Revontuliennuste 29.10. – 01.11.2023

Edellisen ennusteen viimeyön kahdesta vaihtoehdosta näyttää jälkimmäinen toteutuneen, sillä Tampereenkin taivaalla kohtalaisen kirkkaat revontulet olivat aamuyöllä nähtävissä. Tosin kirkas täysikuu vaalensi taustataivasta ja kontrasti revontulien ja taivaan välillä oli pieni. Nyt sitten mennään lähivuorokaudet kohtalaisen harvassa aurinkotuulessa. Harvan aurinkotuulen hiukkasnopeus on korkeahko, noin 500 km/s, ja IMF-kenttää on juuri kääntynyt etelään, joten edellytykset magneettikentän häiriöille ja jopa myrskylle on olemassa lähivuorokausien aikana.

Nämä revontulet näkyivät Tampereella 29.10. aamuyöllä kello 3.34 EEST (kesäaikaa). Taustataivaan vaaleus johtuu kirkkaasta kuutamosta, sillä täysikuu oli vain muutamia tunteja aikaisemmin. Kuva © Tampereen Ursa.

 

Ennuste

Yö 29./30. muodostunee revontuliyöksi. Kp-indeksin lukeman odotetaan kohoavan myrskylukemaan aamupuolella yötä ja tilanne jatkuu aamuun asti muuttumattomana. Revontulet ovat mahdollisia koko Suomessa, joskin aivan etelässä niiden näkyvyys kuutamossa voi olla heikohko.

Yö 30./31. on ensimmäistä yötä hieman vaisumpi. Revontulet ovat edelleen mahdollisia koko maassa, joskin aivan eteläisillä leveyksillä niiden näkymisen todennäköisyys on pieni. Mahdollisten revontulien kirkkain vaihe sijoittunee aamuyön ensimmäisille tunneille.

Yö 31./01. on jälleen edellistä yötä rauhallisempi. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomeen ja kenties Etelä-Suomen pohjoisosaan, mutta etelärannikolla niiden todennäköisyys on lähes olematon. Revontulet näyttävät olevan kirkkaimmillaan jälleen aamuyön ensimmäisten tuntien aikana.

 

 

 

Revontuliennuste 26. – 29.10.2023

Auringossa on vain kaksi pilkkuryhmää ja nekin ovat rauhallisia alfa ja beeta -ryhmiin kuuluvia. Auringon toiminta on ollut viimeisten parin viikon aikana erittäin rauhallista. Merkitseekö se sitä, että aktiivisuusmaksimi olisi sivuutettu ja romahtanut minimin aikaiselle tasolle? Tällaisesta ei ole kyse, sillä aktiivisuusmaksimin aikaan on hyvin tavallista, että Auringon toiminnassa on pienehkö notkahdus. Tämä voi liittyä magneettikentän suunnan muutokseen ja siihen, että Auringon pallonpuoliskojen aktiivisuuden maksimi ajoittuu hieman eri aikoihin.

Auringosta avaruuteen ulottuvan IMF-kentän suunnan muutos kohti etelää tapahtunee 28. päivän kuluessa. Suunnan muutos on seurausta virtavaipan poimuttumisesta, joka aktiivisuusmaksimin aikoihin on voimakasta ja hyvin jyrkkää. Aurinkotuuli myös tiivistyy näihin poimuihin ekvaattoritasolla ja tiivistymisspiraalin jälkipuolella on eräänlainen ”tyhjiö”, aurinkotuulen tiheys on hyvin harvaa.

Ennuste

Yö 26./27. on rauhallinen. Päivän kuluessa aurinkotuulen hiukkastiheys on kasvussa, mutta yöhön mennessä se ei ole mitenkään epätavallisen korkea. Samaan aikaan aurinkotuulen nopeus pysyttelee maltillisissa lukemissa. Kp-ennusteen lukemat ovat alhaisia, joten himmeiden revontulien näkyminen Pohjois-Lapissa on mahdollista. Etelämpänä niitä tuskin nähdään.

Yö 27./28. on myös hyvin rauhallinen. Avaruussää pysyttelee samanlaisen kuin edellisenäkin yönä. Kp-ennusteessa on hieman korkeammat lukemat. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja jossain määrin myös Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulet ovat epätodennäköisiä.

Yö 28./29. Edeltävän päivän aikana aurinkotuulen hiukkastiheys saavuttaa maksiminsa ja iltaa kohden tiheys alkaa vähetä, maapallo on joutumassa tihentymää seuraavaan ”tyhjiöön”. Jos muutos on ennusteen mukainen, yö muodostuu hyvin rauhalliseksi ja himmeät revontulet ovat mahdollisia vain Pohjois-Lapissa. Sen sijaan, jos muutos on nopea, se voi aiheuttaa Maan magneettikenttään häiriön ja revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Riippuu sitten mahdollisen häiriötilan voimakkuudesta, kuinka etelässä revontulia nähdään. Ainakin Keski-Suomen leveydellä kuunpimennyksen havaitsemisen ohella pohjoisen taivaan silmälläpitämistä voi suositella.

Revontuliennuste 23. – 26.10.2023

Maapallon kohtaama aurinkotuulen nopeus on normaali 350 km/s. Maata mahdollisesti hipaisevat kaksi heikkoa CME-pilveä lähtivät Auringosta 19.10. ja saavuttavat maapallon radan tänään. Samoin 18. päivänä lähtenyt kategorian 3 halo CME saavuttanee maapallon tänään. Kaikki CME-pilvet suuntautuivat kuitenkin eri puolille Aurinko–Maa -linjaa, joten niiden yhdistymistä ei todennäköisesti tapahdu. IMF-kentän yleinen suunta on kohti pohjoista, joten todennäköisesti CMEt eivät aiheuta magneettikentässä minkäänlaisia häiriöitä. 

Yön 20./21.10.2023 aikana esiintyi revontulivyössä jaksollisia rakenteita, jotka muistuttivat säleaitaa Tampereelta katsottuna. Koko yön näkyneet revontulet tallentuivat Tampereen Ursan pohjoiskameraan ja video siitä on nähtävissä Tampereen Ursan kanavalla YouTubessa. Kuva © 2023 Tampereen Ursa ry.

 

Auringossa on neljä pilkkuryhmää ja ne kaikki on luokiteltu rauhallisiksi alfa- ja beeta-luokan ryhmiksi. Niille ennustetaan 5 – 10 % todennäköisyyttä tuottaa C-luokan flarepurkauksia, jotka eivät juuri koskaan aiheuta Maan magneettikentässä häiriöitä tai edes radiokatkoksia korkeilla leveyksillä.

Ennuste

Yöt 23./24., 24./25. ja 25./26. ovat hyvin rauhallisia. Vain Lapissa on jonkinlainen mahdollisuus nähdä himmeitä revontulia. Pohjois-Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta ei kovinkaan todennäköisiä. Etelämpänä revontulet eivät ole todennäköisiä.

 

 

Revontuliennuste 20. – 23.10.2023

Viime ennusteessa kerroin saapuvasta CME:stä. Se saapuikin mutta hieman etuajassa. Pilven vaikutuksen maapallon magneettikenttään eivät olleet kovinkaan merkittävät, mutta sen jälkipuolella oli harvemman aurinkotuulen alue, jossa hiukkasten nopeus kohosi nopeuteen ~450 km/s, kun se aikaisemmin oli ollut noin 300 km/s. Tämä tilanne sai aikaan himmeät revontulet, jotka tallentuivat Tampereen Ursan sääkameraan 18./19. päivän yönä. Aktiivisempia revontulia nähtiin Pohjois-Atlantin molemmilla rannoilla, niin Kanadassa kuin Norjassakin (SpaceWeather.com).

Kirkkaimmat revontulet yön 18./19. aikana nähtiin Tampereella aamuyöstä. Tosin pilvisyys esti suurimman osan ajasta niiden näkymisen. Kuva © Tampereen Ursa.

 

Lokakuun 17. päivänä norjalainen Rob Stammes, joka havaitsee maapallon magneettikentän tilaa magnetometrillään, havaitsi mielenkiintoisen ja harvinaisen ilmiön. Ilmiön harvinaisuutta kuvaa se, että tavallisesti ilmiö on havaittu lähinnä Auringon aktiivisuusminimin aikaan, ei maksimin aikana.

Kyse on magneettikentän matalataajuisesta värähtelystä (siniaalto), jonka taajuus oli 25 Hz. Ilmiötä kutsutaan ”jatkuvaksi pulsaatioksi” (Pulsation continuous – Pc). Stammesin laitteet mittasivat 0,1° magneettikentän suunnan heilahteluja noin 20 minuutin ajan. Värähtely luokiteltiin Pc3 -luokkaan, kun asteikko on viisiportainen. Jaottelu tehdään taajuuden mukaan ja näiden Pc-aaltojen värähtelyt alkavat 1 mHz:stä aina yli 10 Hz taajuusalueelle.

Jatkuvan pulsaation lisäksi on olemassa ”ohimeneviä pulsaatiota” ja magneettikentän itä-länsisuuntaista värähtelyä, jotka ovat epäsäännöllistä (Pi).

Ennuste

Tällä hetkellä maapallon lähiavaruuden avaruussää on rauhallinen. Aurinkotuulen nopeus on laskenut tavanomaiseen lukemaan (noin 350 km/s) ja hiukkastiheys on noin 2 ppcm3. IMF-kentän suunta vaihtelee etelän ja pohjoisen välillä, muutama nT suuntaansa. Tällä hetkellä ei ole tiedossa mahdollisia CME-pilviä, jotka tulisivat vaikuttamaan maapallon magneettikentän tilaan lähivuorokausina.

Yö 20./21. ja 21./22. ovat tavanomaisia. Revontulet ovat todennäköisi Lapissa ja Pohjois-Suomessa ja Keski-Suomessa ne ovat mahdollisia etenkin aamuyön tunteina. Etelämpänä revontulien näkymisen todennäköisyys on pieni ja etelärannikolla lähes olematon.

Yö 22./23. näyttäisi muodostuvat hyvin rauhalliseksi, jolloin revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä niiden todennäköisyys on pieni mutta ei olematon.

 

Revontuliennuste 18. – 21.10.2023

Lähiavaruuden avaruussäässä on odotetavissa hieman muutoksia. Pari pientä CME-pilveä on tulossa kohti Maata. Ensimmäinen niistä saavuttaneen maapallon radan 19. päivän iltayöstä, jolloin hiukkastiheys kasvaa merkittävästi. Tämä aiheuttanee häiriötilan magneettikenttään varsinkin, kun samaan aikaan IMF-kentän suunta on kääntymässä pohjoiseen. Suunnan muutos saattaa kuitenkin hieman vaimentaa mahdollisia revontulia.

Toinen CME on tulossa noin vuorokautta myöhemmin ja se näyttää olevan heikompi kuin ensimmäinen mutta yhdistettynä edellisen yön mahdolliseen häiriöön, tästäkin yöstä voi muodostua hyvin mielenkiintoinen.

Ennuste

Yö 18./19. on vielä hyvin rauhallinen. Revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Yö 19./20. on revontuliyö jo alkuillasta lähtien. Ennustettu Kp-indeksi lähtee nousuun jo iltapäivällä ja ensimmäiset revontulet nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa heti iltahämärässä, kun taivaan kirkkaus on tummunut riittävästi. Etelämpänä jouduttaneen odottelemaan iltayöhön ennen kuin revontulet alkavat näkyä Keski- ja Etelä-Suomessa. Magneettinen häiriötila saavuttaneen juuri ja juuri G1-tason yön aikana ja revontulitoiminta jatkuneen aamuun asti. Aivan etelärannikolla voi olla mahdollisuus nähdä revontulia myrskyn aktiivisimpina hetkinä.

Yö 20./21. mennään sitten jälkimaininkien mukaan. Illan pimetessä magneettikenttä voi olla vielä rauhaton, joten revontulia on odotettavissa Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien näkymien on mahdollista, mutta se riippuu siitä kuin nopeasti magneettikentän rauhoittuminen ottaa aikaa. Varsinkin jälkimmäisen heikon CME-pilven saapuminen voi muuttaa koko ennusteen päinvastaiseksi. Ennusteen epävarmuus on siis melkoisen suuri.