Revontuliennuste 31.1. – 3.2.2024

Voimakkaan säteilymyrskyn aikaan 29.1. päivän aamuna Auringosta irtaantui myös halo-CME(IV) joka näyttäisi tulevan suoraan kohti maapalloa. Hiukkaspilvestä mitatut nopeudet jakaantuvat laajalle alueelle, joten maapallon kohtaama CME-pilven vaikutukset jakaantunevat myös suhteellisen pitkälle ajalle. Pilven kohtaaminen tapahtuisi ennusteen mukaan vielä tänään iltapäivästä alkaen ja suurimmat vaikutukset koettaisiin ensiyönä. Korkeiden leveyksien K-indeksiennusteen mukaan lukemat kohoavat myrskylukemiin iltapäivällä ja alkuillan aikana.

 

Ennuste

Yö 31./1. muodostuu aktiiviseksi. Revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Jos ennustettu magneettinen myrsky toteutuu, myös Keski-Suomen leveydellä voidaan nähdä revontulia. Myös hieman etelämmässä on pieni mahdollisuus revontuille.

Yö 1./2. magneettinen rauhattomuus voi vielä jatkua. Revontulia voitaneen siis nähdä edelleen Lapista Pohjois-Suomen leveyksille, ja Keski-Suomessakin on pieni mahdollisuus nähdä niitä.

Yö 2./3. on jo tavallisen rauhallinen. Magneettisen myrskyn viimeisetkin vaikutukset ovat laantuneet ja vain Lapissa näyttäisi olevan mahdollisuus jonkinlaisille revontulille. Etelämpänä niitä tuskin nähdään.

 

 

S2-luokan säteilymyrsky

Tammikuun 29. päivän aamuna, kello 3.54 UTC, alkoi pilkkuryhmässä AR 13559 voimakas flarepurkaus, joka saavutti maksimin M6.83 kello 4.38 UTC. Tämä sama pilkkuryhmä on aikaisemminkin tuottanut M-luokan purkauksia, joten tämän kertainen purkaus ei tullut yllätyksenä. Voimakkuudeltaan se oli kuitenkin aikaisempia putkauksia voimakkaampi.

Kaaviossa on M6.82-luokan flarepurkausen aikaansaama säteilymäärän kasvu röntgensäteilyn aallonpituudella. Kuva NOOA/SWPC/SpaceWeatherLive.com.

 

Purkauksen jälkipuolella kehittyi S2-luokan aurinkomyrsky (protonipurkaus), joka puolestaan alle 30 minuutissa aiheutti maapallon ionosfääriin voimakkaan ionisaation ja sitä tietä radionliikenteen ongelmia erityisesti Etelämantereella ja Intian valtameren ja Tyynenmeren eteläosissa. Protonivuo Auringosta alkoi kohota kello 5 UTC aikaan ja se saavutti jopa tuhatkertaisen tiheyden 29. päivän aikana 10 MeV energiatasolla GOES-satelliitin mittauksissa. 50 MeV:n energiatasolla vuo kasvoi kymmenkertaiseksi ja 100 MeV tasolla moninkertaiseksi. Näillä korkeimmilla mitatuilla energiatasoilla maksimi saavutettiin heti kohta purkauksen alettua ja ne laantuivat päivän aikana tavanomaisiin lukemiin.

Tällaisissa protonipurkauksissa on kyse siitä, että Auringon magneettikentän ollessa paikallisesti sekasortoisessa tilassa flarepurkauksen jäljeltä, tapahtuu protonien liikenopeuden ja energiatasojen voimakasta kasvua magneettikenttien kiihdyttäessä sähkövarauksellisia hiukkasia. Protonit poistuvat Auringosta lähes valonnopeudella joka suuntaan ja osa niistä saavuttaa maapallon noin 20 – 30 minuutin kuluessa.

Energiset protonit kohottavat ionosfäärin ionisaatiota tuomallaan lisäenergialla, jolloin koko ionosfäärin rakenne muuttuu väliaikaisesti. Radio-aaltoja heijastavat kerrokset muuttuvat tai katoavat lähes kokonaan, jolloin radioliikenne vaikeutuu erityisesti VHF-aallonpituuksilla. Saapuvat energiset protonit voivat aiheuttaa myös satelliiteille ongelmia tai jopa rikkoa niitä. Satelliiteissa käytettävät elektroniset komponentit ovat kyllä kovennettuja kestämään tällaista hiukkasäteilyä ja niiden suojaukset ovat aivan eriluokkaa kuin maanpinnalle tarkoitetun elektroniikan, mutta siitä huolimatta rikkoontumisia tapahtuu.

Hiukkassäteily kasvaa myös troposfäärissä, jonka yläosassa lentävien lentokoneiden henkilökuntaan ja matkustajiin kohdistuu säteilyä. Annokset eivät ole erityisen suuria (vastaavat annokseltaan tavallista röntgenkuvausta) mutta erityisesti lentävälle henkilökunnalle toistuessaan voi tuottaa terveysongelmia ennemmin tai myöhemmin. Lentoyhtiöt yleensä seuraavatkin henkilökuntansa saamaa säteilyannosta ja tietyn rajan jälkeen henkilöt joutuvat lomailemaan ennen kuin voivat jatkaa lentotehtävissä. Matkustajiin kohdistuu tietysti myös sama säteilyannos, mutta kertatapahtumana ongelmia ei ilmaannu.

Maanpinnalle säteilymyrskyn vaikutukset eivät ulotu, ellei satunnaisia sekundäärisiä hiukkaskuuroja oteta huomioon. Hiukkaskuurot syntyvät erittäin energisten protonien törmätessä ilmakehään ja synnyttäessä törmäyksellään sekundaarisia alkeishiukkasia. Silloin tällöin tällaisen kapea-alaisen kuuron osuessa kohdalle, se voi näkyä digitaalisten kameroiden kuvissa ylimääräisenä viiruna.

 

Revontuliennuste 28. – 31.1.2024

Auringon aktivisuus on ollut matalalla tasolla viimeisen vuorokauden ajan. Siellä on havaittu esiintyneen pääosin vain C-luokan flaretoimintaa. Maata kohti ei ole tulossa CME-pilviä. Tilanteen odotetaan jatkuvan lähes muuttumattomana, vain joitakin M-luokan flarepurkauksia odotetaan esiintyvän tällä ennustejaksolla.

Ennuste

Yöt 28./29., 29./30. ja 30./31. muodostuvat hyvin rauhallisiksi. Rauhallisia revontulia voidaan havaita Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa voitaneen satunnaisesti nähdä jonkin verran revontulitoimintaa, varsinkin jos sää on selkeä ja näkyvyys pohjoiseen on hyvä. Silloin Lapissa esiintyvät revontulet voivat näkyä matalalla pohjoishorisontissa.

Revontuliennuste 25. – 28.1.2024

Viime ennusteessa kerrottu magneettinen myrsky jäi todellisuudessa vain tussahdukseksi Kp-indeksin jäädessä jonkin verran myrskyrajan alapuolelle. Tämä osoittaa kuinka vaikeaa tarkkaan ennusteeseen on päästä, muuttujia on aivan liian monta ja ennusteessa käytettävien lähtötietojen mittaaminen niin maanpinnalta kuin satelliiteista on lähes ylivoimaisen vaikeaa. Olen joskus kertonut pyrkiväni ennusteissani 50 % toteutumiseen ja siinä se näyttää olevan pitkällä aikavälillä.

Viime vuorokausien aikana Auringossa on tapahtunut useita pieniä halo-CME(II) purkauksia, jotka eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet maapallon lähiavaruuden avaruussäähän mitenkään merkittävästi. Tuoreimmassa SWPC:n mallinnuksessa yksi tällainen CME (pilkkuryhmästä AR 13561) kohtaisi maapallon magneettikentän 26. päivän aikana. Vielä eilen tämä CME näkyi NASAn vastaavassa mallinnuksessa mutta tätä kirjoittaessani sen on mallista poistettu.

Aikaisemmin kertomani pilkkuryhmä AR 13559 Auringon pohjoisella pallonpuoliskolla (N27 W17) on kiertynyt keskilinjan yli ja siten siinä tapahtuvat purkaukset voivat herkemmin vaikuttaa maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Pilkkuryhmälle ennustetaankin 5 % mahdollisuutta tuottaa X-luokan purkaus ja siinä voi tapahtua muita protoni-ilmiöitä samalla todennäköisyydellä.

Myös pilkkuryhmälle AR 13561 (sijainti S17 W56) ennuste on 5 % todennäköisyys X-luokan flarepurkaukseen ja jopa 10 % todennäköisyys muille protoni-ilmiöille. Valitettavasti CME-purkauksia ei pystytä ennakoimaan, mutta niitä tiedetään tapahtuvan aktiivisten pilkkuryhmien alueilla muita alueita ja rauhallisempia pilkkuryhmiä useammin.

Sijaintitiedossa S tai N kirjan kertoo pallonpuoliskon: etelä tai pohjoinen ja luku leveyspiirin. E tai W kirjain kertoo sen hetkisen itäisen tai läntisen pituuspiirin. Auringon pyöriessä pituuspiiri tietysti muuttuu mutta leveyspiiri pysyttelee yleensä samana. Ilmoitetut luvut ovat pyöristettyjä asteen tarkkuuteen, joten ne sallivat muuttumattomana pilkkuryhmän hitaan vaeltamisen.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että lähiavaruuden avaruussää ja maapallon magneettikenttä pysyttelee jossain määrin aktiivisena, etenkin jos mainituissa pilkkuryhmissä tapahtuu voimakkaita purkauksia.

Ennuste

Yö 25./26. on jonkin verran aktiivinen. Revontulia nähtäneen Lapin ja Pohjois-Suomen alueilla. Aamupuolella yötä on pieni mahdollisuus nähdä rauhallisia revontulia Keski-Suomessa. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 26./27. voi olla edellistä yötä aktiivisempi. Revontulia voidaan nähdä jo iltahämärän aikaan laajalla alueella lähes koko maassa. Magneettisen myrskyn mahdollisuus on olemassa iltayöstä ja vaikka se hieman laantuukin aamupuolella yötä, revontulia voitaneen nähdä Etelä-Suomea myöten aamuhämärään asti. Vain aivan etelärannikolla revontulien mahdollisuus on pieni.

Yö 27./28. on aika pitkälle edellisen kaltainen. Revontulet ovat mahdollisia lähes koko maassa ja ne näkyvät kirkkaimpina tietysti pohjoisessa Lapin ja Pohjois-Suomen alueilla. Etelämpänä revontulet selvästi rauhallisempia, vaikka ennuste kertookin magneettisen myrskyn mahdollisuudesta.

 

 

Revontuliennuste 22. – 25.1.2024

Eilisen ennusteen jälkeen muutos avaruussäässä on sen verran suuri, että ennustetta täytyy tarkentaa.

Tammikuun 20. päivän aamuna halo-CME(III) purkautui kohti maapalloa. NASAn mallinnuksen mukaan pilvi saavuttaa maapallonradan jo tänään alkuillasta ja aiheuttaa voimakkaan magneettisen myrskyn. Mallin uusin versio tätä kirjoittaessani näyttää kuinka laajentuvan pilven reuna osuu maapallon magneettikenttään. Magneettisen myrskyennusteen mukaan Kp-indeksi kohoaisi myrskylukemaan (Kp=5) jo iltapäivällä hämärän alkaessa. Myrskyn voimakkuus kuitenkin on kasvamassa ja voimakkaan myrskyn taso (Kp=6) saavutettaisiin viimeistään illan aikana. Korkeiden leveysasteiden magneettisen myrskyn todennäköisyys on noin 75 % ja keskileveyksilläkin noin 20 %.

NASAn ENLIL-mallinnus kertoo yön 22./23. aikana tapahtuvasta CME-pilven törmäyksestä maapallon magneettikenttään. Mallin tilanne vastaa kello 2 Suomen aikaan vallitsevaa tilannetta. Purppura, punainen ja keltainen väri kertoo suuresta hiukastiheydestä alenevasti. Turkoosi ja vaalean sininen kertoo tiheyden olevan "normaali" ja tumman sininen lähes tyhjiö. Kuva NAS/ENLIL.

 

Ennuste

Yö 22./23. magneettisen myrskyn alkaessa revontulet ovat mahdollisia koko maassa etelärannikkoa myöten. Revontulia voitaneen nähdä myös Suomenlahden eteläpuolella Virossa ja mahdollisesti Latvian leveydellä ja jopa Etelä-Ruotsissa. Revontulia voitaneen havaita koko yön ajan, vaikka hetkittäin onkin jonkin verran rauhallisempia jaksoja.

Yö 23./24. Magneettikentän tila on edellisen yön jäljiltä vielä rauhaton ja magneettisen myrskyn (Kp=5) mahdollisuus on olemassa alkuillasta ja iltayön aikaan. Tällöinkin revontulet ovat mahdollisia koko maassa, mutta ei enää Baltian leveydellä. Yön edetessä magneettikenttä on rauhoittumassa ja puolenyön jälkeen revontulia tuskin nähdään Lappia ja Pohjois-Suomea lukuun ottamatta. Tällainen nopea rauhoittuminen on tyypillistä CME-pilven jälkipuolen tyhjiöstä, jolloin aurinkotuulen hiukkastiheys putoaa lähes nollaan.

Yö 24./25. Nyt oltaneen avaruussäässä jo tavallisessa, hyvin rauhallisessa tilanteessa, jossa revontulia (jos niitä näkyy) ovat hyvin rauhallisia ja niitä nähtäneen lähinnä Pohjois-Lapissa.

 

 

Revontuliennuste 21. – 24.1.2024

Aurinko näyttää jatkavan rauhallista olotilaansa, vaikka siellä on runsaasti pilkkuja. Vain yhdelle pilkkuryhmälle ennustetaan 5 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkaus lähivuorokauden aikana. Tämä pilkkuryhmä on AR 13559 ja se sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla Auringon itäpuoliskolla (N28 E36). Auringon pyöriminen tuo sen ensin keskilinjalle ja sen jälkeen länsipuoliskolle, josta sijainnista mahdollisten CME-pilvien irtoaminen toisi ne maapallon suuntaan. Sopivassa sijainnissa pilkkuryhmä on noin viikon kuluttua.

Eilen (20.1.2024) Auringosta irtosi osittainen halo (III) CME -pilvi kello 9.24 UTC aikaa. Purkauksen kesto oli noin 3 tuntia ja sen leveys noin 190 astetta. Osittaisten halo CME -pilvien luokitus on II > 90°, III > 180° ja IV >270°. Etenkin luokan IV halot, jos ne tulevat kohti maapalloa, vaikuttavat Maan magneettikentän tilaan erittäin voimakkaasti. Kuva CACTus.

 

Irronneen CME:n suunta on sellainen, että se ei tuo maapallon läheisyyteen merkittävää määrää varattuja hiukkasia, joten sillä ei ole vaikutusta maapallon magneettikentän tilaan parin vuorokauden kuluttua. Maapallon radan etäisyyden pilvi saavuttaa 23. päivän aikana planeettamme kiertoliikkeen jälkipuolella.

Ennuste

Yö 21./22. on jokseenkin tavallinen. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja aamupuolella yötä myös Pohjois-Suomessa. Etelämpänä niiden mahdollisuus on pieni tai lähes olematon.

Yö 22./23. Kp-ennusteen mukaan magneettinen myrsky alkaisi jo alkuillasta. Viimeistää kello 23 aikaan revontulia pitäisi näkyä lähes koko maassa lukuun ottamatta etelärannikkoa. Sinnekin revontulien ennustetaan ilmaantuvan viimeistään puolenyön tietämissä. Magneettinen myrsky jatkunee aamuhämärään asti ja se laantunee viimeistään aamupäivän aikana.

Yö 23./24. on jälleen rauhallinen ja revontulia ehkä nähtäneen vain Pohjois-Lapissa. Edellisen yön jäljiltä voi kuitenkin magneettikentässä esiintyä tavallista enemmän häiriöitä, joten sään mahdollistaessa taivasta pitäisi tarkkailla ainakin Pohjois-Suomesta Lappiin alueella.

 

Revontuliennuste 18. – 21.1.2024

Auringossa on runsaasti pilkkuryhmiä ja pilkkuja, mutta ainoastaan yksi ryhmä on beeta–gamma -luokkaa. Beeta–gamma -luokan pilkut ovat jonkin verran aktiivisia, mutta ne ei yleensä tuota kovinkaan voimakkaita flarepurkauksia. Poikkeuksiakin kuitenkin on, joten tähän ryhmään kuuluvat ryhmät on silmällä pidettäviä. Kaiken lisäksi tällaisilla ryhmillä on potentiaalia muuttua aktiivisemmiksi hyvinkin lyhyellä aikataululla, joten suhteellisen voimakkaiden flarepurkausten mahdollisuus on aina otettava huomioon.

Avaruussää näyttäisi jatkuvan hyvin rauhallisena. Tällä hetkellä aurinkotuulen nopeus on keskimääräistä jonkin verran hitaampaa, noin 300 km/s ja tiheys vaihtelee 10 – 20 ppcm³ välillä. Näkyvissä ei ole muutoksiin johtavia tapahtumia, joten avaruussään jo hieman pidempään jatkunut rauhallisuus näyttäisi jatkuvan.

Ennuste

Yöt 18./19. ja 19./20. ovat hyvin rauhallisia. Revontulia voi odottaa näkyvän Pohjois-Lapissa mutta etelämpänä niiden mahdollisuus on hyvin pieni tai olematon.

Yö 20./21. on hieman erilainen aikaisempiin verrattuna. Iltayö on hyvin rauhallinen, mutta vuorokauden vaihteeseen ennustetaan Kp-indeksin kohoavan lukemaan 3. Jos tämä toteutuu, niin silloin himmeitä revontulia voitaneen nähdä ainakin Pohjois-Suomen taivaalla Lapin lisäksi. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on hyvin pieni tai jopa olematon.

 

Revontuliennuste 15. – 18.1.2024

Auringossa tapahtui eilen iltapäivällä halo-CME -purkaus, eli purkauksessa syntynyt plasmapilvi on todennäköisesti matkalla kohti Maata. Toistaiseksi se ei näy kummassakaan ENLIL-mallinnuksessa. Jos se on tulossa, niin arviolta keskiviikon (17.1.) iltana se saavuttaisi maapallon kiertoradan. Tosin pilven nopeusjakauma on hyvin suuri (146 –743 – 1953 km/s), joten sen vaikutukset jakautuvat pitkälle ajalle. Tässä vaiheessa kovin hyvää ennustetta tapahtumalle ei voi tehdä. Alla olevaan ennusteeseen ei ole edes yritetty ottaa huomioon lähestyvän CME:n vaikutusta. Palaan asiaan uuden ennusteen muodossa, jos näyttää siltä, että muutos revontulitilanteeseen on merkittävä tällä ennustejaksolla.

Auringossa on runsaasti pilkkuja mutta ne kaikki näyttävät olevan hyvin käyttäytyviä, eikä voimakkaita flare- tai CME-purkauksia ole odotettavissa.

Ennuste

Yö 15./16. on edelleen hyvin rauhallinen. Revontulien näkyminen on mahdollista Lapissa. Pohjois-Suomessa niiden mahdollisuus on pieni ja etelämpänä niitä tuskin nähdään.

Yö 16./17. on suunnilleen edellisen yön kaltainen, ero ei kuitenkaan ole suuren suuri. Aamuyöstä kuitenkin revontulien mahdollisuus on koholla, joten myös Keski-Suomessa voi olla niitä näkyvillä.

Yö 17./18. on paljolti edellisten kaltainen. Revontulien näkyminen on mahdollista Lapissa mutta muualla ne eivät ole todennäköisiä.