Revontuliennuste 21. – 24.9.2023

Edellisessä ennusteessa kerrottu CME-pilvi näyttää kohdanneen maapallon magneettikentän noin 12 tuntia aikaisemmin kuin mitä ennusteessa odotettiin. Tämä vaikutti siihen, että sen aiheuttama magneettinen myrsky sattuikin Pohjois-Euroopan yön aikana ja Suomessakin nähtiin hienoja revontulia niillä alueilla, joissa pilvisyys ei näkyvyyttä estänyt. Yöltä 18./19.9.2023 Taivaanvahtiin tähän mennessä on tehty 59 ilmoitusta revontulista. Ilmoituksista eteläisimmät tulivat Helsingistä ja pohjoisin Enontekijältä.

Seuraavana yönä sää oli jo pilvisempi mutta ilmoituksia on tullut neljältä paikkakunnalta revontulista, ja yksi on tullut Ruotsista. Suomesta tehdyt ilmoitukset olivat Länsi-Suomesta. Nähdyt revontulet olivat himmeämpiä kuin edellisenä yönä.

Revontulien voimakkuutta kuvaa se, että ne näkyvät tässä kuvassa erittäin voimakkaina. Kuva on Tampereen Ursan länteen suunnatusta kamerasta kirkkaimman purkauksen ajalta. Revontulisäteiden suunnasta voidaan päätellä, että taivaalla on täytynyt olla revontulikruunu, jonka säteilypiste Tampereella on hieman zeniitistä etelään. Tampereen Ursalla ei ole tällä hetkellä toimivaa allsky- tai zeniittikameraa. Kuvan aikaleima on UTC-aikaa. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Avaruussää

Auringossa on runsaasti pieniä pilkkuryhmiä. Vain yksi niistä (AT 13435) on beeta-delta -luokituksen saanut hyvin aktiivinen ryhmä, joka on tuottanut viimeisten parin vuorokauden aikana neljä M-luokan flarepurkausta. Ryhmälle ennustetaan 5 % mahdollisuutta tuottaa X-luokan flare ja 5 % mahdollisuus protoni-ilmiöihin.

Auringon kiertoliikkeen mukana kiertyvä aurinkotuulen tihentymä on lähestymässä maapalloa. Sen etureuna on jo saavuttanut planeettamme magneettikentän mutta hiukkastiheys ei vielä ole merkittävästi koholla. Tiheys kuitenkin on kasvussa ja yöllä 22./23. se on jo merkittävästi korkeampi kuin tällä hetkellä. Varsinainen tiheysmaksimi (20–25 ppcm³) saavutettaneen 23. päivän aikana. Tähän tihentymään liittyy myös IMF-kentän suunnan muutos eteläisestä pohjoiseen. Samaan aikaan tai hieman sitä ennen maapallon magneettikenttää hipaisee pienehkö CME-pilvi, jolla voi aiheuttaa magneettikenttään vähäisiä häiriöitä.

Ennuste

Yö 21./22. on tavanomaista rauhallisempi. Revontulia voitaneen odottaa näkyvä lähinnä Lapissa, ehkäpä vain aivan maamme pohjoisimmissa osissa. Muualla revontulet eivät ole todennäköisiä.

Yö 22./23. näyttäisi muodostuvan edellistä yötä hieman aktiivisemmaksi. Revontulia nähtäneen heti alkuillasta Lapissa ja hieman myöhemmin Pohjois-Suomessa. Keski- ja Etelä-Suomen alueille revontulet levittäytyvät ehkä vasta aamupuolella yötä. Etelärannikolla revontulia tuskin nähdään.

Yö 23./24. on jälleen rauhallinen. Revontulia voitaneen odottaa näkyvän Lapissa ja pieni mahdollisuus on myös Pohjois-Suomessa. Muualla revontulia tuskin nähdään.

 

 

Revontuliennuste 18. – 21.9.2023

Maapalloa kohti tuleva CME näyttä eilistä ennustetta tiheämmältä ja sen magneettikenttään törmääminen näyttäisi tapahtuvan aamuyöstä Suomen aikaa. Lähiavaruuden hiukkastiheys lähtee kasvuun ensiyönä noin kello 2 ja maksimin se saavuttaa noin kello 4 aikoihin. Tämän jälkeen tiheyden ennustetaan laskevan niin hitaasti, että lähtötilanne saavutetaan vasta 20. päivänä illalla.

Revontulet 18.9.2023 kello 4.28.15 Tampereella. Kuva © Tampereen Ursa ry.

 

Ennuste

Yö 18./19. G1-luokan magneettinen myrsky kehittyy nopeasti aamuyöllä. Myrskyn voimakkuus kasvaa siten, että se saavuttaa G2-luokan 19. päivän aikana. Kirkkaita ja aktiivisia revontulia on siis odotettavissa aamuyön tunteina aina aamuhämärään asti koko maassa.

Yö 19./20. Magneettinen myrsky jättää jälkeensä hitaasti rauhoittuvan magneettikentän. Revontulet ovat mahdollisia suurimmassa osassa maata heti illan pimennyttyä. Niitä voitaneen nähdä kuitenkin koko yön ajan Etelä-Suomesta pohjoiseen alueella. Jos sää on selkeä horisonttiin asti ja pohjoisessa olevat revontulet ovat kirkkaita, niin ne voivat näkyä etelärannikolla hyvin lähellä pohjoista horisonttia.

Yö 20./21 on jo keskimääräinen revontuliyö, jolloin revontulet ovat todennäköisiä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä niiden mahdollisuus vähenee, eteläisimpien tulien näkyessä Keski-Suomen taivaalla.

 

 

Revontuliennuste 17. – 20.9.2023

Auringossa on kuusi aktiivista pilkkualuetta, joista yksi, AR 13229, näyttää olevan potentiaalinen voimakkaan flarepurkauksen aiheuttaja. Viimevuorokauden aikana ryhmä on tuottanut kaksi M-luokan flarepurkausta. X-luokan flaren mahdollisuus on 5 % ja protoni-ilmiöiden tuottamiseen on 10 % mahdollisuus. ENLIL-mallin mukaan ensiyön aikana maapallo kohtaa CME-pilven, jonka vaikutus magneettikentässä ei (ehkä) ole kuitenkaan kovinkaan voimakas.

Tapio Sarpola © otti tämän kuvan revontulista Kemijärvellä 14.9.2023 kello 22.03.

 

Ennuste

Yö 17./18. muodostunee tavanomaiseksi revontuliyöksi. Revontulet ovat todennäköisiä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski- ja Etelä-Suomessa ne ovat mahdollisia mutta etelärannikolla niitä ei kuitenkaan nähdä. Ennustetut Kp- ja K-indeksi pysyttelevät maltillisissa lukemissa, joskin CME-pilven kohtaaminen tuo tähän ennusteeseen jonkin verran epätarkkuutta. Näin ollen revontulien havainnoinnista kiinnostuneiden pitäisi tarkasti seurata netissä olevien revontulikameroiden kuvatarjontaa.

Yö 18./19. muodostunee edellistä yötä hieman aktiivisemmaksi, tosin vasta aamuhämärän aikaan. Revontulia voitaneen nähdä Keski-Suomesta pohjoiseen, eikä Etelä-Suomen taivaalla näkyvät revontulet ole mahdottomia. Jos revontulia näkyy, etelärannikolla niiden näkymiselle ei kuitenkaan ole kovinkaan suuria mahdollisuuksia.

Yö 19./20. voi olla näistä öistä aktiivisin. Kp-indeksin ennustetaan saavuttavan päivän aikana magneettisen myrskyn lukeman tason, korkeimman lukeman ollessa 5+. Iltaa kohden mentäessä ennuste lukeman hieman alenevat, mutta magneettiset häiriöt voivat olla voimakkaita. Revontulia voitaneen nähdä jo heti illan pimentyessä Etelä-Suomea myöten ja etelärannikollakin on hyvät mahdollisuudet revontulien näkymiselle.

Tähän vuodenaikaan näkyvien revontulien ei tarvitse olla kovinkaan kirkkaita muodostuakseen näyttäväksi kokemukseksi. Kontrasti taustataivaan ja revontulien välillä voi olla suuri, joten hieman himmeämmätkin revontulet ovat näyttäviä. Kontrasti johtuu tietysti siitä, että maasta heijastuvan valon määrä on vähäistä koska valoa heijastavaa lunta ei vielä ole. Siis ilmiö on aivan sama kuin Linnunradan näkymisessä.

 

Revontuliennuste 14. – 17.9.2023

Tiistaina 12. syyskuuta maapallon magneettikenttään iskeytyi CME-pilvi, joka aiheutti G2-luokan magneettisen myrskyn ja Suomenkin taivaalla nähtiin seuraavana yönä hienoja revontulia. Spaceweather.com -sivusto kuvaili tiedotteessa saapunutta pilveä termillä ”stealthy CME”, jonka voitaneen suomennettuna tarkoittavan ”häive CME-” tai ”salaperäien CME-pilvi”. Avaruussään ennusteissa pilviä ei näkynyt, vaikka jälkeenpäin sen todettiin olleen suhteellisen kirkas, joka sinkoutui avaruuteen syyskuun 8. päivänä. Tiistain ja keskiviikon välisen yö revontulista tehtiin Taivaanvahtiin kaikkiaan 11 raporttia.

Tällä hetkellä WSA-Enlil mallinnuksessa näkyy tasaista avaruussäätä tulevien vuorokausien ajan. Maapallon kohtaava aurinkotuuli on harvaa koko ennustejakson ajan.

Ennuste

Yö 14./15. näyttäisi muodostuvan rauhalliseksi. Vain aamupuolella yötä, pari tuntia ennen auringonnousua Kp-indeksi ennustaa lukemaan 4, joka mahdollistaisi revontulien näkymisen Etelä-Suomen leveydelle asti. Tilanne jatkuu muuttumattomana myös seuraavan kolmen tunnin ajan mutta aamupäivällä indeksin lukemat painuvat alempiin lukemiin.

Yöt 15./16. ja 16./17. ovat sitten rauhallisempia, indeksilukema pysyttelee lähempänä kahta kuin kolmea. Tällaisessa tilanteessa revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja joissakin tapauksissa Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

 

 

Revontuliennuste 10. – 13.9.2023

Auringossa olevien pilkkuryhmien aktiivisuus on ollut viimevuorokausien aikana hyvin maltillista. Niissä on esiintynyt vain vähäisiä flarepurkauksia ja avaruuteen sinkoutuneet CME-pilvet ovat olleet pieniä eikä niitä ole tulossa kohti Maata. Näin ollen tulevien vuorokausien avaruussää maapallon lähiavaruudessa on hyvin rauhallinen. Ainoastaan aktiivinen alue AR 13423 voi tuottaa X-luokan flaren 5 % todennäköisyydellä. Sen sijainti tällä hetkellä on Auringon keskellä, joten jos siinä tapahtuu voimakas flarepurkaus ja siihen liittyvät CME-purkaus, niiden vaikutus maapallon magneettikentässä voi olla tuntuva.

Ennuste

Yöt 10./11. ja 11./12. ovat rauhallisia. Ennustetut Kp-indeksin arvot ovat matalia ja näin ollen revontulia voi odottaa näkyvän Lapissa ja ehkä Pohjois-Suomessa. Muualla revontulia tuskin nähdään.

Yö 12./13. voi muodostua edellisiä öitä aktiivisemmaksi. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4, jolloin revontulia voitaneen nähdä Etelä-Suomen pohjoisosassa. Etelärannikolla revontulia tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 7. – 10.9.2023

Auringossa on kahdeksan pilkkuryhmää, jotka kuitenkin ovat hyvin käyttäytyviä alfa- ja beetaluokkiin kuuluvia. Tämä näkyy myös CME-purkauksissa, sillä viimeisimmät halopurkaukset ovat jo yli kaksi vuorokautta vanhoja. Maapallon kohtaama aurinkotuuli on hieman tihentynyt ja muutosta tähän ei ole odotettavissa muutamaan vuorokauteen.

Nämä rauhalliset revontulet näkyivät syyskuun 5. päivän iltana Tampereella.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennuste

Yöt 7./8., 8./9. ja 9./10. Aurinkotuulen tiheys ja nopeus pysyttelevät vakaina, joten kovin voimakkaita magneettisia häiriötä ei ole odotettavissa. Ennustetut indeksilukemat pysyttelevät matalissa lukemissa, joten revontulia voitaneen odottaa näkyvän lähinnä Lapissa ja ehkä ensimmäisenä yönä myös Pohjois-Suomessa. Näilläkin alueilla revontulet ovat hyvin rauhallisia. Muualla maassa revontulia tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 4. – 7.9.2023

Revontulikausi käynnistyi räväkästi.  Kp-indeksi kohosi myrskylukemiin lauantaiaamuna ja seuraavana yönä saavutettiin jo Kp6- taso myrskyn voimakkuudessa. Valitettavasti pilvisyys peitti osassa maata revontulien näkymisen, selkeillä alueilla niitä kuitenkin nähtiin. Taivaanvahtiin tehtiin 13 havaintoilmoitusta sunnuntain aikana.

Tällaiset revontulet tallentuivat videokameraan Tampereella 4.9. kello 00.26 edellisen rovontuliyön jölkimainingeissa. Kuva © Tampereen Ursa.

 

Auringon aktiivisuus oli sunnuntaina merkittävästi koholla. Kaikkiaan kolme halo-purkaukseksi luokiteltua CME-pilveä sinkoutui avaruuteen. Halo-purkaus tarkoittaa CME-pilveä, joka tulee Maata kohti tai menee poispäin. Toistaiseksi WSA-Enlil mallit eivät sisällä näitä purkauksia, joten lähivuorokausien revontuliennusteeseen sisältyy tavallista suurempi epävarmuus.

Ennuste

Yöt 4./5., 5./6. ja 6./7. muodostuvat rauhallisiksi. Kp-indeksi odotetaan kohoavan ensimmäisenä yönä lukemaan 4- ja toisena lukemaan 3+. Viimeisen yön ennuste näitä lukemia matalampi. Revontulia voitaneen lähes varmuudella odottaa näkyvän Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulien mahdollisuus on olemassa ensimmäisenä ja toisena yönä. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on jonkinmoinen ensimmäisenä yönä ja heikkenee sitten seuraaville öille. Etelärannikolla revontulien todennäköisyys on hyvin pieni.

Tilanne voi kuitenkin muuttua merkittävästi, jos sunnuntain CME-purkaukset tulevat kohti Maata. Silloin niiden kohtaaminen voi lisätä revontulien todennäköisyyksiä merkittävästi öiden 2 ja 3 osalta. Harrastajien tulisikin pitää silmällä avaruussään kehittymistä ja ennen kaikkea Tampereen Ursan revontulikameroiden kuvia. Revontulikameroita on myös Sodankylässä, Hankasalmella, Nyrölässä ja Kirkkonummella.

 

Revontuliennuste 1. – 3.9.2023

Auringon aktiivisuus on kehittynyt kuluneen kesä aikana voimakkaasti ja nyt tuoreimman ennusteen mukaan pilkkujakson maksimi saavutettaisiin huhtikuussa 2024. Silloin kuukauden keskiarvoksi ennustetaan lukemaa 195. Tämä ennuste on tehty standardimenetelmällä. Toinen, yhdistetty menetelmä, kertoo nykyisen aktiivisuuden taittuvan lähes vaakasuoraksi ja ennusteen huippulukema 128 saavutetaan heinäkuussa 2024. Jälkimmäinen ennuste ei ehkä toteudu, sillä heinäkuun, kesäkuun ja tammikuun 13 kuukauden tasoitetut keskiarvot ovat olleet ennustettua lukemaa korkeammat. 

Tuoren aurinkopilkkujakson ennuste kertoo maksimin saavutettavan aikaisemmin ennustettua aikaisemmin huhtikuussa 2024. Kuva WDV-SILSO.

 

WSA–Enlil mallin mukaan elokuun 29. päivän iltana Auringosta sinkoutui Maata kohti CME-pilvi, jonka odotetaan törmäävän Maan magneettikenttään yön 2./3. aikana. Jos näin tapahtuu (näissä malleissa on aina suuret epävarmuudet) törmäystä seuraavana yönä revontulien mahdollisuus on suuri, vaikka CME onkin siinä vaiheessa jo menossa ohi.

Ennuste

Yö 1./2. on tavanomainen, ennustettu Kp-indeksi pysyttelee matalissa lukemissa, joten taivaalla voitaneen nähdä revontulia lähinnä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Muualla revontulet eivät ole todennäköisiä.

Yö 2./3. on hyvin aktiivinen. Kp-indeksin lukema pysyttelee illan aikana matalissa lukemissa, kunnes puolenyön aikaan se kohoaa äkillisesti lukemaan 4 tai 5. Näissä lukemissa se pysyttelee sitten loppuyön ajan. Revontulia voitaneen nähdä koko maassa aamupuolella yötä.

Yö 3./4. Kp-indeksi on edellisen yön ja päivän aikana pysytellyt korkeana ja selvää laskua ei tänäkään yönä ole odotettavissa. Näin ollen revontulia voitaneen nähdä lähes koko maassa etelärannikkoa lukuun ottamatta.

 

Yllätys CME ja revontuliennuste 7.5.2023

Eilen aamulla (6.5.2023) kello 04 Suomen aikaan maapallon magneettikenttään iskeytyi CME-pilvi, jonka tulosta ei ollut ennakkotietoa. Tällaista pääsee tapahtumaan silloin tällöin. CME-pilven kohtaamisen seurauksena aurinkotuulen hiukkastiheys kohosi muutamassa tunnissa lukemaan 36 ppcm3, kun sitä ennen se oli selvästi alle 10 ppcm3. Saapuneen pilven magneettikentän Bz-komponentin suunta oli kohti etelää ja voimakkuudeltaan noin –15 nT. Kiirunan mittausaseman magnetometrin lukema putosi voimakkaasti ja saavutti heti aamu 6 jälkeen lukeman –1 600 nT lyhytaikaisesti (K9). Parikymmentä minuuttia myöhemmin tilanne oli palautunut lähemmäksi normaalia mutta oli edelleen alle – 500 nT (K7).

Tampereen yötaivas on hyvin vaalea. Kuva © Tampereen Ursa. ry.

Euroopan puolella revontulia oli havaittu Corkissa (Irlanti). Taivaanvahtiin ei oltu raportoitu revontulien näkymisistä Suomessa, mutta se ei ollut mikään yllätys, sillä tapahtuma sijoittui sellaiseen aikaan aamua, että oli jo liian valoisaa myös etelärannikolla revontulien näkemiseen.

SpaceWeather.com sivusto kertoi revontulihavainnoista Pohjois-Amerikassa. Siellä revontulia oli nähty Kanadan Galgaryssa (Albertta) ja Westerosessa (Albertta). Lisäksi myös Yhdysvalloissa nähtiin ja valokuvattiin revontulia useassa osavaltiossa mm. Ogdensburgissa (New York), Walpole (New Hamphire) ja Red Lodgessa (Montana). Valokuvia on julkaistu SpaceWeather.com sivuston galleriassa.

Ennuste

Yö 7./8. on muodostumassa hyvin myrskyisäksi, sillä maapallo kohtaa jälleen kerran CME-pilven. Magneettisen myrskyn G1-vaihe saavutetaan jo alkuillasta, jolloin revontulia voi näkyä etelärannikolla. Tampereella on jo liian valoisaa revontulien näkemiseen koko yön ajan. Yötä kohti mentäessä tilanne jatkuu muuttumattomana mutta aamun alkaessa valjeta, myrskyn voimakkuus kasvaa G2:ksi. Tämä tapahtuu vasta niin myöhään, että etelärannikollakin on jo päivä alkanut. Tämän jälkeen tilanne on mennyt ohi ja magneettikenttä rauhoittuu päivän aikana.

Revontulet-blogi menee kesätauolle

Kuten aikaisempinakin vuosina, tämä Revontulet-blogi on kesän tauolla ja ennusteiden julkaiseminen jatkuu elokuun puolivälin jälkeen tai syyskuun alussa, riippuen sen hetkisestä avaruussään tilanteessa. Lähes koko Suomessa, etelärannikkoa lukuun ottamatta, kesäinen yötaivas on niin vaalea, että tavanomaisten revontulien näkyminen on mahdotonta.

Aivan kokonaan avaruussäätä ei unohdeta, sillä jos Auringossa tapahtuu jotain mielenkiintoista, niin raporttia ja etelärannikolla mahdollisesti näkyvistä revontulista voidaan ennusteita julkaista tässä blogissa ja aurora-l-listalla.

Joten hyvää kesää kaikille revontulista kiinnostuneille.

Kari A K

This Northern Lights blog is going on a summer break

As in previous years, this Aurora blog is on summer hiatus and forecasts will continue to be posted after mid-August or early September, depending on the current space weather situation. In almost all of Finland, with the exception of the southern coast, the summer night sky is so light that it is impossible to see the usual northern lights.

Space weather is not completely forgotten, because if something interesting happens in the Sun, then the report and forecasts of the aurora borealis possibly visible on the south coast can be published on this blog and on the aurora-l-list.

So happy summer to all those interested in the northern lights.

Kari A K