Revontuliennuste 15. – 18.5.2026 Etelä-Suomeen

Maapallo on kohtaamassa CIR-virtauksen, jonka tiheys on epätavallisen suuri. Heti virtauksen ohimentyä aurinkotuulen tiheys putoaa hyvin matalaksi. Nämä tapahtumat voivat käynnistää magneettisten myrskyjen sarjan ensi- ja sitä seuraavana yönä. Näyttää siltä, että tätä kirjoittaessani magneettikenttä on aktivoitunut ja SWPC onkin antanut G1-luokan myrskyvaroituksen.

Ennuste

Yö 15./16. Ainoastaan Etelä-Suomessa yön pimeimpinä hetkinä on sen verran pimeää, että mahdolliset revontulet voivat olla näkyviä. Tänä iltana revontulitoimintaa kannattanee seurata illan pimennyttä riittävästi, ehkä noin kello 23 jälkeen. G2-luokan magneettinen myrsky sijoittunee kello 00.00 – 03.00 väliin. Magneettinen myrsky alkaa jo kello 21 jälkeen NOOA/SWPC:n ennusteen mukaan. Myrsky laantunee aamun tunteina, selvästi auringonnousun jälkeen.

Yönä 16./17. magneettikenttä on edelleen rauhattomassa tilassa. Varsinainen magneettinen myrsky alkanee vasta aamun tunteina, joten revontulet eivät ole kovinkaan todennäköisiä, jos tämän hetken viimeisin ennuste pitää paikkansa.

Yöksi 17./18. geomagneettinen kenttä on jo rauhoittunut ja revontulia tuskin nähdään.

 

 

 

Revontuliennuste 3. – 6.5.2026

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimevuorokausina. Voimakkain flare oli C8.7 (2.5. kello 18.38 UTC) pilkkuryhmässä 4420. Se on jo kiertynyt länsireunan yli näkymättömiin. Pilkkuryhmiä on kahdeksan, mutta kaikki ovat joko alfa- tai beetatyyppiä, joten kovin rajuja purkauksia ei ole odotettavissa, ellei jokin ryhmä kasvata kokoaan ja muuta rakennettaan merkittävästi ja hyvin nopeasti (sellaistakin kyllä on tapahtunut).

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on nopeudeltaan kohtalaista (~450 km/s) mutta tiheydeltään harvaa (~0,02 p/cm3). Nämä parametrit liittyvät polariteetiltaan negatiiviseen CHHSS -virtaukseen. IMF-kentän voimakkuus on ollut noin 6 nT ja Bz-komponentin voimakkuus noin –4 nT.

Maapallon geomagneettinen kenttä on aktiivinen ja on rauhoittumassa tämän ennustejakson aikana, johtunen CH HSS -virtauksen heikkenemisestä. Tulossa oleva polariteetiltaan positiivinen CH HHS- virtaus kuljettaa edellään kohtalaista CIR-virtaus, joka alkaa vaikuttaa avaruussäähän tämän ennustejakson loppupuolella. Ennusteeseen liittyy kuitenkin kohtalainen epävarmuus, joten virtauksen vaikutukset voivat olla aktiivisia tämän ennustejakson jälkeen.

Ennuste

Yöt 3./4., 4./5. ja 5./6. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa, jossa kuitenkin yöt ovat jo niin valoisia, että niitä taivaalta ei yleensä näe. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

…

Tämä ennuste on kevätkauden viimeinen. Tampereella yön pimeimmät hetket vaihtuvat nauttisesta porvarilliseen hämärään 6.5., joten revontulien näkyminen taivaalla alkaa olla mahdotonta, ellei ole kyse erittäin voimakkaasta magneettisesta myrskystä ja erittäin kirkkaista revontulista. Etelärannikolla öiden pimeimmät hetket ovat nauttisen hämärän aikaa 11.5 alkaen aina 2.8. asti. Nauttisessa hämärässä vain kirkkaimpien revontulien näkyminen on mahdollista.

Revontuliennusteiden julkaisemista jatkan syksyllä tämänhetkisen suunnitelman mukaan. Seuraan kesän aikana Auringon aktiivisuutta ja jos jotain mielenkiintoista on tapahtumassa, niin raportoin niistä tässä blogissa ja sähköpostilistoilla.

Hyvää kesää kaikille lukijoille

Kari A K

 

Revontuliennuste 29.4. ‒ 2.5.2026

Auringossa on kaikkiaan seitsemän pilkkuryhmää, joista suurin osa on alfa- tai beetatyyppiä. Vain kaksi, 4420 ja 4425) ovat magneettisesti monimutkaisempia, 4420 on beeta-gamma-delta ja 4425 on beeta-delta-tyyppiä. Näistä 4420 on tuottanut eilen kolme M-luokan flarepurkausta. Pilkkuryhmä 4425 tuotti maanantaina (27.4.) yhden flarepurkauksen, jonka voimakkuus oli M1.05.

 

Tältä näyttää M1-luokan flarepurkaus pilkkuryhmässä 4425. Kuva on otettu vety-alfa -aallonpituudella. Kuvan aikaleima on UTC-aikaa, josta Suomen ajan voi laskea lisäämällä 3 h. Kuva © Kari A. Kuure.

Maapallon kohtaa tämän vuorokauden aikana CIR-virtauksen, joka liittyy lähestyvään kapeahkoon ja ei niin harvaan korona-aukkoon, jonka polariteetti on negatiivinen. Aurinkotuulen nopeuden ennustetaan nopeutuvan ja saavuttavan noin 500 km/s vauhdin.

Geomagneettisen kentän tila on rauhallinen vielä tänään. Rauhattomuus tulee kuitenkin kasvamaan ja heikon (G1) magneettisen myrskyn mahdollisuus on olemassa huomisesta alkaen.


Ennuste

Yö 29./30. Magneettinen myrsky kehittynee aamuyöllä. Sen ajoittumisesta riippuu kuinka runsaina ja kirkkaina revontulet näkyvät sillä, myrskyn kehittyminen ottaa oman aikansa ja revontulet voivat ilmaantua taivaalle vasta aamuhämärän aikaan, tai myöhemmin. Etelä-Suomessa on todennäköisesti parhaimmat mahdollisuudet nähdä revontulia, vaikka niiden mahdollisuus on korkea koko maassa.

Yö 30./1. Magneettikenttä on edelleen rauhaton, mutta myrskylukemiin tuskin päästään. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomen leveydelle asti ja niitä pitäisi näkyä puolenyön jälkeen. Etelä-Suomen pohjois-osassa voitaneen havaita heikkoa revontulivaloa yön pimeimpinä hetkinä. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 1./2. Magneettikenttä on rauhoittumaan päin ja revontulet ovat mahdollisia vain Lapissa, jossa kuitenkin yötaivas on jo selkeästi niin vaalea, että revontulia ei näy.

Revontuliennuste 26. ‒ 29.4.2026

Auringon aktiivisuus on viime vuorokausina ollut yllättävää, sillä 24.4. siellä tapahtui kaksi X-luokan ja kaksi M-luokan flarepurkausta. Näiden lisäksi 23.4. oli kolme ja 25.4. kaksi M-luokan flarea. X-luokan molemmat purkaukset olivat voimakkuudeltaan X2.5 ja ne tapahtuivat pilkkualueella 4419. Nyttemmin tämä pilkkualue on jo kiertynyt Auringon länsireunan yli.

Tämä vety-alfan aallonpituudella otettu kuva on parin vuorokauden takaa. Siinä näkyy oikealla ylhällä pilkkuryhmä 4419, joka tuotti kaksi X-luokan flarepurkausta aikaisemmin kuvauspäivänä. Pilkkuryhmä 4420 ja 4423 osoittautuivat aktiivisiksi M-luokan purkauksineen. Uusin pilkkuryhmä 4425 on vielä näkyvän kiekon itäreunalla (vasemmalla) eikä se erotu tässä kuvassa, alkuperäisestä kuvasta se näkyy  suurella (100 %) suurennuksella. Kuva © Kari A. Kuure.

Auringossa tällä hetkellä on kaikkiaan kahdeksan pilkkualuetta, joista kaksi (4420 ja 4423) ovat magneettisesti tyyppiä beeta-gamma-delta ja yksi (4425) on beeta-gamma. Muut pilkkualueet ovat alfatyyppiä. Aktiivisemmat pilkkualueet ovat keskellä näkyvää kiekkoa, toinen pohjoisella ja toinen eteläisellä pallonpuoliskolla. Pilkkualue 4425 on vasta hiljattain siirtynyt näkyvälle puolelle Aurinkoa, joten se saattaa purkauksillaan vaikuttaa Maan geomagneettiseen tilaan vielä parisen viikkoa, jos sen aktiivisuus jatkuu.

WSA-ENLIL-mallinnuksessa näkyy kaksi CME-pilveä, joista toinen hipaisee maapalloa mukaan ensi yönä. Hipaiseva alue ei ole erityisen tiheä, joten sen vaikutukset geomagneettikenttään jäänevät vähäisiksi. Missä muodossa tämä sitten toteutuu, jää nähtäväksi. Sen vaikutus voi kuitenkin olla yllättävä, koska samaan aikaan maapallo on kohdannut tihentyneen CIR-virtauksen, joka edeltää polariteetiltaan negatiivista korona-aukkoa.

Molempien tapahtumien vaikutukset jäänevät lyhytaikaisiksi mutta niiden jälkipuolella tämän ennustejakson loppuu asti vaikuttaa hyvin harva ja nopea aurinkotuuli.

Ennuste

Yöt 26./27. ja 27./28. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Näillä alueilla kuitenkin ollaan jo nauttiessa hämärässä yön pimeimpinä hetkinä, joten näkyvien revontulien todennäköisyys on suurin Oulun seudulla. Etelämpänä revontulet eivät ole todennäköisiä.

Yö 28./29. Maan magneettikenttä on siirtynyt rauhalliseen tilaan, joten revontulet ovat mahdollisia vain Lapissa. Utsjoella keskiyön taivas on kuitenkin niin vaalea, että revontulet tuskin näkyvät, vaikka niitä olisikin. Etelämpänä revontulitoimintaa ei esiinny.

Revontuliennuste 23. – 26.4.2026

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen ennustejakson ajan hyvin vähäistä. Pilkkualueita on nyt neljä, joista vain yksi (4420) on magneettisesti luokiteltu beeta-gammaksi.

Nämä revontulet näkyivät Tampereella 21.4 aamuyöstä juuri ennen aamuhämärää. Kuva © Kari A. Kuure /Tampereen Ursa. ry.

Lähivuorikausina on todennäköistä, että Auringon aktiivisuus jatkuisi vähäisenä ja on hyvin pieni mahdollisuus enintään M-luokan flarepurkauksille.

Aurinkotuulen polariteetiltaan negatiivinen CH HSS -virtaus on heikkenemässä. Aurinkotuulen nopeus on ollut noin 500 km/s mutta se vähenee hiukan tämä ennustejakson aikana ja on silloin noin 450 km/s. Lähivuorokausina maapallo kohtaa polariteetiltaan positiivisen CH HSS -virtauksen, joka saattaa muuttaa avaruussään tilaa huomattavasti.

Toistaiseksi avaruussää pysyttelee suunnilleen nykyisellään, joskin muutos alkaa hiljalleen näkyä tämän ennustejakson aikana. Tämä ei kuitenkaan vielä näy revontuliennusteessa.

Ennuste

Yöt 23./24., 24./25. ja 25./26. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa, joskin astronominen hämärä on päättymässä jo Oulun leveydellä. Näin ollen revontulista vain kirkkaimmat vaiheet ovat näkyvissä näillä alueilla. Etelämpänä revontulet näkyvät vielä melko hyvin, jos ne näille leveyksille ulottuvat. Tämän ennustejakson aikana näin tuskin tapahtuu.

Revontuliennuste 20. – 23.4.2026

Auringon aktiivisuus on hyvin vähäistä. Aktiivisia pilkkuryhmiä on vain kaksi, joiden magneettiset rakenteet ovat alfa ja beeta-gamma. Vain hyvin heikkoja flarepurkauksia on havaittu viimeksi kuluneen vuorokauden aikana.

Maapallon lähiavaruuden tilaan vaikuttaa heikkenevä CH HSS. Aurinkotuulen arvioidaan palautuvan normaalitilaan tämän ennustejakson loppuun mennessä.

Ennuste

Yöt 20./21., 21./22. ja 22./23. Himmeät revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja ensimmäisen yön osalta myös Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 17. ‒ 20.4.2026

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Pilkkuryhmiä on ollut kolme, joista vain yksi (4419) on ollut magneettisesti tyyppiä beeta‒gamma. Se on myös tuottanut kolme C-luokan flarepurkausta. Tälle ryhmälle ennustetaan 20 % todennäköisyyttä tuottaa voimakkaampi M-luokan flarepurkaus lähivuorokausina.

Aurinkotuuli on ollut keskimääräistä. Tähän kuitenkin on odotettavissa muutos, sillä Maa kohtaa ensiyön tai viimeistään huomisen aikana CIR-virtauksen, joka liittyy lähestyvään polariteetiltaan negatiiviseen CH HSS virtaukseen. Virtauksessa aurinkotuulen nopeus on 600 ‒ 700 km/s.

Muutokset aurinkotuulessa tulevat vaikuttamaan myös Maan geomagneettiseen kenttään. Magneettinen myrsky (G1 ‒G2) on mahdollinen huomisen päivänaikaan. Sen arvioidaan kuitenkin laantuvan iltaan mennessä mutta sen jäljiltä magneettikenttä on edelleen aktiivisessa tilassa.

Ennuste

Yö 17./18. Revontulet ovat mahdollisia koko maassa. Revontulet voivat olla himmeähköjä iltayöstä, sillä magneettinen myrsky ajoittuu aamuyöksi. Riippuen toteutuvan myrskyn voimakkuudesta revontulia voidaan nähdä koko maassa ja mahdollisesti Baltian pohjois-osassa.

Yö 18./19. Edellisen yön jäljiltä magneettikenttä on aktiivinen koko päivän ja iltayön. Revontulet ovat mahdollisia laajalla alueella Etelä-Suomen pohjoisosaa myöten. Magneettinen myrsky (G1)voi kehittyä ammuyöstä, jolloin myös etelärannikolla on kohtalainen mahdollisuus revontulien näkymiselle. Myrsky kuitenkin laantuu aamuhärän aikaan.

Yö 19./20. Magneettikenttä on edelleen aktiivinen vaikka enää ei magneettista myrskyä ei ole odotettavissa. Himmeät revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomen leveydelle. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään. 

Revontuliennuste 14. – 17. 4.2026

Auringon aktiivisuus on ollut hyvin vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Pilkkuryhmiä on neljä ja niissä on havaittu vain B-luokan flaretoimintaa. 

 

Tältä näytti Aurinko eilen aamupäivällä. Kuva Kari A. Kuure.

Aktiivisuuden odotetaan jatkuvan vähäisenä tulevien vuorokausien aikana, sillä M-luokan flarepurkauksille ennustetaan hyvin pieniä todennäköistyyksiä.

Aurinkotuuli on ollut kohtalaisen nopeaa (> 500 km/s), sillä Maahan kohdistuu korona-aukko, jonka polariteetti on positiivinen. Virtaus jatkuneen vielä pari vuorokautta, joskin se hiljalleen heikkenee ja tämän ennustejakson viimeisen vuorokauden aikana oltaneen jo hieman tiheämmässä mutta samalla hitaammassa aurinkotuulen alueessa.

IMF-kentän suunta on ollut enimmäkseen pohjoiseen. Kenttävoimakkuus on ollut heikohkoa, noin 5 nT.

Geomagneettisen kentän aktiivisuus on lähivuorokausina vähäistä, eikä magneettista myrskyä ole odotettavissa.

Ennuste

Yöt 14./15., 15./16. ja 16./17. Revontulitoiminta on vähäistä ja niitä näkynee Etelä-Lapissa. Pohjois-Suomessa niiden näkyminen on mahdollista mutta epävarmaa. Etelämpänä revontulia ei nähdä. Viimeisen yön osalta ennuste on epävarma, sillä joidenkin parametrien mukaan jonkinlainen revontulitoiminta olisi mahdollista.

 

 

Revontuliennuste 12. – 15.4.2026

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Vain kaksi C-luokan flarepurkausta on havaittu ja toinen niistäkin alueella 4411, jolla on viimeksi ollut näkyvä pilkku 4.4.2026. Sen jälkeen pilkkualue on näkynyt lähinnä hieman heikkona aktiivisuutena ilman pilkkuja.

Aktiivisuuden odotetaan pysyvän suunnilleen muuttumattomana, vain M-luokan flaretoiminnalle on olemassa pieni todennäöisyys.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa napaisuudeltaan postiivinen  korona-aukko. Aurinkotuulen tiheys on ollut noin 2 p/cm3 ja viimeisten tuntien aikana se on ollut vielä hieman alempi.

IMF:n kenttävoimakkuus on ollut noin 5 nT ja BZ-komponentti on ollut noin 4 nT, suunta pohjoiseen. Aurinotuulen ja magneetikentän parametrien odotetaan pysyttelevän muuttumattomina lähivuorokausina.

Geomagneettisessa kentässä on esiintynyt jonkin verran aktiivisuutta lähinnä aurinkotuulen dynaamisen paineen vaikutuksesta. Aurinkotuuleen ei odotetan kovinkaan suurta muutosta tämän ennustejakson aikana.

Kevään eteneminen muuttaa nopeasti taustataivaan kirkkautta: Utsjoella astronominen hämärä vaihtui nauttiseen hämärään 11.4. Sodankylästä Keski-Suomen pohjoisosaan ollaan vielä yön pimeimpinä hetkinä astronomisessa hämärässä. Lähiviikkoina taustataivaan kirkauden muutos on nopeaa ja vain aivan etelärannikolla kirkkaimmat revontulet yön pimeimpinä hetkinä voivat näkyä koko kesän ajan.

Astronomisessa hämärässä revontulien näkyvyydessä ei ole kovinkaan suurta eroa pimeyteen verrattuna. Sen sijaan nautisen hämärän aikana revontulien täytyy olla kirkkaita näkyäkseen ja porvarillisen (yhteiskunnallisen) hämärän aikana vain kaikkein kirkkaimmat revontulet voivat näkyä heikosti.

Ennuste

Yöt 12./13. ja 13./14. Himmeitä revontulia voi esiintyä Lapissa ja jossain määrin myös Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia ei todennäköissti nähdä.

Yö 14./15. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois- ja Keski-Suomessa ja ehkä Etelä-Suomen pohjoisosassa. Kovin kirkkaiksi ne eivät tämän hetkisten tietojen perusteella muodostu.

 

 

Revontuliennuste 9. – 12.4.2026

Auringon aktiivisuus on ollut viime aikoina hyvin vähäistä. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on havaittu vain C-luokan flaretoimintaa. Aktiivisuudessa ei ole odotettavissa kovinkaan suuria muutoksia tämä ennustejakson aikana. Jonkinlainen mahdollisuus on M-luokan flarepurkaukselle ja hyvin pieni mahdollisuus on X-luokan flarelle. Aktiivisimmat pilkkualueet ovat 4409 ja 4414, joita kannattaa tarkkailla, silloin kun Aurinkoa on havaitsemassa.

Nämä revontulet näkyivät Tampereella viimeyönä heti puolenyön jälkeen. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

 

Aurinkotuuli on ollut hieman keskiarvoa nopeampaa, noin 400 km/s. Tämä ennustejakson aikana Maa kohtaa CIR-virtauksen, joka on magneettiselta napaisuudeltaan positiivisen koronaukon etureunalla. Kohtaaminen aiheuttaa jonkin verran aktiivisuutta geomagneettisessa kentässä.

Maan magneettikentässä on runsaasti (> 7000 pfu) energisiä elektroneja. Ne mahdollistavat omalta osaltaan magneettisen myrskyn kehittymisen, jos muut tekijät asettuvat kohdalleen.

Magneettisen myrskyn mahdollisuus on olemassa 10. –11.4. välisenä aikana. Ensimmäinen magneettinen myrsky ajoittuu Suomen aikaa 10.4. aamulla ja seuraa yön 10./11.  aikana.

Ennuste

Yö 9./10. Himmeät revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa, jossa kuitenkin yötaivas jo kohtalaisen vaalea. Niiden näkymiseen on kuitenkin jonkinlaiset mahdollisuudet, jos revontulien kirkkaus on riittävä ylittämään taustataivaan vaaleuden. Etelämpänä tuskin nähdään ainakaan kovin kirkkaita revontulia, sillä mahdollinen magneettinen myrsky ajoittuu ennusteen mukaan aamun tunteihin. Toteutuessaan magneettisen myrskyn ajoittuminen vaikuttaa siihen, missä revontulia on mahdollisuus nähdä.

Yö 10./11. on tämä ennustejakson paras mahdollinen revontuliyö. Illan pimennyttyä magneettisen myrskyn todennäköisyys on suurin ja aamuyön tunteina myrskyn voimakkuus saavuttanee G1 tason. Aammun valjettua magneettikentän voimakkuus pysyttelee hyvin aktiivisena. Yön aikana revontulet ovat mahdollisia koko maassa ja etenkin pimeillä ja vain vähän valosaasteisilla alueilla ne voivat olla näyttäviä.

Yö 11./12. Magneettinen rauhattomuus jatkuu ja se voi kehittyä myrskyksi jo illan pimetessä. Revontulet ovat mahdollisia yön aikana koko maassa. Tämä yön osalta ennusteeseen liittyy kylläkin tavallista suurempi epävarmuus, joten ”älkää ampuko viestin tuojaa” jos revontulia kaikkialla Suomessa ei olekaan näkyvissä. Palaa asiaan ennen seuraava ennustetta, jos näyttää tulossa olevan merkittäviä poikkeamia tässä kerrotusta.