maanantai 30. joulukuuta 2019

Pitkäaikainen revontuliennuste 30.12.2019 –25.1.2020


Kuluneen vuoden avaruussään rauhallisuuteen ei vuodenvaihdekaan tuo muutosta. Kp-indeksin ennuste kertoo indeksin pysyttelevän suurimmaksi osaksi lukeman 2 tietämillä. Tietystikään indeksi ei todellisuudessa pysyttele samassa arvossaan koko aikaa, vaan vaihtelee todennäköisimmin arvojen 1 ja 3 välissä.

Revontulet ovat vähissä ennustejaksolla. Kuva © Kari A. Kuure.

Ennustejaksoon sisältyy kuitenkin yksi lyhyt, ehkä vain vuorokauden mittainen jakso, jolloin maapallon magneettikenttään kehittyy vähäinen häiriö. Se sijoittuu 14. ja 15. päivien ajalle, jolloin Kp-indeksin maksimilukeman arvioidaan olevan noin 4. Riippuen sitten vuorokauden ajasta, jolloin maksimi saavutetaan ja monista muista tekijöistä, revontulia voidaan odottaa näkyvän Keski-Suomea myöten. Lapissa vähäisempikin häiriötila saisi revontulet taivaalle, vaikka sellaisia häiriöitä ei ole odotettavissa.



lauantai 28. joulukuuta 2019

Revontuliennuste 28. – 31.12.2019


Auringossa olleet kaksi auringonpilkkuryhmää ovat kadonneet. Niistä ensimmäisen (2753) paikalla näkyy Ha-aallonpituudella vähäistä aktiivisuutta mutta taustakohinasta kohoavia purkauksia alueella ei ole esiintynyt.

Ennuste

Yöt 28./29., 29./30. ja 30./31 ovat kaikki yksitoikkoisen rauhallisia. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukeminen 1 ja 2 välillä ja korkeiden leveyksien K-indeksikin käväisee 30. päivän aikana lukemassa 4 ja laskee jälleen iltaa kohti lukemaan 2 tai jopa sen alle. Energisiä elektroneja maapallon magneettikentässä on vähän, joten revontulista ei ole toivoakaan missään muualla kuin aivan Pohjois-Lapissa. Sielläkin, jos jotain viherrystä näkyy, niin ne ovat hyvin himmeitä ja rauhallisia.



keskiviikko 25. joulukuuta 2019

Revontuliennuste 25. – 28.12.2019


Joulupäivä toi mielenkiintoisen yllätyksen aurinkohavaitsijoille. Aurinkoon on ilmestynyt kaksi pilkkuryhmää, jotka molemmat kuuluvat tulossa olevaan auringonpilkkujaksoon 25. Yksi ryhmistä sijaitsee eteläisellä pallonpuoliskolla ja on saanut tunnuksen 2753 ja toinen ryhmä on pohjoisella pallonpuoliskolla ja sen tunnus on 2754. Ensimmäisessä ryhmässä on 3 ja jälkimmäisessä on 2 pilkkua. Molempien pilkkuryhmien magneettinen polariteetti on vallitsevalle kentälle vastakkainen ja tästä syystä Halen lain mukaan ne ovat tulevan pilkkujakson pilkkuryhmiä. Tämä lisäksi pilkut syntyivät korkeille leveysasteille.

Kaksi pientä pilkkuryhmää ei vielä aloita uutta auringonpilkkujaksoa, mutta ovat silti mielenkiintoinen merkki tulevasta.


Ennuste

Uudet ja hyvin pienet pilkkuryhmät eivät nosta Auringon aktiivisuutta, joten maapallon magneettikenttä pysyttelee edelleen rauhallisessa tilassa. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 2 – 3, maksimin sijoittuessa Suomen pituuspiirillä päiväajalle. Sama ilmiö on havaittavissa korkeiden leveyksien K-indeksissä.

Yöt 25./26., 26./27. ja 27./28. ovat kakki hyvin rauhallisia. Himmeitä revontulia voidaan nähdä Pohjois-Lapissa, muualla niitä ei nähdä.


tiistai 24. joulukuuta 2019

Pitkäaikainen revontuliennuste 23.12.2019 –18.1.2020


Auringon aktiivisuus on minimissään mutta se ei tarkoita sitä, että pilkkuja ja pilkkuryhmiä ei esiintyisi lainkaan. Nyt vuorokauden ajan Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla on ollut yksi pilkku, joka on ennen tulevasta, sillä se on tulevan pilkkujakson 25 pilkku. Pilkun ilmaantuminen päätti täysin pilkuttoman jakson, jolle kertyi pituutta 40 vuorokautta.

Perhosdiagrammi, johon on merkitty kaikkien pilkkujen ilmestymispaikan leveysaste ajallisessa järjestyksessä.

Alkavan pilkkujakson pilkut ilmaantuvat ensimmäisenä keski-leveyksille ja pilkkujakson kuluessa uusien pilkkujen ilmaantuminen siirtyy kohti ekvaattoria, jossa pilkut ilmaantuvat jakson päättyessä. Jos pilkut asetetaan ajallisesti järjestykseen X-akselille ja ilmaantumisleveyspiiri Y-akselille, saadaan aikaan pilkuista ns. perhosdiagrammi perhosen siipiä muistuttavasta kuviosta johtuen.


Geomagneettinen ennuste kertoo pienehköstä häiriöstä tammikuun puolivälissä. Kuva © Kari A. Kuure.

Ennuste

Seuraavien neljän viikon aikana voimakkaampia magneettisia häiriöitä ei ole tulossa. Tammikuun puolessa välissä (14. –15.1.) on pieni häiriö, jolloin Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4. Kyseisten vuorokausien välisenä yönä revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Muualla revontulia tuskin nähtäneen.




sunnuntai 22. joulukuuta 2019

Revontuliennuste 22. – 25.12.2019


Aurinko ja lähiavaruuden avaruussää pysyttelevät muuttumattomina, kuten tähänkin asti on ollut jo viikkoja. Maapallon kohtaama aurinkotuuli on suhteellisen harva (noin 2 – 6 p/cm3) ja nopeus tavanomainen, noin 350 km/s. Interplanetaarinen magneettikenttä on ollut heikkoja (-2,5 – +2,5 nT) ja suunnaltaan enimmäkseen pohjoiseen. Myrskyindeksi on niin ikään ollut matala, noin -10 nT.

Ennuste

Lähivuorokausien Kp-indeksi ja paikallisten mittausasemien K-indeksit ovat kaikki lähivuorokausien aikana matalissa, noin 1 –2 lukemissa. Energisten elektronien määrä on tavanomainen.

Yöt 22./23., 23./24. ja 24./25. ovat kaikki erittäin rauhallisia. Himmeitä revontulia on nähtävissä Lapissa.  Pohjois-Suomessa revontulia voidaan nähdä, jos Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla olevat hajanaiset korona-aukot laajenevat niin, että niiden vaikutus kohdistuu maapalloon. Laajeneminen ei kuitenkaan näyttä todennäköiseltä.




torstai 19. joulukuuta 2019

Revontuliennuste 19. – 22.12.2019


NOAA/NASA Solar Cycle prediction panel julkaisi oman ennusteensa seuraavasta auringonpilkkujaksosta, numeroltaan 25. Sen mukaan nykyinen jakso (24) vaihtuu seuraavaksi huhtikuussa 2020 (± 6 kuukautta)[1]. Jakson 25 voimakkuudeksi arvioidaan suunnilleen samaksi (SSN = 115) kuin nyt päättymässä oleva jakso, ja sen maksimi saavutettaisiin heinäkuussa 2025 (± 8 kuukautta).

Ennuste seuraavaksi auringonpilkkujaksosksi. Kuva NOAA/NASA Solar Cycle prediction panel.

Päättymässä oleva auringonpilkkujakso näkyy mm. Auringon pilkuttomuutena. Nyt on menossa jo 36 vuorokausia yhtäjaksoisesti täysin pilkuttomana, ja tänä vuonna on ollut jo 272 vuorokautta eli noin 77 % vuorokausista pilkuttomia. Näillä luvuilla on jo lyöty edellisen minimin lukemat ja vielä tätä vuotta on jäljellä muutama vuorokausi, joten lukemat voivat vielä nousta.

Ennuste

Kp-indeksin ennusteet kertovat lukemien pysyttelevän matalina, 2 – 3. Korkeiden leveyspiirien K-indeksissä on hieman enemmän vaihtelua ja maksimit ovat lukemassa 4, mutta ne ajoittuvat iltapäivän alkuun. Illan ja yön ajaksi K-indeksi putoaa lukemiin 2 ja 1.

Yöt 19./20., 20./21. ja 21./22. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Lapissa alkuillasta ja joissakin tapauksissa hieman pitempäänkin yöhön. Muualla revontulia tuskin nähdään.

Huomatus

[1] Auringonpilkkuluvun tasoitettu keskiarvo on 13 kuukauden auringonpilkkuluvuista laskettu keskiarvo, siten, että kuukauden luvun lisäksi lasketaan kuuden kuukauden ennen ja jälkeen pilkkuluvut. Näin ollen kunkin kuukauden pilkkuluku saadaan laskettua vasta puolen vuoden kuluttua, esimerkiksi tämän joulukuun auringonpilkkuluku lasketaan vasta ensi heinäkuussa.



tiistai 17. joulukuuta 2019

Revontulia Marsissa


NASAn Maven-luotain teki ultraviolettivalon aallonpituudella havaintoja Marsin ilmakehästä. Floridan Embry-Riddle -ilmailuyliopiston tutkijoiden Edwin Mierkiewicz’n ja Andrèa Hughes’in mukaan[1] kyse on revontulista (tai revontulien kaltaisesta ilmiöstä). Marsin revontulet ovat yleisiä eteläisen pallonpuoliskon kesän aikana ja ne näkyvät päiväaikaan uv-valon aallonpituudella. Tutkimuksen tarkoituksena ei kuitenkaan ollut tutkia Marsin revontulia, vaan veden haihtumista Marsista.

Marsin ilmakehä näkyvässä valossa (vasemmalla) ja uv-revontulien valossa (keskellä ja oikealla). Kuva Embry-Riddle Aeronautical University/LASP, CU Boulder.

Tutkijan mukaan ilmiö syntyy aurinkotuulen protonien törmätessä Marsia ympäröivään vetypilveen. Vetypilvi on peräisin vedestä, joka on haihtunut Marsin pinnalta ja joka on yläilmakehässä pilkkoutunut vedyksi ja hapeksi uv-säteilyn vaikutuksesta. Törmäävät protonit iskevät irti vetyatomien elektronit, jotka rekombinoituvat uudelleen protonien kanssa ja vapautuva energia emittoituu uv-valon aallonpituudella.

Havainto on mielenkiintoinen, koska Marsilla ei ole koko planeetan kattavaa magneettikenttää ja tästä syystä perinteinen revontulien syntytapa ei toimi. Maapallolla näkyvän valon revontulet syntyvät energisten elektronien vaikutuksesta magneettisten napa-alueiden ympäristössä, koska magneettikenttä konvergoi, eli keskittää avaruudesta tulevat elektronit suhteellisen pienelle alueelle. Elektroni virittävät happimolekyylien elektronit ylemmille (energisimmille) orbitaaleille tai iskevät ne irti kokonaan. Revontulivalo syntyy elektronien rekombinoituessa tai pudotessa vähemmän energisille hapen orbitaaleille.

Periaatteessa protonit toimivat samalla tavalla maapallon magneettikentässä. Iskeytyvät protonit virittävät elektronien tapaan ilmakehän atomit ja rekombinoituminen tuottaa revontulivaloa. Protonit ovat kuitenkin paljon elektroneja massiivisempia, joten niiden konvergoituminen on vähäisempää ja törmäykset ilmakohan (happi ja typpi) atomien kanssa sijoittuu paljon laajemmalle alueelle. Tästä syystä syntyvä revontulivalo on niin himmeää, että sitä ei käytännössä havaita. Lisäksi vedyn (protonien) tuottama uv-valon aallonpituudet imeytyvät tehokkaasti viimeistään otsonikerroksessa, noin 25 km korkeudessa.

Maapallolla voidaan nähdä myös päiväaikana revontulia. Tämä tapahtuu kaamosaikaan korkeilla leveysasteilla, esimerkiksi Huippuvuorilla, jossa Aurinko on riittävän alhaalla horisontin alapuolella. Kyse on kuitenkin tavanomaisesta revontulista ja niitä voidaan nähdä paljain silmin.

Huomautukset

[1] Tutkimus esiteltiin American Geophysica Union’in kokouksessa ja se odottaa julkaisua vertaisarvioidussa tiedelehdessä.


maanantai 16. joulukuuta 2019

Pitkäaikainen revontuliennuste 16.12.2019 –11.1.2020


Auringon aktiivisuusminimi on heikentänyt Auringon magneettikenttää niin paljon, että kosmisen säteilyn määrä yläilmakehässä on lisääntynyt 23 % vuodesta 2015 alkaen. Kosmisen säteilyn mittauksia on tehty viikoittain stratosfääriin kohoavien ilmapallojen avulla ja tutkimuksen tekijänä on ollut Spaceweather.con ja Earth to Sky Calculus koulun opiskelijat.

Revontulien mahdollisuus on hieman noussut ennustejakson alussa. Muutoin on odotettavissa hyvin rauhallista avaruussäätä. Kuva © Kari A. Kuure.


Myös Oulun yliopiston tutkimuksessa, jonka havaintopiste sijaitsee Sodankylän Observatoriossa, osoittaa energisten neutronien määrän maapinnan tasolla lisääntyneen 9,7 % pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Tällä arvolla ollaan aika lähellä mittaushistorian korkeinta arvoa, joka on tähän mennessä ollut 11,7 % keskiarvon yläpuolella ja se saavutettiin joulukuussa 2009. Matalin arvon, -32,1 %, saavutettiin kesäkuussa 1991.

Energisten neutronien määrä kuvastaa maapallon ilmakehään törmäävien kosmisten säteilyn määrää, sillä neutronit syntyvät kosmisen hiukkassäteilyn törmäyksessä ilmakehän yläosassa. Törmäyksen seurauksena syntyy ilmasuihkuksi kutsuttu erilaisten alkeishiukkasten vyöry, jonka pitkäikäisimmät hiukkaset saavuttavat maanpinnan. Maanpinnalla mitattujen hiukkasten määrään vaikuttaa kosmisen hiukkassäteilyn energian lisäksi myös ilmakehän kosteus ja etenkin ilmanpaine. Sodankylässä neutronimittauksia on tehty vuodesta 1964 alkaen.

Ennuste

Kp-indeksin odotetaan olevan hieman koholla lähivuorokausien aikana. Indeksin kohoaminen kasvattaa revontulien näkemisen mahdollisuutta Lapissa, mutta muualla revontulia tuskin nähdään. Tilanteen mentyä ohi, Kp-indeksin odotetaan laskevan mataliin lukemiin ja revontulien mahdollisuus on hyvin pieni Pohjois-Lappi mukaan lukien, koko ennustejakson ajan.




Revontuliennuste 16. – 19.12.2019


Hyvin heikkoja ja hajanainen korona-aukko on juuri kiertymässä asemaan, jossa se voisi vaikuttaa maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Polariteetiltaan se on positiivinen, joten jos sen mukana tulee riittävästi energisiä elektroneja, se voisi aiheuttaa magneettista rauhattomuutta tämä ennustejakson viimeisenä yönä.

Ennuste

Yöt 16./17. ja 17./18. ovat hyvin rauhallisia. Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän lukemien 1 ja 2 välissä ja energisten elektronien määrä magneettikentässä on vähäinen. Näin ollen hyvin himmeitä revontulia voidaan nähdä satunnaisesti Pohjois-Lapissa. Muualla repoja ei nähdä.

Yö 18./19. Kp-indeksin odotetaan kohoavan 18. päivän aikana lukemien 3 ja 4 väliin, jolloin revontulien mahdollisuus kasvaa Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Korona-aukon vaikutus jää vähäiseksi ja maapallon kohtaaman aurinkotuulen tiheys hieman kasvaa. Himmeät ja hyvin rauhalliset revontulet ovat mahdollisia Lapissa. Pohjois-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni mutta etelämpänä revontulia ei nähdä.

perjantai 13. joulukuuta 2019

Revontuliennuste 13. – 16.12.2019


Auringon aktiivisuusminimille tyypillinen rauhallisuus jatkuu. Aurinkotuulen nopeus on noin 400 km/s hiukkastiheys matala. Maapallon magneettikentässä olevien energisten elektronien määrä on myös matala. Näin ollen ei ole mikään yllätys, että tulevat kolme vuorokautta ovat hyvin rauhallisia.

Ennuste

Yöt 13./14., 14./15. ja 15./16. ovat toistensa kaltaisia. Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän maksimissaan lukemassa 2, jolloin himmeitä revontulia on aika-ajoin mahdollisuus nähdä Pohjois-Lapissa. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.


tiistai 10. joulukuuta 2019

Revontuliennuste 10. – 13.12.2019


Tähän mennessä Auringossa tänä vuonna on ollut 262 vuorokautta täysin pilkuttomia. Se on 76 % vuoden vuorokausista. Tällä luvulla kuluva vuosi lyö vuoden 2009, jolloin pilkuttomia vuorokausia oli 260, muutaman vuorokauden kuluttua myös vuoden 2008 ennätys 268 vuorokautta on lyötävissä. Prosentuaalisesti tällä hetkellä molemmat viimevuosikymmenen vuodet ovat jääneet kauaksi taakse, sillä niiden prosentit olivat 73 ja 71 (2008 ja 2009). Aurinko on siis syvässä aktiivisuusminimissä!

Lähiavaruuden ja maapallon magneettikentän tilassa ei ole viime aikoina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Näin jatkuu myös tulevan kolmen vuorokauden aikana. Energisten elektronien määrä magneettikentässä on vähäinen, joten odotettavissa oleva hyvin rauhallinen jakso.

Ennuste

Yöt 10./11., 11./12. ja 12./13. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Maahan kohdistuvia korona-aukkoja ei ole, joten Kp-indeksi pysyttelee lukemien 1 ja 2 välissä. Lukeman 2 indeksi saavuttanee vain iltapäivisin. Himmeitä revontulia aika ajoin on mahdollista nähdä vain Pohjois-Lapissa, mutta sielläkään ne eivät ole todennäköisiä. Muualla revontulista ei nähdä jälkeäkään.




maanantai 9. joulukuuta 2019

Pitkäaikainen revontuliennuste 9.12.2019 –4.1.2020

Pitkäaikaiseen ennusteeseen sisältyy ajanjakso, jolloin revontulet ovat mahdollisia. Ennuste on näiltä osin epävarma, sillä häiriötilan aikaansaamiseen tarvitaan korona-aukko, ja sellaista ei ole toistaiseksi näkyvissä. Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla on kapea, ekvaattoriseudulle ulottuva korona-aukko, mutta ehtiikö se vahvistua riittävästi magneettisen häiriötilan aikaansaamiseen ennustettuna ajankohta, jää nähtäväksi.

Joulukuun 18. päivän ilta revontulet ovat mahdollsia Keski-Suomea myöten. Kuva © Kari A. Kuure.


Kp-ennusteen mukaan magneettikenttään syntyy häiriö joulukuun 18. päivänä, jolloin Kp-indeksi kohoaisi lukemaan 4. Häiriö jatkuu vielä seuraavankin päivän mutta sen jälkeen se rauhoittuu parin vuorokauden kuluessa.

Jos ennustettu häiriö todella kehittyy, silloin revontulia voitaisiin nähdä ainakin Pohjois-Suomessa, mutta mahdollisesti myös Keski-Suomessa. Keski-Suomessa revontulet olisivat himmeitä ja hyvin rauhallisia

lauantai 7. joulukuuta 2019

Revontuliennuste 7. –10.12.2019


Auringon magneettikenttä ja siinä olevat vähäiset korona-aukot ovat hyvin hajanaisia. Ennustejaksolla maapallo kohtaa tiheän mutta hyvin kapean aurinkotuulen alueen 8./9. päivien välisenä yönä. Se kohottanee hetkellisesti Kp-lukemaa mutta ei aiheuta sen kummempia reaktioita magneettikentässä. Energisten elektronien määrä maapallon magneettikentässä on vähäinen.

Ennuste

Yö 7./8. on hyvin rauhallinen. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Lapissa.

Yö 8./9. on rauhallinen. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 3 keskiyön molemmin puolin. Se ei kuitenkaan välttämättä toteudu, ellei aurinkotuuli tuo mukanaan ylimääräisiä energisiä elektroneja. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa, mutta Pohjois-Suomen himmeiden revontulien kanssa on vähän niin ja näin.

Yö 9./10. on jälleen hyvin rauhallinen. Himmeät revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa mutta se ei ole kuitenkaan todennäköistä. Muualla revontulia ei nähdä.


tiistai 3. joulukuuta 2019

Revontuliennuste 3. – 6.12.2019


Tällä hetkellä Auringon meille näkyvällä puolella ei ole revontulia aiheuttavaa korona-aukkoa. Lisäksi Auringon magneettikenttä on hyvin rauhallinen, merkittäviä alueellisia ja voimakkuudeltaan erilaisia kenttiä ei ole, joten Flare- tai CME-purkauksia ei ole odotettavissa.

Ennuste

Yöt 3./4., 4./5. ja 5./6. ovat rauhallisia. Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän lukemien 1 ja 2 välissä, joten himmeitä revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa. Muualla revontulia ei nähdä.


Pitkäaikainen revontuliennuste 2.12. –28.12.2019


Kp-indeksin ennuste kertoo, että joulukuun 18. ja 19. päivänä maapallon magneettikenttään syntyy epävakaatila, jolloin indeksin arvon odotetaan kohoavan nopeasti lukemaan 4. Häiriötila jatkuu parin vuorokauden ajan ja laantuu sitten vuorokaudessa tai kahdessa.

Magneettinen häiriötila revontulineen on odotettavissa 18. joulukuuta. Muutoin revontulia ei ole odotettavissa. Kuva © Kari A. Kuure.


Jos Kp-indeksi lisäksi muut tekijät (esimerkiksi energisten elektronien määrä magneettikentässä ja lähiavaruuden IMF -kentän suunta on oikea) sattuvat kohdalleen, revontulia näkyy silloin Keski-Suomesta pohjoiseen. Etelä-Suomessakin on hyvät mahdollisuudet nähdä himmeitä revontulia.