettikenttään. Kp-indeksi on tätä kirjoittaessani lukemassa 4 ja IMF kentän Bz-suunta on vaihdellut voimakkaasti etelän ja pohjoisen välillä koko yön. Häiriö voi jopa varhaisaamun tunteina kehittyä pieneksi myrskyksi, sillä ennusteessa on Kp-indeksin kohoavan vielä lukemaan 5.

Ennuste

Magneettisen myrskyn odotetaan kuitenkin laantuvan aamupäivän aikana ja Kp-indeksi asettuu arvoon 3 ja korkeiden leveyksien K-indeksin lukema ennustetaan arvoa 4 päivän ajaksi.

Yö 20./21. Kp-indeksin ja K-indeksin lukemat pysyttelevät maltillisissa 2 – 4 välillä, joten revontulia voitaneen nähdä Lapin lisäksi ainakin Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulien todennäköisyys pienehkö mutta ei kuitenkaan aivan olematon. Eteläisessä Suomessa revontulia tuskin nähdään.

Yöt 21./22. ja 22./23. ovat sitten jonkin verran rauhallisempia. Kp-indeksi ja korkeiden leveyksien K-indeksi pysyttelevät matalissa lukemissa öiden aikana. Päivällä lukemat ovat enintään arvossa 3 mutta yö aikana ne putoavat lukemaan 2. Rauhallisia revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Suomen leveydellä mutta etelämpänä niiden todennäköisyys on hyvin pieni.

Viikko 8. Lappiin matkustaneille hiihtolomalaisille revontulet voisivat tuoda aivan erilaisen elämyksen kuin Etelä-Suomessa. Valitettavasti ensiviikon aikana ennustettu Kp-indeksi pysyttelee lukemassa 2, joten Lapissa on mahdollista nähdä vain himmeitä ja rauhallisia revontulia tällä viikolla. Lisäksi Kuu on lähestymässä täysikuuta (27.2.) joten kirkas kuutamo voi himmentää revontulien näyttävyyttä merkittävästi.

Viikko 9. Viikko alkaa tämänhetkisen ennusteen mukaan magneettisella myrskyllä. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 5 heti maanantaina. Sen jälkeen tilanne rauhoittuu ja viikon puolivälissä ollaan jo lukemassa 2. Tällä viikolla Lapissa siis on hyvä mahdollisuus nähdä revontulia, joskin edelleen kirkas kuutamo heikentää revontulien näyttävyyttä.

keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Revontuliennuste 17. – 20.2.201

Auringon aktiivisuus jatkuu edelleen hyvin rauhallisena ja lähiavaruuden avaruussäässä ei ole odotettavissa mitään häiriöitä. Aurinkotuulen nopeus pysyttelee tavanomaisessa noin 400 – 500 km/s nopeudessa ja hiukkastiheys noin 5 ppcm3.

Ennuste

Yöt 17./18., 18./19. ja 19./20. ovat kaikki rauhallisia Kp-indeksi ja korkeiden leveyksien K-indeksin odotetaan pysyttelevän matalissa lukemissa (1 – 2) koko ennustejakson ajan. Tämän tarkoittaa sitä, että revontulia voitaneen nähdä lähinnä Lapissa ja sen pohjoisosassa. Etelämpänä revontulien todennäköisyys on sitä pienempi mitä etelämmäksi tullaan. 

Joissakin tilanteissa, etenkin Pohjois-Suomessa, kamera voi tallentaa himmeän ja hyvin rauhallisen revontulivyön. Tätä kuitenkaan paljain silmin ei voi nähdä tai havaintopaikan täytyy olla tosi pimeä. Kuu on kasvavan sirpin vaiheessa, joten sen ei vielä kirkkaudellaan  pitäisi kovinkaan paljoa häiritä mahdollisia havaintoja alkuillasta.