perjantai 29. syyskuuta 2017

Revontuliennuste 29.9.–2.10.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.
Viimeksi kuluneina parina vuorokauden maapallon magneettinen kenttä on myrskynnyt. Kp-indeksi saavutti 28.9. kello 6–12 välillä maksimiarvon 7, joka merkitsi G3-luokan magneettista myrskyä.

Huipun molemmin puolin Kp-indeksi oli korkea 27.9. kello 21ähtien arvossa 6 (G2-luokan myrsky) ja 28.9 kello 12 lähtien arvossa 5 (G1-luokan myrsky). Eilisen päivän aikana indeksin arvo oli lukemassa 4, joka merkitsi magneettista epävakautta, ei kuitenkaan myrskyä. Illan aikana Kp-indeksi arvon kuitenkin vielä kohosi arvoon 5 mutta on yön aikana laskenut voimakkaasta, ollen nyt arvossa 2.

Vaikka maapallolla on vallinnut magneettinen myrsky, Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut matala. Tällä hetkellä Auringossa on kolme aktiivista aluetta pilkkuineen. Aurinkotuuli saavutti maksimiarvon 752 km/s magneettisen myrskyn ollessa maksimissaan. IMF-kentän voimakkuus oli 13 nT ja Bz-komponetti saavutti suurimman eteläsuuntaisen arvonsa -11 nT vuorokauden vaihteessa. Energisiä elektroneja (>2 MeV) on ollut kohtuullisesti 3706 pfu.

Ennuste

Kp-indeksin ennustetaan kohoavan lähimmän vuorokauden aikana maksimiarvoon 5, jonka jälkeen se hieman alenee. Seuraavan yön aikana indeksin maksimiarvo saavuttaneen maksimilukeman 4 ja ennustejakson viimeisenä yönä arvon 3.

Yö 29./30. on ennustejakson aktiivisin. Kp-indeksin kohtoessa arvoon 5 se aiheuttaa G1-luokan magneettisen myrskyn, jolloin revontulia on nähtävissä koko maassa hyvällä todennäköisyydellä. Lapissa revontulet ovat voimakkaasti loimuavia, koronan muodostuminen on mahdollista ja säteiden muodostuminen runsasta.

Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaita ja loimuavia, koronan muodostuminen ei ole pois-suljettu mahdollisuus ja säteiden muodostuminen todennäköistä. keski-Suomessa revontulet ovat selkeitä, useiden loimuavien vöiden muodostuminen mahdollista ja säteiden muodostuminen on runsasta. Etelä-Suomessa revontulet ovat rauhallisia, poimuileva revontulivyö on kirkas ja säteitä esiintyy suurella todennäköisyydellä.

Yö 30.9./1.10. on edellistä rauhallisempi Kp-indeksin saavuttaessa maksimiarvon 4 aamupuolella yötä. Lapissa revontulet ovat kirkkaita ja loimuavia, koronan muodostumiselle on pieni mahdollisuus. Pohjois-Suomessa revontulet muodostavat poimuilevia vöitä ja säteitä muodostuu. Keski-Suomessa revontulet ovat himmeähköjä ja rauhallisia, heikkoa poimuttumista ja säteiden muodostumista voidaan nähdä. Etelä-Suomessa revontulet ovat rauhallisia, himmeä kaari tai vyö.

Yö 1./2. on hyvin rauhallinen. Lapissa revontulet voivat olla selkeitä ja niissä voidaan havaita jonkin verran poimuttumista ja säteiden muodostumista. Pohjois-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja rauhallisia, heikkoa poimuttumista voidaan havaita. Keski-Suomessa nähdään rauhallinen revontulikaari ja Etelä-Suomessa revontulien näkyminen on epätodennäköistä.

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Odotettavissa geomagneettinen myrsky

Kuva © Tampereen Ursa ry.
Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos NOAA ennustaa 65 % mahdollisuutta geomagneettisen myrskyn kehittymiselle vielä tämän vuorokauden aikana ja 80 % todennäköisyyttä huomiselle. Myrskyn voimakkuudeksi ennakoidaan G2-luokkaa ja tämä merkitsee kirkkaita ja voimakkaasti loimuavia revontulia etenkin ensiyönä mutta myös seuraavaksi yöksi koko Suomen alueella.

Avaruussää

Aurinkotuulen hiukkastiheys on pudonnut aamun aikana arvoon 10 p/cm3. Aurinkotuulen nopeus sen sijaan on kohonnut jyrkästi ja on nyt yli 420 km/s. IMF-kentän Bz-komponentin arvo on noin 4 nT ja kentän kokonaisvoimakkuus on noin15 nT. Kp-indeksin arvo on 3,67 ja sen odotetaan nousevan lähimmän vuorokauden kuluessa maksimiarvoon 6.


Tilanne on revontulien kannalta hieman ristiriitainen. Geomagneettisen myrskyn aikana yleensä nähdään kirkkaita revontulia koko maassa! Mutta: energisiä (>2 Mev) elektroneja maapallon lähiavaruudessa on hyvin vähän: elektronivuo on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vain 115 pfu. 

Jos elektronivuon arvo pysyy näissä lukemissa, niin huolimatta voimakkaasta magneettisesta myrskystä revontulet voivat olla hyvin vaatimattomia ja niitä näkyy lähinnä Lapissa. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti, vaikkakin maapallon lähiavaruudessa on aurinkotuulen harventuma ja tässä suhteessa ei ole odotettavissa muutosta vielä pariin vuorokauteen.



tiistai 26. syyskuuta 2017

Revontuliennuste 26.–29.9.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.
Auringon aktiivisuus kuluneen vuorokauden aikana on ollut kohtalaista. C1.87-luokan flare purkautui 5.35 Suomen aikaa tänä aamuna. Auringossa on kolme aktiivista aluetta, joiden koko on hieman kasvussa, C-luokan flarepurkausten mahdollisuutena pidetään 10–15 %. Flarepurkaukset yleensä kasvattavat energisten protonien määrää maapallon magneettikentässä.

Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimissaan 455 km/s nopeuden. IMF-kenttä voimakkuus oli maksimissaan 10 nT ja Bz-komponentin lukema -9 nT. Energisten elektronien määrä on ollut kohtalaisen vähäinen 1050 pfu. Kp-indeksi pysytteli matalissa 1–2 lukemissa.

Ennuste

Kp-indeksi odotetaan pysyttelevän ensimmäisen vuorokauden aikana edelleen hyvin matalissa lukemissa (Kp=1–2). Tilanne kuitenkin muuttuu hyvin nopeasti 27. päivän iltana, jolloin Kp-indeksin odotetaan nousevan arvoon 4–5 ja se saavuttaneen maksimiarvon 6 yön 27./28. aikana. Nopean muutoksen aiheuttaa aurinkotuulen tihentymä, jonka maapallo kohtaa. Tihentymä on kuitenkin hyvin kapea ja sitä seuraa niin ikään kapea harventuma. Syyskuun 29. päivän aikana indeksin lukema pysyttelee arvossa 4–5.

Yö 26./27. on hyvin rauhallinen, vain Lapissa nähtäneen himmeitä ja rauhallisia revontulia.

Yö 27./28. on puolestaan hyvin aktiivinen. Kirkkaita revontulia nähtäneen koko maassa aina Baltiaa myöten. Lapissa revontulet ovat koko taivaan alueella. Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulet ovat loimuavia ja koronan muodostuminen on mahdollista, säteiden muodostuminen on hyvin todennäköistä. Etelä-Suomessa revontulet ovat selkeitä ja säteitä muodostuu hyvin yleisesti. Baltiassa nähdään rauhallinen revontulikaari tai vyö.


Yö 28./29. on selkeästi edellistä yötä rauhallisempi. Lapissa revontulet ovat loimuavia ja koronan muodostuminen on mahdollista. Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaita ja säteiden muodostuminen on hyvin yleistä, koronan muodostumiselle on pieni mahdollisuus. Keski-Suomessa revontulet ovat rauhallisia, poimuttumista ja säteiden muodostuminen on mahdollista. Etelä-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja rauhallisia, lähinnä vyö tai kaari. Säteiden muodostuminen aika ajoin on mahdollista. Baltiassa revontulia tuskin nähtäneen.



maanantai 25. syyskuuta 2017

Selkeä yö toi revontulet Tampereen taivaalle

Sään vihdoin selkiydyttyä myös revontulien näkyminen Tampereen taivaalla tuli mahdolliseksi. Kp-indeksi kipusi arvoon 3, joten kovinkaan kirkkaita revontulet eivät olleet. Ne olivat kuitenkin riittävän kirkkaita tallentuakseen Tampereen Ursan tähtitornilla oleviin sääkameroihin. Tässä kuvasaalista näyte.

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Tässä toisesta kamerasta kuvia



Kamera Hikvision DS-2CD4526FWD-IZ. Kuva © Markku Lintinen.

lauantai 23. syyskuuta 2017

Revontuliennuste 23.–26.9.2017

Selekeällä säällä revontulet voivat näkyä suhteellisen kirkkaina.
Kuva © Tampereen Ursa ry.
Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä ja auringonpilkkuryhmiä on ollut kaksi. Aurinkotuulennopeus on ollut maksimissaan 480 km/s ja hiukkastiheys noin 5 p/cm3. 

Maapallon magneettikenttä on ollut rauhallinen Kp-indeksin pysytellessä lukemissa 1–2. IMF-kentän maksimiarvo oli 6 nT ja pohjois-eteläsuuntaisen kentän eteläsuuntainen maksimiarvo oli -5 nT. Vapaita energisiä elektroneja (> 2 MeV) oli runsaasti 36942 pfu.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen vähäisenä ja M-luokan flaret ovat mahdollisia. Geomagneettisen kentän odotetaan myös pysyttelevän rauhallisena tai korkeintaan hieman häiriintyneenä Kp-indeksi pysytellessä lukemissa 1–4. Suurimmat lukemat saavutettaneen ennustejakson viimeisen vuorokauden aikana.

Yö 23./24. on ennustejakson rauhallisin. Kp-indeksin odotetaan nousevan maksimiarvoon 3 jo vuorokauden vaihduttua. Rauhallisia revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa, vähäistä säteenmuodostumista voitaneen havaita. Keski-Suomessa voitaneen nähdä himmeä ja rauhallinen kaari tai vyö mutta tuskin lainkaan säteiden muodostumista. Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähtäneen.


Yöt 24./25. ja 25.26. ovat ensimmäistä yötä aktiivisempia, tosin viimeinen yö on jonkin verran rauhallisempi kuin toinen yö. Kp-indeksin arvon odotetaan kohoavan maksimiarvoon 4 25.päivän aamuyöllä ja pysyttelevän siinä aamupäivään. Lapissa revontulet ovat eloisia, jopa loimuavia, säteitä muodostuu ja pieni mahdollisuus on myös koronan näkymiselle.  Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaita ja säteitä muodostuu. Keski-Suomessa revontulet ovat rauhallisia, jonkin verran muodostuu säteitä ja Etelä-Suomessa nähdään rauhallinen kaari tai vyö, jossa voi esiintyä hieman poimuttumista ja mahdollisesti himmeiden säteiden muodostumista.

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Revontuliennuste 20.–23.9.2017

Auringon aktiivisuus on ollut erittäin vähäistä viimeisen vuorokauden aikana. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 579 km/s ja energisiä elektroneja (> 2 MeV) on ollut runsaasti 34 879 pfu. Maapallon geomagneettinen kenttä on ollut rauhallisessa tilassa.

Ennuste

Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän arvoissa 1–3 koko ennustejakson ajan.

Yöt 20./21., 21./22. ja 22./23. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Himmeitä ja hyvin rauhallisia revontulia voidaan odottaa näkyvän vain Lapissa. Muualla revontulia tuskin nähtänee.


tiistai 19. syyskuuta 2017

Pitkäaikainen revontuliennuste: 18.9.–14.10.2017

Geomagneettinen ennuste lähiviikoiksi. Kp-indeksin (sininen)
arvo kertoo revontulien mahdollisuudesta. Ap-indeksi kertoo
herkemmin kehityssuunnan. Kuva © Kari A. Kuure,
lähde SWPC.
Kp-indeksin ennustetaan kohoavan yöksi 24./25. arvoon 5. Tämän jälkeen indeksin odotetaan laskevan kunnes 27. päivänä se nousee jälleen arvoon 5. Tässä arvossa se pysyttelee kolme seuraavaa vuorokautta ja laskee hitaasti kunnes 3. lokakuuta se on saavuttanut tavanomaisen lukeman 3.  Tämän jälkeen joudumme odottamaan uutta nousua viikon päivät, sillä vasta 11. lokakuuta indeksin odotetaan nousevan arvoon 5 ja pysyttelevän siinä useita vuorokausia.








Taulukko: Revontulien ulkonäkö eri Kp-indeksin arvoilla leveyspiireittäin

Kp-indeksi
Lappi
Pohjois-Suomi
Keski-Suomi
Etelä-Suomi
2
Himmeitä ja rauhallisia revontuli kaaria ja vöitä
Himmeää revontulivaloa tai harsoa
ei näkyvissä
ei näkyvissä
3
Selkeitä revontulikaaria ja vöitä, poimuttumista ja säteiden muodostumista havaittavissa
Himmeitä ja rauhallisia revontuli kaaria ja vöitä, jonkin verran heikkoa poimuttumista havaittavissa
Himmeää revontulivaloa tai harsoa, himmeitä kaaria ja vöitä
ei näkyvissä
4
Kirkkaita loimuavia revontulia, mahdollisesti koronan muodostuminen
Selkeitä revontulikaaria ja vöitä, poimuttumista ja säteiden muodostumista havaittavissa
Himmeitä ja rauhallisia revontuli kaaria ja vöitä, jonkin verran heikkoa poimuttumista havaittavissa
Himmeää revontulivaloa tai harsoa, himmeitä kaaria ja vöitä
5
Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, korona on näkyvissä
Kirkkaita loimuavia revontulia, mahdollisesti koronan muodostuminen
Selkeitä revontulikaaria ja vöitä, poimuttumista ja säteiden muodostumista havaittavissa
Himmeitä ja rauhallisia revontuli kaaria ja vöitä, jonkin verran heikkoa poimuttumista havaittavissa
6
Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, jotka näkyvät mahdollisesti etelätaivaalla
Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, korona on näkyvissä
Kirkkaita loimuavia revontulia, mahdollisesti koronan muodostuminen
Selkeitä revontulikaaria ja vöitä, poimuttumista ja säteiden muodostumista havaittavissa
7
Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, jotka näkyvät mahdollisesti etelätaivaalla
Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, jotka näkyvät mahdollisesti etelätaivaalla
Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, korona on näkyvissä
Kirkkaita loimuavia revontulia, mahdollisesti koronan muodostuminen
8
Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, jotka näkyvät mahdollisesti etelätaivaalla
Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, jotka näkyvät mahdollisesti etelätaivaalla
Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, jotka näkyvät mahdollisesti etelätaivaalla
Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, korona on näkyvissä
9
Ikimuistoisia revontulia
Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, jotka näkyvät mahdollisesti etelätaivaalla
Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, jotka näkyvät mahdollisesti etelätaivaalla
Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, jotka näkyvät mahdollisesti etelätaivaalla

Yllä olevassa taulukossa ei oteta kantaa revontulien väreihin. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että himmeät revontulet ovat aina vihreitä. Revontulien voimistuessa mukaan tullee muita värejä, punaista ja violettia. Hyvin voimakkaissa revontulissa voidaan havaita muitakin värejä ja värivivahteita, joista osa on hyvin energisissä elektronien ja atomien törmäyksissä syntyviä aallonpituuksia ja osa yhdistelmävärejä ilmakehän eri kerroksissa syntyvästä revontulivalosta.

Silloin tällöin raportoidaan harmaista revontulista. Tällöin kyse on silmän värinäkökynnyksen alapuolella jäävästä revontulien pintakirkkaudesta. Tällöin revontulet näkyvät harmaansävyisinä. Jos näin heikkoja revontulia valokuvataan, kameraan ne tallentuvat normaalivärisinä eli yleensä vihreinä.

Radiovuon ennuste lähiviikoiksi. Radiovuo kertoo Auringon aktiivisuudesta siten, että mitä voimakkaampi radio vuo sitä aktiivisempia Aurinko on. Radiovuo toimii siis samalla tavalla Auringon aktiivisuuden kartoittajana kuin auringonpilkkuluku. Piirros © Kari A. Kuure, lähde SWPC.



sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Revontuliennuste 17.–20.9.2017

Revontulien näkymisen mahdollisuus on korkein
17./18. päivien välisenä yönä.
Kuva © Tampereen Ursa ry.
Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeisen vuorokauden aikana. Tällä hetkellä siellä on yksi auringonpilkkuryhmä. Geomagneettinen aktiivisuus on ollut koholla ja Kp-indeksi kohosi huippuarvoon 6 16. päivän aamuna. 

Aurinkotuulen nopeuden huippuarvo oli 821 km/s eilen iltapäivällä. IMF-kentän voimakkuus oli maksimissaan 8 nT ja eteläsuuntainen komponentti oli suurimmillaan -7 nT. Yli 10 MeV energisiä protoneita oli enimmillään vain 2 pfu ja energisiä elektroneja (Z 2 MeV) oli runsaasti 22 886 pfu.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän ennallaan koko ennustejakson ajan. Geomagneettisessa kentässä odotetaan esiintyvän vähäisiä häiriöitä tai pieni alimyrskyjä ensiyön aikana, mutta kenttä rauhoittuu kahden seuraavan yön ajaksi.

Yöt 17./18. ja 18./19. Kp-indeksin odotetaan kohoavan maksimiarvoon 4. Toteutuessaan ja jos muut revontulien näkymiseen vaikuttavat tekijät ovat otollisia, niin silloin rauhallisia revontulia nähdään Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Lapissa revontulissa voidaan nähdä rauhallista säteiden muodostumista. Pohjois-Suomessa säteet ovat vähälukuisia. Keski-Suomessa rahallisia ja suhteellisen himmeitä revontulia voidaan nähdä aamupuolella yötä. Etelä-Suomessa ja etenkin etelärannikolla revontulien näkyminen on hyvin vähäistä.

Yö 19./20. on ennustejakson rauhallisin. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän arvossa 2–3, joten ainoastaan Lapissa ja Pohjois-Suomessa voidaan nähdä suhteellisen himmeitä revontulivöitä. Ainoastaan Lapissa on pieni mahdollisuus säteiden muodostumiselle.




torstai 14. syyskuuta 2017

Revontuliennuste 14.–17.9.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.
Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeisen vuorokauden aikana. Auringonpilkkuja on ollut vain yksi ryhmä jossa on ollut vain yksi penubrallinen pilkku. Aurinkotuulen nopeus saavutti huippulukeman 656 km/s. IMF-kentän voimakkuus oli maksimissaan 16 nT ja sen eteläsuuntainen komponentti Bz= -12 nT. Energisten (> 10 MeV) protonivuon arvo oli maksimissaan 138 pfu ja energisten (>2 MeV) elektronien määrä oli 2410 pfu. Kp-indeksi on pysytellyt matalissa 1–4 lukemissa.

Ennuste

Maapallon magneettikentässä odotetaan esiintyvän rauhattomuutta ja pieni magneettisia alimyrskyjä, Kp-indeksin odotetaan nouseva tänään maksimissaan arvoon 5.  Huomenna ja ylihuomenna indeksin lukemien odotetaan pysyttelevän arvossa 3–4.

Yö 14./15. voi olla revontuliyö koko maassa. Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat loimuavia ja säteiden muodostuminen on runsasta. Keski- ja Etelä-Suomessa revontuli toiminta on rauhallista, himmeitä kaaren ja vyön muodostumista, säteiden muodostuminen on vähäistä ja kirkkaimmat revontulet näkyvät aamupuolella yötä.


Yöt 15./16. ja 16./17. ovat rauhallisia. Revontuli näkynee Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Siellä revontulet ovat suhteellisen rauhallisia, joskin säteiden muodostuminen voi olla ajoittain runsasta. Pohjois- Ja Keski-Suomessa revontulet ovat himmeitä kaaria ja vöitä, säteiden muodostuminen on mahdollista mutta ei kovinkaan runsasta. Etelä-Suomessa revontulien näkyminen on vähäistä tai sitä ei tapahdu lainkaan. Suurin todennäköisyys revontulien näkymiselle on 15. päivän ensimmäisinä tunteina.


tiistai 12. syyskuuta 2017

Pitkäaikainen revontuliennuste: 11.9–7.10.2017

Kp- ja Ap-indeksien ennuste lähiviikoiksi. Kuva © Kari A. Kuure.
Lähivuorokausina Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 6 ja 5. Ap-indeksi noudattelee samaa linjaa ja sen odotetaan kohoavan syyskuun 13 päivän aikana suhteellisen korkeaan indeksiarvoon 40. Sitä seuraavina vuorokausina lukema putoaa ja 17 päivän aikana saavutetaan tavanomainen rauhallinen taso. Myös Kp-indeksin lukema asettuu rauhalliseen lukemaan 3.

Syyskuun 17 päivän jälkeen seuraa pitkähkö rauhallinen jakso: molemmat indeksit pysyttelevät matalalla kunnes 27 päivän tienoilla ne kohoavat voimakkaasti. Kohoaminen on seurausta aktiivisen alueen AR12673 tulemisesta näkyviin Auringon itähorisontista. Uuden näkymisjakson myötä alue saa uuden tunnuksen. Alueen odotetaan vaikuttavan maapallon lähiavaruuden säähän aina lokakuun alkupuolelle asti: kuinka pitkään se on kuitenkin arvoitus!

Ennuste

Syyspäiväntasaus lähenee ja samalla tilastollisten revontulien määrä tulee saavuttamaan korkeita lukemia. Revontulien näkyminen on runsainta juuri tasauspäivien aikoihin (keväällä ja syksyllä) plus miinus kuukauden verran. Näin ollen pienetkin indeksien lukemat voivat olla osoituksena tulevista revontulista.

Revontulia voidaan nähdä koko maassa ja Baltiassa syyskuun 13–16 päivinä. Kp- ja Ap-indeksi ovat sellaisissa lukemissa, että revontulet voivat olla voimakkaita, loimuavia ja revontulikruunuja voidaan nähdä Etelä-Suomea myöten. Kaikki kuitenkin riippuu IMF-kentän suunnasta, jos se on etelään ja energisiä elektroneja on runsaasti, ennuste toteutuu. Jos IMF-kenttä osoittaa pohjoiseen ja energiset elektronit puuttuvat, rauhallisia revontulia nähdään vain Lapissa ja Pohjois-Suomessa.

Toinen voimakkaiden revontulien kausi koetaan syys-lokakuun vaihteessa (jälleen kerrotuin edellytyksin). Kp-ja Ap-indeksi kohoavat lukemiin, jossa revontulien näkyminen on mahdollista Baltiaa myöten.

Radiovuon ennuste lähiviikoiksi. Kuva © Kari A. Kuure.
Nyt ensikertaa mukana oleva radiovuon ennuste kertoo myös Auringon aktiivisuudesta syys-lokakuun vaihteessa. Kohonnut radiovuo merkitsee yleensä aktiivisesta flare-toiminnasta Auringossa.

Flarepurkausten lisäksi samanaikaisesti yleensä esiintyy CME-purkauksia, jotka sinkoavat planeettojen väliseen avaruuteen plasmaa. Plasma koostuu vety- ja heliumytimistä sekä energisistä elektroneista. Näin ollen jos ja kun CME-purkauksia syntyy, maapallon lähiavaruuteen joutuu runsaasta plasmaa ja se puolestaan aiheuttaa magneettista rauhattomuutta ja magneettisia myrskyjä, jotka näkyvät revontulina.



maanantai 11. syyskuuta 2017

Revontuliennuste 11.–14.9.2017

X8.28 flare näkyi läntisen horisontin yli 10.9.2017
kello 19 jälkeen Kuva NASA/SDO.
Auringon toiminta on ollut viimevuorokausina hyvin aktiivista. Voimakas (X8.28) flare purkautui kello 19.02 Suomen aikaa ilmeisesti jo Auringon näkyvältä puolelta näkymättömiin kiertyneellä AR12673 alueella. Flare kuitenkin nousi niin korkealle, että se näkyi Auringon länsihorisontin yli.

Aurinkotuulen nopeus saavutti 560 km/s nopeuden. IMF-kenttän voimakkuus oli 6 nT ja maksimi eteläsuuntainen Bz-komponetti saavutti arvon -4 nT kello 23.20 Suomen aikaa. Yli 100 MeV protonivuon tiheys oli maksimissaan 54 pfu kello 24 Suomen aikaa. Energisten elektronien vuo kohosi maksimissaan lukemaan 7875 pfu.

Ennuste

Auringon pohjoisnavalta ulottuu keskileveyksille korona-aukko, jonka vaikutukset eivät ole kovinkaan voimakkaita maapallon lähiavaruudessa. Jos aukko laajenee, vaikutuksetkin tulevat olemaan voimakkaampia.

Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lähivuorokausien ajan suhteellisen matalalla tasolla. Selvää nousu kuitenkin odotetaan tapahtuvaksi 13.9 vuorokauden aikana, jolloin Kp-indeksin arvo kohoaa lukemaan 5 aluksi aamupuolella vuorokautta ja myöhemmin illalla. Jos näin käy, G1 luokan magneettinen myrsky voi kehittyä. AR12673 alueella voi edelleenkin esiintyä voimakkaita flarepurkauksia, jotka voivat aiheuttaa osittain Maahan osuvan protonivuon kasvun. Suurin mahdollisuus energisten protonien aiheuttamille häiriöille ionosfäärissä on ennusteen kahtena ensimmäisenä vuorokautena.

Yö 11./12. on ennustejakson rauhallisin. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemassa 2 ja tämä tarkoittaa sitä, että rauhallisia revontulia on mahdollista nähdä vain Lapissa. Muualla maassa revontulia tuskin nähtäneen. Aurinkotuulen hiukkastiheys tulee putoamaan yön aikana noin viidenteen osaan aikaisemmasta ja samalla tuulen nopeus kasvaa lukemaan 500 km/s. Jos muutos on jyrkkä ja se ajoittuu yöaikaan, aktiivisia revontulia voidaan nähdä lyhytaikaisesti ainakin Lapissa ja Pohjois-Suomessa.

Yö 12./13. Kp-indeksin arvon odotetaan kohoavan lukemaan 4. Tällöin revontulia on mahdollista nähdä Keski-Suomea myöten. Lapissa ne ovat kirkkaita ja voimakasta säteen muodostumista esiintyy. Pohjos- Ja Keski-Suomessa revontulet ovat rauhallisia ja vain satunnaista säteiden muodostumista voidaan nähdä.

Yö 13./14. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 5, jolloin revontulia voitaneen nähdä koko maassa. Lapissa revontulet ovat loimuavia ja voimakasta poimuttumista ja säteen muodostumista havaitaan. Keski-Suomessa voidaan nähdä säännöllistä säteiden muodostumista. Etelärannikolla revontulet ovat rauhallisia kaaria ja vain satunnaista säteiden muodostumista voidaan nähdä.





sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Voimakas magneettinen myrsky laantui

Auringon pinnalla oli kaksi isokokoista aktiivista aluetta,
jotka saivat aikaan ennästysvoimakkaan magneettisen
myrskyn maapallolla.
Kaikki kuvat  SDO, SOHO (NASA) ja [AIA, EVE, ja HMI].

Maapallon magneettikenttä on rauhoittunut lähes viikon kestäneen myrskyämisen jälkeen.  Myrskyisyyteen johtanut kehitys Auringossa alkoi jo elokuun 29 päivänä, jolloin aktiiviset alueet AR12673 ja AR12674 kiertyivät Auringon näkyvälle puolelle. Ensin mainitussa alueessa oli vain yksi pieni pilkku (magneettiselta tyypiltään a (alfa[1]) ja kooltaan 70 ppm[2]) ja jälkimmäisessä pari suurempaa pilkkua, tyypiltään b (beeta) ja kokoa 260 ppm.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikutti Auringon pohjoisnavalta ekvaattorille ulottuva korona-aukko. Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan huikeat 1100 km/s tai jopa hieman enemmän. Kuitenkin kello 16.40 UT aikaan sen nopeus romahti noin 350 km/s. Samaan aikaan aurinkotuulen tiheys kasvoi liki 40 hiukkaseen per cm3 kun sitä enne se oli ollut 5 ppcm3

Aurinkotuulen hidastumisen myötä IMF-kentän voimakkuus kasvoi  noin 14 nT kun aikaisemmin se oli ollut noin 6 nT. IMF:n pohjois-etelä-suuntainen komponentti (Bz) saavutti arvon Bt=-10 nT noin kaksi tuntia myöhemmin mutta se vaihtui nopeasti lähes samansuuruiseksi mutta vastakkaiseksi kentäksi. Bz-komponentin voimkkuus laski vielä saman (UT)vuorokauden aikana nollaan.

Elokuun 30 päivänä alue AR12673 oli kooltaan 70 ppm ja tyypiltään alfa. Alueen AR12674 koko oli 260 ppm ja tyypiltään se oli beeta. Alueella havaittiin c1.3, C5.2 ja C1.3 -luokan flarepurkaukset. Tässä vaiheessa alueen aktiivisuus oli jo merkittävä ja lisää flarepurkauksia oli jo odotettavissa.

Aurinkotuulen nopeus pysytteli  noin 370 km/s lähes koko vuorokauden, hiukkastiheyden ollessa noin 6 ppcm3. IMF kentän voimakkuus oli noin 3,5 nT ja Bz-komonentti poikkoili nollan molemmin puolin, maksimi ollessa Bz=-4 nT.

Auringonpilkkuryhmä 2673.
Elokuun 31 päivänä aktiivisen alueen AR12674 koko oli kasvanut 490 ppm (kasvua edellisestä päivästä 230 ppm ja nyt jo paljain silmin näkyvissä[3] tarkkasilmäisimmille) mutta sen magneettinen rakenne oli edelleen beetta-tyyppiä. AR12673 oli pysynyt kooltaan ja tyypiltään edellispäivän kaltaisena.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikutti Auringon pohjoisnavalta ekvaattorille ulottuva korona-aukko. Magneettikentässä kehittyi ensimmäinen alimyrsky, Kp-indeksi saavutti maksimiarvon 5 1/3. Kestoa myrskyllä oli noin 9 tuntia, ja rauhattomuutta kesti illan iltayöhön asti.

Aurinkotuulen nopeus kasvoi aamupäivän (UT-aikaa) aikana noin 600 km/s. hiukkastiheys pysytteli  noin 15 ppcm3 mutta aamulla koettiin lyhytkestoinen nousu, jolloin hiukkastiheys saavutti hetkellisesti 125 ppcm3 arvon. Samaan aikaan IMF-kentän voimakkuus kasvoi yhtä lyhytaikaisesti noin 32 nT ja Bz-komponentti poukkoili villisti pohjoisen ja eteläsuunnan välillä maksimiarvon ollessa kummassakin suunnassa noin 20 nT.

Auringonpilkkuryhmä 2673 magneettinen rakenne.
Syyskuun 1 päivänä AR12773 oli kasvanut vain 10 ppm ja oli kooltaan nyt 80 ppm. Sen magneettinen tyyppi oli pysynyt muuttumattomana ja oli alfa-tyyppiä. Alue AR12674 oli kuitenkin edelleen hurjassa kasvussa, koko oli kertynyt edellisestä päivästä 280 ppm ja nyt sitä oli 770 ppm. Koko oli jo niin suuri, että se oli helposti nähtävissä paljain silmin. Magneettinen tyyppi oli edelleen beeta ja alueella havaittiin C2.0 ja C1.4-luokan flarepurkaukset.

Aurinkotuulen nopeus kiihtyi edellisen vuorokauden arvosta, saavuttaen  noin 660 km/s keskinopeuden. Aurinkotuulen hiukkasmäärässä koettiin voimakasta vaihtelua maksimin ollessa noin 20 ppcm3. Lopulta se asettui noin 10 ppcm3. IMF-kentän voimakkuus oli noin 8 nT ja Bz-komponentti jälleen poukkoili etelän ja pohjoisen välillä, maksimi etelänsuuntainen arvo oli Bz=-7,5 nT.

Syyskuun 2 päivänä AR12763 oli muuttumaton kooltaan ja tyypiltään, ainoa muutos oli seitsemän hyvin pienen penumbrattoman pilkun ilmaantuminen pääpilkun eteläpuolelle. Alueen AR12774 koko pysytteli edellispäivän 770 ppm:ssä mutta ryhmä sai viisi uutta pilkkua ja sen tyyppi muuttui beeta–gammaksi. Alueella havaittiin c1.1 ja c1.0-luokan flarepurkaukset.

Aurinkotuulen nopeus asettui noin 600 km/s vauhtiin, joskin siinä oli havaittavissa nopeuden vähentymistä.  Hiukkastiheys oli vuorokauden alkupuolella noin 15 ppcm3 mutta se putosi yllättäen noin 5 ppcm3loppuvuorokauden ajaksi. IMF-kenttä oli rauhoittumaan päin ja sen voimakkuus lasku aamun 8 nT noin 3 nT. BX-komponentti päätyi pukkoilemaan nollan molemmin puolin noin 3 nT voimakuudella.

Auringonpilkkuryhmä 2674.
Syyskuun 3 päivänä alue AR12673 oli hieman pienentynyt (-20 ppm) ja oli kooltaan 60 ppm. Alueen kompleksisuus oli jonkin verran lisääntynyt ja nyt se luokiteltiin beeta-tyypiksi.  Alueella havaittiin C1.1-luokan flarepurkaus. Alue AR12674 puolestaan oli hieman kasvanut, koko nyt sillä oli 810 ppm. Sen magneettinen tyyppi oli säilynyt edellisen päivän kaltaisen ja oli siis beeta–gamma-tyyppiä. Voimakkaita flarepurklauksia ei havaittu.

Aurinkotuulen nopeus laski edelleen ja saavutti noin arvon 500 km/s. Hiukkastiheys kohosi lukemaan 15 ppcm3. IMF-kentän voimakkuusa oli noin 4 nT ja Bz-komponentin vaihtelu oli aikaisempaa rauhallisempaa. Ennen vuorokauden päättymistä se päätyi lukemaan Bz=-4 nT.

Syyskuun 4 päivänä alue AR12673 oli kasvanut merkittävästi. Nyt sen koko oli 130 ppm ja kompleksisuus oli tyyppiä beeta-gamma-delta. Tässä vaiheessa alueen aktiivisuus kasvoi merkittävästi ja vuorokauden aikana havaittiin neljätoista voimakasta flarepurkausta, joukossa seitsemän M-luokan purkausta. Voimakkain flare oli M5.5.  Alueen AR12674 koko kasvoi 930 ppm:aan mutta sen magneettinen rakenne hieman yksinkertaistui beetaksi. Alueella havaittiin vain yksi C1.1-luokan flare.

Auringonpilkkuryhmän 2674 magneettiken rakenne.
Aurinkotuulen nopeus oli maltilliset 500 km/s mutta siinä oli havaittavissa vähäistä kasvua. Hiukkastiheys oli noin 15 ppcm3mutta vuorokauden loppupuolella vaihtelua oli hieman enemmän: maksimiarvo oli 25 ppcm3ja minimi noin 12 ppcm3. Aurinkotuulen tiheyden vaihtelun aikana myös IMF-kentässä oli havaittavissa vaihtelua, maksimi oli noin 8 nT ja minimi noin 3 nT. Bz-komponentti heilahteli voimakkaasti pohjoisen ja etelän välillä maksimin ollessa noin Bz= 8,5 nT ja noin Bz=-7 nT.

Syyskuun 5 päivänä alue AR12673 oli kasvanut voimakkaasti ja se saavutti 680 ppm koon. Näin ollen se oli paljain silmin nähtävissä. Alueen kompleksisuus säilyi beeta-gamma-deltassa ja siinä havaittiin kaksitoista voimakasta flarea. Viisi flare oli M-luokkaa ja voimakkain M4.2 Alue AR12674 piennei hiukan mutta sen koko oli 740 ppm ja näkyi paljain silmin. Magneettinen rakenne oli edelleen beeta ja voimakkaita flarepurkauksia ei havaittu.

Aurinkotuulen nopeus laski liki 600 km/s arvoon noin 470 km/s. Hiukkastiheydessä oli vaihtelua ja vuorokausi päättyi arvoon noin 12 ppcm3. IMF-kenttä oli rauhallinen noin 4 nT voimakkuudella ja Bz-komponetti vaihteli nollan molemmin puolin. Vuorokauden päättyessä kentän suunta kääntyi pohjoiseen ja voimakkuus oli noin 2 nT.

X9.9-luokan flarepurkaus 6.9.2017.
Syyskuun 6 päivänä alue AR12673 oli edelleen kasvanut. Nyt sen koko oli 880 ppm ja magneettinen tyyppi oli edelleen beeta-gamma-delta. Kaikkiaan seitsemän voimakasta falre havaittiin, niiden joukossa kaksi X-luokan flarea, joiden voimakkuudet olivat X2.2 ja X9.3 (katso http://tu-revontulet.blogspot.nl/2017/09/voimakas-flarepurkaus.html). Alue AR12674 pysytteli rauhallisena ja sen koko oli hieman pienentynyt ollen nyt 680 ppm. Flarepurkauksia ei havaittu.

Aurinkotuulen nopeus oli lähes koko vuorokauden noin 450 km/s tuntumassa mutta aivan vuorokauden viimetunteina tuulennopeus kasvoi arvoon 570 km/s. Hiukkastiheys oli noin 7 ppcmmutta siinä oli lyhytaikaisia vaihteluita. Vuorokauden loppupuolella hiukkastiheys nousi noin 15 ppcm3. IMF-kentän arvo oli noin 3 nT tuntumassa mutta ennen vuorokauden vaihtumista kentän arvo nousi noin 15 nT. Bz-komponentissa oli havaittavissa sama kehitys, päivällä lukema oli lähellä nollaa hyvin rauhallisesti mutta illan viimeisien tuntien aikana se kohosi arvoon 14 nT ja suunta pohjoiseen.

Syyskuun 7 päivänä molemmat isot pilkkuryhmä olivat kiertyneet lähelle Auringon länsireunaa mutta olivat edelleen hyvin kookkaita. Alue AR12673 oli kerännyt kokoa ollen nyt 960 ppm. Kompleksisuu oli edelleen beeta-gamma-delta ja alue oli hyvin aktiivinen. Kaikkiaan kaksitoista voimakasta flare esiintyi joista voimakkain oli X1.3-luokkaa. Alue AR12674 oli muuttumaton, koko 680 ppm ja tyyppi beeta.

Aurinkotuulen vauhti  näytti hidastuvan vuorokauden aikana mutta illan tulle se kohosi arvoon  700 km/s.  Hiukkastiheys putosi noin 20 ppcmarvoon 8 ppcm3. IMF-kenttä oli arvossa 10 nT mutta illan tullen se kohosi voimakkaaseen noin 30 nT arvoon. Bz-komponetti pysytteli nolla tuntumassa kunnes illalla se painui kohti etelää ja saavutti maksimiarvon 32 nT. Näin voimakas eteläsuuntainen kenttä yhdistettynä aurinkotuulen kohtalaisen suureen arvoon merkitsi voimakkaita revontulia 8. päivän aamuyöstä Suomen aikaa. Ursan Taivaanvahdin mukaan näitä onnistuttiin joillakin Suomen paikkakunnilla havaitsemaan.

Syyskuun 8 päivänä alue AR12673 oli ennätys aktiivinen vaikka flarepurkaukset eivät enää X-luokaan yltäneetkään. Flareja havaittiin kaikkiaan kuusitoista ja voimakkain oli M8.1-luokkaa. Koko alueella oli 1000 ppm mutta sen näkymistä paljain silmin vaikeutti viisto havaintokulma Auringon kiekon länsireunalla. Magneettinen tyyppi oli edelleen beeta-gamma-delta. Alueen AR12674 pieneni ja se oli nyt 600 ppm. Myös tämä alue oli jo niin lännessä, että paljain silmin näkyminen oli mahdollista vain kaikkein tarkimman näkökyvyn omaaville havaitsijoille. Alueella ei esiintynyt flarepurkauksia.

Aurinkotuulen nopeus pysytteli hyvin korkeassa noin 750 km/s arvossa. Koettiinpa erittäin lyhytaikainen aurinkotuulen puuska jonka nopeudeksi mitattiin noin 1100 km/s. Aurinkotuulen hiukkastiheys oli noin 5 ppcm. IMF-kenttä oli avuorokauden alussa korkea noin 27 nT mutta se heikkeni vuorokauden edistymisen myötä, vuorokauden päättyessä se oli tasainen noin 6 nT voimakkuinen. Bz-komponentti oli lähes koko vuorokauden ajan suunaltaan etelään, tosin lyhyitä pohjoisen sunntaisia piikkejä havaittiin. Vuorokauden päättyessä Bz-komponetti oli lähellä nollaa.

Syyskuun 9 päivänä alue AR12673 oli kiertynyt Auringon länsireunan taakse, vain aivan pieni kaistale alueesta oli vielä näkyvissä. Kokoa alueella oli ennätykselliset 1010 ppm. Alue jatkoi aktiivista toimintaansa ja siellä havaittiin yksitoista flarea, voimakkain oli M3.7. Alue AR12674 yllättäen kääntyi kasvuun. Nyt sen koko oli 650 ppm mutta sen magneettinen tyyppi pysytteli beetana ja flarepurkauksia ei havaittu.

Aurinkotuulen nopeus oli noin 600 km/s mutta se nous vielä ennen vuorokauden päättymistä lukemiin noin 700 km/s. Aurinkotuulen hiukkastiheys oli noin 6 ppcm. IMF-kentän voimakkuus oli noin 5 nT ja Bz-komponentti vaihteli pohjoisen ja etelän välillä. Bz.komponentin maksimiarvo oli Bz=5 nT.

Syyskuun 10 päivä. Alue AR12673 on poistunut näkyvistä mutta sen uskotaan pysyttelevän edelleen hyvin aktiivisena. Voimakkaiden flarepurkausten todennäköisyydet ovat korkeat: C 99 %, ; 80 % ja X 50 %. Kokoa alueella on sen verran runsaasti, että se todennäköisesti ilmaantuu näkyville itäreunan takaa parin viikon kuluttua. Alue AR12674 on edelleen Auringon länsireunalla. Alueen koko pienenee ollen nyt 560 ppm ja voimakkaiden flarepurkausten todennäköisyyksinä pidetään c 30 % M 5 % ja X 1 %. Alueen koko tässä vaiheessa on sen verran pieni, että jos uutta kasvua ei ilmaannu, niin se ehtii poistua Auringon pinnalta ennen kuin se ehtii kiertyä uudelleen näkyviin hieman yli kahden viikon kuluttua.



Huomautukset

[1] Auringonpilkkujen ja aktiivisten alueiden magneettiset tyypit ovat:
a (alfa) on yksinapainen
b (beeta) kaksinapaiset erilliset pilkut
g (gamma) kompleksinen alue, jossa on positiivisia (S) ja negatiivisia(N) napoja satunnaisesti siten, että ryhmää ei voi luokitella kaksinapaiseksi
bg kaksinapainen pilkkuryhmä mutta sen kompleksisuus on sellainen, että suoria vuoviivoja navasta toiseen ei voi piirtää
d (delta) umbrassa vastakkainen napaisuus kuin penubran alueella
bd ryhmä, jonka napaisuus on beeta-tyyppiä mutta siinä on yksi tai useampia delta-tyypin pilkkuja
bgd ryhmä, joka on rakenteeltaan beeta–gamma-tyyppiä mutta siinä on yksi tai useampi delta-tyypin pilkku
gd ryhmä jolla on gamma-tyypin rakenne mutta siinä on yksi tai useampi delta-tyypin pilkku.

Yli puolet havaituista auringonpilkuista tai ryhmistä ovat tyypiltään joko alfa tai beeta tyyppiä. Kuitenkin suurikokoisimmat ryhmät ovat yleensä kompleksisia. Suurikokoiset kompleksiset pilkkuryhmät ovat yleensä aktiivisia ja suurin osa Auringossa tapahtuvista flare-purkauksista tapahtuu juuri näissä ryhmissä.

[2] Pilkkujen ja pilkkuryhmine koko ilmoitetaan Auringon näkyvän kiekon miljoonasosina (ppm).


[3] Paljain silmin näkymisen raja vaihtelee voimakkaasti havaitsijan näkökyvyn mukaan. Tarkkasilmäisimmät voivat nähdä voimakaskontrastisen pilkun tai pilkkuryhmän Auringon kiekon keskivaiheilla silloin, kun pilkkuryhmän koko on noin 400 ppm. Tavallisen näkökyvyn omaava henkilö voi nähdä pilkun, kun kokoa on noin 700 ppm (kirjallisuuden mukaan). 

Pilkun erottumiseen vaikuttaa myös säätilanne, erityisesti ohuet yläpilvet, joita ei edes pane merkille, ilmamassan kosteus ja hajavalo. Paljain silmin pilkkuja havaitessa pitäisikin käyttää esimerkiksi sopivasta pahvilaatikosta tehtyä katselulaitetta, joka estää hajavalon pääsyn silmiin, himmentää silmiin pääsevää valoa (pupillit laajenevat ja erotuskyky kasvaa) ja estää samalla sokaistumasta vahingossa kirkkaasta auringonvalosta. Itse olen saanut tällaisesta katselulaitteesta hyviä kokemuksia.


torstai 7. syyskuuta 2017

Voimakas flarepurkaus


NASAn SDO-satelliitin ottama kuva voimakkaasta
flaresta. Kuva NASA/SDO.
Eilen koettiin harvinainen tapahtuma nyt jo päättymistään lähestyvän auringonpilkkujakson 24 aikana. Kello 15.02 maksiminsa saanut flarepurkaus saavutti voimakkuuden X9,33. Historiassa täytyy mennä taaksepäin aina toukokuun 5 päivään vuonna 2015, ennen kuin kohdataan edellinen X-luokan flare (voimakkuus X2,7). Vieläkin kauempaa historiasta täytyy etsiä eilisen purkauksen ylittävä flare. Sellainen löytyy syyskuun 7 päivältä vuonna 2005, jolloin tapahtunut flare oli voimakkuudeltaan X17,0.

Eilinen purkaus johti myös voimakkaan CME-pilven syntyyn, ja sen etenemissuunta on kohti maapalloa. Pääosa pilvestä ohittaa maapalon eteläsuunnassa, mutta osa pilvestä kohtaa maapallon magneettikentän alle kahden vuorokauden kuluessa.

Ennen isoa purkausta eilen koettiin toinenkin flare. Kello 12.10 Suomen aikaa Auringossa purkautui flare jonka voimakkuudeksi määriteltiin X2,2. Tämä purkaus ei kuitenkaan aiheuttanut CME-pilven syntymistä.

Aktiivinen alue 2673 on edelleen hyvin sijoittunut Auringon pinnalle siinä mielessä, että jos siellä tapahtuu voimakkaita flarepurkauksia, kuten on hyvin mahdollista, purkausten vaikutus on lähes välitön maapallon magneettikentässä. Jos purkauksia tapahtuu, mahdollisten CME-pilvien törmäys maapallon magneettikenttään on myös mahdollista ja sitä tietä myös voimakkaat magneettiset myrskyt (G2) ovat jopa todennäköisiä.


Aikaisempi ja hieman heikompi flare sai aikaan kuvassa näkyvän
kohinan. Kohina johtuu lähes valonnopeuteen kiihtyneiden
protonien törmäämisestä kameran sensoreihin. Kuva NASA/SDO.