 |
| Revontulien lisäksi Tampereen Ursan sääkamera tallensi kirkkaita hohtavia yöpilviä. Yöpilviokausia alkaa olla tältä vuodelta lopuillaan ja niitä voitaneen nähdä enää muutamana yönä. Kuva © Tampereen Ursa ry. |
Syyskauden ensimmäiset revontulet yllättivät 15./16.8.
välisenä yönä, sillä Auringossa ei ollut tapahtunut mitään sellaista, mistä
olisi voinut päätellä revontulien esiintymisen. WSA-ENLIL-ennuste tosin kertoi maapallon
joutuvan heikohkoon korona-aukkoon ja aurinkotuulen nopeuden jäävän noin 400
km/s nopeuteen. Tällä nopeudella kummoisia revontulia ei yleensä nähdä.
Todellisuudessa aurinkotuulen nopeus kohosi noin 500–600
km/s nopeuden välille, korona-aukko oli ennakoitua laajempi ja IMF
(planeettojen välisen avaruuden magneettikenttä) kääntyi arvoon -11 nT , eli Bz
osoitti etelään suhteellisen voimakkaasti. Olosuhteet olivat siis hyvät
revontulien esiintymiselle ja näin myös tapahtui. Tampereellakin nähtiin
revontulia koko yön ajan ja kaikkein kirkkaimmin aamuyöntunteina noin kello 02 jälkeen.
 |
| Tampereen ursa tulipallokameran kuva yön revontulista ja hohtavista yöpilvistä. Mustavalkoisesta kuvasta on hieman vaikea päätellä näiden kahden ilmiön rajaa. Kuva © Tampereen Ursa ry. |
Samainen WSA-ENLIL-ennuste kertoo revontulien mahdollisuuden
parantuvan seuraavan kerran 17./18.8. välisenä yönä. Tällöin plasman tiheys saa
paikallisen huippuarvonsa ja se voimakkuutta lisää pienehkö CME-pilvi, joka
hipaisee maapallon magneettikenttää yön aikana. Ennuste arvio aurinkotuulen
nopeudeksi noin 400 km/s mutta magneettikentän Bz-komponentin
suuntaa ja voimakkuutta ennuste ei anna. Jos magneettikentän suunta asettuu
kohti etelää edes kohtalaisella voimakkuudella, revontulien esiintyminen ensi
yönä on mahdollista.
