Revontuliennuste 27.2. – 1.3.2020

Auringonpilkuttomia vuorokausia on tähän mennessä ollut tänä vuonna kaikkiaan 24. Se on noin 70 % vuorokausista ja on linjassa viimevuoden 77 % kanssa. Edellisen Auringon aktiivisuusminimin aikaan, vuosina 2008–2009, prosentit olivat 73 ja 71. Aivan edellisen minimi toisintoa ei siis ole mutta aika lähelle kuitenkin. Näin ollen odotan loppuvuodesta aktivisuuden kasvua siten, että koko vuoden pilkuttomien vuorokausien määrä olisi jossakin 65 % kieppeillä. Palaan asiaan, jos en aikaisemmin, niin loppuvuodesta, jolloin tulos on jo nähtävissä.

Vain videokamera pystryi havaitsemaan nämä keskiviikkoiltana näkyneet revontulet. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennuste

Seuraavat kolme vuorokautta näyttäisivät muodostuvan geomagneettisesti rauhalliseksi. Kp-indeksi ja korkeudenleveyksien K-indeksi jäävät mataliin lukemiin kaikkina kolmena yönä. Elektronien määrä magneettikentässä on tavanomaisella tasollaan, joten ainakin Lapissa ja Pohjois-Suomessa on pieni mahdollisuus himmeille revontulille. Kevätpäiväntasauksen läheisyys kuitenkin tekee revontulitoiminnasta jonkin veran herkkää, joten etelämmäskin revontuliharrastajien pitäisi seurata tarkasti niin revontulikameroiden kuvia kuin kolmen tunnin ennusteita.

Revontuliennuste 24. – 27.2.2020

Kp-indeksi mataa tasaisesti kahtena ensimmäisenä yönä lukemissa 2–3. Tällöin aktiivisia revontulia voidaan nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Kolmas yö on hieman aktiivisempi, jolloin Kp-indeksin lukeman maksimia arvo voi nousta lukemaan 4. Tällöin myös Etelä-Suomessa revontulet ovat mahdollisia.

Ennuste

Yöt 24./25. ja 25./26. Korkeiden leveyksien K-indeksin ennustetaan kohoavan lukemaan 3, mutta se tapahtuu jo päiväaikaan. Yöksi lukema laskee arvoon 2, jolloin revontulia on odotettavissa Lapissa. Hyvällä onnella myös Pohjois-Suomessa on pieni mahdollisuus revontulille, sillä tällä hetkellä energisten elektronien tiheys magneettikentässä on hieman tavanomaista suurempi.

Yö 26./27.  on edellisiä öitä aktiivisempi. K-indeksin ennustetaan kohoavan lukemaan 5 jo alkuillasta. Jos elektronien määrä magneettikentässä on edelleen hieman koholla, niin silloin revontulia voidaan nähdä koko maassa heti iltahämärän muututtua riittävän pimeäksi. Ennusteessa tilanne rauhoittuisi nopeasti, mutta olosuhteiden salliessa, revontulia voitaneen nähdä koko yön ajan vaikkakaan ei aivan yhtäjaksoisesti. Samoin paikallisesti nähtävien revontulien kirkkaus ja aktiivisuus vaihtelee suuresti.

Pitkäaikainen revontuliennuste 24.2. – 21.3.2020

Kevätpäiväntasauksen läheisyys alkaa näkyä revontuliherkkyytenä. Seuraavien neljän viikon aikana on odotettavissa useampikin jakso, jolloin revontulet ovat mahdollisia.

Geomagneettinen ennuste kertoo kolmesta aktiivisesta jaksosta, jolloin revontulet ovat mahdollisia. Kuva © Kari A. Kuure.

Ensimmäinen näistä jaksoista alkaa kehittyä juuri nyt. Se saavuttaa voimakkaimman vaiheensa 26. päivänä, jolloin Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4. Revontulet ovat maksimin aikaan mahdollisia Etelä-Suomea myöten. Tämä aktiivisuusjakso vaimenee hitaasti ja normaalitilanteeseen päästään vasta maaliskuun 1. päivänä.

Maaliskuun alkupuolella 4. ja 5. päivä koetaan toinen revontulet mahdollistava mutta lyhyeksi jäävä jakso. Tällöin todennäköisesti 4./5. yönä revontulet ovat mahdollisia jälleen Etelä-Suomessakin.

Ennustejakson loppupuolella koetaan kolmas revontulille altis jakso, sillä 18. – 20.3. maapallon magneettikenttä on jälleen rauhaton ja mahdollisesti koetaan pienimuotoinen magneettinen myrskykin. Silloin revontulet ovat mahdollisia myös etelärannikolla.

Revontuliennuste 21. – 24.2.2020

Edellinen ennusteen kattaman ajanjakson aikana (18./19.) koettiin yllättävän voimakas magneettinen myrsky (G1), joka toi revontulet myös Etelä-Suomen taivaalle. Myrsky oli seurausta maapallon kohtaaman aurinkotuulen nopeuden kasvusta noin 1,5-kertaiseksi (n. 500 km/s). Sen lisäksi IMF-kentän suunta heittelehti hyvin nopeasti -10 ja +10 nT välillä, jolloin syntyi tilanne, jossa maanmagneettikenttään pääsi tunkeutumaan runsaasti aurinkotuulen varattuja hiukkasia. Tällainen tilanne on paljon tyypillisempi Auringon aktiivisuuden huippukausina kuin nyt minimin aikaan.

Tampereen Ursan sääkamerassa revontulet (18./19.) näkyivät pilvien raoista. Kirkkain purkaus oli vain 10 minuutin mittainen heti puolenyön jälkeen, mutta himmeä revontulivyö jäi taivaalle aamuhämärään asti. Toinen vähäisempi kirkastuminen nähtiin aamulla taivaan ollessa jo hieman vaalentunut. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Tilanteen rauhoittuminen on kestänyt jonkin aikaa ja tälläkin hetkellä Kp-indeksin lukema on tasolla 4, aurinkotuulen nopeus on n. 400 km/s, hiukkastiheys noin 5 p/cm³, IMF kentän voimakkuus n. 6 nT ja suunta etelään. Myrsky indeksi on painunut lukemaan n. -30 nT. Vaikka lukemat vaikuttavat luovan otolliset olosuhteet revontulien näkymiselle, ennusteet tuleville öille vaikuttavat varsin rauhallisilta.

Ennuste

Yöt 21./22., 22./23. ja 23./24. ovat rauhallisia. Kp-indeksin ja korkeiden leveyksien K-indeksin ennustetaan pysyttelevän lukeman 2 alapuolella koko ennustejakson ajan. Energisten elektronien määrä magneettikentässä on tavanomainen, joten ei tarvita kovinkaan suurta satunnaisen häiriön ilmaantumista, kun ainakin Lapissa ja Pohjois-Suomessa saataisiin nauttia hienoista revontulista. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni mutta ei olematon.

Revontuliennuste 18. – 21.2.2020

Maapallon kohtaamassa aurinkotuulen tiheydessä ja nopeudessa tapahtuu muutos vielä tämän vuorokauden aikana. Tiheys putoaa kolmannekseen ja nopeus vauhdittuu puolitoistakertaiseksi. Nämä muutokset nostavat Kp-indeksiä hieman ja korkeuden leveyksien K-indeksiä samoin. K-indeksin muutos tapahtuu jo päivänvalon aikaan, joten iltaan mennessä tilanne on jo mennyt ohi.

Ennuste

Yöt 18./19., 19./20. ja 20./21. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Kp-indeksin arvioidaan kohoavan maksimissaan lukemaan 3, jolloin revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Energisten elektronien määrä on kuitenkin vähäinen maapallon magneettikentässä, eikä aurinkotuulen hiukkastiheyden aleneminen mahdollista tilanteen nopeaa muutosta. Näin ollen revontulet eivät ole kovinkaan kirkkaita, etenkään näkymisalueensa eteläosassa. Muualla Suomessa revontulia ei todennäköisesti nähdä lainkaan.

Pitkäaikainen revontuliennuste 17.3. – 14.3.2020

Neljän viikon geomagneettinen ennuste kertoo yhdestä voimakkaammasta häiriöstä, jonka odotetaan kehittyvän magneettiseksi myrskyksi. Se näyttäisi olevan seurausta Auringon ekvaattorilla mahdollisesti olevasta hajanaisesta korona-aukko alueesta, joka tammikuun lopulla hieman kohotti Kp-indeksin lukemia. Käykö näin, kun ko. korona-aukko tulee sopivaan kohtaan, jää nähtäväksi.

Geomagneettinen ennuste kertoo mahdollisesta geomagnneettisesta myrskystä maaliskuun 4. päivänä.
Kuva © Kari A. Kuure.

Ennusteen kymmenen ensimmäistä vuorokautta ovat hieman tavanomaista aktiivisempaa kautta. Lähinnä Lapissa voi tämän jakson aikana näkyä kohtuullisen kirkkaita revontulia. Helmikuun loppu ja maaliskuun alku on hiljaisempaa ja vain Pohjois-Lapissa voitaneen nähdä himmeitä revontulia.

Tämän kuukauden lopulla, 26. päivänä on odotettavissa pieni magneettinen häiriö. Sen aiheuttamat revontulet ovat näkyvissä Lapissa ja mahdollisesti jossain määrin myös Pohjois- ja Keski-Suomessa. Häiriö on kuitenkin lyhytaikainen ja paluu normaaliin tapahtuu hyvin nopeasti.

Jos ennuste toteutuu, 4. maaliskuuta Kp-indeksi kohoaa nopeasti lukemaan 5 ja laskee parin seuraava vuorokauden aikana normaaliin tasoon. Tällöin revontulia voitaisiin nähdä etelärannikkoa myöten, joskin komeimmat repot olisivat Lapissa ja Pohjois- Suomessa.

Revontuliennuste 15. – 18.2.2020

Auringon synoptinen kartta kertoo, että ekvaattorilla on kaksi pientä korona-aukkoa, jotka tulevat vaikuttamaan maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Niiden vaikutusta heikentää se, että aukkojen napaisuudet ovat miinus merkkisiä (magneettinen pohjoisnapa), joten kovinkaan voimakkaita revontulia ei ole odotettavissa etenkin, kun energisten elektronien määrä maapallon magneettikentässä on vähäinen.

Ennuste

Yöt 15./16. ja 16./17. ovat rauhallisia. Kp- ja korkeiden leveyksien K-indeksi ovat matalissa lukemissa (<2), joten revontulia voitaneen nähdä Lapissa. Muualla tulien ei ole odotettavissa.

Yö 17./18. on jo hieman aktiivisempi kuin edelliset yöt. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 3 ja korkeiden leveyksien K-indeksin maksimilukemaksi ennustetaan lukemaa 4. Jos elektronien määrä lisääntyy tiheämmän aurinkotuulen vaikutuksesta, niin silloin Pohjois-Suomea myöten on hyvät mahdollisuudet revontulille. Lapissa revontulet voivat olla loimuavia ja muodostavat runsaasti säteitä. Keski- ja Etelä-Suomessa voidaan nähdä himmeitä ja rauhallisia revontulia.

Revontuliennuste 12. – 15.2.2020

Maapallon kohtaa seuraavien kolmen vuorokauden aikana vähitellen tihentyvää aurinkotuulta. Tihentymän maksi kuitenkin saavutetaan vasta seuraavalla ennustejaksolla. Aurinkotuulen tihentyminen on sen verran tasausta, että se ei aiheuta minkäänlaisia muutoksia magneettikentän tilaan.

Auringon synoptinen kartta kertoo, että ekvaattorilla on pari pienehköä korona-aukkoa. Ne ei kutienkaan vielä vaikuta maapallon kohtaamaan avaruussäähän, joten vaikutukset ovat tässä vaiheessa lähes olemattomia.

Ennuste

Yöt 12./13., 13./14. ja 14./15. ovat rauhallisia. Kp-indeksi maksimilukemat ovat välillä 1–2, joten himmeitä revontulia voitaneen nähdä lähinnä Lapissa. Muualla revontulista ei ole tietoakaan.

Pitkäaikainen revontuliennuste 10.2 –7.3.2020

Pitkäaikaisessa geomagneettisessa ennusteessa on hieman enemmän vaihtelua kuin mitä moneen kuukauteen on totuttu. Seuraavan viikon aikana on odotettavissa Kp-indeksin vaihtelua lukemien 2 ja 4 välillä. Sen jälkeen seuraa noin viikonmittainen rauhallisempi jakso, joka vaihtuu kolmen vuorokauden mittaiseen indeksin nousuun ja vielä ensikuun alkuun näyttäisi sijoittuvan tämän vuoden magneettinen myrsky.

Hieman erilaisempi pitkänajan ennuste kuin mihin on totuttu viime kuukausina. Kuva © Kari A. Kuure.

Ensimmäinen revontulijakso voi olla käsillä jo huomenna (11.2.), sillä Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4. Magneettikenttä rauhoittuu kuitenkin nopeasti vaikka edelleen vähäistä rauhattomuutta saattaa esiintyä. Seuraavaa korkeampaa Kp-indeksin lukemaa odotellaan 17.2. päiväksi mutta sekin laantuu nopeasti. Vielä kerran samanlainen lyhyt episodi koetaan 25. – 27.2. ja sitä seuraa viiden vuorokauden hiljainen jakso.

Maaliskuun 4. päivän aikana Kp-indeksin odotetaan kohoavan magneettisen myrskyn (G1) lukemaan 5, jolloin kirkkaita revontulia voitaisiin nähdä jopa Suomen etelärannikolla. Tämä häiriö laantuneen vuorokauden parin kuluessa ja ennustejakso päättyy jälleen rauhalliseen tilaan.

Tämä neljän viikon jakso on siis aktiivisin moneen kuukauteen. Onko tämä merkki siitä, että Auringon aktiivisuusminimi on sivuutettu, vai onko nyt ennustettu aktiivisuus vain väliaikaista? Se nähtäneen lähikuukausien aikana!

Revontuliennuste 9. – 12.2.2020

Hienot revontulet näkyivät lähes koko Suomessa kuudennen päivän iltana. Taivaanvahtiin tuli runsaasti (34 kpl) havaintoja ympäri Suomen, sillä selkeää säätä oli lähes koko maassa. Tampereen Ursa pohjoiseen suunnattu sääkamera tallensin noin 50 minuuttia kestäneen ja suhteellisen rauhalliset revontulet: kaaria ja vyö.

Pohjoiseen suunnattu sääkamera tallensi hienon revontulipurkauksen helmikuun 6. päivän iltana.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Alimyrskypurkauksen loppuvaiheessa syntyi voimakas epästabiilisuus, jonka vaikutukset olivat kahdenlaisia: ensinnäkin revontulien kirkkaus kasvoi, säteiden muodostuminen oli voimakasta ja liikkuminen nopeaa. Purkaus kesti alle 10 minuuttia ja sen lopussa säteet laajenivat, niiden kirkkaus heikkeni ja lopulta ne katosivat kokonaan samalla kun alimyrsky päättyi. Yleensä alimyrskyjä tulee useampi saman yön aikana, mutta tämä oli ainoa tällä kertaa.

Ennuste

Maapallo on kohtaamassa hieman tiheämmän aurinkotuulialueen, jonka hiukkasnopeus on vähenemässä. Aurinkotuulen tiheys saavuttaneen maksiminsa 11. helmikuuta aikana, jonka jälkeen se alkaa vähentyä. Vähentyminen on voimakkainta 11./12. yönä, josta seuraa aurinkotuulen maapallon magneettikenttään kohdistaman dynaamisen paineen heikkeneminen. Paineen muutos muokkaa magneettikentän pyrstöosan pituutta ja voi aiheuttaa tällä tavalla rauhattomuutta kenttään.

Yöt 9./10. ja 10./11. ovat rauhallisia. Kp-indeksi ja korkeiden leveyspiirien K-indeksi pysyttelevät matalissa lukemissa (1–2). Vain Lapissa on mahdollisuus himmeille revontulille.

Yö 11./12. on hieman aktiivisempi kuin edelliset yöt. Kp-indeksi odotetaan kohoavan keskiyöllä lukemaan 4, korkeiden leveyspiirien K-indeksi saavuttaa tämän lukeman jo 11. päivän aikana. Vaikka ajankohta on ennustejakson lopulla (ja epävarmuus sen mukaisesti heikko) näyttäisi siltä, että silloin revontulia voitaisiin nähdä Keski-Suomea ja jopa Etelä-Suomea myöten.

Revontuliennuste 6.2. – 9.2.2020

Lähivuorokausien aikana ei avaruussäässä eikä maapallon magneettikentässä näyttäisi tapahtuvan mitään sellaista, joka aiheuttaisi revontulia.

Ennuste

Ennustejakson kaikkina kolmena yönä Kp-indeksi ja korkeiden leveyksien K-indeksi näyttää pysyttelevän matalissa lukemissa. Kp-indeksin ennustettu maksimia arvo (3) saavutetaan ensi yönä ja sen jälkeisinä öinä maksimilukema on 2 tai vähemmän. K-indeksin lukemat vaihtelevat lukemien 4 ja 1 välillä, maksimien osuessa tyypillisesti keskipäivän tienoille. Energisiä elektroneja maapallon magneettikentässä on vähän ja mikään ei viittaa siihen, että niitä saataisiin aurinkotuulen tuomina lisää.

Yöt 6./7., 7./8. ja 8./9. ovat rauhallisia. Himmeitä revontulia tai ainakin himmeää revontulivaloa voi näkyä aivan Pohjois-Lapissa iltayöstä ensimmäisenä yönä, seuraavina öinä ei ehkä sitäkään. Muualla Suomessa revontulien mahdollisuus on olematon.

Pitkäaikainen revontuliennuste 3.2. – 29.2.2020

Pitkäaikaisessa (27 vrk) geomagneettisessa ennusteessa kerrotaan Kp-indeksin kohoamisesta 6 helmikuuta ja pysyttelevän lukemassa 3 kolmen seuraavan vuorokauden aikana. Auringon synoptisessa kartassa ei kuitenkaan näy minkäänlaista Kp-indeksin kohoamisen syytä, joten ennustettuihin arvoihin on syytä suhteutua varauksella. Samaan aikaan maapallon magneettikentän energisten elektronien määrä on hyvin alhainen, joten jotta tilanne muuttuisi merkittävästi, tarvittaisiin jokin ilmiö, joka tuottaisin magneettikenttään elektroneja.

Neljän viikon geomagneettinen ennuste. Kuva © Kari A. Kuure.

Edelleen WSA-ENLIL ennuste maapallon kohtaamasta aurinkotuulesta osoittaa tuulen olevan vain harvaa, joskin nopeus tulee olemaan noin 600 km/s, siis tavanomaista nopeampaa. Tässä olosuhteissa ei ole luultavaa, että Kp-indeksi kohoaisi ennustettuihin lukemiin.

Toinen ennustettu Kp-indeksin lukema sijoittuu helmikuun loppupuolelle 25. –27. päiville. Silloinkin ennustettu Kp-indeksin lukema on suurimmallaan lukemassa 4. Helmikuun loppupuolella ollaan jälleen jo lähellä kevätpäiväntasausta, joten revontuliherkkyys on jo tässä vaiheessa hieman kohonnut. Jos tämä ennuste toteutuu, niin silloin revontulia voitaisiin nähdä Etelä-Suomea myöten. Palaan tähän ennusteeseen viikoittain näissä pitkänajan ennusteissa.

Revontuliennuste 3. – 6.2.2020

Lähivuorokausina maapallon kohtaa aurinkotuulta, jonka hiukkastiheys on vähistä mutta nopeus keskimäärästä nopeampaa. Samaan aikaan Auringon etelänavalta ulottuu korona-aukon kieleke aina ekvaattorille asti. Valitettavasti sen napaisuus on ”väärä”, siis kohti pohjoista, joten sen vaikutukset maapallon magneettikenttään ovat hyvin vähäiset.

Ennuste

Yöt 3./4., 4./5. ja 5./6. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Kp-indeksi pysyttelee sitkeästi lukeman 2 alapuolella, samoin tekee korkeiden leveyksien K-indeksi. Näin ollen himmeitä revontulia voitaneen nähdä Lapissa. Muualla revontulien mahdollisuus on lähes olematon.