tiistai 25. huhtikuuta 2017

Pitkäaikainen Kp-indeksiennuste toukokuulle

Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän ennustejakson alkupuolella korkeahkona. Jos ennuste toteutuu, revontuline näkyminen on mahdollista niillä alueilla, joissa vielä on riittävän pimeää. Kesäkauden valoista yöt kuitenkin laajenevat kohti etelää, joten revontulien näkymisalue kapenee koko toukokuun ajan. Toukokuun puolivälin jälkeen ennustetaan taas korkeita Kp-indeksin lukuja, mutta revontulien näkyminen jopa Etelä-Suomessa lienee mahdotonta vaalea yötaivaan vuoksi. Ainoastaan korkeimpien Kp-indeksin arvojen toteutuessa, revontulia voitaneen nähdä Balttiassa.

Revontulien sijaan Etelä-Suomessa alkaa hohtavien yöpilvien kausi. Ensimmäiset Etelä-Suomessa tehdyt havainnot yöpilvistä on tehty perinteisesti toukokuun loppupuolella ja luultavasti näin tapahtuu tänäkin vuonna. Keski-Suomessa ja siitä pohjoiseen yöpilvihavaintoja jouduttaneen odottamaan heinä- ja elokuulle.

Revontuliennuste 25–28.4.2017

Vaalea taustataivas syö revontulien kirkkautta.
Kuva © Tampereen Ursa ry.
Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana aurinkotuulen nopeus saavutti maksimiarvon 798 km/s mutta on sen jälkeen ollut selkeässä laskussa. Hiukkastiheys on ollut maksimissaan noin 12 ppcm3 mutta vaihtelu on ollut voimakasta ja hyvin äkillistä. 

IMF-kentän maksimi on ollut Bt=6,11 nT ja Bz-kentän etelänsuuntainen maksimi Bz=-5,32 nT. Yli 2 MeV elektronien määrä saavutti huikean maksimin 54 298 pfu. NOAAn Kp-indeksin maksimiarvo on ollut Kp=4.

Ennuste

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa koko ennustejakson ajan laajahko korona-aukko. Aukossa hiukkastiheys pysyttelee matalana (< 5 ppcm3) ja hiukkasten nopeus korkeahkona (> 550 km/s).  Vapaiden yli 2 MeV elektronien määrä ei vielä ole purkautunut tavanomaiselle tasolleen, joten magnetosfäärin tila on hyvin epävakaa.

Yöt 25./26. ja 26./27. Kp-indeksin odotetaan saavuttavan maksimiarvon Kp=5, joten G1-luokan lyhytkestoinen magneettinen myrsky on mahdollinen. Elektronien määrä purkautuu, revontulia voidaan nähdä Suomessa kaikkialla missä on ko. ajankohtaa riittävän pimeää. Keski-Suomessa revontulet voivat olla loimuavia ja säteitä muodostua. Etelä-Suomessa ja etelärannikolla himmeät ja rauhalliset revontulet ovat mahdollisia. Revontulet ovat kirkkaimmillaan juuri ennen aamuhämärän alkamista.

Yö 27./28. Kp-indeksin odotetaan olevan maksimiarvossaan Kp=4. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomessa ja jossain määrin myös Etelä-Suomessa. Vapaiden elektronien määrä on todennäköisesti purkautunut tavanomaiseksi kahtena edellisenä yönä, joten kovin kirkkaita roihuja ei taivaalla nähtäne.




perjantai 21. huhtikuuta 2017

Revontuliennuste 21.–24.4.2017

Himmeät revontulet ovat mahdollisia ennustejakson aikana.
Kuva © TAmpereen Ursa.ry.
Viimeksi kuluneen vuorokauden (20.4.) aikana maapallon magneettikenttä koki huomattavan voimakkaan magneettisen myrskyn. Myrskyn luokitus oli G2 ja Kp-indeksin lukema oli 6. Taivaan vahtiin ei kuitenkaan ole tullut havaintoja revontulista ko. aikana johtunee siitä, että huippulukemat saavutettiin vasta aamun aikana. Myrskyn alkaessa vapaiden yli 2 MeV elektronien määrä oli matala (546 pfu), joten revontulia ei liene näkynyt missään päin maapalloa muualla kuin kapealla vyöhykkeellä Kanadassa ja sielläkin hyvin lyhyen aikaa.

Aurinkotuulen maksiminopeus oli 657 Km/s hyvin lyhytaikaisena piikkinä. Muutoin tuulennopeus on ollut alle 600 km/s. Aurinkotuulen tiheys on ollut maksimissaan noin 11 ppcm3 ja on pudonnut sen jälkeen noin 2 ppcm3.

IMF-kentän maksilukema 10,7 nT ja Bz-komponetin etelänsuuntainen maksimi -5,8 nT. Kenttävoimakkuus on suurimman huipun jälkeen laskenut arvoon 4,7 nT.

Ennuste

Kp-indeksin ennustetaan kohoavan 21./22. yönä maksimissaan arvoon 3. Seuraavana yönä 22./23. Kp-indeksi kohonnee arvoon 4, jonka jälkeen päivän 23. aikana indeksi kohoaa edelleen, jopa arvo 6 on mahdollinen. Tämän jälkeen yö 23./24. indeksin arvon pysyttelee arvossa 5.

Yö 21./22. tulee olemaan rauhallinen. Vähäinen vapaiden elektronien määrä enteilee vain himmeitä revontulia Pohjois-Lappiin. Elektronien määrä kuitenkin voi kohota tavanomaiseen tiheyteen koska maapallo kohtaa aurinkotuulen kapean tihentymän. Jos näin käy, revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja himmeitä kaaria Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulivaloa voi jäädä kameran herkkien kennojen saaliksi.

Yö 22./23. on edellistä parempi revontuliyö. Päivän 22. aikana aurinkotuulen hiukkastiheys saavuttaa maksimin (~15 ppcm3) ja se putoaa seuraavan yön aikana. Tapahtumasta seuraa magneettinen häiriötila ja revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Suomea myöten. Keski-Suomessa näkyvät revontulet ovat himmeitä ja Etelä-Suomessa revontulivaloa voitaneen tallentaa kameroilla.


Yö 23./24. himmeät revontulet ovat mahdollisia koko maassa. Lapissa revontulien näyttävyyttä heikentää vaalea yötaivas. Parhaimmat tulet nähtäneen Pohjois- ja Keski-Suomessa yön pimeimpänä hetkenä. Etelärannikolla voitaneen nähdä himmeä revontulikaari heti puolen yön jälkeen.




keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Häivähdys revontulista


Viime yö oli osittain selkä ja se mahdollisti himmeä revontulikaaren näkymisen Tampereen taivaalla. Ennen aamuhämärän alkua taivaalla näkyneet revontulet loimusivat ja näkyvissä oli selkeää säteiden muodostumista. Revontulien monimuotoisuudesta huolimatta niiden kirkkaus oli vähäistä ja paljain silmin lähes näkymättömissä. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Tampereen Ursa sääkamerakuvia voi katsella lähes reaaliaikaisesti osoitteessa

http://www.ursa.fi/yhd/tampereenursa/

Kuvat päivittyvät parin minuutin välein!

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Revontuliennuste 18.–21.4.2017

Auringossa on kaksi korona-aukkoa (tummana näkyvät alueet),
joista oikealla oleva vaikuttaa lähivuorokausien avaruussähän.
Kuva NASA/SDO.
Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä, voimakkaimmat flare-purkaukset ovat olleet B7.55-luokkaa.  Aktiivisia alueita ei Auringossa ole ollut.

Aurinkotuulen nopeus on ollut noin 320 km/s ja maksimi 330 km/s. Hiukkastiheys on ollut noin 5 ppcm3 ja se on ollut hienoisessa kasvussa.

IMF-kentän voimakkuus on vaihdellut voimakkaasti ja sen suurin arvo Bt=5 nT, Bz-komponentin suurin arvo on ollut Bz=-4  nT.

Kp-indeksin arvo on vaihdellut 0,33–2 välillä. Yli 2 MeV elektroneja on ollut kohtuullisesti (1717 pfu).

Ennuste

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa ennustejaksolla kapea korona-aukko, jonka polariteetti on positiivinen. Kp-indeksin arvioidaan saavuttavan arvon 5 18./19. yön aamupuolella, arvon 4 öiden 19./20. ja 20./21. aikana.  

Yö 18./19. Kp-indeksin korkeasta arvosta ja mahdollisesta G1-luokan magneettisesta myrskystä huolimatta revontulien kirkkaus ja esiintymisalue voi jäädä heikommaksi kuin normaalisti vastaavassa tilanteessa, koska vapaita elektroneja on vähän. Lapissa revontulet voivat olla näkyviä vaaleasta yötaivaasta huolimatta. Pohjois- ja Keski-Suomessa yön pimeimpinä hetkinä voi näkyä himmeitä revontulia. Etelä-Suomessa yöt lyhyydestään huolimatta ovat vielä pimeitä, mutta revontulien näkyminen on epätodennäköistä.

Yöt 19./20. ja 20./21. ovat edelleen hyvin vähäisten revontulien aikaa. Pohjois-Lapissa voitaneen taivaalla nähdä revontulia mutta niiden kirkkaus jäänee vähäiseksi. Muualla revontulien näkyminen ei ole todennäköistä.



lauantai 15. huhtikuuta 2017

Revontuliennuste 15.–18.4.2017

Revontulet ovat mahdollisia. Kuva © Tampereen Ursa ry.
Auringon toiminta on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana hyvin rauhallinen: c-luokan flare-purkauksia ei esiintynyt. Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 332,1 km/s ja hiukkastiheys oli lyhytaikaisesti 14 ppcm3. IMF-kentän kokonaisvuo oli suurimmillaan Bt=8 nT ja pohjoiseteläsuuntainen kentän komponentti eteläsuuntainen maksimi oli Bz=-6,23 nT. Yli 2 MeV elektroneja oli kohtalaisesti (2534 pfu).

Ennuste

Auringon aktiivisuudessa ei ole odotettavissa muutoksia. C-luokan flare-purkauksia ei ole odotettavissa hyvin suurella todennäköisyydellä. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän ensimmäisen yön aikana lukemissa 2–3, ja toisena yönä sen odotetaan kohoavan lukemaan 4.  

Ennusteen kolmannen (17.4.) päivän aamupäivällä indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 5 mutta laskevan ennen iltaan lukemiin 3–4 jossa arvossa se pysyttelee aamun asti.  Maapallo siirtyy 16. päivän aikana aurinkotuulen hiukkastiheydeltään harventuneelle alueelle, joka muutos voi aiheuttaa hieman magneettista epävakautta magneettikenttään.

Yö 15./16. on rauhallinen. Himmeitä revontulia näkynee lähinnä Lapissa ja Pohjois-Suomessa, Keski-Suomessa vähäistä revontulivaloa voi tallentua kameroiden herkille kuvakennoille. Etelämpänä revontulia tuskin nähtäneen.

Yö 16./17. näkyvien revontulien määrä hieman kasvaa edellisestä yöstä. Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat näkyviä mutta rauhallisia, jonkin verran esiintyy säteiden muodostumista. Keski-Suomessa rauhallinen revontulikaari on mahdollinen ja Etelä-Suomessa himmeä revontulikaari voi tallentua kameroiden kennoille.


Yö 17./18. voi olla ennustejakson aktiivisin. Lapissa revontulet voivat olla loimuavia ja värikkäitä. Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulet voivat olla selkeästi näkyviä ja jonkin verran säteiden muodostumista voi esiintyä. Etelä-Suomessa rauhallinen revontulikaari on mahdollinen.

Himmeitä revontulia

Kuva © Tampereen Ursa ry.


Viimeyönä vastoin ennustetta Kp-indeksi kohosi arvoon 3 ja sen myötä sitten Tampereella nähtiin, tai ainakin kameran kuvaan tarttui rauhallinen ja himmeä revontulikaari. Kaari oli näkyvissä aamuhämärään asti. Mahtoikohan kukaan nähdä omin silmin tämän revontulikaaren?

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Revontuliennuste 12.–15.4.2017

Revontulien näkyminen ennustejaksolla on epätodennäköistä
koko maassa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Siellä
revontulille on vähäinen mahdollisuus.
Kuva © Tampereen Ursa.ry.
Auringon aktiivisuus on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana ollut hyvin vähäistä. Taustakohinasta erottuvaa flare-purkauksia ei ole tapahtunut, auringonpilkkuja sisältäviä aktiivialueita on vain yksi. 

Kp-indeksi on pysytellyt enimmäkseen arvojen 2–3 väillä. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 479,9 km/s, ja tiheys enimmäkseen arvossa 5 ppcm3. IMF-kentän voimakkuus oli maksimissaan Bt= 3,36 nT pohjois-eteläsuuntaisen komponentti eteläsuuntainen maksimi oli Bz=-1,2 nT.

Ennuste

Maapallo kohtaa aurinkotuulen tihentymän 12./13. vuorokausien vaihtuessa. Kohtaamisen jälkeen hiukkastiheys kaksinkertaistuu ja aurinkotuulen nopeus hieman putoaa. Kohtaaminen voi aiheuttaa vähäistä rauhattomuutta maapallon magneettikentässä mutta Kp-indeksin odotetaan kohoavan korkeintaan arvoon 3. Kohtaamisen jälkeen tilanne rauhoittuu nopeasti ja Kp-indeksi laskee arvoon 2 ja hieman myöhemmin arvoon 1. Tilanteen odotetaan pysyttelevän muuttumattomana, joskin aurinkotuulen tiheyden odotetaan hieman vähenevän ennustejakson lopulla.

Yö 12./13. Rauhallisia ja himmeitä revontulia nähtäneen Lapissa. Tosin vaalenneet yöt syövät revontulien näyttävyyttä ja kaikkein himmeimmät reposet eivät näy. Muualla Suomessa revontulia tuskin nähtäneen tai ne näkyvät korkeintaan kameran kuvissa.

Yöt 13./14. ja 14./15. ovat rauhallisia, revontulien näkyminen ei ole todennäköistä missään Suomen alueella. Pohjois-Lapissa reposet voivat olla niin himmeitä, että niitä tuskin erottaa taustataivaalta tai visuaalisesti havaittuna ne ovat ”harmaita”. ”Harmaus" johtuu siitä, että silmien värinäkemisen kynnys ei ylity, kamerakuvista selviää helposti se, että värit ovat edelleen olemassa.



lauantai 8. huhtikuuta 2017

Revontuliennuste 8.–11.4.2017

Tampereella nähdyt revontulet 8.4. aamuyöllä olivat
suhteellisen himmeitä, mutta juuri ja juuri
paljain silmin havaittavissa. Kuva © Tampereen Ursa ry.
Viimeksi kuluneena yönä nähtiin jälleen revontulia ainakin Tampereen horisontissa. Kp-indeksi kohosi arvoon 3,33. Revontulet olivat himmeitä ja rauhallisia kaaria, vain hetkittäin havaittiin säteiden muodostumista. Revontulien näkymistä haittasi vielä kirkas kuutamo, joka valaisi taustataivaan hyvin vaaleaksi.

Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 494,7 km/s, hiukkastiheys 5,29 ppcm3. IMF-kentän kokonaisvoimakkuus oli maksimissaan Bt=6,46 nT ja Bz-komponentin etelänsuuntainen maksimi Bz=-4,84 nT.  Auringossa tapahtui joitakin taustakohinan ylittäviä flare-purkauksia, voimakkain oli C4,34-luokan kello 22.49 aktiivisella alueella AR12645 tapahtunut purkaus. Aktiivinen alue on nyt kiertynyt Auringon kiekon länsireunan yli näkymättömiin.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän vähäisenä, joskin pieni mahdollisuus c-luokan flare-purkausten esiintymiselle on. Maapallon magneettikentän odotetaan pysyttelevän hyvin rauhallisena koko ennustejakson ajan. Kp-indeksi pysyttelee tästä syystä matalana, vaihdellen arvojen 1–2 välillä.

Yöt 8./9., 9./10. ja 10./11. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Silmin näkyviä revontulia nähtäneen vain Pohjois-Lapissa, muualla Lapissa reposet voivat tulla vangituksi kameroiden herkille kuvakennoille.


keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Pitkäaikainen revontuliennuste 3.–29.4.2017

Kuva © Kari A. Kuure, lähde: SWPC.
Huhtikuun vaalenevat yöt vaikeuttavat himmeiden revontulien näkemistä. Keski- ja Etelä-Suomessa vielä kuitenkin riittää yön pimeyttä huhtikuun lopulle, joten avaruussään seuraaminen on hyvinkin tarpeen revontuliharrastajajille.

Pitkäaikainen Kp-ennuste kertoo, että huhtikuun alkupuolisko on hyvin rauhallista, revontulia näkyneen jonkinlaisella todennäköisyydellä Lapissa. Lapissa tosin jo pimeät yöt ovat päättyneet, joten vain kirkkaimmat revontulet näkyvät. Kuukauden loppupuoliskolla (17.4.)  Kp-indeksi odotetaan kohoavan korkeisiin lukemiin ja magneettisen myrskyn seurauksena revontulia nähtäneen Etelä-Suomea myöten.


Magneettinen myrsky rauhoittuu parin seuraavan yön aikana mutta 23. päivänä odotetaan voimakasta magneettista myrskyä, joka jatkuu lähes muuttumattomana 4–5 vuorokautta. Tällöin näyttävän näköisiä revontulia nähtäneen etelärannikkoa myöten. Jos ennuste toteutuu täysin, jopa Suomenlahden etelärannalla voidaan ihastella kevään viimeisiä reposia.

Kuva © Kari A. Kuure

Revontuliennuste 5.–8.4.2017

Tampereella revontulikausi jatkuu rauhallisesti. Tulevien
öiden aikana voidaan nähdä himmeitä revontulia.
Kuva © Kari A. Kuure.
Auringon aktiivisuus on pudonnut toissapäiväisen flare-purkausten jäljiltä. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana voimakkain purkaus oli C3-luokan flare. 

Vuorokausi sitten vallinnut G1-luokan magneettinen myrsky on laantunut: myrsky aiheutti kirkkaimmat revontulet Pohjois-Amerikassa. Myrsky ajoittui Suomessa päiväaikaan.

Myrsky oli seurausta maapallon kohtaamisesta aurinkotuulen tihentymään, joka aiheutti magneettikentän vapaiden elektronimäärien putoamisen. Aurinkotuulen maksiminopeus oli 488 km/s. IMF saavutti kokonaiskenttävoimakkuuden Bt= 16 nT ja eteläsuuntaisen kentän komponentin maksimiarvo oli Bz=-13 nT. Yli 2 MeV elektronien määrä oli maksimissaan hyvin korkea (18 021 pfu).

Ennuste

Avaruussäässä ei odoteta tapahtuvan suurempaa muutosta seuraavien kolmen vuorokauden aikana. Aurinkotuuli harvenee jonkin verran ja aurinkotuulennopeus kasvaa arvoon 600 km/s, jossa se tulee pysyttelemään ennustejakson ajan. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän arvoissa 2–3 kahden ensimmäisen yön aikana. Kolmantena yönä indeksi n odotetaan kohoavan arvoihin 3–4.

Yöt 5./6. ja 6./7. ovat rauhallisia. Himmeitä revontulia nähtäneen lähinnä Pohjois-Lapissa. Lapissa on pimeät yöt kuitenkin päättyneet, joten vain kirkkaimmat revontulet voivat näkyä. Pohjois-Suomessa revontulien näkymisen mahdollisuus on pieni.

Yö 7./8. voi olla revontuliyö koko maassa. Revontulia nähtäneen Keski-Suomessa hyvällä todennäköisyydellä ja Etelä-Suomessa etelärannikkoa myöten pienellä todennäköisyydellä. Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontuli voi odottaa näkevän heti riittävän pimeyden saavuttua mutta eteläisessä Suomessa niitä nähtäneen vuorokauden vaihduttua parin tunnin aikana.



tiistai 4. huhtikuuta 2017

Keskivoimakas flare Auringossa

Flre-purkaus näkyy kuvassa Auringon oikealla reunalla.
AuringTeksti KAri A. Kuure

Auringon hiipuvan aktiivisuuden aikana harvinainen keskivoimakas flare-purkaus [1] alueella AR12644 tapahtui eilen kello 17.31 Suomen aikaa. Purkauksen voimakkuus oli M5,83. Flare oli jo kolmas suunnilleen yhtä voimakas parin vuorokauden sisään.

Purkaus oli, kuten nimityksestäkin voi jo päätellä, voimakkuudeltaan flare-purkausten keskikastia. Kaikkein voimakkaimmat purkaukset ovat olleet yli satakertaisia eilisen verrattuna ja tämä puolestaan oli yli satakertainen Auringon taustakohinaan verrattuna.

M-luokan flaret voivat aiheuttaa keskivoimakkaita radioliikenteen häiriöitä maapallon päiväpuolella. Tälläkin kertaa purkaus aiheutti R2-luokan radiohäiriöitä. Radiohäiriöt ja yhteyskatkokset luokitellaan R1–R5, joista R5 on kaikkein voimakkain, totaalisesti radioliikenteen keskeyttävä ja yleensä useita vuorokausia kestävä!

Jos purkaus on pitkäkestoinen, se tulee todennäköisesti aiheuttamaan myös koronamassapurkauksen (CME). Tällä kertaa mahdollisesta CME-purkauksesta ei olisi mitään haittaa, sillä se ei tulisi kohti maapalloa. Jos flare taphtuu Auringon näkyvän kiekon keskivaiheilla, silloin CME-pilvi voi reitillään avaruudessa törmätä maapallon magneettikenttään.


CME-pilven törmäyksestä on yleensä seurauksena magneettinen myrsky, vapaiden ja energisten sähköisesti varattujen hiukkasten (protonit ja elektronit) hiukkastiheyden kasvu maapallon lähiavaruudessa.  Energisten hiukkasten määrän lisääntyessä kasvaa myös mahdollisuus, että kiertoradalla olevien satelliittien vaurioituvat. Revontuliharrastajille maapallon ohittavan CME-pilvi tuo tietysti iloisia uutisia, kirkkaiden ja hyvin voimakkaasti loimuavien revontulien määrä lisääntyy. Joskus voimakkaan flare-purkauksen jäljiltä on nähty revontulia hyvin etelässä, jopa Välimerellä asti. 


Huomautukset

[1] Flare on Auringon pinnalta ylösnousevan magneettikentän silmukan uudelleen kytkeytyminen lyhyemmälle reitille. Se on siis eräänlainen magneettinen oikosulku, jota voisi verrata meille paljon tutumpaa sähköverkossa tapahtuvaan oikosulkuun.

Purkauksessa vapautuu huomattava määrä energiaa, joka kuumentaa ympäröivän plasman hyvin kuumaksi, jopa kymmeniin miljooniin asteisiin. Itse purkauksessa vapautuu nopeita (v»0,5c) protoneja, jotka maapallon ionosfäärissä aiheuttaa VHF-radioliikennettä haittaavan tilan. 

Energiset protonit tunkeutuvat maapallon ilmakehään jopa 80 km korkeuteen ja aiheuttavat D-kerroksen ionisaation voimistumisen. D-kerros toimii osittain heijastimena ja osittain se myös imee itseensä joitakin aallonpituuksia. Näin ollen joillakin aallonpituusalueilla esiintyy yhteyskatkoksia ja joillakin aallonpituuksilla etäisten radioasemien kuuluvuus paranee tai jopa aikaisemmin kuulumattomat radioasemat tulevat kuuluviksi. 


sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Revontuliennuste 2.–5.4.2017

Kirkas mutta lyhytaikainen revontulipurkaus nähtiin 31.3/1.4.
lähes koko Suomessa selkeillä alueilla. Tampereen Ursan
pohjoiseen suunnattu sääkamera vangitsi maagisen hetken
elektroniseen muistiinsa juuri vuorokauden vaihtuessa.
Kuva © Tampereen Ursa ry.
Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana jonkin verran koholla. Voimakkain flare-purkaus oli M4,4 ja sen lisäksi oli pari muuta c-luokan flare-purkausta. Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan noin 650 km/s ja hiukkastiheys noin 5 ppcm3. Interplanetaarisen magneettikentä (IMF) kokonaisvoimakkuus oli maksimissaan 5,57 nT ja Bz-komponentin etelään suuntautunut maksimi oli  -3,9 nT.  KP-indeksin maksimiarvo oli 4. Yli 2 MeV elektroneja oli hyvin runsaasti, huippuarvo oli 41 365 pfu.

Suomessa revontulia nähtiin kolmena edeltävänä yönä. Ehkä erikoisin nähdyistä revontulista oli 31.3.–1.4. yönä nähty alle 10 minuutin pituinen kirkas purkaus, joka nähtiin Etelä-Suomea myöten.

Ennuste

Ki-indeksin odotetaan pysyttelevän maksimissaan arvossa 4 pari seuraava yötä. Kolmantena yönä indeksin arvo putoaa hieman.

Lähivuorokausien avaruussäähän vaikuttaa aurinkotuulen harventunut alue (ei kuitenkaan suoranainen korona-aukko). Tuulen nopeus pysyttelee korkeahkona, noin 600 km/s ja hiukkastiheys noin 2–5 ppcm3.

Yöt 2./3. ja 3./4. ovat revontuliöitä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Revontulien odotetaan näillä alueilla olevan suhteellisen rauhallisia, säteiden muodostuminen on todennäköistä ja jonkin verran loimuamista tapahtuu. Keski-Suomessa revontulia nähtäneen hyvin todennäköisesti, mutta ne ovat rauhallisia kaaria. Etelä-Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta ei kovinkaan todennäköisiä. Jos jotakin näkyy, niin silloin se on lähinnä harsomaista vihreää revontulivaloa.

Yö 4./5. on rauhallinen revontuliyö Lapissa. Revontulet ovat rauhallisia kaaria, joissa voi esiintyä vähäistä säteiden muodostumista. Pohjois- ja Keski-Suomessa voitaneen nähdä rauhallisia ja suhteellisen himmeitä revontulikaaria tai vöitä. Keski-Suomessa revontulien näkyminen voi olla lyhytaikaista ja niitä näkyneen lähinnä aamuyöstä. Etelä-Suomessa revontulien todennäköisyys on vähäinen.