Revontuliennuste 31.1. – 3.2.2023

Maapallo kohtasi heikon aurinkotuulen tiivistymävirtauksen, johon liittyi IMF-kentän suunnan kääntymiseen pohjoiseen, eilispäivän aikana. Virtauksen tiheys ja nopeus eivät ole kovinkaan paljoa muuttuneet, joten tämän päivän aikana, kun siirrytään virtauksen jättöpuolelle, ei ole odotettavissa kovinkaan merkittäviä häiriöitä maapallon magneettikenttään. Tässä aurinkotuulen harventuneessa tilassa sitten ollaankin seuraavat vuorokaudet tämä ennustejakson loppuun.

Ennuste

Yöt 31./1., 1./2. ja 2./3. Maapallon magneettikentässä tuskin tapahtuu suurempia magneettisia häiriöitä, joten revontulia nähtäneen lähinnä Pohjois-Lapissa, jossa nekin ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään. 

Revontuliennuste 28. – 31.1.2023

Maapallon kohtaamasta tihentyneestä aurinkotuulivirtauksesta harvempaan aurinkotuuleen aiheutti hyvin vähän vaikutuksia maapallon magneettikenttään. Tampereen Ursan revontulikamerassa oli näkyvissä vain vähäistä viherrystä lähellä pohjoista horisonttia 28. päivän aamuyöstä. Aurinkotuulen nopeus (n. 500 km/s) on keskimääräistä nopeampaa. Kiirunan mittausaseman K-indeksi on aamuyöllä painunut lukemaan K6 ja nettikamera näyttää koko taivaan vihertävän. Pilvisyys tosin estää varsinaisten revontulien näkymisen. Abiskon revontulikamerassa tavanomaisia vihreitä ja rauhallisia revontulia on näkyvissä.

Tampereen Ursan revontulikameraan tallentui hieman viherrystä 28.1. kello 03.57 Suomen aikaa. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringossa isot ja aktiiviset pilkkuryhmät ovat kiertyneet pois näkyvistä ja näkyvällä puolella olevat seitsemän pilkkuryhmää ovat kiltisti käyttäytyviä alfa ja beeta -ryhmän pilkkuja. Niille kullekin ennustetaan vain 1 % mahdollisuutta tuottaa X-luokan flarepurkaus lähimmän vuorokauden aikana.

Ennuste

Yöt 28./29., 29./30. ja 30./31. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Kp-indeksiennuste kertoo indeksilukeman olevan hyvin matalissa lukemissa (1+ ja 2-), joten vähäisiä revontulia on mahdollisuus nähdä lähinnä Pohjois-Lapissa. Etelä-Lapissa ja Pohjois-Suomessa mahdollisuus on hyvin pieni ja etelämpänä revontulien mahdollisuus on olematon.

 

Revontuliennuste 25. – 28.1.2023

Auringonpilkkuryhmä AR3190 on säilyttänyt hyvin kokonsa, joskin sitä tuskin enää paljain silmin nähdään, sillä se on kiertymässä Auringon reunan yli. Toistaiseksi ei voida arvioida sitä, palaako pilkkuryhmä näkyville runsaan kahden viikon kuluttua, se jää nähtäväksi. Pilkkuryhmä on edelleen aktiivinen ja sille ennustetaan 5 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkaus. Jos tällainen purkaus tapahtuu parin seuraavan vuorokauden aikana, niin vaikutus vielä tuntuu maapallon ionosfäärissä. Jos pilkkualueen läheisyydestä lähtee CME-purkaus, sellainen ei enää törmää maapallon magneettikenttään, vaikka pilvi laajenisi voimakkaastikin.

Maapallo on kohtaamassa aurinkotuulen tihentymävirtauksen tämän ennustejakson aikana. Virtauksen tiheys ei kuitenkaan merkittävän suuri verrattuna sen edellä olevaan aurinkotuulen, joten sen aiheuttamat mahdolliset vaikutukset maapallon magneettikenttään ovat hyvin maltillisia. Tällä kertaa virtaukseen ei liity IMF-kentän suunnan vaihtumista, joka on edelleen kohti etelää. CIR-virtauksen mentyä ohi yöllä 27./28. hiukkastiheys putoaa voimakkaasti (kuten aikana virtauksen jättöreunalla) ja hiukkasten nopeus kasvaa lähes kaksikertaiseksi. Näillä muutoksilla voi olla oma vaikutuksensa maapallon magneettikenttään, vaikka indeksien ennusteissa se ei näy.

Ennuste

Yöt 25./26. ja 26./27. ovat rauhallisia. Indeksiennusteet pysyttelevät tavanomaisissa lukemissa, joten revontulia nähtäneen Lapissa ja ehkä Pohjois-Suomessa mutta muualla niiden näkymisen mahdollisuus on hyvin pieni.

Yö 27./28. muodostunee samalaiseksi kuin edellisetkin yöt. Kuitenkin aamupuolella yötä on syytä varautua revontulien näkymiseen Lappia etelämpänäkin, sillä muutokset aurinkotuulessa voivat vaikuttaa revontulien ilmaantumiseen positiivisesti, kun IMF-kenttä on vielä kohti etelää.

Revontuliennuste 22. – 25.1.2023

Auringossa tapahtui CME-purkaus 20.1. kello 13.36 UTC aikaan. Purkaus on varsin laaja mutta sen nopeus on suunnilleen aurinkotuulen keskimääräinen nopeus. Purkauspaikka oli Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla pilkkuryhmien AR3190 ja AR3194 läheisyydessä. Tässä vaiheessa ennusteet eivät osoita CME-pilven kohtaavan maapallon magneettikenttää, muta jos se tapahtuu, niin sen voi odottaa tapahtuvan 23. päivän aikana. IMF-kenttä on kohti etelää, joten se voi lisätä hieman revontuliherkkyyttä.

Auringonpilkkuryhmä AR3190 on menettänyt kokoaan, eikä ole enää näkyvissä paljain silmin. Valokuvaamalla se on vielä todella hieno ryhmä.

Ennuste

Yöt 22./23., 23./24. ja 24./25 Kp-indeksin ennuste ei lupaile kovinkaan hyviä revontulikelejä. Ainoastaan viimeisen yön indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4- . Revontulia voitaneen nähdä koko ennustejakson aikana joka yö Lapissa. Pohjois-Suomessa revontulien mahdollisuus on pienempi ja Keski-Suomessa ja siitä etelään varsin vähäinen. Jos CME-pilvi laajenee niin paljon, että osa siitä törmää maapallon magneettikenttään, niin silloin yö 23./24. voi olla revontuliyö hieman laajemmallakin alueella. Etenkin Pohjois- ja Keski-Suomen alueilla revontulet voivat olla mahdollisia.

Revontuliennuste 18. – 21.1.2023

Auringonpilkkuja on edelleen näkyvissä runsaasti. Pilkkuryhmiä on kymmenen, joista AR 3190 on suurin. Kokoa sillä on 900 ppm, joten tarkkasilmäisimmät pystyisi näkemään sen paljain silmin, varsinkin kun sen pääpilkku on erityisen suuri ja kontrasti muuhun Auringon pintaan on suuri. Pilkun halkaisija on noin 62 000 km eli noin 5× maapallon halkaisija. Tälle pilkkuryhmälle arvioidaan 5 % mahdollisuutta tuottaa X-luokan flarepurkaus lähimmän vuorokauden aikana. Auringonpilkkuluku on 185.

Maapallo kohtaa tämän vuorokauden aikana aurinkotuulen tihentyneen virtauksen. Tähän kohtaamiseen liittyy IMF-kentän suunnan muuttuminen kohti etelää ja se puolestaan nostaa revontuliherkkyyttä ainakin yhdellä indeksin lukemalla.

Ennuste

Yö 18./19. Kp- ja K-indeksien lukemat kohoavat lukemaan 4, tosin vasta aamupuolella yötä. Jos ennuste toteutuu, Lapista Keski-Suomeen voitaneen nähdä revontulia ja Etelä-Suomen alueen pohjoisosissa on vähintään hyvät mahdollisuudet nähdä aktiivisia revontulia.

Yö 19./20. Kp- indeksi pysyttelee lukemassa 3, jolloin revontulia voitaneen ihastella Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessakin revontulet ovat mahdollisia, vaikka todennäköisyys on pienehkö. Jos revontulet ovat kirkkaita Lapissa, Etelä-Suomessa voitaneen nähdä niitä matalalla pohjoisen horisontissa, jos sää on selkeä horisonttiin asti.

Yö 20./21. muodostunee tämän ennustejakson rauhallisimmaksi. Indeksien lukemat painuvat mataliin arvoihin, joten revontulia voitaneen nähdä lähinnä Lapissa. Pohjois- ja Keski-Suomessa (sään selkiydyttyä) saatetaan kuitenkin revontulia nähdä, sillä niiden ennustettavuus heikkenee merkittävästi tässä vaiheessa.

Revontuliennuste 15. – 18.1.2023

Aurinko on tällä hetkellä hyvin mielenkiintoisen näköinen. Siellä on kaikkiaan yhdeksän pilkkuryhmää, joissa on yhteensä 80 pilkkua. Auringonpilkkuluvuksi saadaan siis 170 (SN=k(10g+s)), joka on jo aika suuri arvo, joskaan ei vielä mitenkään ennätyksellinen. Vahinko vain, että Suomen säätila on ollut niin pilvistä, että pientä pilkahdustakaan Auringosta ei ole täällä Tampereella näkynyt viikkoihin.

Auringon pohjoisella pallonpuoliskolla oleva pilkkuryhmä 3186 on luokiteltu b- g- d- luokkaan ja sille ennustetaan hieman kohonnutta (5 %) todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkaus lähimmän vuorokauden aikana. Viimeisten kolmen vuorokauden aikana voimakkain purkaus on ollut M4.6 -luokan flare lauantaina kello 21.00 UTC aikaan. Muiden pilkkuryhmien tuottamat mahdolliset flarepurkaukset huomioiden saadaan koko Auringolle todennäköisyys X-luokan flarepurkaukselle 15 %.

Maapallon kohtaamassa aurinkotuulessa ei ole odotettavissa kovinkaan suurta vaihtelua sen paremmin tiheyden kuin nopeudenkaan suhteen. Tosin lähestyvä CIR-virtaus on hiljalleen nostamassa hiukkastiheyttä ja laskemassa nopeutta, mutta sen vaikutukset tuntuvat vasta 18. päivään ja siitä eteenpäin. Tähän virtaukseen liittyy myös virtalevyn IMF-kentän suunnan vaihtuminen etelään, joten odotettavissa on myös ainakin hieman korkeampia indeksilukemia ja mahdollisia revontulia.

Ennuste

Yöt 15./16. ja 16./17. pysyttelevät rauhallisina. Kp- ja K-indeksien ennusteet vaihtelevat lukemien 1 ja 2 välillä, joten himmeitä revontulia on odotettavissa lähinnä Lapissa. Muualla todennäköisyys on pieni.

Yö 17./18. näyttäisi muodostuvan hieman aktiivisemmaksi, vaikka CIR-virtauksen kohtaaminen ajoittunee enemmän 18. päivän puolelle. Kohtaaminen, milloin se sitten tapahtuukin, nostanee ennustettuja indeksien lukemia ainakin pykälällä, joten revontulia voitaneen odottaa näkyvän Lapin lisäksi myös Pohjois-Suomessa. Voimakkaimmat vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta seuraavina öinä.

 

Revontuliennuste 12. – 15.1.2023

Viimevuorokausina Auringossa on tapahtunut runsaasti flarepurkauksia, joista kaksi, maanantai- ja tiistai-iltoina tapahtuneet olivat X-luokan voimakkaita purkauksia. Lisäksi keskivoimakkaita M-luokan purkauksia oli kymmenkunta. Purkauksiin liittyvät protonit ovat aiheuttaneen maapallon ionosfääriin vahvistumista ja tällä puolestaan on vaikutuksia VHF-radiotaajuuksien etenemiseen. Eteläisellä Tyynellämerellä havaittiin katkoksia radioyhteyksissä alle 30 MHz taajuuksilla.

Auringossa on runsaasti aktiivisia pilkkuryhmiä. Kuva NASA/SDO/SpaceWeatherLiuve.com.

Lähes halo CME-purkauksia on havaittu kaksi. Kumpikaan niistä ei kuitenkaan tule kohti Maata, joten niillä ei ole vaikutusta lähiavaruuden säähän.

Viime vuorokausien kohonnut aktiivisuus Auringossa ei ole paikallista vaan enemmänkin globaalia. NOAA/SWPC ennustaa lähimmälle vuorokaudelle jopa 30 % todennäköisyyttä uudelle X-luokan flarepurkaukselle. Jos ja kun näitä tapahtuu, niillä on omat vaikutuksensa radiokeleihin.

Ennuste

Yöt 12./13., 13./14. ja 14./15. muodostunevat rauhallisiksi. Indeksien ennusteet näyttävät matalia lukemia jokaiselle yölle. Tammikuun 14. päivänä aikana Kp-indeksin ennustetaan kohoavan maksimissaan lukemaan 3+, joten seuraavana yönä etenkin Lapissa voitaneen odottaa näkyvän tavallista hieman kirkkaampia revontulia. Muualle Suomeen tämä vähäinen revontuliaktiivisuuden kasvu tuskin ulottuu.

Revontuliennuste 9 – 12.1.2023

Tammikuun ensimmäisen viikon aikana saavutettiin 4. päivänä pieni (G1) magneettinen myrsky, joka oli seurausta CME-pilven kohtaamisesta. VHF-taajuuden radioyhteyksissä havaittiin vähäisiä yhteyskatkoksia 7. – 8. päivinä ja voimakas yhteyskatkos 6. päivänä. Nämä johtuivat pilkkualueilla 3182 ja 3184 tapahtuneista flarepurkauksista ja muista protoni-ilmiöistä. Näiden pilkkualueiden aktiivisuus näyttää jatkuvat, joten vastaavaa on odotettavissa tälläkin viikolla.

Pilkkuryhmä AR 13182 on nyt luokiteltu magneettisesti luokkaan beeta-gamma-delta, joka sisältää yhden (tai useamman) delta -tyypin auringonpilkun (erinapaiset umbrat samassa penumbrassa). Pilkkuryhmä AR 13181 on luokiteltu beeta-gamma -tyypiksi (kaksinapainen auringonpilkkuryhmä, mutta on niin monimutkainen, jotta vastakkaisen napaisuuden pisteiden väliin ei voida määrittää magneettivuon reittiä (kenttäviivoja)).

Pilkkualue AR13182 on kooltaan 880 ppm, sille ennustetaan 20 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkauksia ja 10 % mahdollisuus tuottaa muita protoni-ilmiöitä. Tarkkasilmäisimmät voisivat periaatteessa nähdä pilkkuryhmän paljain silmin, mutta Aurinko näkyy Suomessa vielä niin matalalla, että käytännössä sen näkeminen tuskin onnistuu.

Pilkkualue AR13181 on kooltaan 410 ppm ja sille ennustetaan 5% mahdollisuutta tuottaa X-luokan flare ja muita protoni-ilmiöitä. Muut pilkkualueet (4 kpl) ovat joko alfa tai beeta -luokkiin kuuluvia hyvin rauhallisia ryhmiä.

Maapallon kohtaama aurinkotuulen tihentymävirtaus on siirtymässä ulommaksi ja lähivuorokausina aurinkotuulen tiheys on vähenemässä. Samalla hiukkasten nopeudet kasvava jonkin verran.

Ennuste

Yöt 9./10., 10./11. ja 11./12. muodostuvat hyvin rauhallisiksi. Revontulia voitaneen nähdä parina ensimmäisen yönä Pohjois-Lapissa. Tammikuun 11. päivälle ennustetaan Kp-indeksin arvoksi 4, joten sen vaikutuksesta viimeisenä yönä voidaan revontulia nähdä hieman laajemmalla alueella. Kp-indeksin ennustearvo yöksi on edelleen lukemassa 1 mutta päivän aktiivisuus saattaa vielä heijastua yötaivaalle. Lapin lisäksi revontulien varalta pitäisi olla varuillaan ainakin Pohjois- ja Keski-Suomessa.

Revontuliennuste 6. – 9.1.2023

Viime ennusteessa kertomani CME-pilvi kohtasi maapallon juuri ennustettuun aikanaan 4.1. kello 02.54 UTC aikaan. Se nosti Kp-indeksi esimerkiksi Potsdamin mittausasemalla lukemaan 5- . Edellisen kolmen tunnin aikana indeksi oli lukemassa 4 ja revontulia raportoitiin Taivaan vahtiin selkeiltä alueilta lähinnä Pohjois-Suomesta ja Lapista. Ulvilassa oli myös selkeää ja siellä revontulia näkyi hyvin lähellä horisonttia.

CME-purkaus SOHO-luotaimen kuvaamana. 

Auringossa tapahtui (pilkkuryhmässä AR13182) X1.1 -luokan flare tänään kello 0.50 UTC aikaan. Purkaus aiheutti Spaceweather.com sivuston mukaan lyhytaaltoalueen yhteyskatkoksia eteläisellä Tyynellämerellä sekä Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Pilkkuryhmä sijaitsee Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla (S18 E71) ja on vasta kiertynyt näkyviin. Pilkkuryhmälle ennustetaan edelleen 5 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkauksia.

Tammikuun 3. päivänä Auringon toisella puolella tapahtui massiivinen CME-purkaus, jonka arvellaan aiheutuneen myös X-luokan flarepurkauksesta. Purkauspaikaksi arvellaan AR13163 pilkkuryhmää, joka on 23. joulukuuta siirtynyt Auringon toiselle puolelle. Pilkkuryhmä on nyt kiertynyt uudelleen näkyviin ja on tuo aikaisemmin mainittu AR13182 ryhmä. Pilkkuryhmä on siis hyvin aktiivinen ja noin viikon kuluttua se on suoraan kohti maapalloa, joten jos flarepurkaukset jatkuvat, voimme odottaa ainakin rauhatonta avaruussäätä.

Maapallo kohtaa tänään aurinkotuulen tihentymävirtauksen. Virtauksen tiheys on kaksinkertainen muuhun aurinkotuuleen verrattuna ja tiheyden muutos sijoittuu aika laajalle alueelle. Näin ollen tämä tapahtuma tuskin aiheuttaa mitään suurempaa rauhattomuutta (ennuste tänään aamupäivällä Kp4-) maapallon magneettikentässä.

Toistaiseksi maapalloa kohti ei ole tulossa CME-pilviä, joten merkittävin tekijä maapallon lähiavaruuden avaruussäähän on aurinkotuuli. Maapallon magneettikentässä on vain vähän energisiä elektroneja, joten näyttää siltä, että seuraavat vuorokaudet ollaan varsin rauhallisissa olosuhteissa.

Ennuste

Yöt 6./7., 7./8. ja 8./9. Indeksien ennusteet kertovat matalista lukemista, joten revontulia voi odottaa näkevänsä lähinnä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämmässä revontulia ei ole odotettavissa mutta selkeällä säällä Lapissa olevien revontilien kirkkaimmat hetket voivat näkyä lähellä pohjoista horisonttia.

 

Revontuliennuste 3. – 6.1.2023

Parina edellisenä yönä (31./1. ja 1./2.) keskiyön tienoilla Kp-indeksi kohosi lukemaan 4. Tämä mahdollisti matalalla näkyviä himmeitä revontulia ja osa niistä tallentui myös Tampereen Ursan revontulikameraan. Kamerakuvia voi nyt katsoa (ainakin toistaiseksi) taas pitkän tauon jälkeen tältä sivulta. Valitettavasti itäkamera ei vielä päivity sivulle. Samoin kuvat päivittyvät myös tämän blogin Revontulikamerat sivulle.

Uudenvuodenpäivän iltana tällaiset revontulet näkyivät Tampereen taivaalla. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringossa on kuusi pilkkuryhmää, joista runsaspilkkuisin on alue AR13176. Alue on myös hyvin aktiivinen, vaikka sen magneettinen luokitus on beeta. Alueelle ennustetaan 60 % mahdollisuutta tuottaa C-luokan flare, 20 % M-luokan flare ja X-luokan flaren mahdollisuus on 5 %. Muita protoneja tuottavia ilmiöitä odotetaan 5 % todennäköisyydellä, mikä on pilkkuryhmille selvästi kohonnut ennustearvo. Tavallisille ryhmille protoni-ilmiöiden syntymistodennäköisyys on alle 1 %.

Uudenvuoden päivän iltana Auringosta sinkoutui CME-pilvi, jonka suunta on kohti maapalloa. Se ei ole tiheydeltään kovinkaan suuri ja sen nopeuskin on melkoisen hidas, joten sen vaikutukset tuntuvat maapallon magneettikentässä arvion mukaan 3./4. yön aamupuolella. Samoihin aikoihin IMF-kentän suunta vaihtuu, tosin suuntaan pohjoinen. Tästä syystä CME-pilven oman magneettikentän vaikutus revontulitoimintaan on merkittävä revontulien kirkkaudelle ja laajuudelle.

Ennuste

Yö 3./4. näyttää muodostuvan aktiiviseksi revontuliyöksi. CME-purkauspilven vaikutukset alkavat tuntua jo illalla, jolloin planetaarinen K-indeksi (siis Kp) kääntyy nousuun. Suuriman arvonsa se kuitenkin saavuttaa vasta 4. päivän aikana. Himmeitä revontulia voitaneen havaita sään sen mahdollistaessa Keski-Suomen alueella. Pohjois-Suomessa ja Lapissa revontulet ovat tavanomaisia

Yö 4./5. CME-pilven vaikutukset tuntuvat edelleen. Kp-indeksin ennustetaan kohoavan lukemaan 4 tai 5, jolloin aamupuolella yötä on jälleen mahdollisuus nähdä revontulia Etelä- Suomessa. Etelärannikko näistä bileistä kuitenkin näyttäisi jäävän osattomaksi. Lapissa revontulia voitaneen nähdä heti illan pimentyessä ja Huippuvuorilla todennäköisesti keskellä päivää.

Molempina päivinä (4.  ja 5.) kirkkaimmat revontulet näyttäisivät ajoittuvan siten, että niiden parhaimmat hetket ovat näkyvissä Pohjois-Amerikassa paikallisen keski- ja aamuyön tienoilla.

Yö5./6. Indeksien ennusteet ovat painuneet tavanomaisiin lukemiin, joten himmeiden revontulien näkyminen on mahdollista Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien näkyminen on vähemmän todennäköistä. Jos pohjoisen horisontissa on selkeää, niin kannattaneen kuitenkin tähyillä siihen suuntaan, sillä vähemmän aktiivisina öinä 500 –1 000 km pohjoisempana kehittyvät revontulet voi
vat näkyä suhteellisen kirkkaina, kun tarkastelusuunta on niiden sivusta.