Revontuliennuste 30.3. – 2.4.2017

Odotettavissa vain kameran näkemiä revontulia.
Kuva © TAmpereen Ursa ry.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Kp-indeksi on ollut arvon 5 alapuolella. Korkein arvo Kp=5- saavutettiin (-1d) kello 11.00 UT. Tampereella se on merkinnyt sitä, että viimeyönä vain kameran kuvaan tallentuneita himmeitä revontulikaari oli näkyvissä. Auringon aktiivisuus on ollut hieman koholla, siellä on kaksi pilkkuja sisältävää aktiivista aluetta.

Auringossa on esiintynyt muutamia vähäisiä flare-purkauksia, voimakkain niistä oli (-1d) 23.32 UT B6,57. Flare-purkausten seurauksena lähiavaruuden (>115 keV ja >47 keV) protonien määrä hetkellisesti moninkertaistui. Yli 10 MeV protonien määrä pysytteli kutakuinkin normaalivaihtelun rajoissa.

Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimiarvonsa 763 km/s ja sen tiheys on ollut noin 5 ppcm3. IMF:n maksimi Bt=5 nT ja Bz=-5 nT. Yli 2 MeV elektroneja on ollut runsaasti (29 502 pfu).

Ennuste

Auringon aktiivisuus jatkuu suunnilleen samanlaisena kuin viime vuorokausien aikana. Korkeintaan B-luokan flare-purkauksia voi esiintyä ja ne nostavat hetkellisesti maapallon lähiavaruuden protoni ja elektronitiheyttä. Suurempia vaikutuksia hiukkastiheyksien vaihtelulla ei ole maapallon magneettikenttään.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa laaja korona-aukko. Sen alueella hiukkastiheys pudonnee noin 2 ppcm3 ja aurinkotuulen nopeus kohoaa noin 700 km/s. Kp-Indeksin ennustetaan pysyttelevän maksimissaan Kp= 4 koko ennustejakson ajan.

Yöt 30./31., 31./1.4. ja 1./2. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Revontulia voidaan nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomen revontulet ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia. Keski-Suomessa reposia voitaneen nähdä vain kameran havaitsemina.

Revontulet loimusivat kirkkaana viimeyönä

Revontulet loimusivat kirkkaana Tampereen taivaalla 28.3. aamuyöstä sen jälkeen, kun pilvisyys oli kaikonnut. Rauhallinen revontulivyö näkyi jo edellisenä iltana heti kun oli riittävän pimeää. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Revontuliennuste 27.–30.3.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut hieman koholla. Aktiivisia alueita on kaksi (AR 2644 ja AR2643), joista ensimmäisessä on pilkkuja, pinta-ala 50 ppm. 

Alueella purkautui C1,38-luokan flare kello 3 Suomen aikaa viime yönä. Samaan kokoluokkaan kuuluvien flare-purkausten mahdollisuus on noin 20 % lähimmän vuorokauden aikana.

Aurinkotuulen nopeus saavutti viimeksi kuluneen vuorokauden aikana maksimiarvon 420,8 km/s ja hiukkastiheys 38 ppcm3. IMF kentän kokonaisvuon maksimi arvo oli Bt=12,9 nT ja Bz-komponentin eteläsuuntainen maksimiarvo Bz=-10,5 nT. Kp-indeksi on pysytellyt matalissa 1–2 arvoissa. Yli 2 MeV elektroneja on ollut tavanomainen määrä (8330 pfu).

Ennuste

Kp-indeksin odotetaan kohoavan ensiyönä arvoon 5, ja magneettikentässä esiintyy vähäinen G1-luokan magneettinen myrsky. Huomenna (28.3.) Kp-indeksi pysyttelee korkeissa arvoissa ja saavuttaa maksiminsa 27./28. ja 28/29. päivien öinä arvon 6. Jos ennuste toteutuu, magneettikentässä valitsee G2-luokan myrsky.  

Yö 27./28. ja 28./29. ovat revontuliöitä ainakin Lapissa. Kp-indeksin ennusteen toteutuessa revontulia voitaneen nähdä koko maassa ja Keski-Suomea myöten ne ovat kirkkaita ja loimuavia. Revontulien näkymiseen Baltiassa on pieni mahdollisuus.

Yö 29./30. on hieman edellistä rauhallisempi. Revontulien näkyminen on mahdollista Etelä-Suomessa, mutta silloin ne ovat lähinnä himmeitä harsoja tai vöitä. Keski-Suomessa voitaneen nähdä säteiden muodostumista. Pohjois-Suomessa ja siitä pohjoiseen revontulet ovat suhteellisen kirkkaita ja loimuavia.

Tällä kertaa revontulia odotetaan esiintyvän etenkin aamuyön tunteina.  Himmeiden revontulien näkymiseen on hyvä mahdollisuus, sillä uusikuu on 28. päivänä, joten kirkas kuutamo ei häiritse havaintoja tai valokuvaamista.

Magneettikentän rauhattomuus jatkunee ennustejakson jälkeenkin muutaman vuorokauden ajan. Tällöin revontulia nähtäneen ainakin Pohjois-Suomessa, mutta kohtuullisella todennäköisyydellä myös Keski-Suomessa.

Revontuliennuste 25.–28.3.2017

Kuva © Kari A. Kuure

Auringon aktiivisuus on hyvin vähäistä. Pitkään jatkunut aktiivisten alueiden ja pilkkuryhmien puute on päättynyt aktiivisen alueen 2643 pyörähdettyä näkyviin muutama päivä sitten. Pilkkuryhmä on kyllä hyvin vaatimaton (koko 10 ppm), sillä siinä on vain kaksi äärimmäisen pientä pilkkua. 

Toinen aktiivisuusalue on idempänä, mutta sitä ei tätä kirjoittaessani ole vielä numeroitu. Tänä vuonna pilkuttomia vuorokausia on ollut 27 joka tekee prosentteina 32 %.

Maapallon magneettikenttä on ollut hyvin rauhallinen viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimissaan 712 km/s nopeuden. IMF kokonaiskenttä oli Bt= 9 nT ja Bz-komponentin maksimi Bz=-3 nT. Yli 2 MeV elektroneja on ollut keskimääräistä runsaammin (11 529 pfu), uli 10 MeV elektroneja on ollut tavanomainen määrä.

Ennuste

Maapallo kohtaa vuorokauden vaihtuessa aurinkotuulen tihentymän, joka nostaa lähiavaruuden plasman tiheyden jopa 15 ppcm³. Tiheyden nousu on kuitenkin hidasta ja huippu saavutettaneen 26/27. yönä. Tiheyden kasvun myötä aurinkotuulen nopeus putoaa noin 350 km/s. Tihentymän jälkeen 27./28. lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa korona-aukko, jonka polariteetti on negatiivinen. Korona-aukon vaikutuksesta aurinkotuulen nopeus kasvaa ja maapallon magneettikenttään saattaa kehittyä häiriöitä, joista voi kehittyä jopa pieni G1-luokan myrsky.

Yli 2 MeV elektronien määrän odotetaan pysyttelevän korkeana kahden ensimmäisen vuorokauden ajan ja sen jälkeen niiden määrä vähenee keskimääräiselle tasolle geomagneettisen aktiivisuuden seurauksena.

Yö 25./26. on rauhallinen. Kp-indeksi odotetaan pysyttelevän arvossa 2–3, joten revontulia nähtäneen vain Pohjois-Suomessa ja Lapissa. Tulet eivät ole kovinkaan kirkkaita, pikemminkin himmeitä.

Yö 26./27. Edellistä aktiivisempi. Kp-indeksi kohonnee arvoon 4 tai jopa 5, mutta huippu sattuu aamuun, joten vaalenevalla yötaivaalla ei huipun aikana revontulia voitane enää nähdä. Pimeän aikaan revontulia voi näkyä Keski-Suomesta pohjoiseen, Lapissa ne voivat olla jopa kirkkaita ja loimuavia. Etelä-Suomessa himmeille revontulille on pieni mahdollisuus. 

Yö 27./28. on edelleen aktiivinen revontuliyö. Kp-indeksi ennustetaan kohoavan arvoon 5, joten revontulia voitaisiin sen mukaan nähdä Etelä-Suomessa, ja himmeitä reposia voidaan nähdä pienellä todennäköisyydellä myös Baltian pohjoisosassa.

Revontuliennuste 22.–25.3.2017

Kp-indeksi kertoo magneettikentän rauhattomuudesta
tai siinä esiintyvistä magneettisista myrskyistä.
Kuvan poikkiviivat kertovat, että revontulien
näkyminen on mahdollista indeksin kertomalla
vyöhykkeellä tai siitä pohjoiseen. Indeksiviivan
eteläpuolella himmeiden ja hyvin rauhallisten
revontulien näkyminen on mahdollista mutta ei
kovinkaan todennäköistä. Kauempana etelään
revontulien näkyminen on hyvin epötodennäköistä.

Kp-indeksi kohosi yllättäen arvoon 5 2/3 maapallon magneettikenttään kehittyneen G1-luokan magneettisen myrskyn seurauksena. Myrsky johtui maapallon joutumisesta vähäiseen aurinkotuulen tihentymään 21. päivän aamun tunteina. Kp-indeksin huippuarvo oli vain kolmen tunnin mittainen ja sen jälkeen indeksi putosi arvoon 4 1/3 ja on sen jälkeen edelleen hieman pudonnut.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut hyvin vähäistä. Aurinkotuulen maksiminopeus oli 701 km/s. IMF saavutti arvon Bt=18 nT ja Bz-komponentti -17 nT. Yli 2 MeV energian elektroneja oli äärimmäisen vähän mutta siitä huolimatta himmeitä revontulia nähtiin aivan Etelä-Suomea myöten.

Ennuste

Magneettinen rauhattomuus jatkuu ainakin pari seuraavaa vuorokautta maapallon suuntaan vaikuttavan korona-aukon nopeasta hiukkasvirtauksesta.  Kp-indeksin odotetaan nousevan jälleen ensiyönä magneettisesta myrskystä kertoviin lukemiin (Kp=5). Seuraavat yöt ovat sitten magneettikentän rauhoittumisen aikaa, toisena yönä Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 4 ja kolmantena yönä arvoon 3.

Yö 22./23. pitäisi olla suhteellisen hyvä revontuliyö.  Revontulia nähtäneen Etelä-Suomea myöten, mutta kirkkaimmat ja loimuavimmat reposet nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Pieni mahdollisuus on myös sille, että himmeitä revontulia nähtäisiin Balttian pohjoisosassa.

Yö23./24. on edelleen revontuliyö Keski-Suomesta pohjoiseen. Etelä-Suomessa mahdolliset revontulet ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia.

Yö 24./25. on jo hyvin normaali. Revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa Oulusta pohjoiseen. Keski-Suomessa reposten näkyminen ei ole kovinkaan todennäköistä mutta jos jotakin näkyy, ne ovat hyvin himmeitä. 

Revontuliennuste 19.–22.3.2017

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana maapallon avaruussäähän on vaikuttanut kapea korona-aukko. Auringon aktiivisuudessa ei ole tapahtunut muutoksia: aktiivisten alueiden ja pilkkuryhmien määrä on ollut pyöreä nolla. Tänä vuonna on pilkuttomia vuorokausia ollut 24 (32 %) ja vielä jatkuva pilkuttomuusputki on 12 vuorokauden mittainen.

Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan vain 339 km/s ja hiukkastiheys noin 4 ppcm³, IMFN maksimiarvo oli noin 4 nT ja Bz-komponentin maksimi noin -3 nT. Energialtaan yli 2 MeV elektroneja on ollut hyvin vähän.

Ennuste

Maapallo tulee kohtaamaan vähäisen aurinkotuulen tihentymän 20. päivän aikana. Sen vaikutukset jäävä kuitenkin hyvin vähäisiksi ja lyhytaikaiseksi. Kolmantena vuorokauden maapallon lähiavaruuden tilaan vaikuttaa jälleen korona-aukko.

Yöt 19./20. ja 20./21. ovat rauhallisia. Kp-indeksi odotetaan pysyttelevän 1–2 välillä, jolloin himmeitä revontulia voitaneen nähdä vain Pohjois-Lapissa.

Yö 21./22. Kp-indeksin odotetaan kohoavan korkeintaan arvoon 3. Revontulia voidaan nähdä Pohjois-Suomessa Oulun pohjoispuolella. Keski-Suomessa voidaan pienellä todennäköisyydellä nähdä vähäistä viherrystä pohjoisella taivaalla. Linjan Tampere–Joensuu eteläpuolella revontulia tuskin nähdään.

Revontuliennuste 16.–19.3.2017

Keväpäiväntasauksen aikoihin kameran herkälle kuvakennolle
voi tallentua himmeää revontulivaloa, vaikka paljain silmin
niitä ei pysty näkemään. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisten alueiden ja pilkkuryhmien puute jatkuu edelleen. Nyt pilkuttomia vuotokausia on tullut kolme lisää, yhteensä tälle vuodelle 20 vrk ja 27 % vuoden päivistä.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana aurinkotuuli on ollut tavanomaisen rauhallista, tuulen nopeuden maksimiarvo oli 407 km/s ja hiukkastiheys vakaasti noin 10 ppcm³. IMFn kenttävoimakkuus oli maksimissaan 9 nT ja Bz-komponentin -5 nT. Yli 2 MeV elektroneja oli normaali määrä. Kp-indeksi pysytteli arvojen 1–2 välillä. Vähäistä revontulivaloa tallentui Tampereen Ursan pohjoiseen suunnattuun sääkameraan viimeyönä.

Ennuste

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa tavanomaisena jatkuva aurinkotuuli kahden ensimmäisen vuorokauden aikana. Kolmannen vuorokauden aikana maapallo joutuu korona-aukon vaikutuspiiriin mutta muutos ei ole kovinkaan jyrkkä. 

Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 3 ennustejakson aikana. Kevätpäivätasauksen läheisyys mahdollistaa vähäisen magneettisen rauhattomuuden aiheuttavan himmeitä revontulia jos elektronien arvo on keskimääräistä korkeampi (> 10000 pfu).

Yöt 16./17., 17./18. ja 18./19. ovat rauhallisia. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Kamera voi tallentaa revontulivaloa myös Keski-Suomessa mutta visuaalisesti niitä tuskin nähtäneen Oulun eteläpuolella.

Revontuliennuste 13.–16.3.2017

Auringossa ei ole aktiivisia alueita eikä pilkkuryhmiän näkyvissä.
Kuva  SDO, SOHO (NASA) and the [AIA, EVE, and/or HMI]
consortium.

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen kuuden vuorokauden ajan hyvin vähäistä: aktiivisia alueita ja auringonpilkkuryhmiä ei tänä aikana ole ollut. Yhteensä tänä vuonna pilkuttomia vuorokausia on ollut 17, joka tekee 24 % kuluneen vuoden vuorokausista. Näin ollen Auringon aktiivisuus on yhä selvemmin aktiivisuusminimin lähivuosien tasoa. Jos aktiivisuus vähenee samalla tavalla kuin jakson 23 lopulla, nykyisen auringonpilkkujakson minimi saavutetaan vuoden 2019 aikana. Ja jos näin tapahtuu, jakson 24 pituus olisi silloin vain 10 vuotta (jakso 23 oli pituudeltaan noin 12,5 vuotta).

Aurinkotuulen nopeus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana oli maksimissaan 430 km/s ja hiukkastiheys 7 ppcm³. IMFn maksimiarvo oli 7 nT ja Bz-komponentin maksimi -6 nT. Yli 2 MeV elektroneja oli kohtalaisen runsaasti. Kp-indeksin maksimi oli arvossa 4.

Ennuste

Aurinkotuulen nopeus on laskusuunnassa, sen odotetaan olevan lähivuorokausien aikana noin 350 km/s. Hiukkastiheyden odotetaan pysyvän arvossa 5 ppcm³. Kp-indeksin odotusarvon on 2 tuleville kolmelle vuorokaudelle.

Yöt 13./14., 14./15. ja 15./16. ovat erittäin rauhallisia. Heikkoja revontulia voitaneen nähdä varmimmin Pohjois-Lapissa, Etelä-Lapissa revontulien näkyminen on vain vähäisiä toiveita. Etelämpänä revontulia tuskin nähtäneen, ellei lähiavaruuden avaruussäässä tapahdu merkittäviä ja yllättäviä muutoksia.

Revontuliennuste 10.3–13.3.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana maapallon magneettikenttä on ollut suhteellisen rauhallinen. Kp-indeksi on pysytellyt 2–3 välillä. 

Aurinkotuulen nopeus maksimissaan on ollut 582 km/s ja hiukkastiheys on vaihdellut vain vähän. IMF kentän suurin kenttävoimakkuus Bt on ollut 5 nT, jaBz-komponentti oli maksimissaan -4 nT. Yli 2 MeV energisiä elektroneja on ollut runsaasti.

Ennuste

Yöt 10./11., 11./12. ja 12./13. ovat kaikki rauhallisia. Kp-indeksi pysyttelee 2–3 lukemissa, jolloin revontulia voitaneen nähdä lähinnä Lapissa. Pohjois- ja Keski-Suomessa mahdolliset revontulet ovat himmeitä ja rauhallisia kaaria. Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähtäneen.

Pitkäaikainen revontuliennuste 6.3–1.4.2017

Kp-indeksi kohoaa maaliskuun jälkipuoliskolla
revontulet mahdollistaviin lukemiin. Kuva
© Kari A. Kuure, lähde SWPC.

Auringon aktiivisuus on ollut kuluneen kuukauden aikana hyvin matalalla tasolla. Flare-purkaukset ovat olleet voimakkuudeltaan juuri ja juuri taustakohinaa hieman voimakkaampia ja niitä on tapahtunut harvoin. Aktiivisuudessa ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksi pitkään aikaa ja tämä näkyy myös revontulien näkymisessä. Revontulia aiheuttaa ainoastaan korona aukot, niiden vaihtuessa tavanomaiseksi aurinkotuuleksi tai päinvastoin.

Ennuste

Revontulia nähtäneen koko Suomessa parina yönä (15./16. ja 16./17. ). Keski-Suomessa ja siitä pohjoiseen revontulia voitaneen nähdä edellisten öiden lisäksi myös 17./18. yönä. Keski-Suomessa voitaneen nähdä heikkoja revontulia myös 22./23. ja mahdollisesti 23./24. öinä. Vasta loppukuusta voidaan Etelä-Suomessa nähdä kirkkaita revontulia, sillä Kp-indeksi odotetaan kohoavan magneettisen myrskyn lukemiin 27./28. yön jälkeen noin viiden vuorokauden ajaksi.

Loppukuun revontuliennusteeseen sisältyy kuitenkin suurehko epätarkkuus, sillä Kp-indeksi ennustamien tarkasti ei ole mahdollista ja Kp-indeksi ei ole ainoa revontulien kirkkauteen ja näkymiseen vaikuttava tekijä. Vaikka Kp-indeksi olisi korkeissa lukemissa, niin korona-aukon polariteetti ja yli 2 MeV elektronien määrä lähiavaruudessa loppujen lopuksi  määrittävät sen, kuinka kirkkaat ja eläväiset revontulet ovat vai näkyykö niitä lainkaan!

Revontuliennuste 6.–9.3.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Aurinkotuulennopeus saavutti viimeksi kuluneen vuorokauden aikana maksimin 705 km/s, keskiarvon ollessa noin 650 km/s. IMF kenttävoimakkuus oli 5 nT ja Bz-komponentti – 4 nT. 

Yli 2 MeV elektroneja oli hyvin runsaasti. Kp-indeksin maksimiarvo oli 4,67 maaliskuun 6. päivän aamuyön tunteina, muutoin indeksin arvo pysytteli 3 tuntumassa.

Ennuste

Viime päivinä maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttanut korona-aukko on kiertynyt näkymättömiin. Tämä ei kuitenkaan vaikuta siihen, että myös tulevina vuorokausina se edelleen vaikuttaa harventuneena aurinkotuulena avaruussäähän. Hiukkastiheys pysyttelee alhaisena (<< 5ppcm3) ja aurinkotuulen nopeus on noin 600 km/s tuntumassa. Energisten elektronien määrän ennakoidaan laskevan keskimääräiselle tasolle ja Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän alhaisissa lukemissa seuraavat kolme vuorokautta.

Yöt 6./7., 7./8. ja 8./9. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Pohjois-Lapissa revontulet ovat himmeitä kaaria ja vöitä. Lapissa revontulien kirkkaus voi olla silmän värinäkemisen alapuolella, jolloin himmeät revontulet näyttävät harmailta ja lähes huomaamattomilta. Etelämpänä revontulia tuskin nähtäneen.

Revontuliennuste 3.3.–6.3.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on koettu magneettinen myrsky (yö 1./2.), jolloin Kp-indeksi saavutti maksimiarvon 6 ja pysytteli arvossa 5 toista vuorokautta. Yön 2./3. aikana magneettikenttä on kuitenkin rauhoittunut ja Kp-indeksi on arvossa 3.

Aurinkotuulen nopeus kohosi maksimiarvoon 753 km/s ja IMFn kenttävoimakkuus oli maksimissaan 6 nT. Bz-komponentin suurin voimakkuus oli -6 nT ja yli 2 MeV elektroneja oli runsaasti. Magneettisen myrskyn jälkimainingeissa yönä 2./3. nähtiin Lapin pilvettömillä alueilla kirkkaita ja monivärisiä revontulia. Muualla Suomessa oli ilmeisesti täysin pilvistä.

Ennuste

Maapallo on edelleen korona-aukon vaikutuspiirissä ja maapallon magneettikentän suuri elektronien määrä pitää Kp-indeksi suhteellisen korkeassa arvossa tulevan vuorokauden aikana. Elektronien määrä tulee kuitenkin laskemaan ja Kp-indeksin odotetaan putoavan toisena ja kolmantena yönä arvoon 2–3.

Yö 3./4. Kp-indeksi pysyttelee aluksi arvossa 4 ja pienenee aamupuolella yötä arvoon 3. Revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa, jossa ne ovat kirkkaita, suhteellisen rauhallisia kaaria. Säteiden muodostumista voidaan havaita etenkin iltayön aikana. Keski-Suomessa on odotettavissa revontulia harsoa ja vähäistä kaarenmuodostumista iltayön aikana.

Yöt 4./5. ja 5./6. Kp- indeksin maksimiarvon odotetaan olevan arvossa 3. Rauhallisia revontulikaaria voitaneen nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulet ovat erittäin himmeitä, jos niitä näkyy lainkaan. Etelä-Suomessa revontulia ei nähtäne.