Revontuliennuste 28.4. — 1.5.2022

Tämä on kevätkauden viimeinen revontuliennuste. Ennusteiden julkaisua jatketaan kesätauon jälkeen elokuun loppupuolella tai viimeistään syyskuun alusta alkaen. Kesäaikana voidaan julkaista joitakin uutisia esimerkiksi paljain silmin havaittavista auringonpilkkuryhmistä (jos sellaisia esiintyy) tai muista merkittävistä tapahtumista kuten hyvin voimakkaista X-luokan flarepurkauksista. Tämä ennusteen myötä hyvää kesää kaikille revontuliharrastajille!

Aurinko ja sen monet pilkkuryhmät kuvattuna Tampereen Ursan tähtitornilla näkyvässä valossa. Itäreunalta (vasemmalla) ilmaantuvat pilkkuryhmät kiertyvät pyörimisliikkeen mukana parissa viikossa länsireunalle (oikealla) ja päätyvät lopulta Auringon taakse meiltä näkymättömiin. Samaan aikaan tapahtuu uusien pilkkuryhmien kehittymistä magneettisesti yksinkertaisesta monimutkaiseksi ja sen jälkeen pilkkuryhmät degeneroituvat jälleen magneettisesti yksinkertaiseksi ja katoavat lopulta. Kaikkein suurimmat pilkkuryhmät ovat paljain silmin (esimerkiksi hitsaussuojalasin läpi) nähtävissä yleensä juuri voimakkaimman kehitysvaiheensa aikana. Tulevana kesänä näitäkin varmaankin ehkä nähdään. Kuva © Kari A. Kuure.

Auringossa on tällä hetkellä seitsemän pilkkuryhmää, jotka ovat sijoittuneet suhteellisen tasaisesti niin pohjoiselle kuin eteläiselle pallonpuoliskolle. Pohjoisen pallonpuoliskolla olevat pilkkuryhmät AR 2993 ja 2994 kiertyvät Auringon länsireunan yli muutamassa vuorokaudessa. Suurimmat eteläisellä pallonpuoliskolla olevat ryhmä ovat vielä voimakkaassa kehitysvaiheessaan ja näkynevät seuraavan parin viikon ajan. Toistaiseksi yhdenkään näistä pilkkuryhmistä ei odoteta tuottavan X-luokan flarepurkausta.

Ennuste

Energisten elektronien määrä maapallon magneettikentässä on vähäinen ja Kp- ja korkeiden leveyksien K-indeksiennusteet ovat hyvin rauhallisia. Tilanteeseen ei tällä hetkellä ole odotettavissa kovinkaan suurta muutosta ainakaan muutamaan vuorokauteen.

Yöt 28./29., 29./30. ja 30./1. muodostuvat hyvin rauhallisiksi. Molemmissa indeksiennusteissa on 29. päivän piikki ylöspäin, mutta se tapahtuu Suomessa päiväaikaan ja tilanne ehtii rauhoittua ennen seuraavan yön tuloa. Näin ollen revontulien mahdollisuus eteläisessä Suomessa (missä on vielä riittävän hämärää niiden näkymiseen) on hyvin pieni.

Revontuliennuste 25. — 28.4.2022

Auringossa on runsaasti pilkkuja ja parille suurimmalle aktiiviselle alueelle ennustetaan jonkinlainen mahdollisuus tuottaa X-luokan flarepurkauksia. Viime vuorokausien aikana näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. WSA-ENLIL-ennustemalli kertoo lähivuorokausien aurinkotuulen olevan harvaa, tasaista ja sen nopeus on hidastumaan päin. Näin ollen näyttää siltä, että seuraavat kolme vuorokautta ovat hyvinkin rauhallisia.

Ennuste

Yöt 25./26., 26./27. ja 27./28. Kp- ja K-indeksit pysyttelevät hyvin matalissa lukemissa, joten revontulien mahdollisuus on hyvin pieni ja eteläosassa maata täysin olematon. Pohjois-Suomessa saattaa jotakin viherrystä taivaalla näkyä mutta se on hyvin heikkoa. Onneksi Kuun vaihe on lähestymässä uutta kuuta, joten se ei loistellaan pilaa näkymää taivaalle.

Revontuliennuste 22. — 25.4.2022

Auringossa on runsaasti aktiivisia pilkkualueita. Ne ovat tuottaneen muutaman viime vuorokauden aikana runsaasti flarepurkauksia, joista voimakkaimmat sattuivat 20.4. kello 3.50 UTC X2.25 ja 21.4. kello 02.00 UTC M9.66. Kelloaika on voimakkaimman purkauksen hetki. Muitakin flareja on esiintynyt mutta ne ovat olleet jonkin verran heikompia.

Auringossa on suurikokoisia ja aktiivisia auringonpilkkuryhmiä. Kuva on otettu 21 huhtikuuta kello 11.20 Tampereen Ursan tähtitornilla  CaK-aallonpituudella (uv-valoa). Kuva © Kari A. Kuure.

WSA-ENLIL -mallin tuottama ennuste kerto, että maapallon kohtaama aurinkotuulia on harvaa, vaikka sen nopeus on luokkaa 600 km/s, siis selkeästi keskimääräistä nopeampaa. Malli ei kuitenkaan osoita lähivuorokausille mitään merkittävämpää muutosta tilanteeseen tällä ennustejaksolla.

Ennuste

Yö 22./23.4. on rauhallinen. Kp ja korkeiden leveyksien K -indeksit pysyttelevät maltillisissa lukemissa, joten käytännössä vain Pohjois-Suomessa voitaneen nähdä hyvin rauhallisia ja himmeitä revontulia. Etelämmäksi ne eivät tule ja Lapissa yötaivas alkaa olla sen verran vaalea, että sieltä himmeiden revontulien näkeminen voi olla vaikeaa.

Yö 23./24.4. voi olla hieman aktiivisempi kuin edellinen yö. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4 iltayöstä Suomen aikaa, joten revontulet ovat mahdollisia varsinkin, jos aktiivisuus kestää yön pimeimpiin hetkiin asti. Tällöin revontulia voitaneen nähdä Etelä-Lapista Etelä-Suomen pohjoisosaan alueella ja vaikka ne ovat himmeitä ja rauhallisia, niin ne voivat olla tämän kevätkauden viimeisimmät helposti nähtävät reposet. WSA-ENLIL-malli ei kuitenkaan osoita mitään syytä tälle Kp ja K-indeksin kohoamiselle, joten ennusteeseen sisältyy suuri epävarmuus.

Yö 24./25.4 on jälleen ensimmäisen yön tavoin hyvin rauhallinen, himmeitä reposia esiintynee hyvällä onnella vain Pohjois-Suomen taivaalla.

X2.2 -luokan flare

Eilen kello 03.41 UTC ilmaantui Auringossa aktiiviselle alueelle 2992 X2.2-luokan flarepurkaus. Pilkkualue oli juuri kiertymässä Auringon länsireunan taakse purkauksen tapahtuessa, joten sen vaikutukset maapallolla jäivät vähäisiksi. Nopeat varatut hiukkaset (protonit) aiheuttivat kuitenkin voimakasta ionisoitumista ionosfäärissä, joten radiohäiriöitä koettiin Aasiassa. Flare oli toistaiseksi voimakkain X-luokan purkaus sitten vuoden 2017, jolloin purkauksen voimakkuus oli X8.2.



X2.2-luokan flarepurkaus AR 2992 aktiivisella alueella. Kuva SOHO/LASCO.

Auringon aktiivisuus kuitenkin jatkuu edelleen ja pilkkualueet AR 2993 ja 2994 pohjoisella pallonpuoliskolla ovat kasvattaneet kokoaan ja niiden magneettinen rakenne mahdollistaa uusien X-luokan flarepurkaukset. Molemmille pilkkuryhmille lasketaan 15 % mahdollisuus tuottaa X-luokan flare lähimmän vuorokauden aikana.

Revontuliennuste 19. — 22.4.2022

Eilisessä ennusteessa kerroin halo-CMEstä ja sen mahdollisuudesta törmätä maapallon magneettikenttään. Tällä kertaa CME-pilvi ei kuitenkaan suuntautunut kohtia maapalloa, vaan aivan päinvastaiseen suuntaan. Halo-CME:sta ei sen alkuvaiheesta voi aivan varmasti sanoa sen suuntaa, ellei käytettävissä Stereo A -luotaimen kuvatietoja.

Ennuste

Yöt 19./20., 20./21. ja 21./22. ovat rauhallisia. Kp- ja K-indeksit pysyvät maltillisina koko ennustejakson ajan, joten revontulia nähtäneen lähinnä maamme pohjoisosassa. Vaalenevat yöt kuitenkin alkavat rajoittaa niiden näkymistä etenkin Lapissa ja niitä näkynee lähinnä aivan yön pimeimpinä hetkinä. Pohjois-Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta etelämpänä mahdollisuus on hyvin pieni.

Revontuliennuste 18. — 21.4.2022

Auringossa on viisi auringonpilkkualuetta, joista kaksi (AR 2993 ja 2994) ovat isokokoisia. Molemmat ovat kasvaneen viimeisen vuorokauden kuluessa 100 ppm ja ovat nyt kooltaan noin 400 ppm. Koon kasvu kertoo alueiden aktiivisuudesta ja niinpä eilen (17.4.) kello 03.48 ja 05.00 UTC havaittiin kaksi halo-CME-purkausta. Näistä jälkimmäinen oli laajuudessaan 232 astetta, eli se voi olla tulossa kohti maapalloa ja sen vaikutukset maapallon magneettikentässä nähtäneen parin kolmen vuorokauden kuluessa. Tällä hetkellä magneettikentän energisten elektronien määrä on kohtuullisen runsas, joten CME-pilven törmäyksellä näyttäisi olevan hyvä mahdollisuus aiheuttaa magneettinen myrsky.

Ennuste

Yö 18./19. näyttäisi muodostuvan rauhalliseksi. Kp ka K-indeksit pysyttelevät maltillisissa lukemissa ja revontulien todennäköisyys on matalahko muualla kuin Lapissa ja Pohjois-Suomessa. IMF-kentän suunta on pysytellyt pohjoiseen viime vuorokausien ajan ja muutosta ei ole näkyvissä. Tästä syystä Lapissa mahdollisesti näkyvät revontulet ovat himmeitä ja lyhytaikaisia ja kirkas kuutamo huonontaa niiden näkymistä entisestään.

CME-pilven reitistä ja sen vaikutuksesta maapallon magneettikenttään tiedetään huomenna enemmän, joten teen huomenna uuden ja toivottavasti tarkemman ennusteen.

Revontuliennuste 15. — 18.4.2022

Huhtikuun 14. päivänä maapallon magneettikenttään törmännyt CME-pilven jälkivaikutukset tuntuvat vielä tämän ennusteen ensimmäisenä yönä. CME-pilven ja sitä edeltäneen aurinkotuulen yhdistyminen aiheutti hiukkastiheyden kasvun hyvin suureksi maapallon lähiavaruudessa. Samaan aikaan IMF-kenttä vaihtoi suuntaansa, joten jälkivaikutukset todennäköisesti ovat heikompia kuin mitä ilman suunnan muutosta olisi.

Revontulet 15.4. kello 01.27. Yötaivas ei enää ole täysin pimeä. © Tampereen Ursa ry.

Huhtikuun 13. päivänä kello 13.25 UTC Auringossa havaittiin jälleen halo-CME, mutta ENLIL-mallin ennusteessa sen suunta on poispäin meistä. Näin ollen aivan lähivuorokausina ei ole odotettavissa uusia CME-pilviä, jotka vaikuttaisivat revontulien syntyyn ja näkymiseen.

Ennuste

Yö 15./16. Avaruussäähän ja magneettikentän tilaan vaikuttaa edelleen yön 14./15. aikana koetun magneettisen myrskyn jälkeensä jättämän magneettikentän rauhattomuus. Kp-indeksin ennustetaan kohoavan lukemaan 4. Ennusteessa Kp-indeksin lukema pysyttele samana koko yön, joten ainakin yön pimeimpinä hetkinä Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat mahdollisia, vaikka IMF-kentän suunta ei välttämättä suosikaan revontulien näkymistä. Etelämpänä Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni, joskaan ei todennäköinen.

Yöt 16./17. ja 17./18. Magneettikentän tila on palautunut normaaliksi ja Kp-indeksi saavuttaneen lukeman Kp3 molempina öinä. Revontulet ovat mahdollisia mutta ne eivät ole kovinkaan kirkkaita. Lapissa ja Pohjois-Suomessa taivas voi olla jo liian vaalea niiden näkemiselle muulloin kuin aivan yön pimeimpään aikaan. Utsjoella astronominen hämärä on päättynyt 11.4. ja Sodankylässä se päättyy 18.4. Tampereella pimeät yöt päättyvät 18.4., tosin revontulikamerassa yötaivas ei enää ole täysin pimeä näin muutamaa vuorokautta sitä ennen. Etelärannikolla pimeästä yötaivaasta voitaneen nauttia vielä muutaman viikon ajan.

Revontuliennuste 12. — 15.4.2022

Jo kadonneeksi luultu auringonpilkkualue AR2987 tuotti voimakkaan CME-purkauksen eilen (11.4.2022)  kello 5.48 UTC. Purkauspilvi suuntautui kohti Maata ja sen odotetaan törmäävän maapallon magneettikenttään 14.4. kello 11.00 UTC aikaan. Tämä tapahtuu samaan aikaan kuin eilisessä ennusteessa kerrottu aurinkotuulen tihentymän kohtaaminen, joten molempien ilmiöisen vaikutuksesta lähiavaruuden tilassa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Hiukkastiheys kohoaa lyhyessä ajassa erittäin suureksi, huippu on noin 100 ppcm³.  Jos magneettikenttien suunnat (IMF + CME) ovat kohti etelää, suuri hiukkastiheys voi tuottaa erittäin kirkkaita revontulia.

Tältä näyttää ennuste CME-pilven törmäyksestä 14.4. Yläkuvassa on esitetty hiukkastiheys ja alakuvassa hiukkasten nopeudet vasemmassa reunassa olevan värikoodin mukaisesti. Kuva SWPC.

Ennuste

Yöt 12./13. ja 13./14. ovat vielä hyvin rauhallisia. Indeksi pysyttelevät hyvin matalissa lukemissa, joten revontulia voitaneen nähdä vain Lapissa.

Yö 14./15. Päivän aikana tapahtuva CME-pilven kohtaaminen kohottaa indeksien lukemia jo muutama tunti ennen törmäystä magneettisen häiriön tasolle. Törmäyksen tapahduttua niin Kp- kuin korkeiden leveyksien K-indeksien ennustetaan kohoavan lukemaan 6. Jos muut tekijät ovat suotuisat, magneettinen myrsky saavuttaa G2-tason iltapäivällä Suomen aikaa. Indeksien ennusteessa tilanne laantuisi magneettiseksi häiriöksi vielä ennen yön saapumista, jolloin heti illasta lähtien yön aikana nähtäisiin revontulia Keski-Suomesta Lappiin alueella.

Etelä-Suomessa revontuliharrastajat voivat varautua tilanteeseen, jossa odotettu CME-pilvi saapuukin muutamaa tuntia ennustettua myöhemmin (kuten usein on käynyt), jolloin magneettinen myrsky osuisikin alkuiltaan ja kirkkaita revontulia näkyisi heti riittävän hämärän alkaessa koko maassa.

Revontuliennuste 11. — 14.4.2022

Sunnuntaina 10.4. koettiin yllättävä magneettinen myrsky, jota ei oltu ennakoitu missään avaruussäätä tarkkailevassa instituutissa. Kp-indeksi kohosi lukemaan 7- (Potsdam), joka vastaa G3-luokan magneettista myrskyä. Kiirunan magneettisella mittausasemalla X-komponentin poikkeama saavutti kello 7.50 (Suomen aikaa) lukeman –708 nT, joka vastaa mittausaseman K-indeksissä lukemaa K7. Parikymmentä minuuttia myöhemmin lukema oli kohonnut jo –27 nT ja vaikka lukema laski vielä sen jälkeen myrskylukemiin, tilanne oli ohi kello 10 (Suomen aikaa) mennessä.

Auringon kromosfäärissä näkyy CMEn syntypaikka tulikanjoni (canyon of fire).

Ajankohdan aikaan Suomessa oli siis päivä, mutta revontulet näkyivät Pohjois-Amerikassa hyvin laajalla alueella — Yhdysvalloissa Wisconsinin ja Washingtonin osavaltioissa, joissa ne eivät ole aivan jokapäiväisiä.

Spaceweather.com sivuston mukaan myrskyn aiheutti huhtikuun 8. päivänä maapallon magneettikenttään törmännyt vähäinen CME-pilvi. Se syntyi Auringossa 3.4. ilmiössä, jota kutsutaan nimellä canyon of fire, tulikanjoni. Vaikka CME-pilvi oli vähäinen ja sen suunta ei ollut suoraan kohti maapalloa, niin siinä kuitenkin oli pieni meihin suuntautunut komponentti. Lisäksi pilvellä oli voimakas magneettikenttä.

Törmäyksellä oli vain vähäisiä suoria vaikutuksia mutta magneettikenttä jäi sen jäljiltä rauhattomaan tilaan. Tässä tapauksessa magneettikentän rauhattomuus ei laantunut normaalisti vaan sunnuntaiaamuna maapallo kohtasi vähäisen aurinkotuulen virran, joka ilmeisesti laukaisi magneettisen myrskyn.

Ennuste

Maapallo kohtaa tänään uuden aurinkotuulen tihentymän, joka alkaa hiljalleen kohottaa hiukkastiheyttä lähiavaruudessa. Tihentymän tiheimmät alueet kohdataan vasta 14. päivänä, joten kovin merkittäviä magneettisia vaikutuksia kohtaamisella ei ole vielä tämän ennustejakson aikana. Tällä kertaa tihentymään liittyy myös IMF-kentän suunnan muutos. Näiden muutosten vaikutuksiin palaan tarvittaessa ennen seuraava ennustetta.

Yö 11./12., 12./13. ja 13./14. ovat rauhallisia. Kp- ja korkeiden leveyksien K-indeksien ennustetaan pysyttelevän hyvin matalissa lukemissa, joten revontulia on tuskin odotetavissa Lapin eteläpuolella. Lapissakin revontulet ovat suhteellisen himmeitä ja rauhallisia. Viimeisenä yönä tilanne voi olla hieman erilainen mutta avaruussäätilaa on vaikea ennustaa riittävällä tarkkuudella yli kolmen vuorokauden pituisille jaksoille.

Revontuliennuste 8. — 11.4.2022

Auringon Maahan näkyvän puolen aktiivisuus on hieman laskenut johtuen siitä, että suurimmat pilkkuryhmät ovat kiertyneet pois näkyvistä ja pienemmät ovat rauhoittuneet. Yleisesti ottaen Auringon aktiivisuus on kohonnut ennustettua nopeammin ja tällä hetkellä auringonpilkkujakso 25 on vähintään vuoden edellä virallista ennustetta. Virallinen ennuste tehdään Auringonpilkkujakso paneelissa (SCPP), johon kuuluvat NOAA, NASA ja Kansainvälinen avaruussääpalvelu (ISES). Paneelin ennusteen mukaan jakso 25 tulisi saavuttamaan maksiminsa heinäkuussa 2025 ja olisi verraten heikko kuten jakso 24 oli.

Jakson 25 kehitys on siis ollut nopeampaa ja voimakkaampaan kuin mitä ennustettiin. Maaliskuussa (2022) havaittiin kaikkiaan 146 flarea, mukaan lukien yksi X-luokan ja 13 M-luokan flaret. Lisäksi koettiin useita radio katkoksia napa-alueilla. Näyttääkin siltä, että virallinen ennuste ei kuvaa jaksoa 25 kovinkaan hyvin.

Ennuste

Maapallon lähiavaruuden avaruussää muodostunee hyvinkin vakaaksi tulevan kolmen vuorokauden aikana. Aivan ennusteen loppupuolella on merkkejä tulevasta aurinkotuulen tihentymästä, mutta se ei ehdi kohottamaan aurinkotuulen hiukkasmäärää ennen viimeisen yön päättymistä. Näin ollen tulevat yöt ovat hyvin rauhallisia.

Yöt 8./9., 9./10. ja 10./11. Molempien indeksien ennustetaan pysyttelevän tavanomaisissa lukemissa (2 – 3) suurimman osan ajasta. Odotettavissa on vain lyhyitä purskeita, joiden aikana Kp-indeksi ehkä voi nousta lukemaan Kp4. Jos näin käy, niin silloin aamupuolella öitä voidaan nähdä lyhytaikaisesti revontulia jopa Etelä-Suomen pohjoisosissa. Muuton revontulia voidaan odottaa näkyvän vain Pohjois-Suomesta Lappiin. Etelämpänä todennäköisyys revontulille on pieni.