Tampereen Ursa ry: Revontulet
Vastaavatoimittaja Kari A. Kuure. Tässä blogissa julkaistaan tietoja avaruussäästä ja revontuliennusteita. Tätä blogia päivitetään yleensä syyskuusta huhtikuuhun, joissakin tapauksessa jo elokuussa voidaan ennuste julkaista jos odotettavissa on näyttävät revontulet. Voit kommentoida ennusteita rakentavassa hengessä ja erityisesti arviot toteutuneiden revontulien näkymisestä eripuolelta Suomea ovat tervetulleita.
sunnuntai 22. marraskuuta 2026
Avaruussää ja revontuliennuste 22. – 25.11.2026
Auringon itäpuoliskon ekvaattorilla on pienehkö (8 623 MH) korona-aukko. Siltä kuluu vielä muutama vuorokausi ennen kuin se on geoaktiivinen. Maata kohti on tulossa pienehkö CME-pilvi ja se tavoittaa Maan 23./24. yönä WSA-ENLIL-ennustemallin mukaan. Jos ennuste toteutuu, hiukkastiheys kasvaa Maan ympäristössä lukemaan 20 p/cm³. Aurinkotuulen nopeus kasvaa tämä tapahtuman jälkeen illan 25.11. aikana lukemaan 500 km/s. HUX mallinnuksen mukaan aurinkotuulen nopeus voi kohota jopa 700 km/s nopeuteen ja se tapahtuisi jo 23.11. päivän aikana.
Korkeiden leveyksien K-indeksi ennustetaan olevan hyvin matala (K=1–2) koko tämän ennustejakson. Magneettikenttä on siis hyvin rauhallinen eikä häiriöitä ole tässä vaiheessa ennustettuna.
Ennuste
Yöt 23./24., 24./25. ja 25./26. Revontulet ovat mahdollisia vain Pohjois-Lapissa. Sielläkin ne ovat rauhallisia kaaria, ehkä jonkin verran säteiden muodostumista voidaan havaita. Etelämpänä revontulia todennäköisesti ei esiinny.
torstai 19. marraskuuta 2026
Avaruussää ja revontuliennuste 19. – 22.11.2026
Magneettinen myrsky alkoi, voisi sanoa ”yllättäen”, sillä viimeisimmät Kp- ja K-ennusteet (19.11.2026 kello 00.30 UTC) eivät sitä ennakoineet. Tosin, WSA-ENLIL mallinnuksessa oli nähtävissä hieman sekasortoinen tilanne kuluneelle yölle jo muutama vuorokausia sitten. Maapallo kohtasi CIR-virtauksen tihentyneen osan ja samaan aikaan pari heikkoa CME-purkauspilveä saapui planeettamme kohdalle. Nämä tapahtumat olivat nostaneet OVATION-mallin globaalin kokonaisenergiatehon jo eilen kello 10 UTC aikaan yli 20 GW rajan ja on tällä hetkellä yli 50 GW kummallekin pallonpuoliskolle erikseen.
OVATION-mallinnuksen ilmoittama teho kertoo, kuinka paljon lasketaan energiaa siirtyvän sekunnissa (teho) magnetosfääristä ilmakehään varattujen hiukkasten mukana. Energian alkuperä on aurinkotuulen ja Maan magnetosfäärin vuorovaikutuksesta: osa aurinkotuulen hiukkasten energiasta siirtyy magnetosfääriin, varastoituu sinne, vapautuu epävakauden kasvaessa ja varattujen hiukkasten (elektronit) kiihtyessä ja törmätessä ilmakehän atomeihin tuottaen revontulia. Revontulia synnyttävän tehon alarajana pidetään 20 GW/pallon puolisko. Mitä suurempi on rajan ylittävän tehon osuus sitä kirkkaammat ja laajemmin näkyvät revontulet ovat.
Mielenkiintoista tässä on erityisesti, miten magneettinen myrsky alkoi? Saksan Potsdam mittausaseman nopea Hp30-indeksi kuvaa tätä erityisen hyvin. Mittausaseman indeksi määritetään 30 minuutin välein. Eilen kello 23.45 UTC aikaan (ja sitä ennen) indeksin lukema oli Hp30=2. Seuraava, kello 00.15 indeksi saavutti lukeman Hp30=5- ja puolituntia myöhemmin kello 00.45 se oli jo Hp30=6-. Tätä kirjoittaessani kello 02.15 UTC indeksi on laskenut lukemaan Hp30=5. Tämä kehitys tavallaan oikeuttaa termin ”yllättäen” käytön tässä yhteydessä.
Edellisessä ennusteessa kertomani magneettikentän energisten elektronien määrän runsaus (→epävakaus kasvaa) selittää omalta osaltaan tätä nopeaa kehitystä ja miksi eri indeksien ennusteet eivät jostakin syystä huomioineet sitä. Ilmeisesti selkeä triggerin puuttuminen edellisen ennusteen aikaan osaksi selittää sitä. Avaruussää on siis edelleen arvaamaton ja yllätyksellinen, vaikka siihen vaikuttavista tekijöistä tiedetäänkin jo hyvin paljon.
Tällä hetkellä noin kolme tuntia sitten julkaistuista indeksien ennusteista ei ole kovinkaan paljoa hyötyä. Magneettinen myrsky ehkä laantuu tämän vuorokauden aikana ja tilanne jatkuu sen jälkeen rauhallisimmissa merkeissä. Seuraavassa ennusteessa on oletettu näin tapahtuvan.
Ennuste
Yö 19./20. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Ajoittain myös Keski-Suomessa on pieni mahdollisuus revontulille. Etelämpänä niiden mahdollisuus on vähäinen.
Yöt 20./21. ja 21./22. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa. Pohjois-Suomessa niiden näkymiseen on pieni mahdollisuus mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään.
maanantai 16. marraskuuta 2026
Avaruussää ja revontuliennuste 16. – 19.11.2026
Auringon aktiivisuus on vähäistä, eikä voimakkaita flarepurkauksia ei olekaan havaittu. Pilkkuryhmiä on kuusi, ja ne ovat kaikki joko alfa- tai beetatyyppiä, joten odotettavissakaan ei ole merkittäviä flarepurkauksia. Viimeisten kolmen vuorokauden voimakkain flare oli C5.55 pilkkuryhmässä 4579 13. marraskuuta kello 18.21 UTC aikaan.
Ensiyön aikana maapallo kohtaa CIR-virtauksen tihentyneen etureunan. Sen lähestyminen näky jo satelliittimittauksissa, sillä aurinkotuulen nopeus on laskenut jo tällä hetkellä lukemaan 314 km/s.
Tapahtumaan liittyy myös SSBC (Solar Sector Boundary Crossing), joka tarkoittaa aurinkotuulleen liittyvän magneettisen rajan ylitystä. Tämä tapahtuu kun magneettikentän suunta vaihtuu lähestyvän CH HSS yhteydessä. Tuleva kenttä on polariteetiltaan positiivinen.
Tiheys on vielä tällä hetkellä matala (1,38 p/cm³). WSA-ENLIL -mallinus kertoo tiheyden kasvavan lukemaan noin 10 p/cm³ tämä ennustejakson loppuun mennessä.
IMF-kentän kokonaisvoimakkuus on matalahko (Bt=2,63 nT) ja sen Bz-komponentti vain -0,5 nT.
Maapallon magneettikentässä on edelleen energisten elektronien (>2 MeV) määrä kohtalaisen korkea (3 378 pfu), mikä triggerin ilmaantuessa voisi saada aikaan kohtalaiset revontulet. Toistaiseksi liipaisua aiheuttavaa tekijää ei ole havaittu.
Kp-indeksin ennusteessa indeksin lukema saavuttaa Kp=5- huomenna aamun tunteina. Korkeiden leveyksien K-indeksi pysyttelee hieman maltillisempana ja keskiyön ennuste kertoo indeksin olevan noin K=2. Aamua kohti se kuitenkin hieman kohoaa lukemaan K=3. Seuraava yön on samankaltainen kehitykseltään mutta noin lukemaa 1 matalammalla tasolla.
Ennuste
Yö 16./17. Revontulet ovat mahdollisia iltayöstä ja aamun tunteina Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä Keski-Suomessa voitaneen havaita heikkoa revontulitoimintaa jossakin vaiheessa yötä. Etelämpänä revontulia ei nähdä.
Yöt 17./18. ja 18./19. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa. Niiden näkymisen todennäköisyys heikkenee etelään päin tultaessa, joten Pohjois-Suomessakaan niitä ei todennäköisesti nähdä ja etelämpänä niiden mahdollisuus on olematon.
...
Ennustetta luettaessa on huomattava, että ennuste kertoo vain kirjoitushetken tilanteessa näkyvistä olosuhteista ja kolme vuorokautta tässä suhteessa pitkä aika. Epävarmuus viimeisen yön olosuhteissa on suuri, joten ennustetta voidaan pitää tältä osin vain viitteitä antavana. Jos ennuste muuttuu oleellisesti lähitulevaisuudessa, palaan täydentävän tai korjaavan ennusteen muodossa asiaan ennen seuraavaa kolmen vuorokauden ennustetta.
perjantai 13. marraskuuta 2026
Avaruussää ja revontuliennuste 13. – 16.11.2026
Maan magneettikentässä on energisiä (>2 MeV) elektroneja runsaasti, eilisen maksimi oli 3 235 pfu. Energisten protonien määrä oli normaalissa tausta-arvossaan.
Kp- ja korkeiden leveyksien K-indeksit ovat hyvi matalissa arvoisan seuraavan kolmen vuorokauden aikana. Suomessa yöaikana K-indeksi pysyttelee sitkeästi lukemassa 1.
tiistai 10. marraskuuta 2026
Avaruussää ja revontuliennuste 10. – 13.11.2026
Auringon länsipuoliskolla on ekvaattorin ylittävä korona-aukko, jonka polaarisuus on negatiivinen. Sen voimakkain vaikutus maapallon lähiavaruuden avaruussäähän on heikkenemässä. Edellä mainittu pilkkuryhmä, AR 14566, on ylittänyt keskimeridiaanin ja nykyisestä sijainnistaan sillä on suora vaikutus lähiavaruuden tilaan, etenkin silloin kun ja jos pilkkuryhmässä tapahtuisi voimakas flarepurkaus. Toistaiseksi Maata kohti ei kuitenkaan ole tulossa CME-purkauspilviä.
Maapallon lähiavaruuteen vaikuttaa hyvin nopea mutta harva CIR-virtauksen alue. Aurinkotuulen nopeus on tällä hetkellä noin 670 km/s ja tiheys hieman alle 2 p/cm³. IMF-kenttävoimakkuus on noin 4 nT . Kentän Bz-komponentin suunta on ollut enimmäkseen pohjoiseen ja se on vaihdellut voimakkuudeltaan 0 – 4 nT välillä, ajoittain kentän suunta on käväissyt kohti etelää ja silloin kenttävoimakkuus on ollut hyvin heikko.
Maapallon magneettikentässä on energisiä (>2 MeV) elektroneja runsaasti, eilisten mittausten huippulukema oli 4 674 pfu. Näin suuri lukema ennakoisi aika mukavia revontulia, jos jokin tekijä tai tapahtuma laukaisisi geomagneettisen myrskyn. Toistaiseksi tällaista tekijää ei ole näköpiirissä.
Ennuste
Yöt 10./11., 11./12. ja 12./13. Maapallon magneettikenttä on jonkin verran rauhaton. Tässä tilanteessa revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa ehkä kameroiden herkät kennot voivat kerätä heikkoa revontulivaloa. Etelämpänä revontulia ei ole odotettavissa.
lauantai 7. marraskuuta 2026
Avaruussää ja revontuliennuste 7. – 10.11.2026
keskiviikko 4. marraskuuta 2026
Avaruussää ja revontuliennuste 4. – 7.11.2026
Auringossa on kaksi muutakin pilkkuryhmää, mutta ne molemmat ovat alfa-tyyppiä, eikä niiden aktiivisuuden odoteta kohoavan kovinkaan korkeisiin lukemiin. Viimeksi kuluneen kolmen vuorokauden aikana Auringossa on havaittu vain kaksi C1.1 -luokan flarepurkausta.
Maata kohti tulevia CME-purkauspilviä ei ole havaittu.
Auringon itäpuoliskolla ekvaattorin ylittäen on laajahko (31 475 MH) korona-aukko, jonka polaarisuus on negatiivinen. Sen vaikutus lähivuorokausien Maan lähiavaruuden avaruussäähän näyttäisi muodostuvan kohtalaisen heikoksi.
Aurinkotuulen nopeus tällä hetkellä on noin 360 km/s ja tiheys 2,4 p/cm³. IMF-kentän voimakkuus on noin 6 nT ja Bz-komponentin suunta on pohjoiseen ja voimakkuus noin 4 nT. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Bz on vollut suunnaltaa kohti etelään suurimman osan ajasta ja kenttävoimakkuus on ollut 2 – 3 nT.
Energisten (>2 MeV) elektronien määrä geosynkronisella radalla mitattuna oli eilen 4077 pfu. Energisten (>10 MeV) protonien määrä on taustatasolla.
Kaikkien indeksien lukemat ovat olleet matalissa lukemissa pari viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Kp-indeksin ja korkeiden leveyksien K-indeksin ennustetaan pysyttelevän lukemissa 1 – 2, joten kovinkaan voimakasta revontulitoimintaa ei liene odotettavissa. Kaiken lisäksi lukema 2 esiintyy Suomen aikaan päivällä, johtuen magneettikenttä reagoinnista aurinkotuulen luomaan dynaamiseen paineeseen. Tämän vaikutuksesta magneettikenttä hieman litistyy erityisesti Pohjois-Amerikan yläpuolella. Tämä taas johtuu maapallon magneettikentän rakenteesta.
Avaruussäähän vaikutta laaja ja kohtalaisen tiheä CIR-virtaus, jonka maapallon kohtaa huomenna. Sen ajoituksessa on eri ennustemallien mukaan hieman eroja, mutta kun se tapahtuu, aurinkotuulen nopeus kohoaa noin 700 km/s lukemaan.
Ennuste
Yöt 4./5. ja 5./6. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Pohjois-Suomeen alueella. Hetkittäin myös Keski-Suomessa on pieni mahdollisuus himmeiden revontulien havaitsemiseen. Etelämpänä revontulia ei nähdä.
Yö 6./7. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja ajoittain Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia, avaruussään pysytellä tämän päivän kaltaisena, tuskin nähdään.
sunnuntai 1. marraskuuta 2026
Avaruussää ja revontuliennuste 1. – 4.11.2026
Tätä kirjoittaessani on heikko magneettinen myrsky (G1). Valitettavasti näyttää siltä, että koko Suomen alue on peittynyt synkkään pilvisyyteen, joten havaintojen tekeminen on mahdotonta.
Myrsky ei kuitenkaan johdu Auringon aktiivisuudesta, se on hyvin vähäistä, vaan siitä, että maapallo on kohdannut aurinkotuulen tihentymän CIR-virtauksen. Se näyttää saapuneen aikaisempien ennusteiden mukaisesti eilen ja se kohotti Kp ja K-indeksit myrskylukemiin iltayöstä. Magneettikenttä rauhoittunee tämä vuorokauden aikana.
Molempien indeksien odotetaan rauhoittuvan iltaan mennessä. Maan magneettikenttä kuitenkin pysyttelee jonkin verran aktiivisena mutta sekin laantuu seuraavaan yöhön mennessä.
Edellisen ennusteen jälkeen Aurinkoon on kehittynyt kaksi pilkkualuetta, jotka ovat perusmuotoisia alfa- ja beetaluokkiin kuuluvia. Kummallekin pilkulle ennustetaan vain heikkoa aktiivisuutta lähivuorokausina.
Maata kohti ei ole tulossa CME-purkaupilviä.
Auringon ekvaattorilla keskilinjan tuntumassa on hajanainen korona-aukko, jonka koko on 8 729 MH. Sen polaarisuus on positiivinen (Auringosta poispäin).
CIR-virtauksen myötä aurinkotuulen nopeus on kasvanut, ollen nyt noin 550 km/s ja tiheys on alle 2 p/cm³. IMF -kenttävoimakkuus on noin 4 nT ja kentän Bz-komponentti on noin -3 nT tällä hetkellä. Komponentin suunta on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vaihdellut, mutta on ollut enimmäkseen kohti etelään. CIR-virtaukseen liittyvän aurinkotuulen tihentymän mentyä ohitse nopeus pysyttelee korkeahkona mutta tiheys laskee hyvin pieneen lukemaan, joten sillä ei tule olemaan geoefektiivisiä vaikutuksia.
Ennuste
Yö 1./2. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomeen. Hyvissä olosuhteissa myös Etelä-Suomen pohjoisosassa voidaan havaita heikkoa revontulivaloa, parhaiten kameroilla.
Yöt 2./3. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Pohjois-Suomeen alueella. Etelämpänä revontulia ei nähdä.
Yö 3./4. on tämän ennustejakson rauhallisin. Himmeitä ja rauhallisia revontulia voidaan nähdä Pohjois-Lapissa, Etelä-Lapissa niiden näkymiseen on mahdollista mutta ei kovinkaan todennäköistä. Muualla Suomessa revontulia ei nähdä.
torstai 29. lokakuuta 2026
Avaruussää ja revontuliennuste 29.10. – 1.11.2026
Auringon aktiivisuus on ollut viime vuorokausia hyvin vähäistä. Tällä hetkellä pilkkuryhmiä on vain yksi ja sekin on kooltaan pieni ja koostuu vain kahdesta yksittäisestä pilkusta. Magneettisesti se on luokiteltu beetaksi ja sille on ennustettu vain hyvin matalaa aktiivisuutta. Lisäksi se sijaitsee Auringon länsiosalla ja kiertyy reunan taakse tämän ennustejakson lopulla.
![]() |
Korona-aukkoja on useita, joista kiekon keskilinjan länsipuolella on laaja (17 603 MH) aukko, jolla on geoefektiivisiä vaikutuksia vielä tämän ennustejakson aikana. Aurinkotuulessa CH HSS -virtauksen polaarisuus on positiivinen ja sen vaikutukset lähiavaruuden avaruussäähän on merkittävää ennustejakson lopulla. Korona-aukkoon liittyvä heikohko CIR-virtaus kohtaa maapallon 31. vuorokauden iltapuolella mutta sen vaikutukset jäänevät lyhytaikaiseksi. Maata kohti ei ole tulossa CME-piviä.
Aurinkotuulen nopeus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden ajan kohtalaista, nopeudeltaan noin 375 km/s. Hiukkastiheys on ollut noin 4 p/cm³, mutta siinä on ollut suurta vaihtelua, huiput ovat olleet lähes kaksinkertaisia.Maan geosynkronisella radalla energisten elektronien (>2 MeV) määrä on koholla, maksimi lukema oli 2 490 pfu. Elektronien määrän arvioidaan pysyttelevä korkeana vielä tämän vuorokauden ajan mutta alkavan sitten vähetä kohtalaiselle tasolle huomeniltaan mennessä.
Ennuste
Yö 29./30. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa mutta niiden todennäköisyys laskee nopeasti Etelä-Lapissa. Pohjois-Suomessa niitä tuskin nähdään.
Yö 30./31. Magneettikentän rauhattomuus kasvaa illan ja iltayön aikana, jolloin revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomeen. Aamupuolella magneettinen rauhattomuus voimistuu heikoksi magneettiseksi myrskyksi, jolloin revontulet ovat mahdollisia aina Etelä-Suomen leveydelle asti. Etelärannikolla revontulien mahdollisuus on olemassa, vaikkakin niiden näkyminen olisi jonkinmoinen yllätys.
Yö 31./1. Edellisen yön jäljiltä magneettikenttä on edelleen rauhaton. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomeen tai Etelä-Suomen pohjoisosiin saakka. Etelämpänä revontulet ovat epätodennäköisiä.
maanantai 26. lokakuuta 2026
Avaruussää ja revontuliennuste 26. – 29.10.2026
![]() |
| Tällaiset revontulet näkyivät Tampereella 21.10.2026 kello 19.21 UTC aikaan (22.21 EEST). Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry. |
Pilkkuryhmiä on kaksi, joista 4560 pohjoisella pallonpuoliskolla on lähellä kiekon länsireunaa ja kiertyy reunan yli vielä tänään. Eteläisellä pallonpuoliskolle on syntynyt uusi pilkkuryhmä, tosin senkin sijainti on länsipuolella Aurinkoa. Toistaiseksi julkaistut tiedot sen ominaisuuksista on vähäisiä eikä sekään ole näkyvissä muutamaa vuorokautta pitempään.
Havaitut CME-purkaukset ovat olleet heikkoja ja yksikään CME-pilvi ei ole tulossa kohti Maata.
Auringon ekvaattorilla kiekon itäpuoliskolla on laajahko korona-aukko, jonka pinta-ala on 13 774 MH. Sen napaisuus on positiivinen, mutta se ei vielä ole geoefektiivinen.
Maapallon geosynkronisella radalla tehdyt mittaukset osoittavat energisten elektronien (>2 MeV) määrän olevan koholla (n. 3755 pfu), joka määrä saattaa vaurioittaa satelliitteja, mutta maanpinnalla sillä ei ole vaikutusta.
Kiirunan magneettisella mittausasemalla yleensä mitataan joka yö voimakkaita negatiivisia lukemia (-100 – -200 nT) noin 3 tunnin aikana. Viime yönä näin ei ollut, sillä pienin lukema oli vain -23 nT. Muina aikoina viimeisen vuorokauden aikana mitatut lukemat olivat noin +60 nT.
Planetaarinen K-indeksi (Kp) on ollut matalissa lukemissa (Kp=1 – 2) viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Korkeiden leveyksien K-indeksi on myös ollut matalissa lukemissa, ja on tällä hetkellä K= <2. Seuraavien kolmen vuorokauden aikana ei odoteta kumpaankaan indeksiin suurta muutosta, jos lähiavaruuden avaruussäässä ei tapahdu yllättäviä muutoksia. Toistaiseksi muutoksia ei odoteta tapahtuvan lähivuorokausina.
Ennuste
Yöt 26./27., 27./28. ja 28./29. Rauhallisia revontulia voitaneen havaita Lapissa ja ajoittain Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien näkyminen on epätodennäköistä.



