Pitkäaikainen revontuliennuste 26.2.–24.3.2018

Revontulia voi esiintyä koko maassa 17.–19.3. päivien välisinä öinä. Muulloin vain Lapissa revontulet ovat mahdollisia.

Auringon aktiivisuudesta

Kp- ja Ap-indeksit kertovat mahdollisista revontulista
maaliskuun puolivälin jälkeisinä öinä.
Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon aktiivisuus on vähäistä. Tämä johtuu siitä, että aktiivisuusminimi lähestyy ja se saavutetaan suunnilleen ensivuonna tähän aikaan. Tästä seuraa, että Auringossa esiintyvät flarepurkaukset ovat pieniä ja niitä sattuu harvoin. Lähestyvä aktiivisuusminimi näkyy myös auringonpilkkujen puutteena, pilkuttomia vuorokausia on aina vain enemmän.

Aktiivisuusminimin aikana revontulia nähdään harvemmin kuin muulloin. Revontulien syntymiseen tarvittavia elektroneja ja niitä kiihdyttäviä magneettikenttiä lähiavaruudessa on aina vain vähempi. Näin ollen kirkkaat loimuavat revontulet ovat hyvin harvinaisia muutamana seuraavana vuonna. Ainoa ilmiö, joka voi synnyttää revontulia, on korona aukot. Niissä avoin magneettikenttä suuntautuu poispäin Auringosta ja kiertyy spiraaliksi Auringon pyörimisen vaikutuksesta.

Korona aukon reunan läheisyydessä aurinkotuulten hiukkasten nopeus muuttuu hyvin nopeasti. Aukossa hiukkasnopeus on yleensä merkittävästi suurempi kuin aurinkotuulessa keskimäärin. Rajapintaa syntyy CIR-ilmiöksi sanottu ilmiö, joka vahvistaa magneettikenttää ja samalla myös kiihdyttää energisiä elektroneja entistä suurempiin nopeuksiin. Maapallon kohdatessa tällaisen korona aukon reunan, CIR-ilmiön vaikutuksesta voidaan nähdä kirkkaita revontulia keskellä aktiivisuus minimiä.

Radiovuoennuste kertoo hyvin rauhallisesta Auringosta
ennustejakson aikana. Kuva © Kari A. Kuure.

Korona aukot ovat pitkäikäisiä ilmiöitä Auringossa. Yksi yksittäinen aukko voi kestoltaan olla jopa 6 kk. Toki se sinä aikana muuttuu ja kehittyy mutta samalla se tulee toistuvasti maapallon kohdalle Auringon ja maapallon kiertoliikkeen vaikutuksesta. Näin ollen tietynlaista toistuvuutta ilmiön ja siten myös revontulissa on. Jakson pituus on noin 27 vuorokautta mikä on suunnilleen sama ajanjakso kuin Auringon pyöriminen itsenä ympäri ekvaattoriseudulla.

Ennuste

Kp- ja Ap-indeksit

Kp- ja Ap-indeksien ennusteen mukaan revontulia voitaneen odotella näkyväksi maaliskuun puolivälin jälkeisinä öinä. Erityisesti 17./18. ja 18. /19. öinä revontulet ovat hyvinkin mahdollisia, jopa koko Suomessa. Sen jälkeen seuraa pari rauhallisempaa yötä ja 21–23 päivien välisinä öinä revontulia voidaan nähdä Keski-Suomen leveyksille asti. Muina aikoina vain Pohjois-Lapissa ja ehkä Lapissa voidaan nähdä himmeitä revontulia.

Radiovuo

Radiovuon indeksin vaihtelu ennustejaksolla on 68–78 välillä. Tämä merkitsee sitä, että Auringossa ei esiinny voimakkaita flarepurkauksia lainkaan ja heikot purkaukset ylittävät taustakohinan tason silloin tällöin. Näin ollen purkausten aiheuttamia CME-pilviä tuskin esiintyy  ja revontulien syntyminen tällaisen pilven vaikutuksesta on epätodennäköistä.

Revontuliennuste 25.–28.2.2018

Ennustejakson ensimmäisenä yönä kirkkaita revontulia voidaan nähdä Lapissa ja hieman himmeämpiä Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on pieni. Ennustejakson toisena ja kolmantena yönä revontulia nähtäneen vain Pohjois-Lapissa.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 550 km/s ja hiukkastiheys on ollut noin 407 ppcm³.

Maapallon lähiavaruuden säähän vaikuttaa edelleen Auringon etelänavalta ekvaattorin yli keskileveyksille ulottuva hyvin hajanainen korona aukko.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 7 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimi -6 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuo oli 2614 pfu (9.10e+07  e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä. Kp-indeksin vaihteluväli on ollut 0,33–3. Suomessa magneettiset häiriötä näkyivät vain Sodankylän leveydelle.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Korona aukosta aiheutuvia CIR-ilmiöitä odotetaan esiintyvän etenkin 26.2. aamusta iltapäivään (Suomen aikaa), joten niistä johtuvat mahdolliset revontulet jäävät meiltä näkymästä.

Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–5. Energisten elektronien määrää ei pystytä ennustamaan.

Yö 25./26. on revontuliyö Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Aamua kohti mentäessä revontulien kirkkaus ja aktiivisuus voi hieman kasvaa. Kp-indeksin odotetaan saavuttavan lukeman 4 jo alkuillasta, jolloin Lapissa revontulet voivat olla kirkkaita ja loimuavia ja niitä voidaan nähdä koko taivaalla. Pohjois-Suomessa revontulet ovat hyvin näkyvissä ja säteiden muodostuminen voi ajoittain olla voimakasta. Keski-Suomessa voitaneen nähdä rauhallisia revontulia, jossa säteitä muodostuu harvakseltaan. Etelä-Suomessa revontulet ovat rauhallisia ja suhteellisen himmeitä, ajoittain vain kameralla havaittavia.

Yöt 26./27. ja 27./28. ovat rauhallisempia kuin ensimmäinen yö. Kp-indeksin uskotaan kohoavan 26./27. –yönä lukemaan 3, jolloin revontulia nähtäneen Lapissa ja mahdollisesti Pohjois-Suomessa. Ennustejakson viimeisenä yönä Kp-indeksin maksimi lukemaksi ennustetaan 2, jolloin revontulia voitaneen hyvällä todennäköisyydellä odottaa vain Pohjois-Lapissa. Muualla Lapissa revontulet, jos niitä esiintyy, ovat himmeitä.

Harvinainen geomagneettikentän värähtely aiheutti hienot revontulet

Torstaina 22.2. kello 5.50 alkaen havaittiin maapallon geomagneettisessa kentässä harvinainen värähtely jonka jakson pituus oli 100 sekuntia. Mittauksia tehtiin (Rob Stammes) Norjan Lofooteilla ja samaan aikaa Ruotsin Abiskossa videoitiin (Oliver Wright) hienoja revontulia. Videossa revontulet ovat hyvin loimuavia ja kirkkaita. Revontulissa oli myös havaittavissa selvää kirkkaiden läikkien muodostumista.

Noin puolitoista tuntia kestänyt harmoninen värähtely on seurausta sisemmässä magnetosfäärissä tapahtuvasta varattujen hiukkasten kulkeutumisesta magneettisten napojen välillä (etelä ja pohjoinen). Tällä kertaa niiden korkeus oli sellainen, että syntyi resonanssi-ilmiö ja hiukkasten aiheuttama magneettikentän värähtely vahvistui ja aiheutti hienot revontulet. Normaalitilassa tämä sama ilmiö aiheuttaa kaaoksellista värähtelyä magneettikentässä.

Harmoninen värähtely, jota kutsutaan englanninkielisellä termillä Pulsation Continuous, lyhyemmin (PC), on hyvin harvinainen magneettikentän tila, joka toistuu pari kolme kertaa vuodessa.

Tapahtumasta uutisoi Spaceweather.com verkkosivut http://spaceweather.com/ tänään. 

Rob Stammesin magneetikentän havainnot ovat nähtävissä graafissa  http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=142794

ja Oliver Wright’in video revontulista Youtubessa https://www.youtube.com/watch?time_continue=3&v=4jhTtMP3EtI

Revontuliennuste 22.–25.2.2018

Markku Lintisen Yönsilmä-kamera tallensi nämä
revontulet 19.2.2018 kello 23.16 Tampereen Ursan
tähtitornilla. Kuva ©Markku Lintinen

.Ennustejaksolla revontulia voidaan nähdä Lapissa ja hieman himmeämpiä Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on pieni.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 461 km/s ja hiukkastiheyden maksimi noin 15 ppcm³, viimetunteina hiukkastiheys on ollut noin 7–8 ppcm³.

Maapallon lähiavaruuden säähän vaikuttaa edelleen Auringon etelänavalta ekvaattorin yli pohjoisnavalle ulottuva hyvin hajanainen korona aukko, jossa ei esiinny CIR-ilmiöitä. Tästä syystä häiriöt maapallon magneettikentässä ovat heikkoja. Suomessa magneettiset häiriötä näkyivät vain Sodankylän leveydelle.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 9 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimi -8 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuo oli 7036 pfu (3.00e+08 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä. Kp-indeksin vaihteluväli on ollut 1–2.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–3. Energisten elektronien määrää ei pystytä ennustamaan.

Yöt 22./23., 23./24. ja 24./25. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Jos energisten elektronien määrä pysyy tämän päivän tasolla, revontulia voidaan nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Lapissa säteiden muodostuminen on rauhallista. Pohjois-Suomessa voidaan nähdä rauhallinen revontulikaari, jossa säteiden muodostuminen on satunnaista. Keski-Suomessa revontulet ovat parhaimmillaankin himmeitä ja suurimman osan ajasta vain kameralla havaittavia. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Revontuliennuste 19.–22.2.2018

Ensiyönä revontulia nähtäneen Lapissa ja mahdollisesti Pohjois-Suomessa. Seuraavina öinä revontulet näkyvät todennäköisesti vain Pohjois-Lapissa.

Avaruussää

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 624 km/s ja hiukkastiheys noin 10 ppcm³.

IMF-kentän voimakkuus oli maksimissaan 8 nT ja eteläsuuntaisen komponentin voimakkuus -5 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli geosynkronisen radan etäisyydellä 2795 pfu (6.20e+07 e/(cm2-ster-day).

Kp-indeksin arvo viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut 1–4 ja tämän vuorokauden puolella indeksin arvo kohosi lukemaan 5, joka merkitsi G1-luokan magneettista myrskyä.  Koko taivaan revontulia nähtiinkin Pohjois-Lapissa.

Ennuste

Lähivuorokauden avaruussäähän vaikuttaa Auringon etelänavalta pohjoiselle keskileveyksille kurottuva hyvin hajanainen korona-aukko. Sen vaikutuksesta maapallo kohtaa tämän vuorokauden aikana korona-aukon reunan ja siihen liittyvät IMF-kenttää vahvistavat ja elektronitiheyttä nostavat CIR-ilmiöt. Näiden vaikutuksesta magneettikentässä on jonkinasteista rauhattomuutta lähivuorokausien aikana.

Kp-indeksin ennustetaan ensiyön aamupuolella kohoavan lukemaan 4 ja seuraavina öinä se saavuttaa maksimilukeman 3.

Yö 19./20. on revontuliyö Lapissa ja mahdollisesti Pohjois-Suomessa. Jos elektronivuon tiheys on riittävä Lapissa revontulet voivat olla loimuavia ja säteiden muodostuminen runsasta. Pohjois-Lapissa revontulet voivat olla koko taivaan kattavia. Keski-Suomessa voidaan nähdä rauhallisia revontulikaaria ja satunnaisesti säteiden muodostumista. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni mutta kameralla voi aika ajoin havaita hieman revontuliharsoa.

Yöt 20./21. ja 21./22. ovat edellistä yötä rauhallisempia. Rauhallisia revontulia voidaan nähdä Lapissa, mutta Pohjois-Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien näkymisen todennäköisyys on vähäinen.

Revontuliennuste 16.–19.2.2018

12.2.2018 Auringosta lähti CME-pilvi (oikealla), joka suuntasi
kulkunsa kohti maapalloa.
Kuva ESA/NASA Solar and Heliospheric Observatory (SOHO).

Himmeitä ja hyvin rauhallisia revontulia voidaan nähdä Lapissa. Muualla Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Avaruussää

Auringon aktiivisuusalueelta 2699 maanantaina (12.2.) lähtenyt pienehkö CME-pilvi törmäsi maapallon magneettikenttään 14./15. päivien välisen yön  aamupuolella. Se ei kuitenkaan aiheuttanut kovinkaan voimakasta häiriötä ja vaikutus oli hyvin lyhytaikainen. Kp-indeksi kohosi eilen iltapäivällä arvoon 3,67 ennustetun 5 sijaan. Samaan aikaan energisten elektronien määrä pysytteli matalana, joten revontulia näkyi lähinnä Lapissa.

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Taustakohinaa voimakkaampia flarepurkauksia ei esiintynyt.  Pilkkuja sisältänyt aktiivinen alue on kiertynyt Auringon näkyvän kiekon reunalle ja se ei enää vaikuta maapallon lähiavaruuden tilaan. Pilkkuryhmän koko on pienentynyt voimakkaasti viime vuorokauden aikana, ollen nyt 100 ppm.

 Aurinkotuulen nopeus saavutti maksiminopeuden 517 km/s ja hiukkastiheys vaihteli 3–30 ppcm³ välillä. IMF-kentän voimakkuus oli maksimissaan 11 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimilukema oli -8 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien määrä oli hyvin vähäinen 6.70e+04 e/(cm2-ster-day) (pfu-indeksi on määrittelemätön).

Ennuste

Auringossa on useita pieniä korona-aukkoja, jotka eivät vaikuta maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Auringon aktiivisuus jatkuu vähäisenä ja voimakkaiden flarepurkausten mahdollisuus on pieni. 

Kp-indeksin odotetaan kohoavan vielä tämän vuorokauden aikana lukemaan 5, joka toteutuessaan merkitsisi G1-luokan magneettista myrskyä. Ensi yönä maksimilukema olisi 4 ja seuraavina öinä 3. Energisten elektronien vähäisestä määrästä johtuen Kp-indeksin ennustettujen arvojen toteutuminen on kuitenkin epätodennäköistä ja lukemat jäävät ennustetuista merkittävästi.

Yö 16./17. on rauhallinen. Revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja hyvin himmeitä Pohjois-Suomen alueella. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Yöt 17./18. ja 18./19. ovat rauhallisia. Revontulia nähdään Pohjois-Lapissa ja muualla Lapissa himmeiden revontulien mahdollisuus on pieni. Pohjois-Suomesta etelärannikolle revontulien mahdollisuus on olematon.

Pitkäaikainen revontulliennuste 12.2.–10.3.2018

Ei merkittäviä revontulia ole odotettavissa ennustejakson aikana.

Avaruussää

Auringon vähäinen aktiivisuus näkyy tuntuu tulevissa revontulissa. Sen lisäksi, että revontulia aiheuttavia ilmiöitä on vain vähän niin niiden voimakkuus on hyvin vähäinen. 

Ainoa ilmiö jonka voisi olettaa aiheuttavan viherrystä taivaalle on maapalloon kohdistunut korona aukon reunat. Ne ovat nopeasti ohimeneviä ilmiöitä ja vapaiden elektronien puute lähiavaruudessa vähentää entisestään revontulien näkymistä.

Kp- ja Ap-indeksi

ovat enimmäkseen matalissa lukemissa koko ennustejakson ajan. Vain 15–18.2. välisenä aikana ennustetut indeksien lukemat kohoavat revontulien näkymisen kannalta otollisiin lukemiin. Ap-indeksi lukemat noudattelevat Kp-indeksiä ja jäävät suurimaksi osaksi ennustejaksoa hyvin matalaksi.

Radiovuo

Radiovuon lukemat eivät nekään kerro Auringossa tapahtuvista purkauksista eivätkä röntgensäteilyä aiheuttavista ilmiöistä. Radiovuo laskee ennustejakson alun jälkeen vain vaivoin taustakohinaa voimakkaammalle tasolle. Radiovuo kuitenkin kohoaa ennustejakson lopulla hieman korkeammaksi.

Ennuste

Revontulia voitaneen nähdä Lapissa 15–18.2. välisenä aikana mutta vain siellä. Pohjois-Suomessa ja siitä etelään revontulien todennäköisyys on pieni tai käytännössä olematon koko ennustejakson ajan.

Revontuliennuste 13.–16.2.2018

Ennustejakson aikana himmeitä revontulia nähtäneen Lapissa. Muualla maassa revontulien mahdollisuus on häviävän pieni.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana ollut viimeaikaista aktiivisempaan. Edellisen vuorokauden voimakkain flarepurkaus oli C1,5 pilkkuryhmässä 2699. Pilkkuryhmän koko nyt 230 ppm. Purkauksen jälkeen ei ole ilmaantunut minkäänlaista flare-toimintaa.

Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 348 km/s mutta viimetuntien aikana se on kohonnut ensin noin 507 km/s ja sitten aurinkotuulen nopeus saavutti hetkellisesti 763 km/s nopeuden. Hiukkastiheys oli viime vuorokauden aikana 10–15 ppcm3 mutta viime tuntien aikana se on pudonnut lukemaan 2–3 ppcm3. Muutokset aurinkotuulessa kertovat, että maapallo on kohdannut Auringon pohjoisilla keskileveyksillä olevan korona aukon. korona aukko on suhteellisen leveä itä-länsi suunnassa, joten se vaikuttaa avaruussäähän useiden vuorokausien ajan.

IMF-kentän voimakkuus saavutti maksimivoimakkuuden 6 nT ja eteläsuuntaisen komponentin voimakkuus oli -3 nT.

Energisten (>2 MeV) elektronien määrä on ollut hyvin vähäinen (8.50e+04 e/(cm2-ster-day)) ja pfu-indeksin arvo on määrittelemätön. Kp-indeksi on vaihdellut 0,3–2 välillä.

Ennuste

Vaikka korona aukko vaikuttaakin maapallon lähiavaruuden avaruussäähän, sen vaikutukset luultavasti jäävät vähäisiksi, johtuen elektronien vähäisyydestä. Kp-indeksi pysyttelee parin vuorokauden ajan matalissa lukemissa ja sitten 15. päivän aikana sen arvellaan nousevan jopa lukemaan 5, jolloin se merkitsisi magneettista G1-luokan myrskyä. Vähäisen elektronimäärän vuoksi usein ennustettu magneettinen myrsky on jäänyt toteutumatta.

Suomen kannalta mahdollisen magneettisen myrskyn ennustettu ajankohta ei ole kovin edullinen, sillä silloin Suomessa on päivä. Iltaa kohti myrsky laantunee tavanomaisimpiin lukemiin (2–3).

Yö 13./14. on rauhallinen, vain Pohjois-Lapissa on pieni mahdollisuus himmeiden revontulien näkymiseen.

Yöt 14./15. ja 15.16. ovat hieman ensimmäistä yötä aktiivisempia. Revontulien näkymisen mahdollisuus on hyvä Lapissa. Pohjois-Suomessa hyvin himmeät revontulet ovat mahdollisia mutta Keski- ja Etelä-Suomessa mahdollisuus revontulille on lähes olematon.

Revontuliennuste 10.–13.2.2018

Vain hyvin himmeitä revontulia voidaan odottaa Pohjois-Lappiin ennustejakson aikana.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana ollut hieman taustakohinaa aktiivisempaan. Pilkkuryhmä 2699 on hieman kasvanut ja on saavuttanut koon 210 ppm. Se on tuottanut muutamia B-luokan flare-purkauksia.  Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 384 km/s ja vaihtelua on ollut 330–350 km/s välillä. Hiukkastiheys on vaihdellut 4–20 ppcm³ välillä.

IMF-kentän voimakkuus saavutti maksimivoimakkuuden 6 nT ja eteläsuuntaisen komponentin voimakkuus oli -4 nT.

Energisten (>2 MeV) elektronien määrä on ollut hyvin vähäinen 2.20e+05 e/(cm2-ster-day), pfu-indeksin arvo on määrittelemätön). Kp-indeksi on vaihdellut 0,3–2 välillä.

Ennuste

Lähivuorokausina aurinkotuulen nopeuden odotetaan pysyttelevän noin 600 km/s nopeudess mutta hiukkastiheyden odotetaan pysyvän matalana (< 5 ppcm3). Energisten elektronien määrääs ei odoteta tapahtuvan suurta muutosta. Kp-indeksin lukemat pysyttelevät 1–2 välillä. 

Yöt 10./11., 11./12. ja 12./13.. ovat hyvin rauhallisia. Hyvin himmeitä revontulia voidaan nähdä Pohjois-Lapissa. Muualla Suomessa revontulien todennäköisyys on pieni tai jopa olematon.

Revontuliennuste 7.–10.2.2018

Vain himmeitä revontulia voidaan odottaa Pohjois-Lapissa ennustejakson aikana.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana ollut hieman taustakohinaa aktiivisempaan. Pilkkuryhmä 2699 on tuottanut muutamia B-luokan flare-purkauksia.  Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 465 km/s ja vaihtelua on ollut 400–450 km/s välillä. Hiukkastiheys on vaihdellut 4–8 ppcm³ välillä.

IMF-kentän voimakkuus saavutti maksimivoimakkuuden 7 nT ja eteläsuuntaisen komponentin voimakkuus oli -4 nT. Bz-komponentin pääasiallinen suunta on ollut pohjoiseen. Energisten (>2 MeV) elektronien määrä on ollut hyvin vähäinen (3.20e+05 e/(cm2-ster-day), pfu-indeksin arvo on määrittelemätön). Kp-indeksi on vaihdellut 0,3–2 välillä.

Ennuste

Lähivuorokausina aurinkotuulen nopeuden odotetaan pysyttelevän tämänhetkisissä lukemissa (noin 450 km/s) ja hiukkastiheyden matalana (< 5 ppcm3). Energisten elektronien määrääs ei odoteta tapahtuvan suurta muutosta. Kp-indeksin lukemat pysyttelevät 1–3 välillä. 

Yöt 7./8., 8./9. ja 9.10. ovat hyvin rauhallisia. Himmeitä revontulia voidaan nähdä Pohjois-Lapissa ja viimeisenä yönä myös muualla Lapin alueella. Muualla Suomessa revontulien todennäköisyys on pieni tai jopa olematon.

Revontuliennuste 4.–7.2.2018

Pirkanmaalla voi kameran kuviin jäädä hieman viherrystä.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Tuleva yö on mahdollisten revontulien aikaa Lapissa. Muualla maassa ennuste on revontulien näkymisen kannalta heikompi.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäneitä aktiivisia alueita ei ole ollut. Vain vaivoin hieman taustakohinaan voimakkaampia flarepurkauksia on muutama ollut, voimakkain purkauksista oli B1.1-luokkaa.

Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 335 km/s ja hiukkastiheys oli maksimissaan ja hyvin lyhytaikaisesti 15 ppcm³. Muulloin hiukkastiheys on ollut 4–10 ppcm³ viimeksi kuluneen vuorokauden aikana.

IMF-kentän Bz-komponentin suunta on vaihdellut pohjoisen ja etelän välillä hyvin nopealla syklillä. Kentän maksivoimakkuus oli noin 4,5 nT ja Bz-komponentin 4 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja geosynkronisen radan etäisyydellä on ollut vähän. Kp-indeksin arvo on vaihdellut 0,3–2 välillä.

Ennuste

Auringon aktivisuudessa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia ennustejakson aikana. Samoin energisten elektronien määrään ei odoteta suuria muutoksia. Kp-indeksin odotetaan kohoavan vielä tämän päivän aikana lukemaan 4 ja laskevan yön aikana lukemaan 2. Tämän jälkeen ennustusjakson loppuun indeksin lukeman odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–2.

Kp-indeksi kohoaminen ennustejakson alussa johtuu lähinnä maapallon lähiavaruudessa tapahtuvasta hitaan ja hieman nopeamman aurinkotuulen rajapinnan pyörteisyydestä ja nopeasta vaihtelusta. Nopeampi aurinkotuuli on peräisin Auringon pohjoisnavalta laajentuvasta korona-aukosta, jonka napaisuus on positiivinen (magneettinen etelänapa).

Yö 4./5. voi olla aivan kohtuullinen revontuliyö Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 4 jo iltayön aikana. Jos ennuste toteutuu ja elektroneja on riittävästi maamme pohjoisosassa, revontulien todennäköisyys on hyvä. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien todennäköisyys pieni ja aivan etelärannikolla lähes olematon. Aamuyön kuluessa Kp-indeksin lukeman odotetaan pysyttelevän korkeintaan lukemassa kolme, joten revontulia voitaneen silloin nähdä Lapissa.

Yöt 5./6 ja 6./7. ovat hyvin rauhallisia. Revontulien mahdollisuus on pieni Lapissa, mutta muualla Suomessa revontulia tuskin nähtäneen.

Revontuliennuste 1.2.–4.2.2018

Revontulia nolla. Kuva © Tampereen Ursa.ry.

Ennustejaksolla vain Pohjois-Lapissa voidaan nähdä himmeitä revontulia.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä, pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on vain yksi. 

Aurinkotuulen nopeus on ollut jonkin verran kasvussa viimeisen vuorokauden aikana ja on noin 410 km/s. Suurin mitattu nopeus oli 448 km/s. Hiukkastiheys saavutti hetkellisesti 18,1 ppcm³ lukeman mutta on sen jälkeen pudonnut arvoon 7,7 ppcm³.

IMF-kentän maksimiarvo viimeksi kuluneen vuorokauden aikana oli 8 nT ja on nyt hieman alle 5 nT. Eteläsuuntaisen kentän (Bz) maksimiarvo oli -5 nT ja nyt magneettikentän Bz-komponentin suunta on pohjoiseen ja voimakkuus hieman alle 1 nT.

Energisiä (>2 MeV) elektroneja on ollut hyvin vähän geosynkronisen radan etäisyydellä. Kp-indeksin lukema on pysytellyt viimeksi kuluneen vuorokauden aikana lukemissa 0,33 –3.

Ennuste

Maapallo on tänään heikossa aurinkotuulen tihentymässä, jossa hiukkastiheys on luokkaa 8 ppcm³ ja hiukkasnopeus noin 400 km/s. Tilanne muuttuu ennustejakson toisena päivänä, jolloin maapallo joutuu aurinkotuulen harvempaan virtaukseen. Hiukkastiheys putoaa noin 4 ppcm³ ja virtausnopeus kasvaa noin 550 km/s nopeuteen. Kp-indeksin odotetaan vaihtelevan arvojen 1–2 välillä. Energisten elektronien määrässä ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia.

Yöt 1./2, 2./3. ja 3./4. ovat hyvin rauhallisia. Himmeitä revontulia voidaan nähdä vain Pohjois-Lapissa. Muualla maassa revontulien mahdollisuus on lähes olematon.