Kevätkauden viimeiset revontulet?

Aamuyöstä 6.5. nähtiin Tampereen taivaalla himmeitä revontulia. Ne olivat seurausta G2-luokkaan yltyneestä magneettisesta myrskystä, joka alkoi kehittyä eilen puolenpäivän jälkeen. Kp-indeksi kohosi aluksi arvoon 4, mutta hyvin pian iltapäivällä se jatkoi kasvuaan ja saavutti arvon 5 kello 18 aikoihin. Sen jälkeen indeksin kehitys oli hieman rauhallisempaa ja lopulta se päätyi lukemaan 5,5.

Geomagneettinen myrsky aiheutui noin vuorokautta ennustettua aikaisemmin kohdatusta korona-aukon nopeasta hiukkasvirtauksesta, jonka polariteetti oli negatiivinen. Nopean virtauksen vaikutukset avaruussäähän jatkuvat vielä parin vuorokauden ajan.

Päivän valjettua havainnot viittaavat siihen, että magneettinen myrsky, tai ainakin alttius sille, jatkuu ainakin tulevan vuorokauden ajan. Kp-indeksin ennuste kertoo ensiyön olevan samanlainen kuin edellinenkin, joten himmeitä revontulia on odotettavissa ainakin Keski-Suomen eteläosassa ja mahdollisesti Etelä-Suomessa, missä yöt ovat vielä riittävän pimeitä revontulien näkymiselle.

Oheiset kuvat ovat Tampereen Ursan tähtitornilla olevasta Yönsilmä -kamerasta. Kaikki kuvat © Tampereen Ursa ry.

Revontuliennusteet jäävät kesätauolle

Tänään julkaistut ennusteet olivat kevätkauden viimeiset. Ennusteiden julkaisemista jatketaan jälleen ensi syyskuussa, ellei sitä ennen ilmaannu jotain tavallista poikkeavaa toimintaa Auringossa tai lähiavaruuden avaruussäässä.

Taivaantarkkailijoiden ei kuitenkaan tarvitse jäädä kesätauolle, sillä yötaivaalla voidaan kesäaikana nähdä monia mielenkiintoisia ilmiöitä. Esimerkiksi hohtavat yöpilvet ovat erinomainen kohde myös revontulibongareille. Jos niitä taivaalle ilmaantuu, niistä otettuja kuvia ja videoita voidaan julkaista myös tässä blogissa. Ja muistathan, että julkaisemme myös hyvin mielellämme lukijoiden ottamia kuvia näistä mielenkiintoisista kohteista.

Kari A. Kuure

Pitkäaikainen revontuliennuste 30.4.–26.5.2018

Ap- ja Kp-indeksien 27-vurokauden enuste kertoo vain
pariasta aktiivisemmasta kaudesta ennustejakson aikana.
Kuva © Kari A. Kuure.

Pitkäaikainen ennuste kertoo pienen mahdollisuuden revontulien näkymiselle maamme etelärannikolla 17.5. päivän tietämillä. Muualla Suomessa revontulia ei nähdä!

Auringon aktiivisuus lähestyy miniä hyvää vauhtia. Tästä syystä rajuja purkauksia Auringossa ei ole odotettavissa. Korona-aukkojen laajuus ja tiheys vaihtelee jonkin verran mutta niiden mahdollisesti aiheuttamat revontulet ovat himmeitä ja tähän aikaan vuodesta hyvin heikosti näkyvissä.

Ap- ja Kp-indeksit

Ennustejaksolla on odotettavissa pari hieman kohonneen aktiivisuuden kautta maapallon lähiavaruuden ja geomagneettisenkentän tilassa. Ensimmäinen mahdollisesti geomagneettiseksi myrskyksi kehittyvä häiriö on odotettavissa 7.5 päivän tienoilla. Ennusteen mukaan silloin olisi mahdollisuus saavuttaa G1-luokan magneettinen myrsky. Se kuitenkin laantuu seuraavan vuorokauden kuluessa.

Toinen, hieman voimakkaampi häiriötila on odotettavissa 17.5 päivän tietämillä. Silloin odotettavissa on G2-luokan myrsky, joka sekin laantuu suhteellisen nopeasti seuraavan vuorokauden kuluessa.

Kuinka hyvin ennustetut myrskyt toteutuvat, riippuvat paljolti energisten hiukkasten tiheydestä ennustettuina ajankohtina. Kumpanakaan ajankohtana tuskin revontulia nähdään vaikkakin etelärannikolla yön pimeimmät hetket ovat vielä riittävän pimeitä himmeiden revontulien näkemiseen.

Radiovuo

Radiovuo kertoo hyvin tasaisesta Auringon toiminnasta.
Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon aktiivisuuden hiipuminen on tasoittanut myös radiovuon ennustetta. Ennusteen mukaan

Auringossa tapahtuu vain taustakohinaa aiheuttavia ilmiöitä ja niillä ei ole vaikututusta maapallon ionosfäärin tilaan.

Revontuliennuste 30.4. – 3.5.2018

Revontulia tuskin nähdään millään alueella Suomessa ennustejakson aikana.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut.

Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 404 km/s. Hiukkastiheys on ollut noin 2,5 – 16 ppcm³.

Auringon meille näkyvällä puolella on molemmilla navoilla hajanaiset korona-aukot, jotka eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet lähiavaruuden avaruussäähän.

Kp-indeksi on pysytellyt viimeksi kuluneen vuorokauden aikana matalissa lukemissa, vaihteluväli on ollut 0,67–2,33. Magneettisia häiriöitä ei ole esiintynyt. Häiriöindeksi (Dst) saavutti maksimiarvon -9 nT. Dst kuvastaa maapallon magneettikentän rengasvirran voimakkuutta (energiaa), joka on sitä suurempi mitä pienempi lukema.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 6 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -4 nT. Energisten (>2 MeV) elektronivuon vuorokausiarvo oli 5,50e+07 e/(cm2-ster-day), vastaten 650 pfu ja lyhytaikainen maksimiarvo oli 1250 pfu geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä.

Maapallo on hitaassa hiukkasvirtauksessa koko ennustejakson aikana. Tämän jälkeen tilanne pysyy muuttumattomana seuraavien vuorokausien ajan. Energisten elektronien määrässä ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia. Näin ollen odotettavissa ei ole suuria muutoksia geomagneettisen kentän tilassa.

Yöt 30.4./1.5., 1./2. ja 2./3. ovat hyvin rauhallisia. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–2 joten revontulien näkyminen ei ole todennäköistä missään Suomen alueella. 

Revontuliennuste 27.–30.4.2018

Himmeitä revontulia on mahdollista nähdä Pohjois-Suomessa ensimmäisen yönä. Muina öinä ja muualla Suomessa revontulia tuskin nähdään.

Avaruussää
Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on olut yksi (AR12706) ja sen pinta-ala on 20 ppm mutta se on nopeasti pienenemässä (-30 ppm).

Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 386 km/s ja se on hieman hidastunut maksimin jälkeen. Hiukkastiheys on ollut noin 4 – 17 ppcm³ mutta se on pudonnut viimeisten 12 tunnin aikana lukemaan 4 ppcm³.

Auringon meille näkyvällä puolella on molemmilla napavoilla hajanaiset korona-aukot, jotka eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet lähiavaruuden avaruussäähän.

Kp-indeksi on pysytellyt viimeksi kuluneen vuorokauden aikana matalissa lukemissa, vaihteluväli on ollut 0,67–2,33. Magneettisia häiriöitä ei ole esiintynyt. Häiriöindeksi (Dst) saavutti maksimiarvon -9 nT. Dst kuvastaa maapallon magneettikentän rengasvirran voimakkuutta (energiaa), joka on sitä suurempi mitä pienempi lukema.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 6 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -4 nT. Energisten (>2 MeV) elektronivuon vuorokausiarvo oli 1,70e+08 e/(cm2-ster-day), vastaten 2009 pfu ja lyhytaikainen maksimiarvo oli 4623 pfu geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuus auringonpilkkulukuna. Punainen ja keltainen
viivat ovat ennusteita eri menetelmillä. Kumpikin ennakoivat
minimin olevan hyvin lähellä, jopa tämän vuoden puolella.
Kuva SWPC.

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä. Muutoksia tähän ei ole odotettavissa ennen kuin Auringon aktiivisuus kääntyy minimin jälkeiseen kasvuun. Uusimpien aktiivisuusennusteiden mukaan minimi voidaan saavuttaa jo tämän vuoden puolella, mahdollisesti jo kesä-heinäkuussa. Jos tämä toteutuu, niin silloin auringonpilkkujakso 24 on todella lyhyt – noin 9,5 vuotta.

Maapallo on positiivisen koronaukon nopeassa hiukkasvirtauksessa ennustejakson ensimmäisen vuorokauden aikana. Sen jälkeen tapahtuu paluu normaalin aurinkotuulen vaikutusalueelle.

Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–3. Pienimmät lukemat on odotettavissa ennustejakson toisena ja kolmantena yönä.

Yöt 27./28., 28./29 ja 29./30. ovat hyvin rauhallisia. Himmeitä revontulia on mahdollista nähdä Pohjois-Suomessa ensimmäisen yönä. Muina öinä ja muualla Suomessa revontulia tuskin nähdään.