Revontuliennuste 1. – 3.9.2023

Auringon aktiivisuus on kehittynyt kuluneen kesä aikana voimakkaasti ja nyt tuoreimman ennusteen mukaan pilkkujakson maksimi saavutettaisiin huhtikuussa 2024. Silloin kuukauden keskiarvoksi ennustetaan lukemaa 195. Tämä ennuste on tehty standardimenetelmällä. Toinen, yhdistetty menetelmä, kertoo nykyisen aktiivisuuden taittuvan lähes vaakasuoraksi ja ennusteen huippulukema 128 saavutetaan heinäkuussa 2024. Jälkimmäinen ennuste ei ehkä toteudu, sillä heinäkuun, kesäkuun ja tammikuun 13 kuukauden tasoitetut keskiarvot ovat olleet ennustettua lukemaa korkeammat. 

Tuoren aurinkopilkkujakson ennuste kertoo maksimin saavutettavan aikaisemmin ennustettua aikaisemmin huhtikuussa 2024. Kuva WDV-SILSO.

 

WSA–Enlil mallin mukaan elokuun 29. päivän iltana Auringosta sinkoutui Maata kohti CME-pilvi, jonka odotetaan törmäävän Maan magneettikenttään yön 2./3. aikana. Jos näin tapahtuu (näissä malleissa on aina suuret epävarmuudet) törmäystä seuraavana yönä revontulien mahdollisuus on suuri, vaikka CME onkin siinä vaiheessa jo menossa ohi.

Ennuste

Yö 1./2. on tavanomainen, ennustettu Kp-indeksi pysyttelee matalissa lukemissa, joten taivaalla voitaneen nähdä revontulia lähinnä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Muualla revontulet eivät ole todennäköisiä.

Yö 2./3. on hyvin aktiivinen. Kp-indeksin lukema pysyttelee illan aikana matalissa lukemissa, kunnes puolenyön aikaan se kohoaa äkillisesti lukemaan 4 tai 5. Näissä lukemissa se pysyttelee sitten loppuyön ajan. Revontulia voitaneen nähdä koko maassa aamupuolella yötä.

Yö 3./4. Kp-indeksi on edellisen yön ja päivän aikana pysytellyt korkeana ja selvää laskua ei tänäkään yönä ole odotettavissa. Näin ollen revontulia voitaneen nähdä lähes koko maassa etelärannikkoa lukuun ottamatta.

 

Revontuliennuste 12. — 15.4.2022

Jo kadonneeksi luultu auringonpilkkualue AR2987 tuotti voimakkaan CME-purkauksen eilen (11.4.2022)  kello 5.48 UTC. Purkauspilvi suuntautui kohti Maata ja sen odotetaan törmäävän maapallon magneettikenttään 14.4. kello 11.00 UTC aikaan. Tämä tapahtuu samaan aikaan kuin eilisessä ennusteessa kerrottu aurinkotuulen tihentymän kohtaaminen, joten molempien ilmiöisen vaikutuksesta lähiavaruuden tilassa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Hiukkastiheys kohoaa lyhyessä ajassa erittäin suureksi, huippu on noin 100 ppcm³.  Jos magneettikenttien suunnat (IMF + CME) ovat kohti etelää, suuri hiukkastiheys voi tuottaa erittäin kirkkaita revontulia.

Tältä näyttää ennuste CME-pilven törmäyksestä 14.4. Yläkuvassa on esitetty hiukkastiheys ja alakuvassa hiukkasten nopeudet vasemmassa reunassa olevan värikoodin mukaisesti. Kuva SWPC.

Ennuste

Yöt 12./13. ja 13./14. ovat vielä hyvin rauhallisia. Indeksi pysyttelevät hyvin matalissa lukemissa, joten revontulia voitaneen nähdä vain Lapissa.

Yö 14./15. Päivän aikana tapahtuva CME-pilven kohtaaminen kohottaa indeksien lukemia jo muutama tunti ennen törmäystä magneettisen häiriön tasolle. Törmäyksen tapahduttua niin Kp- kuin korkeiden leveyksien K-indeksien ennustetaan kohoavan lukemaan 6. Jos muut tekijät ovat suotuisat, magneettinen myrsky saavuttaa G2-tason iltapäivällä Suomen aikaa. Indeksien ennusteessa tilanne laantuisi magneettiseksi häiriöksi vielä ennen yön saapumista, jolloin heti illasta lähtien yön aikana nähtäisiin revontulia Keski-Suomesta Lappiin alueella.

Etelä-Suomessa revontuliharrastajat voivat varautua tilanteeseen, jossa odotettu CME-pilvi saapuukin muutamaa tuntia ennustettua myöhemmin (kuten usein on käynyt), jolloin magneettinen myrsky osuisikin alkuiltaan ja kirkkaita revontulia näkyisi heti riittävän hämärän alkaessa koko maassa.

Revontuliennuste 29. 10. – 1.11.2021

Eilen 28.10. kello 15.17 — 15.35 — 15.48 UTC aikaa (maksimi kello 18.35 Suomen aikaa) Auringossa tapahtui X1.0-luokan flarepurkaus auringonpilkkuryhmässä AR 2887. Purkaus oli sen verran voimakas, että se aiheutti Auringossa tsunamiaallon, joka laajeni nopeasti purkauspaikan ympäristöön. Tsunamit ovat tavallisia voimakkaiden flarepurkausten yhteydessä. 

Flarepurkaus ja siihen liittyvä CME-pilvi ovat kuvassa keskellä. CME-pilvi voi törmätä maapallon magneettikenttään parin vurokauden kuluessa aiheuttaen voimakkaan magneettisen myrskyn. Kuva SDO.

 

Flarepurkaukseen liittyen kehittyi myös CME-purkaus, joka näyttäisi suuntautuvan kohti maapalloa. Ensimmäisten kuvien mukaan CME-pilvi suuntautuu hieman etelään maapallon suunnasta, ja se näyttäisi olevan myös suhteellisen nopea. Aivan tarkkaa tietoa pilven reitistä ja nopeudesta ei ole käytettävissä, joten ennusteetkin ovat epävarmoja. Pilven ennustetaan kuitenkin saavuttavan maapallonradan etäisyyden parin vuorokauden kuluessa.

Flarepurkauksen seurauksena nopeat protonit aiheuttivat ionosfäärin voimakkaan ionisaation ja pienen S1-luokan radiomyrskyn Etelä-Amerikan yläpuolelle ja noin kaksituntia myöhemmin napa-alueille. Pohjoisnapa-alueen radiomyrsky alkaa tätä kirjoittaessani olla jo ohi, mutta etelänavan alueen ionisaatiotilanne jatkuu vielä voimakkaana. 

Summakuva kertoo CME-pilven kulkeutumisesta Auringon läheidyydessä. Aurinko on peitetty mutta sen paikka on ilmaistu valkoisella ympyrällä. Purkaus näyttäisi suuntautuneen kohti maapalloa tai hieman etelään siitä. Joka tapauksessa parin vuorokauden kuluttua pilven vaikutukset näkyvät maapallon magneettikentän rauhattomuutena tai jopa magneettisena myrskynä. Kuva SOHO.

Ennuste

Aktiivinen alue AR 2887 pysyy edelleen aktiivisena. Tulevan vuorokauden aikana pilkkuryhmälle ennustetaan 99 % todennäköisyyttä C-luokan purkauksille, 60 % todennäköisyyttä M-luokan purkauksille ja jopa 25 % todennäköisyyttä X-luokan purkauksille. Myös protoni-ilmiöille ennustetaan 99 % todennäköisyyttä.

Pohjoiselle pallonpuoliskolle syntynyt AR 2891 näyttäisi myös olevan aktiivinen. Se on tuottanut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana kaksi C-luokan purkausta ja sille ennustetaan 15 % todennäköisyyttä tuottaa jatkossakin C-luokan purkauksia.

Alla oleva ennuste on todennäköisin, mutta tilanteessa on monia epävarmuustekijöitä, joten ennusteen tarkkuus ei ole kovin hyvä. Toteutunut tilanne voi olla aktiivisempi mutta myös vähäisempi ja havaitut revontulet sen mukaisesti joko aktiivisempia tai rauhallisempia ja himmeämpiä. Sääennusteet kuitenkin kertovat pilvisyystilanteen pysyttelevän muuttumattomana seuraavat kolme vuorokautta.

Yö 29./30. on rauhallinen. Kp- ja K-indeksi pysyttelevät matalissa lukemissa, joten revontulien mahdollisuus on vain Lapissa.

Yö 30./31. näyttäisi muodostuvan edellistä yötä aktiivisemmaksi. Kp-indeksin maksimilukema on suunnilleen K5 ja korkeidenleveyksien K-indeksin maksimi on K7, joka savutettaneen iltayön aikana. Jos ennuste toteutuu, koko maassa nähdään kirkkaita revontulia. Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulikruunun näkyminen ja revontulia eteläisellä taivaanosalla on mahdollista.

Yö 31./1. on myös aktiivinen. Korkeilla leveyksillä K-indeksi pysyttele vielä voimakkaan häiriötilan alueella ja illan pimetessä revontulia voidaan nähdä Lapin ja Pohjois-Suomen lisäksi Keski- ja Etelä-Suomessa. Yötä myöten tilanne kuitenkin rauhoittuu ja revontulien näkyminen siirtyy pohjoisemmaksi.

Revontuliennuste 28. – 31.8.2021

Revontulikausi alkoi räväkästi

Suomessa säätila ei ole mahdollistanut revontulien havaitsemista pariin viikkoon, mutta syksy näyttää alkavan magneettisella myrskyllä. Viimeyönä Potsdamin Kp-indeksi kohosi lukemaan 4+, Kiirunan magnetometri puolestaan painui lukemaan -1 000 nT mikä merkitsee hetkellisesti Kp8 lukemaa. Suomessa niinkin etelässä kuin Oulujärven ja Mekrijärven mittausasemien magnetometrit havaitsivat merkittävän häiriötilan kello 20 – 01 UTC aikaan.

Ennuste

Yö 28./29. Kolmen vuorokauden Kp-ennusteen mukaan tilanne olisi rauhallinen ja lukema pysyttelisi Kp2. Tämä voi olla kuitenkin hieman pessimistinen arvio viimeyön suhteellisen voimakkaan magneettisen häiriön jälkitilassa. IMF-kentän Bz-komponentti kävi lukemassa -16 nT noin kello 17 UTC aikaan ja on sen jälkeen palautumassa normaaliin tilaan. Näin ollen revontulibongarien tulisi kuitenkin varautua tilanteen nopeaan muuttumiseen.

Magneettinen häiriötila 28.8.2021 kello 6 EEST.

 

Yö 29./30. tulee olemaan aktiivinen. Elokuun 27. päivänä tapahtui flarepurkaus ja se synnytti myös CME-pilven, joka tulee kohti maapalloa. Törmäyksen arvioidaan tapahtuvan illalla tai yön aikana ja se aiheuttanee magneettisen myrskyn. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan Kp4 jo alkuillasta ja yön ajaksi lukemiksi ennustetaan Kp5. Ennusteen toteutuessa revontulia nähtäneen sään mahdollistaessa koko maassa.

Yö 30./31. on jo paljon rauhallisempi. Magneettisen myrskyn jäljiltä on mahdollista jonkinlainen magneettikentän häiriytynyt tila, joka voi näkyä lyhyinä revontulina etenkin Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä tuskin nähdään revontulia, sillä indeksilukema laskee Kp2 tai Kp1 lukemiin. Jos törmäysajankohta viivästyy ennustetusta, niin silloin tämänkin yön magneettinen tilanne on sekavampia ja revontulet Keski-Suomessakin mahdollisia.

 

 

 

Revontuliennuste 19. – 22.12.2020

Auringon molemmilla navoilla on korona-aukot, mutta ne eivät vaikuta maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Aurinkotuulen tiheys on alhainen ja tuulen nopeus tavanomainen, noin 400 km/s.

Ennuste

Yöt 19./20. ja 20./21. ovat hyvin rauhallisia. kp-indeksi pysyttelee matalissa lukemissa, ollen maksimissaan lukemassa 2. Himmeitä ja rauhallisia revontulia voitaneen nähdä Lapissa, mutta ei etelämpänä.

Yö 21./22. on hieman aktiivisempi. Kp-indeksi ennustetaan kohoavan lukemaan 4 joulukuun 21. päivän iltana. Jos tämä toteutuu, niin heti illan pimetessä on mahdollista nähdä revontulia Keski-Suomea myöten. Puolen yön jälkeen Kp-indeksi kuitenkin putoaa arvoon 3, jolloin Pohjois-Suomessa on edelleen mahdollisuus nähdä revontulia.

Pitkäaikainen revontuliennuste 7.12.2020 – 2.1.2021

Tällä kertaa otin ennusteeseen mukaan myös Ap-indeksin, joka on siis magneettisten häiriöiden amplituli-indeksi planetaarisessa mittakaavassa. Sen tarkoitus on tarkentaa Kp-indeksin antamaa kuvaa magneettikentän tilaennusteeseen.

Geomagneettinen ennuste kertoo useammastakin rauhattomuuden jaksoista, jolloin revontulia voitaneen nähdä suhteellisen laajasti. Kuva © Kari A. Kuure.

 

Ensimmäinen magneettisesti aktiivinen jakso on jo muutaman vuorokauden kuluttua. Silloin avaruussäässä tapahtuvat nopeat muutokset kohottavat Kp-indeksin lukemaa arvoon 3. Ap-indeksin lukema kuitenkin pomppaa lukemaan 10, jolloin saattaa olla odotettavissa revontulia myös Etelä-Suomen taivaalla.

Avaruussää rauhoittuu parissa vuorokaudessa kunnes 18/19. päivinä on odotettavissa magneettista rauhattomuutta ja mahdollisesti jopa heikko myrsky. Jos näin käy, niin silloin voisimme nähdä revontulia etelärannikkoa myöten. Tämäkin avaruussään tilanne rauhoittuu nopeasti mutta kolmaskin rauhattomuuden jakso on odottamassa 23 päivän tienoilla. Sen voimakkuus ei juurikaan poikkea aikaisemmista, joten revontulet tämänkin rauhattomuusjakson aikana ovat mahdollisia Etelä-Suomea myöten. Parin vuorokauden kuluessa tämänkin rauhattomuus laantuu ja loppujaksosta onkin rauhallista.

 

 

Revontuliennuste 7. – 10.12.2020

Parin viimeksi kuluneen viikon aikaiset auringonpilkkujaksoon nähden epätavalliset pilkkuryhmät ja -määrät ovat nyt menneet. Auringossa on pari pientä pilkkuryhmää ja vain muutama pilkku. Ne eivät juurikaan vaikuta lähiavaruutemme avaruussäähän. Sen sijaan Maata lähestyy aurinkotuulen hyvin voimakas tiivistymä, jossa hiukkastiheys kymmenkertaistuu tavanomaisesta. Samaan aikaan myös aurinkotuulen nopeus kasvaa. Nämä vaikutukset ovat voimakkaimmillaan 9./10. yönä.

Ennuste

Yöt 7./8., 8./9., ja 9./10. ovat Kp-ennusteen mukaan hyvin rauhallisia. Kp-indeksin maksimiarvo on lukemassa 2, joten kovin kirkkaita revontulia ei edes Lapissa nähtäne. Muualla niitä tuskin nähdään lainkaan.

Yö 9./10. on kuitenkin arvoitus. Aurinkotuulen nopea hiukkastiheyden kasvu ja samaan aikaan nousuun lähtevä aurinkotuulen nopeus luo voimakkaan dynaamisen paineen maapallon magneettikenttään. Kuten tiedämme, paineen kasvu muokkaan magneettikentän muotoa ja kasvattaa magneettisen pystön pituutta. Aiheuttaako nämä avaruussään muutokset myös magneettista rauhattomuutta tai myrskyn, jää nähtäväksi. En olisi yllättynyt, jos vaikka aktiivisia revontulia nähtäisiin Etelä-Suomea myöten, vaikka se tapahtuisikin vasta seuraavana yönä.

Revontuliennuste 13. –16. 11.2020

Auringossa jo pitkään ollut auringonpilkkuryhmä 2781 on saanut seurakseen uuden ja ilmeisesti myös aktiivisen ryhmän 2782 (aktiivinen alue AR12782) eteläisellä pallonpuoliskolla. Uusi ryhmä on määritetty kuuluvan beeta-luokaan, eli sen alueella on molemmat magneettiset navat. Kokoa ryhmällä on vain 30 ppm ja sille lasketaan noin 25 % mahdollisuus tuottaa C-luokan flare seuraavan vuorokauden aikana. Vaikka flare syntyisikin, se ei vaikuta maapallon lähiavaruuden avaruussäähän.

Aikaisempi auringonpilkkuryhmä 2781 on pienentynyt ja sen koko on vain 80 ppm. Rakenteellisesti se on yksipilkkuinen (alfa-luokka) ja magneettisesti yksinapainen, visuaalisesti hyvin kaunis ja symmetrinen pilkku. Sen todennäköisyys tuottaa C-luokan flare on vain noin 5 %.

Ennuste

Maapallon magneettikentässä on tällä hetkellä vain pieni määrä energisiä elektroneja ja siihen ei ole odotettavissa muutosta tämän ennustejakson aikana.

Yö 13./14. on jälleen hyvin rauhallinen. Kp-indeksin odotetaan kohoavan maksimissaan lukemaan 2. Näin ollen vain Lapissa on jonkinlainen mahdollisuus nähdä revontulia.

Yö 14./15. ei juurikaan ole edellistä aktiivisempi. Kp-indeksin ennustetaan kohoavan korkeintaan lukemaan 3, jolloin himmeitä revontulia olisi mahdollista nähdä Pohjois-Suomessa.

Yö 15./16. on paluu taas hyvin rauhalliseen tilaan. Kp-indeksi kohonneen lukemaan 2 jolloin hyvin rauhallisia revontulia voitaneen odottaa näkyvä Lapissa, sen todennäköisimmin mitä pohjoisemmassa ollaan.

Revontuliennuste 10. – 13.11.2020

Auringossa on edelleen yksi aktiivinen alue (AR12781) jolle lasketaan 55 % mahdollisuus tuottaa vähintään C-luokan flarepurkaus. Purkaukset eivät ole kovinkaan voimakkaita ja niiden vaikutus jää vähäiseksi, lähinnä ionosfäärissä tapahtuviksi ja sitä tietä ne voivat vaikuttaa VHF-radioliikenteeseen. Maapallon magneettikenttään tämän luokan flareilla ei juurikaan ole vaikutusta.

Aktiivinen alue (AR128781) ei aiheuta häiriöitä maapallon magneettikenttään lähivuorokausien aikana. Kuva © Kari A. Kuure.

Ennuste

Yöt 10./11., 11./12. ja 12./13. ovat rauhallisia. Kp-indeksin maksimiarvoksi ennustetaan lukemaa 2. Toteutuessaan revontulia nähtäisiin lähinnä Lapissa. Muualla revontulien mahdollisuus on pieni tai lähes olematon.

Revontuliennuste 7. – 10.11.2020

Auringossa olleet kaksi pilkkuryhmää ovat alkaneet pienetä. Alue AR12780 on kooltaan vain 10 ppm ja siinä olevien pilkkujen määrä on vain yksi. Alue on hyvin rauhallinen. Toinen alue, AR12781, on paljon suurempi, kokoa sillä on 380 ppm mutta se on jo pienenemässä melkoista vauhtia. Silti alue on aktiivinen ja on tuottanut viimeisen vuorokauden aikana kuusi B-luokan ja yhden C-luokan flarepurkauksen. Pilkkuryhmä on luokiteltu magneettisesti beeta-gamma -luokkaan, ja C-luokan purkausten todennäköisyydeksi lasketaan noin 80 % lähimmän vuorokauden aikana.

Aktiivinen auringonpilkkuryhmä AR12781 sijaitsee Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla.Kuvattu 6.11.2020 Kuva © Kari A. Kuure.

Ennuste

Tulevina öinä (7./8., 8./9. ja 9./10.) Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän matalissa lukemissa. Maksimilukema tulee olemaan noin 2, jolloin revontulia voidaan odottaa näkyvän vain Lapissa, muualla on vain hyvin vähäinen mahdollisuus revontulille.

Pitkäaikainen revontuliennuste 2. – 28.11.2020

Auringon aktiivisuus minimi saavutettiin viime vuoden joulukuussa. Sen jälkeen aktiivisuus on ollut hitaassa kasvussa, mutta edelleen ollaan hyvin rauhallisessa tilanteessa. Ehkä selvin merkki auringonpilkkujaksosta 25 on ollut Auringossa silloin tällöin näkyneet uuden kauden pilkkuryhmät. Muutama vuorokausia sitten tällainen aktiivinen alue (AR12778) tuotti puolenkymmentä C-luokan flarepurkausta. Nämä eivät vielä saaneet aikaan koronamassapurkausta mutta sellaisia varmasti tullaan näkemään lähikuukausina.

Ennustejakson loppupuolella revontulet ovat mahdollisia ainakin osassa Suomea. Kuva © Kari A. Kuure.

Ennuste

Maapallon magneettikentän pitkäaikainen ennuste kertoo tilanteen olevan rauhallinen reilun kaksiviikkoa. Sen jälkeen Aurinko on jälleen pyörähtänyt kierroksen ja sen magneettisesti epävakaa alue lähestyy maapallon suuntaa. Todennäköisimmät revontuliinkin johtavat rauhattomuuden magneettikentässä esiintyvät marraskuun 20.  päivästä alkaen muutaman päivän ajan ja sen jälkeen rauhoittuminen tavalliseen tylsään tilaan ottaa vielä muutaman vuorokauden.

Näyttäisi siltä, että Auringon magneettikentän aktiivinen alue on hieman menettänyt voimastaan, sillä ennuste lupailee Maan magneettikentän Kp-indeksin korkeimmaksi arvoksi vain lukemaa 4. Edellisistä kerroista ollaan siis tultu alaspäin vähintään yhden tai jopa kaksi pykälää. Lukema 4 toteutuessaan on kyllä varsin hyvä, sillä jos ennen ennustettua ajankohtaa maapallon magneettikenttään on ehtinyt lataantua energisiä elektroneja keskiarvoa lähestyvä määrä, niin silloin ainakin himmeät revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomea myöten. Hyvällä onnella hieman etelämpänäkin pohjoinen taivas voi vihertää.

Revontuliennuste 31.10. – 3.11.2020

Auringossa tapahtui kaksi pienehköä c-luokan flare-purkausta 29.10. mutta niillä ei ollut sen suurempaa vaikutusta maapallon kohtamaan avaruussäähän. Aurinkotuulen nopeus laskee lähivuorokausina aina 300 km/s asti. Tämän nopeuden se saavuttaa 2.11. iltapäivällä. Sen jälkeen maapallo kohtaa kapean aurinkotuulen tihentymän, jolloin hiukkastiheys kasvaa kymmenkertaiseksi tämän päivän tilanteeseen verrattuna. Kohtaaminen saattaa aiheuttaa magneettikenttää rauhattomuutta.

Ennuste

Yöt 31.10./1.11. ja 1./2. ovat tavanomaisia. Kp-indeksin odotetaan saavuttavan maksimilukeman 3, jolloin revontulien mahdollisuus on tavanomainen Pohjois-Suomessa ja hyvä Lapissa. Keski-Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta todennäköisyys on pieni.

Yö 2./3. näyttäisi muodostuvan rauhalliseksi. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemassa 2, jolloin vain Lapissa revontulet ovat mahdollisia. Pohjois-Suomessa mahdollisuus on pieni ja etelämpänä lähes olematon.

Revontuliennuste 25. – 28.10.2020

Edellinen ennuste toteutui melko hyvin, vaikka revontulet eivät olleet aivan niin aktiivisia kuin ehkä ennusteen perusteella olisi olettanut. Voimakkain magneettinen myrsky osui yölle 23./24., jolloin toteutunut Kp-indeksi saavutti huippulukeman 5-. 

Tampereella säätila mahdollisti revontulien näkymisen pilvien raoista. Latasin Taivaanvahtiin alkuyön revontulista havainnot ja tein Youtube-videon, joka löytyy osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=XQO8DiOIwTw .

Ennuste

Tulevien öiden aikana magneettinen rauhattomuus jatkuu, joka mahdollistaa ainakin himmeiden revontulien näkymisen suuressa osassa maatamme.

Yö 25./26. Kp-indeksi saavuttaa lukeman 3 ja jopa lukeman 4 aamuyön tunteina ennen aamuhämärää. Revontulien näkymiselle on hyvät mahdollisuudet aikanakin Pohjois-Suomessa ja Lapissa. Keski-Suomessa on vielä pieni mahdollisuus revontulille etenkin aamuyön tunteina.

Yöt 26./27. ja 27./28. ovat lähes toisinto ensimmäisestä yöstä, Kp-indeksin maksimilukema on 4. Se saavutettaneen myös aamuyöllä, jolloin revontulien mahdollisuus on hyvä Keski-Suomen leveydelle asti. Etelä-Suomessa mahdollisuudet ovat selvästi pienemmät.