Revontuliennuste 30.4. – 3.5.2024

Auringossa on kuusi pilkkuryhmää, joista AR 13654 on selvästi aktiivinen ja se on luokiteltu magneettisesti beeta–gamma–delta:ksi. Sen sijainti Auringon kiekolla on sellainen, että sen alueella tapahtuneet purkaukset kulkeutuvat suoraan maapallon tuntumaan. Pilkkuryhmä tuottikin eilen M3-luokan flarepurkauksen. Lähivuorokausina edelleen on M-luokan purkaukset mahdollisia, vaikka voimakkaammatkaan flaret eivät ole täysin pois suljettuja.

Tämä muutama vuorokausia sitten ottamani kuva Auringosta näyttää pikkuryhmän AR 13654 olevan melko keskellä Auringon kiekkoa. Nytteminen se on siirtynyt enemmän oikelle ja on paikassa, jossa ryhmässä tapahtuvat mahdolliset purkaukset vaikuttavat kaikkein voimakkaimmin maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Kuva © Kari A. Kuure.

 

Maapalloa lähestyy pienehkö CME-pilvi, jonka arvioidaan saapuvan maapallon radalle toukokuun 2. päivän yönä. Pilven saapuminen voi aiheuttaa magneettikenttään rauhattomuutta, mutta magneetista myrskyä se tuskin saa aikaan.

Ennuste

Yö 30./1. on erittäin rauhallinen. Revontulia tuskin esiintyy edes Lapissa niillä korkeuksilla, jossa yö olisi riittävän tumma niiden näkymiselle.

Yö 1./2. on jonkin verran aktiivisempi, johtuen saapuvasta CME-pilvestä. Riippuen pilven saapumisajankohdasta himmeät revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomen ja Etelä-Suomen pohjoisosassa yön pimeimpinä tunteina. Pohjois-Suomessa ja Lapissa alkaa olla liian valoisaa edes voimakkaimpien revontulien näkymiselle.

Yö 2./3. on hieman rauhallisempi versio edellisestä yöstä. Himmeät revontulet ovat mahdollisia samalla alueella kuin edellä, joskaan ei aivan yhtä todennäköisiä.

 

Revontuliennuste 27. – 30.4.2024

Eilen (26.4.2024) koettiin lyhytaikainen magneettinen myrsky aikavälillä 18 – 21 Suomen aikaa. Tilanne kuitenkin rauhoittui nopeasti seuraavaan kolmen tunnin tarkastelujaksoon mennessä. IMF-kentän voimakkuus oli maksimissaan 13 nT ja eteläsuuntainen komponentti Bz= –11 nT kello 18.15 EEST (Suomen kesäaikaa). Geosynkronisella radalla mitattujen vapaiden elektronien huippumäärä oli 825 pfu, joka ei ollut kovinkaan korkea magneettiselle myrskylle. Myrsky olikin hyvin heikko, sillä se saavutti juuri ja juuri G1-luokan rajan. SWPC antoi kuitenkin myrskyhälytyksen, sillä tällaisellakin myrskyllä voi olla vaikutuksia sekä maanpäälisiin että avaruudessa oleviin järjestelmiin ja laitteisiin. Tällä kertaa arvioitiin näiden vaikutusten rajoittuvan vain yli 60° leveyspiirejä korkeammille leveyksille.

Auringon aktiiviset alueet ovat olleet melko rauhallisia, merkittäviä purkauksia ei ole tapahtunut. Lähivuorokausien aikana aktiivisuuden arvioidaan oleva enintään kohtalaista ja X-luokan flarepurkauksen ja muiden protoni-ilmiöiden todennäköisyys on kohtalainen tänään (27.4.) ja pieni huomisen (28.4.) aikana.

Magneettisen myrskyn todennäköisyydeksi arvioidaan korkeille leveysasteille tälle päivälle 50 %, huomiselle 45 % ja ylihuomiselle 30 % todennäköisyyksiä. Ajallisesti nämä korkeimmat todennäköisyydet asettuvat päiväajalle, joka johtuu aurinkotuulen dynaamisen paineen aiheuttamasta magnetosfäärin muodon muuttumisesta. Ilmiö näkyy erityisen selvästi täällä korkeilla leveysasteilla K-indeksien lukemissa.

Myrskyn todennäköisyyteen vaikuttaa myös yli 10 MeV:n protonivuon ennustettu kasvu, joka voi saavuttaa S1 -luokan myrskytason tämän päivän aikana, johtuen flarepurkausten ja aktiivistin pilkkuryhmien sijoittumisesta Auringon pinnalla. Protonivuo asettunee normaaliin kahden seuraavan vuorokauden ajaksi.

Maapallo kohtaa aurinkotuulen tihentymän tämän vuorokauden aikana. Hiukkastiheys on saavuttaa suurimman arvonsa keski- tai iltapäivällä ja tiheys lähtee laskuun huomisen aikana. Normaalitason se saavuttaa 29.4. vuorokauden aikana.

Ennuste

Yö 27./28. on suhteellisen aktiivinen. Revontulet ovat mahdollisia Lapin lisäksi Pohjois-Suomessa ja pieni mahdollisuus niille on myös Keski-Suomen pohjoisosassa. Etelämpänä niiden mahdollisuus on hyvin pieni.

Yöt 28./29. ja 29./30. ovat rauhallisia. Revontulet ovat mahdollisia Etelä-Lapissa, jossa yöt ovat vielä sen verran hämäriä, että niiden näkeminen on mahdollista. Myös Pohjois-Suomessa revontuliharrastajat voisivat olla varuillaan sään ollessa selkeä mutta etelämpänä revontulien mahdollisuutta käytännössä ei ole.

 

 

 

Revontuliennuste 24. – 27.4.2024

Auringossa on 15 aktiivista pilkkuryhmää (joissa on pilkkuja). Pilkkuryhmien suuresta määrästä huolimatta Auringon kokonaisaktiivisuus on ollut melko rauhallista. Voimakkain flarepurkaus viimeisen vuorokauden aikana oli M3.6-luokan purkaus kello 3.19 UTC aikaan pilkkuryhmässä AR 13654 (S08E31). Maapallon lähiavaruuden tila on ollut myös rauhallinen ja sen lukuarvot ovat olleet lähellä keskimääräisiä.

Tampereella ei ole ollut viimeviikkoina kovinkaan suuria mahdollisuuksia kuvata Aurinkoa pilvisyyden peittäessä taivaan hyvin tehokkaasti. Tässä kuitenkin on ottamani viimeisin kuva, joskin tämä on otettu lähempänä länsirannikkoa kuin Tamperetta. Kuten nähdään, auringonpilkkuryhmiä on runsaasti, ja osa niistä on aktiivisia, mutta kovin suuria pilkkuja kuitenkaan niissä ei ole. Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon aktiivisuus on edelleen suhteellisen rauhallinen, joskin ainakin M-luokan flarepurkauksia on odotettavissa korkealla todennäköisyydellä. Jopa X-luokan purkaukset ja muut protoni-ilmiöt ovat mahdollisia ja niiden vaikutus maapallon ionosfääriin voi olla ennustejakson aikana merkittävä. Toistaiseksi suoraan Maata kohti tulevia CME-pilviä ei ole havaittu viimeisimmän vuorokauden aikana, vaikka halo (II) CME havaittiinkin pilkkuryhmästä AR 13638 M2.9-luokan purkauksen jälkeen.

Maapallon magneettikenttä on ollut rauhallinen jo jonkin vuorokauden ajan. Tähän on odotettavissa muutos, sillä Maa kohtaa aurinkotuulen tihentymän ja siihen liittyvän IMF-kentän suunnan muuttumisen kohti etelää viimeistään torstaina (25.4.). Jo tästä päivästä alkaen aurinkotuulen tiheys kasvaa huomattavasti. Tämä mahdollistaa pienen magneettisen myrskyn kehittymisen, jos olosuhteet poikkeavat ennustetusta merkittävästi siihen suuntaan.

Täysikuu on tänään (24.4.), joten yön pimeimmät hetket Suomen eteläosassa eivät ole niin pimeitä kuin voisi vielä olla. Tosin, Kuun korkeus yön pimeimpinä hetkinä ei ole kovin suuri (Tampereella n. 8,5 astetta), joten sen vaikutus ei ehkä ole aivan niin merkittävä kuin keskitalven aikaan. Kuitenkin, jos revontulia näkyy, vaalea taustataivas verottaa niiden näyttävyyttä ainakin jonkin verran.

Ennuste

Yö 24./25. on vielä suhteellisen rauhallinen. Revontulet ovat mahdollisia Lapin lisäksi Pohjois-Suomessa. Etelämpänä niiden mahdollisuus vähenee sitä mukaa mitä etelämmässä ollaan.

Yö 25./26. on todennäköisesti revontuliyö lähes koko maassa. Illan pimetessä ennustettu Kp-indeksi kohoaa lukemaan 4, jolloin revontulet ovat mahdollisia aina Etelä-Suomen pohjoisosaan asti. Etelärannikolla todennäköisesti ei tällä lukemalla vielä nähdä revontulia, joskin aika lähellä oltaneen.

Yö 26./27. on vielä varsin rauhaton edellisen yön aktiivisuuden jäljiltä. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomessa ja jossain määrin myös Keski-Suomessa. Etelämpänä tulia tuskin nähdään.