Avaruussää ja revontuliennuste 4. – 7.11.2026

Auringon aktiivisuus on ollut edelleen hyvin vähäistä. Pieni mahdollisuus on olemassa, että aktiivisuus lisääntyisi lähivuorokausina johtuen uudesta pilkkuryhmästä 4566, joka on luokiteltu magneettisesti beeta-gamma-delta:ksi. Tämä pilkkuryhmän koko on nopeassa kasvussa, ollen nyt 100 MH, mutta viimeksi kuluneen vuorokauden aikana se on saanut lisää pinta-alaa 70 MH. Pilkkuryhmälle ennustetaan C/M/X/protonit 40/15/5/1 prosentin todennäköisyyksiä.  

 

Auringonpilkkujakson 25 eteneminen on nyt laskevalla rampilla, jolloin Auringossa voi olla pitkiäkin matalan aktiivisuuden ajanjaksoja. Isommassa mittakaavassa Auringon toiminta voi olla vielä hyvin aktiivista ja auringonpilkut voivat tuottaa voimakkaita flarepurkauksia. Kaikkien aikojen voimakkain flarepurkaus X40 havaittiin marraskuun 3. päivänä 2003, jolloin oltiin pikkujakson 23 laskevalla rampilla ja hieman nykyistä pilkkujaksoa alemmalla aktiivisuustasolla. Kuva SpaceweatherLive.com.

Auringossa on kaksi muutakin pilkkuryhmää, mutta ne molemmat ovat alfa-tyyppiä, eikä niiden aktiivisuuden odoteta kohoavan kovinkaan korkeisiin lukemiin. Viimeksi kuluneen kolmen vuorokauden aikana Auringossa on havaittu vain kaksi C1.1 -luokan flarepurkausta. 

Maata kohti tulevia CME-purkauspilviä ei ole havaittu.
Auringon itäpuoliskolla ekvaattorin ylittäen on laajahko (31 475 MH) korona-aukko, jonka polaarisuus on negatiivinen. Sen vaikutus lähivuorokausien Maan lähiavaruuden avaruussäähän näyttäisi muodostuvan kohtalaisen heikoksi. 

Aurinkotuulen nopeus tällä hetkellä on noin 360 km/s ja tiheys 2,4 p/cm³. IMF-kentän voimakkuus on noin 6 nT ja Bz-komponentin suunta on pohjoiseen ja voimakkuus noin 4 nT. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Bz on vollut suunnaltaa kohti etelään suurimman osan ajasta ja kenttävoimakkuus on ollut 2 – 3 nT.
Energisten (>2 MeV) elektronien määrä geosynkronisella radalla mitattuna oli eilen 4077 pfu. Energisten (>10 MeV) protonien määrä on taustatasolla. 

Kaikkien indeksien lukemat ovat olleet matalissa lukemissa pari viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Kp-indeksin ja korkeiden leveyksien K-indeksin ennustetaan pysyttelevän lukemissa 1 – 2, joten kovinkaan voimakasta revontulitoimintaa ei liene odotettavissa. Kaiken lisäksi lukema 2 esiintyy Suomen aikaan päivällä, johtuen magneettikenttä reagoinnista aurinkotuulen luomaan dynaamiseen paineeseen. Tämän vaikutuksesta magneettikenttä hieman litistyy erityisesti Pohjois-Amerikan yläpuolella. Tämä taas johtuu maapallon magneettikentän rakenteesta. 

Avaruussäähän vaikutta laaja ja kohtalaisen tiheä CIR-virtaus, jonka maapallon kohtaa huomenna. Sen ajoituksessa on eri ennustemallien mukaan hieman eroja, mutta kun se tapahtuu, aurinkotuulen nopeus kohoaa noin 700 km/s lukemaan. 

Ennuste 

Yöt 4./5. ja 5./6. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Pohjois-Suomeen alueella. Hetkittäin myös Keski-Suomessa on pieni mahdollisuus himmeiden revontulien havaitsemiseen. Etelämpänä revontulia ei nähdä. 

Yö 6./7. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja ajoittain Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia, avaruussään pysytellä tämän päivän kaltaisena, tuskin nähdään. 

 

 

Avaruussää ja revontuliennuste 1. – 4.11.2026

Tätä kirjoittaessani on heikko magneettinen myrsky (G1). Valitettavasti näyttää siltä, että koko Suomen alue on peittynyt synkkään pilvisyyteen, joten havaintojen tekeminen on mahdotonta.

Myrsky ei kuitenkaan johdu Auringon aktiivisuudesta, se on hyvin vähäistä, vaan siitä, että maapallo on kohdannut aurinkotuulen tihentymän CIR-virtauksen. Se näyttää saapuneen aikaisempien ennusteiden mukaisesti eilen ja se kohotti Kp ja K-indeksit myrskylukemiin iltayöstä. Magneettikenttä rauhoittunee tämä vuorokauden aikana.

Molempien indeksien odotetaan rauhoittuvan iltaan mennessä. Maan magneettikenttä kuitenkin pysyttelee jonkin verran aktiivisena mutta sekin laantuu seuraavaan yöhön mennessä.

Edellisen ennusteen jälkeen Aurinkoon on kehittynyt kaksi pilkkualuetta, jotka ovat perusmuotoisia alfa- ja beetaluokkiin kuuluvia. Kummallekin pilkulle ennustetaan vain heikkoa aktiivisuutta lähivuorokausina.

Maata kohti ei ole tulossa CME-purkaupilviä.

Auringon ekvaattorilla keskilinjan tuntumassa on hajanainen korona-aukko, jonka koko on 8 729 MH. Sen polaarisuus on positiivinen (Auringosta poispäin).

CIR-virtauksen myötä aurinkotuulen nopeus on kasvanut, ollen nyt noin 550 km/s ja tiheys on alle 2 p/cm³. IMF -kenttävoimakkuus on noin 4 nT ja kentän Bz-komponentti on noin -3 nT tällä hetkellä. Komponentin suunta on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vaihdellut, mutta on ollut enimmäkseen kohti etelään. CIR-virtaukseen liittyvän aurinkotuulen tihentymän mentyä ohitse nopeus pysyttelee korkeahkona mutta tiheys laskee hyvin pieneen lukemaan, joten sillä ei tule olemaan geoefektiivisiä vaikutuksia.


Ennuste

Yö 1./2. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomeen. Hyvissä olosuhteissa myös Etelä-Suomen pohjoisosassa voidaan havaita heikkoa revontulivaloa, parhaiten kameroilla.

Yöt 2./3. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Pohjois-Suomeen alueella. Etelämpänä revontulia ei nähdä.

Yö 3./4. on tämän ennustejakson rauhallisin. Himmeitä ja rauhallisia revontulia voidaan nähdä Pohjois-Lapissa, Etelä-Lapissa niiden näkymiseen on mahdollista mutta ei kovinkaan todennäköistä. Muualla Suomessa revontulia ei nähdä.

Avaruussää ja revontuliennuste 29.10. – 1.11.2026

Auringon aktiivisuus on ollut viime vuorokausia hyvin vähäistä. Tällä hetkellä pilkkuryhmiä on vain yksi ja sekin on kooltaan pieni ja koostuu vain kahdesta yksittäisestä pilkusta. Magneettisesti se on luokiteltu beetaksi ja sille on ennustettu vain hyvin matalaa aktiivisuutta. Lisäksi se sijaitsee Auringon länsiosalla ja kiertyy reunan taakse tämän ennustejakson lopulla.

Tässä SDO:n AIA 211 kameran ottama tuorein kuva Auringon kiekosta. Keskimeridiaanin oikealla puolella oleva tumma alue on geoefektiivinen korona-aukko, joka vaikuttaa lähivuorokausien avaruussäähän, mahdollisesti tuottaen revontulia. Kuva NASA/SDO/AIA.

Korona-aukkoja on useita, joista kiekon keskilinjan länsipuolella on laaja (17 603 MH) aukko, jolla on geoefektiivisiä vaikutuksia vielä tämän ennustejakson aikana. Aurinkotuulessa CH HSS -virtauksen polaarisuus on positiivinen ja sen vaikutukset lähiavaruuden avaruussäähän on merkittävää ennustejakson lopulla. Korona-aukkoon liittyvä heikohko CIR-virtaus kohtaa maapallon 31. vuorokauden iltapuolella mutta sen vaikutukset jäänevät lyhytaikaiseksi. Maata kohti ei ole tulossa CME-piviä.

Aurinkotuulen nopeus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden ajan kohtalaista, nopeudeltaan noin 375 km/s. Hiukkastiheys on ollut noin 4 p/cm³, mutta siinä on ollut suurta vaihtelua, huiput ovat olleet lähes kaksinkertaisia.

IMF-kenttä on ollut kohtalaisissa lukemissa, noin 5 nT ja BZ-komponentin suunta on ollut enimmäkseen kohti pohjoista. Kentän suunta on kylläkin vaihdellut, eteläsuunnan maksimi on ollut noin -5 nT.

Maan geosynkronisella radalla energisten elektronien (>2 MeV) määrä on koholla, maksimi lukema oli 2 490 pfu. Elektronien määrän arvioidaan pysyttelevä korkeana vielä tämän vuorokauden ajan mutta alkavan sitten vähetä kohtalaiselle tasolle huomeniltaan mennessä.

Ennuste

Yö 29./30. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa mutta niiden todennäköisyys laskee nopeasti Etelä-Lapissa. Pohjois-Suomessa niitä tuskin nähdään.

Yö 30./31. Magneettikentän rauhattomuus kasvaa illan ja iltayön aikana, jolloin revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomeen. Aamupuolella magneettinen rauhattomuus voimistuu heikoksi magneettiseksi myrskyksi, jolloin revontulet ovat mahdollisia aina Etelä-Suomen leveydelle asti. Etelärannikolla revontulien mahdollisuus on olemassa, vaikkakin niiden näkyminen olisi jonkinmoinen yllätys.

Yö 31./1. Edellisen yön jäljiltä magneettikenttä on edelleen rauhaton. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomeen tai Etelä-Suomen pohjoisosiin saakka. Etelämpänä revontulet ovat epätodennäköisiä.

Avaruussää ja revontuliennuste 26. – 29.10.2026

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on havaittu vai kaksi C-luokan flarepurkausta (C1.5 ja C1.35). Molemmat purkaukset tapahtuivat AR14560 pilkkuryhmässä. 

 

 

Tällaiset revontulet näkyivät Tampereella 21.10.2026 kello 19.21 UTC aikaan (22.21 EEST). Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.   

Pilkkuryhmiä on kaksi, joista 4560 pohjoisella pallonpuoliskolla on lähellä kiekon länsireunaa ja kiertyy reunan yli vielä tänään. Eteläisellä pallonpuoliskolle on syntynyt uusi pilkkuryhmä, tosin senkin sijainti on länsipuolella Aurinkoa. Toistaiseksi julkaistut tiedot sen ominaisuuksista on vähäisiä eikä sekään ole näkyvissä muutamaa vuorokautta pitempään. 

Havaitut CME-purkaukset ovat olleet heikkoja ja yksikään CME-pilvi ei ole tulossa kohti Maata. 

Auringon ekvaattorilla kiekon itäpuoliskolla on laajahko korona-aukko, jonka pinta-ala on 13 774 MH. Sen napaisuus on positiivinen, mutta se ei vielä ole geoefektiivinen.
 

Maan kohtaava aurinkotuuli on hitaasti hidastumassa, ollen tällä hetkellä tavanomainen, noin 333 km/s. Aurinkotuulen tiheys ei sekään poikkea pitkäaikaisesta ollen tällä hetkellä noin 3 p/cm³. IMF-kentän voimakkuus on heikko (n. 3 nT) ja BZ -suuntainen kenttä (n. 2 nT) on pohjoissuuntainen. Tällaisissa olosuhteissa havaittu myrskyindeksi (DST) on voimakkaasti positiivinen (n. 28 nT). 

Maapallon geosynkronisella radalla tehdyt mittaukset osoittavat energisten elektronien (>2 MeV) määrän olevan koholla (n. 3755 pfu), joka määrä saattaa vaurioittaa satelliitteja, mutta maanpinnalla sillä ei ole vaikutusta. 

Kiirunan magneettisella mittausasemalla yleensä mitataan joka yö voimakkaita negatiivisia lukemia (-100 – -200 nT) noin 3 tunnin aikana. Viime yönä näin ei ollut, sillä pienin lukema oli vain -23 nT. Muina aikoina viimeisen vuorokauden aikana mitatut lukemat olivat noin +60 nT. 

Planetaarinen K-indeksi (Kp) on ollut matalissa lukemissa (Kp=1 – 2) viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Korkeiden leveyksien K-indeksi on myös ollut matalissa lukemissa, ja on tällä hetkellä K= <2. Seuraavien kolmen vuorokauden aikana ei odoteta kumpaankaan indeksiin suurta muutosta, jos lähiavaruuden avaruussäässä ei tapahdu yllättäviä muutoksia. Toistaiseksi muutoksia ei odoteta tapahtuvan lähivuorokausina. 

Ennuste 

Yöt 26./27., 27./28. ja 28./29. Rauhallisia revontulia voitaneen havaita Lapissa ja ajoittain Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien näkyminen on epätodennäköistä.

Avaruussää ja revontuliennuste 23. – 26.10.2026

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä, ainoastaan heikkoja C-luokan flaretoimintaa on havaittu. Voimakkain flare oli C3.55 22.10.2026 kello 3.00 UTC aikaan. Pilkkuryhmiä on kaksi, joista AR14560 on luokiteltu beeta-gammaksi. Sille on ennustettu C/M/X/protonit 60/15/5/5-prosentin purkaustodennäköisyydet tuleville vuorokausille. Jos tällä pilkkualueella tapahtuu voimakkaita purkauksia, ne vaikuttavat maapallon lähiavaruuden tilaan pilkun sijainnin vuoksi.

Auringossa on runsaasti pieniä korona-aukkoja, mutta niiden vaikutus maapallon lähiavaruuden tilaan on vähäinen. Maata kohti tulevia CME-pilviä ei ole tulossa. Tosin WSA-Enlil-mallinnuksessa on näkyvissä CME-pilvi, jonka kärki saattaa pyyhtäistä maapallon lähiavaruutta. Jos sillä on joitakin vaikutuksia, niin ne tulevat havaittaviksi vasta 25.10. iltapäivällä tai illalla.

Aurinkotuuli on hitaasti hidastuva ja tällä hetkellä se on hidastyúnut lukemaan noin 400 km/s. Aurinkotuulen tiheys on vain noin 4 p/cm3. IMF:n BZ-suunta on ollut viimeisen vuorokauden aikana kutakuinkin koko ajan pohjoiseen.

Kp-Indeksin odotetaan pysyttelevän matalissa lukemissa koko ennustejakson ajan. Korkeiden leveyksien K-indeksi noudattelee pääosin Kp-indeksiä, mutta 25.10. päivän aikana se voi kohota magneettisen myrskyn lukemiin. Tämä johtuu pääosin aurinkotuulen dynaamisen paineen vaikutuksesta ja sen vaikutus heikkenee iltaa kohti mentäessä. Alkuillasta lukema on vielä K= 4  mutta se laskee koko iltayön ja saavuttaa lukeman K=2 viimeistään puolenyön jälkeen.

Ennuste

Yöt 23./24., 24./25. ja 25./26. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomen pohjoisosassa on pieni mahdollisuus revontulille. Jos ohittavalla CME-pilvellä on geomagneettisia vaikutuksia, niin tilanne voi muuttua viimeisen yön osalta jonkin verran aktiivisemmaksi.

Avaruussää ja revontuliennuste 20. – 23.10.2026

Auringon aktiivisuus on ollut tavanomaista viime vuorokausina. Pilkkualueita on neljä, joista vain yksi (AR14559) on aktiivista tyyppiä beeta-gamma. Pilkkualue tuotti eilen kello 9.03 UTC aikaan M1.68 -luokan flarepurkauksen. Muissakin pilkkualueissa oli heikkoja, enintään C-luokan flarepurkauksia.

Pilkkualue 4559 on jo lähellä Auringon länsireunaa, mutta sille lasketaan aktiivisuuden todennäköisyyksiä seuraavasti (C/M/X/protonit) 79/25/5/1, joten luultavasti tulemme näkemään muutaman C-luokan ja mahdollisesti yhden M-luokan flarepurkauksen ennen kuin pilkkualue siirtyy länsireunan taakse. Pilkkualue on kylläkin rapautumassa, joten on mielenkiintoista seurata, mitä tapahtuu ennen sen siirtymistä pois näkyvistä.

Maata kohti ei ole tällä hetkellä kohti tulevia CME-pilviä.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa CIR-virtauksen tihentynyt etureuna, jonka vaikutuspiirissä olemme olleet eilisestä lähtien. SWA-ENLIL-mallinuksen mukaan vaikutus jatkuu huomiseen, jonka jälkeen olemme virtauksen harvemmassa osassa.

Aurinkotuuli on tavanomaisissa arvoissaan, CH HSS virtauksen napaisuus on positiivinen (meitä kohti), joten sen puolesta geoefektiiviset vaikutukset ovat mahdollisia.

Ennuste 

Yö 20./21. Heikon magneettisen myrskyn odotetaan alkavan keskiyöllä Suomen aikaan. Sitä ennekin magneettikenttä on aktiivinen, joten revontulia voidaan nähdä Lapista Keski-Suomen alueella. Jos magneettinen myrsky keskiyöntienoilla kehittyy, myös Etelä-Suomessa revontulet ovat mahdollisia. Etelärannikolla reposten mahdollisuus on jonkin verran pienempi, joskaan jos niitä näkyy, niin ne ovat himmeitä ja rauhallisia. Jos havaitset niitä näillä alueilla, niin hakeutuminen mahdollisimman valosaasteettomaan paikkaan parantaa niiden näkymisen mahdollisuuksia merkittävästi.

Yö 21./22. ja 22./23. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomen leveydelle asti. Etelämpänä niitä ei ehkä nähdä lainkaan.

 

 

Avaruussää ja revontuliennuste 17 – 20.10.2026

Avaruussäässä ei ole odotettavissa suuriakaan muutoksia lähivuorokausina. Lähiavaruuden tilaan vaikuttaa CIR-virtausten välinen harva aurinkotuulen alue, joka ei sinällään kovinkaan paljoa vaikuta Maan geomagneettiseen järjestelmään. CH HSS -virtaus (negatiivinen polaarisuus) on kuitenkin heikkenemässä taustatasolle.

Auringossa on tällä hetkellä kolme numeroitua pilkkualuetta, joista AR 14551 on mielenkiintoisin. Se sijaitsee Auringon kiekon länsiosassa, joten siinä mahdollisesti tapahtuvat flare- ja CME-purkaukset tulevat vaikuttamaan Maan lähiavaruuteen joko suoraan tai hieman viiveellä. Pilkkuryhmä on luokiteltu magneettisesti beeta-gammaksi ja kokoa sillä on 600 MH (miljoonasosaa Auringon näkyvästä pinnasta). 

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana pilkkuryhmä on tuottanut yhden M1.3 impulsiivisen flare eilen kello 15.42 UTC aikaa. Ennuste sen C/M/X/protonit aktiivisuudesta on 80/20/5/5 prosenttia, joten on vain ajan kysymys, milloin näemme siinä seuraavan purkauksen tai sarjan niitä.

Tällä hetkellä Maata kohti ei ole tulossa merkittäviä CME-purkauspilviä. 

Ennuste

Yöt 17./18., 18./19. ja 19./20. Rauhallisia revontulia voi näkyä Lapissa ja jossain määrin Pohjois-Suomessa. Etelämpänä niiden näkyminen ei ole todennäköistä. 

Avaruussää ja revontuliennuste 14. – 17.10.2026

Auringon aktiivisuus on ollut viime vuorokausina kohtalaista. Vain yksi C4.29-luokan flarepurkaus havaittiin eilen kello 16.32 UTC pilkkualueella 4549. Pilkkualueita on kahdeksan, joista AR 14551 on tyyppiä beeta-gamma, muut ovat joko alfa tai beeta -tyyppejä. Pilkkualueelle ennustetaan C/M/X/protonit todennäköisyyksiä 50/10/1/1 prosenttia. Kokoa tällä pilkkualueella on 480 MH ja koon kasvu näyttää pysähtyneen. Hyvin lähellä tätä aluetta on syntymässä uusi pilkkualue, joka saattaa olla samaa magneettista järjestelmää.

Auringossa on kaksi laajaa korona-aukkoa. Niistä geoaktiivinen on Auringon pohjoisnavalta ekvaattorialueelle kurottuva ja hyvin kapea aukkoalue, jonka polaarisuus on negatiivinen. Eteläisellä pallonpuoliskolla on toinen korona-aukko keskileveyksillä ja tällä ei ole ainakaan kovin voimakasta geoaktiivista vaikutusta lähi vuorokausina.

Maata kohti ei ole tulossa merkittävää CME-pilveä. Tänään planeettamme kohtaa hyvin heikon CME-pilven kärjen, joka saattaa kasvattaa lyhyeksi ajaksi varattujen partikkelin määrää lähiavaruudessa. Tiheyden nousu ei kuitenkaan saa aikaan geoaktiivisuutta.

Maapallon kohtaaman aurinkotuulen nopeus on noin 600 km/s ja tiheys on noin 3 p/cm³. IMF-kentän voimakkuus on kohtalainen, noin BT= 4 nT. BZ-komponentti on tällä hetkellä 0 nT mutta etelänsuunta näyttää vahvistuvan jonkin verran lähimmän tunnin aikana. Lähiavaruuden tilaan vaikuttaa lähivuorokausien aikana tämä hyvin harva ja kohtalaisen nopea aurinkotuuli (CH HSS), jossa muutokset ovat hitaita. Aurinkotuulen nopeus heikkenee jonkin verran tämän ennusteen loppuun mennessä ja toistaiseksi ei ole näkyvissä muita muutoksia.

Maapallon geomagneettinen tila on rauhallinen. Kp-indeksin lukema on Kp=4-, eikä sen odoteta kohoavan suurempiin lukemiin tämän ennusteen loppuun mennessä. Korkeiden leveyksien K-indeksi on lukemassa 3 ja seuraavien öiden aikaiset lukemat ovat hyvin matalia.

Ennuste

Yö 14./15. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja jossain määrin myös Pohjois-Suomessa. Etelämpänä niitä todennäköisesti ei nähdä.

Yöt 15./16. ja 16./17. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa, joskin sielläkin ne ovat himmeitä ja rauhallisia. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Avaruussää ja revontuliennuste 11. – 14.10.2026

Voimakas geomagneettinen myrsky alkoi eilen illalla hieman ennen kello 18 Suomen aikaan. Parissa tunnissa se voimistui jopa lukemaan Kp=8- ja on sen jälkeen hieman laantunut. Tätä kirjoittaessani Kp-indeksin arvo on noin Kp=4-, joka on tavanomaista pitkällä aikavälillä. 

Tällaiset revontulet nähtiin Tampereella 4. lokakuuta kello 21.32.10 Suomen aikaa. Kuva © Kari A. Kuure/Tampereen Ursa ry.

Syy magneettiseen myrskyyn oli 6. ja 8.10. Auringosta lähteneet halo(II)-CME:t, jotka kohtasivat maapallon eilen illalla. Alun perin niiden ennustettiin saapuvan 9./10. aikana, mutta ne näyttävät viivästyneen noin 12–18 tunnilla.

CME-pilven hiukkastiheys oli maksimissaan pilven etureunassa ja maksimilukema oli noin 105 p/cm³ . Sen jälkeen hiukkastiheys kuitenkin putosi nopeasti vaikka vielä kohdattiinkin tiheitä, lyhytaikaisia CME:n fragmentteja, korkein mitattu tiheys oli noin 119 p/cm³. Tällä hetkellä hiukkastiheys on noin 25 p/cm³.

Aurinkotuulen nopeus lähti nousuun jo eilen iltapäivällä ja illalla se saavutti noin 900 km/s nopeuden. Sen jälkeen se on hieman hidastunut mutta on tätä kirjoittaessani hieman yli 600 km/s.

IMF-kentän BZ-komponentti CME:n saapuessa oli kohti etelää, maksimissaan noin -27 nT. Yön aika magneettikentän suunta on kuitenkin vaihtunut ja se on nyt noin 2 nT. Myrskyindeksi lähti eilen iltapäivällä jyrkkään laskuun ja se saavutti -94 nT lukeman illalla. Ennusteet odottivat sen lukemaksi muodostuvan noin -205 nT, mutta niin ei käynyt.

Nämä kaikki parametri olivat sellaisissa lukemissa, joka trigaa voimakkaat revontulet korkeille ja jopa keskileveyksille. Taivaanvahtiin on tähän mennessä tullut useita raportteja kirkkaista revontulista. Valitettavasti Tampereella oltiin ja ollaan edelleen paksun pilvisyyden alla. Havaintoja on ilmoitettu hajanaisesti Nurmeksesta Kittilään, mutta raportteja saataneen lisää päivän valjettua.

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaista. Erityisesti pilkkualue 4549 (260 MH, beeta-gamma-delta) on ollut aktiivinen, sillä se tuotti 10.10 kello 15.10 UTC-aikaan M6.4-luokan flarepurkauksen ja siihen liittyvän CME:n, joka havaittiin kello 15.48 UTC. CME saattaa päätyä maapallon kiertoradalle 12.10. vuorokauden aikana. Pilkkualue on edelleen aktiivinen ja sen jälkipuoliskolla ilmaantui M1.2-luokan flare kello 14.12 UTC. Pilkkuryhmässä on kuitenkin havaittu jo rappeutumista, joten tulevaisuudessa se ei ehkä tuota voimakkaampia flarepurkauksia, vaikka jonkinlainen todennäköisyys onkin olemassa. Pilkkuryhmälle ennustetaan C/M/X/protonit purkauksia 99/65/10/5 prosentin todennäköisyyksillä.

Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla hiljattain (9.10.) näkyviin tullut pilkkuryhmä 4551 näyttää potentiaalisesti seuravalta aktiiviselta alueelta. Se on luokiteltu magneettisesti beetaksi ja sillä on kokoa 360 MH. Sille ennustetaan C/M/X/protonit todennäköisyyksiä 55/15/5/5 prosenttia.

Auringossa on laajoja korona-aukkoja, joista pohjoisilta korkeilta leveyksiltä ekvaattorin yli kurottuva CH_1 on kooltaan 33 422 MH ja polariteetiltaan negatiivinen. Tämä alue on kiertymässä geoaktiiviseen sijaintiin huomisen aikana ja se vaikuttanee maapallon lähiavaruuden tilaan 13.10.asti. Korona-aukkoja on kaikkiaan kuusi, jotka peittävä Auringosta 12,6 %.

Ennuste

Yö 11./12. Geomagneettinen rauhattomuus jatkunee ensiyönä. Illan pimentyessä ennustetaan G1-luokan magneettisen myrskyn olevan mahdollinen, joten revontulia voitaneen havaita lähes koko maassa. Vain kapealla etelärannikon vyöhykkeellä revontulien näkyminen ei ole aivan yhtä todennäköistä kuin muualla maassa. Aamun tunteina magneettinen myrsky voimistuu G2-luokkaan, kunnes ennen puoltapäivää se laantuu, joskin silloinkin magneettikenttä on aktiivisessa tilassa.

Yöt 12./13. ja 13./14. Geomagneettisen myrskyn jäljiltä maapallon magneettikenttä on edelleen aktiivinen. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Etelä-Suomeen, joskin niiden eteläisin esiintyminen siirtynee hieman pohjoisemmaksi jälkimmäisenä yönä. 

Revontuliennuste yölle 9./10.

Magneettisen myrskyn kehittymisaikataulua on päivitetty ja viimeisimpien ennustemallien mukaan myrsky alkaisi tänään iltapäivällä Suomen aikaa. Illan pimentyessä myrskyn voimakkuudeksi arvioidaan G1-tasoa, joka jo iltayöstä voimistuu G2:ksi ja laantuu vasta aamuntunteina. 

Ennuste 

Yö 9./10. Revontulet ovat mahdollisia yön aikana koko maassa, myös etelärannikolla ja mahdollisesti aamupuolella yötä Baltian pohjoisosassa. Varhaisaamuntunteina myrsky kuitenkin heikkenee ja aamun valjetessa se on laantunut, ainoastaan magneettikentän rauhattomuus jatkuu pitkälle huomisen puolelle.