Revontuliennuste 9. – 12.12.2024

Taivaanvahtiin tulleiden ilmoitusten mukaan viimeyönä nähtiin varsin maltillisia revontulia ja hivenen revontulivaloa niinkin etelässä kuin Kurikassa ja Vaasassa. Nettikameroiden perusteella Kilpisjärvellä ja Sodankylässä nähtiin tyypillisiä revontulia pilvipeitteen vetäytyessä.

Auringossa havaittiin eilen (8.12.2024) kello 9.06 UTC (maks.) X2,2 -luokan flarepurkaus pilkkualueella AR 13912. Pilkkualue oli luokiteltu magneettisesti beetaksi, siis suhteellisen yksinkertaiseksi pilkuksi. Tosin se oli aikaisemmin beeta–gamma, joten sen magneettinen rakenne ei varmasti ollut tyypillinen beetaluokkaan kuuluva. Pilkkuryhmä sijaitsee jo Auringon länsireunalla eteläisellä pallonpuoliskolla, joten se siirtynee muutaman vuorokauden kuluessa meille näkymättömiin Auringon etäpuolelle. Purkaus ei synnyttänyt ainakaan kovin merkittävää CME-pilveä, vaikkakin useita heikkoa purkauksia havaittiin aamupäivän kuluessa. Ne tuskin tulevat vaikuttamaan maapallon avaruussäähän lähiaikana, vaikka purkauspilvet mahdollisesti yhdistyisivätkin matkallaan. NASAn mallinnuksessa tällainen yhdistynyt CME-pilvi näkyy mutta se menee maapallon ohi liikesuunnassa etupuolelta.

Auringon synoptinenkartta, kertoo monia asioita, kuten auringonpilkut, magneettiset alueet, koronaukot, flarepurkaukset, filamentit, prominenssit jne. Kartan tulkitseminen ei aina ole helppoa ja se antaa vain kalpean aavistuksen siitä, mitä Auringossa todella tapahtuu. Kuva SWPC Synoptic Analysis.

 

Auringon magneettikentän suunta on vaihtumassa. Tämä näkyy Auringon synoptisessa kartassa napa-alueiden heikkoina kenttinä, joiden suunnat vaihtelevat nopeasti lähes vuorokausittain. Tälle ajalle on tyypillistä myös heikkojen ja nopeasti muuttuvien korona-aukkojen ilmaantuminen. Ne kuitenkin katoavat yhtä nopeasti kuin ilmaantuvatkin.

Auringossa on tällä hetkellä kahdeksan pilkkuryhmää, jotka kaikki ovat pieniä alfa ja beeta -luokkiin kuuluvia. Näillä ei ole kovinkaan suuria mahdollisuuksia tuottaa voimakkaita purkauksia, vaikka yllätyksiä voi tapahtua, kuten eilisestä opimme. Lähiavaruuden avaruussää näyttää pysyttelevän tulevina vuorokausina suhteellisen vakaana ja se heijastuu myös maapallon magneettikentän toimintaa. Magneettisia myrskyjä ei ole odotettavissa tällä ennustejaksolla.

Ennuste

Yöt 9./10., 10./11. ja 11./12. ovat kaikki rauhallisia. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja jossain määrin myös Pohjois-Suomessa. Ilta- ja aamuyöt ovat yhtä todennäköisiä revontulien ilmaantumisen kannalta. Etelämpänä revontulien todennäköisyys on pieni.

 

 

Revontuliennuste 6. – 9.12.2024

Auringon aktiivisuus on ollut jo hieman pitempään suhteellisen matalalla. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka pilkkuryhmiä on ollut runsaastikin, niin niissä on tapahtunut voimakkaita flarepurkauksia vähän. Viimeisimmät M-luokan flaret tapahtuivat 4. ja 5. joulukuuta. Tällä hetkellä Auringossa on seitsemän pilkkuryhmää, joista vain kaksi on magneettisesti hieman aktiivisia beeta–gamma -ryhmään luokiteltuja. Näille lasketaan 35 % todennäköisyyttä tuottaa M-luokan purkauksia. X-luokan ja protonipurkausten todennäköisyydeksi lasketaan noin 5 %.

Aurinkotuulen nopeus ja hiukkastiheys ovat tavanomaisella tasolla. IMF-kentän kokonaisvoimakkuus on ollut 6 – 8 nT ja pohjoiseteläsuuntaisen komponentin (B_z) voimakkuus on vaihdellut –6 ja + 6 NT välillä. Niin aurinkotuulessa kuin IMF-kentän voimakkuudessa ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia tämän ennustejakson aikana. Kentän positiivinen suunta (etelään) on kuitenkin vallitseva, joten pieni mahdollisuus revontulille on olemassa, jos aurinkotuulessa esiintyy jonkin verran tiheysvaihteluita.

Ennuste

Yöt 6./7., 7./8. ja 8./9. ovat rauhallisia. Ennustetut Kp-indeksin lukemat ovat hyvin matalia, joten jonkinlainen mahdollisuus revontulille on Pohjois-Lapissa, pieni mahdollisuus Etelä-Lapissa. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään, ellei lähiavaruuden avaruussäässä tapahdu huomattavaa muutosta esimerkiksi hyvin nopean CME-purkauksen aiheuttamana. Tällaista purkausta ei ole tällä hetkellä tiedossa.

…

ESA:n Proba-3-missio lähti matkaan PSLV-XL-raketilla Satish Dhawanin avaruuskeskuksesta Sriharikotasta Intiasta torstaina 5. joulukuuta klo 10.34 UTC. Proba-3 on aurinko-observatorio, jonka tehtävänä on tehdä havaintoja Auringon keskikoronasta. Tämä alue koronasta on tähän asti ollut erittäin vaikeasti havaittavissa, käytännössä vain täydellisten auringonpimennysten aikana. Proba-3 on itse asiassa kaksi satelliittia, joista toinen toimii Auringon varjostimena ja havainnot tehdään tämän tuottamassa varjossa toisella satelliitilla. Satelliittien välinen etäisyys on noin 150 metriä ja niiden keskinäinen asemointi havaintojen aikana täytyy tehdä millimetrin tarkkuudella. Ensimmäiset havainnot saataneen noin 4 kuukauden kuluttua ja observatorion toiminta-ajaksi on suunniteltu kahta vuotta. Tästä observatoriosta on tulossa syventävä artikkeli lähiakana Avaruusmagasiiniin.

 

 

Revontuliennuste 3. – 6.12.2024

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut hyvin rauhallinen. Voimakkain purkaus oli 2.12. kello 7.05 UTC aikaan tapahtunut C4-luokan flare. SWPC:n ennusteen mukaan seuraavien kolmen vuorokauden aikana aktiivisuus pysyttelee suunnilleen muuttumattomana ja korkeintaan M-luokan purkaukset ovat todennäköisiä (n. 30 %). Voimakkaampien purkauksien todennäköisyydeksi ennustetaan vain alle 5 %.

Auringon matalasta aktiivisuudesta johtuen myös maapallon geomagneettinen kenttä on ollut rauhallinen. Näin näyttäisi olevan jatkossakin, sillä Maata kohti ei ole tulossa merkittäviä CME-pilviä. Aurinkotuulen nopeus on ollut hieman keskimääräistä nopeampaa (24 h maks. 446 km/s). IMF-kentän voimakkuus (B) on ollut 13 nT ja sen eteläsuuntainen komponentti (B_z) oli voimakkuudeltaan –5 nT. Yli 2 MeV elektronien määräksi geosynkronisella radalla mitattiin suhteellisen matala lukema 103 pfu.

Tällaiset revontulet nähtiin Kilpisjärvellä viimeyönä. Kuva on kaappaus Northern Light Live Kilpisjärvi striimistä. Kuva on julkaistu © Starlapland / Samuli Korvanen -luvalla.

 Ennuste

Viimeyön aikana Lapissa nähtiin hienoja revontulia mm. Kilpisjärvellä ja Sodankylässä. Tällä hetkellä ennustettu geomagneettisen kentän tila näyttäisi hieman rauhoittuvan, joten aivan yhtä aktiivisia revontulia ei todennäköisesti nähdä seuraavina kolmena yönä edes Lapissa.

Yöt 3./4., 4./5. ja 5./6. ovat kaikki suhteellisen rauhallisia. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja jossain määrin Pohjois-Suomessa. Jos jostakin syystä geomagneettinen kenttä hieman aktivoituisi, niin myös Keski-Suomessa himmeiden revontulien mahdollisuus olisi jonkinmoinen. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 30.11. – 3.12.2024

Tätä kirjoittaessani Kp-indeksi on saavuttanut magneettisen myrskyn tason. Revontulia on näkynyt Lapissa ja jopa niinkin etelässä kuin Kalajoella ja Vaasassa. Etelämpänä näyttää olleen pilvistä ja sumuista. Revontulet ovat seurausta 25.11. Auringosta lähteneen CME-pilven kohtaamisesta, jonka ennustettiin tapahtuvan jo pari vuorokautta sitten. Se näyttää olleen ennustettua merkittävästi hitaampi.

Auringossa on yhdeksän pilkkuryhmää, joista kaksi on luokiteltu magneettisesti kuuluvan beeta–gamma -luokaan. Näille ryhmille ennustetaan 5 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkaus lähivuorokausina.

Lähivuorokausina maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttanee 27.11. Auringosta lähtenyt vähäinen CME-pilvi, jonka odotetaan kohtaavan maapallon 2.12. vuorokauden aikana. Muutoin lähiavaruuden tilaan vaikuttaa aurinkotuulen tihentymä ja siihen liittyvä IMF-kentän suunnan muutos lyhyeksi aikaa kohti etelää.

Ennuste

Yö 30./1. voi muodostua suhteellisen aktiiviseksi revontuliyöksi. Edellisen yön magneettisen myrskyn jäljiltä magneettikenttä voi olla rauhaton, joten revontulet ovat mahdollisia ainakin Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on huomattavasti pienempi.

Yöt 1./2. ja 2./3. ovat tavanomaisia. Magneettinen rauhattomuus on vaimentunut, joten revontulia nähtäneen lähinnä Lapissa. Pieni mahdollisuus niille on Pohjois-Suomessa. Jos lähestyvä CME-pilvi todella osuu maapalloon, tilanne voi muuttua merkittävästi. Yönä 2./3. pitäisikin olla varuillaan mahdollisten revontulien vuoksi myös Keski- ja Etelä-Suomessa.

Revontuliennuste 27. – 30.11.2024

 Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Voimakkain flare on ollut 26.11. kello 00.23. UTC aikaa tapahtunut C9-luokan purkaus alueella AR 13906. Sitä edeltävänä vuorokautena tapahtui M9,45 -luokan flare kello 7.40 UTC ja sitä ennen ja sen jälkeen on tapahtunut muutamia vähäisempiä M-luokan purkauksia.

Auringossa on pari mielenkiintoista pilkkualueetta, joita kannattaa varmasti pitää silmällä silloin kun havaintoja pääsee tekemään. Pilkkualueista AR 13906 on luokiteltu beeta–gamma–delta -magneettiseen luokaan ja sille ennustetaan hyvin aktiivista toimintaa. Ennusteen mukaan sillä on 5 % todennäköisyys tuottaa X-luokan flare ja samaan aikaan myös protoni-ilmiöitä. Hieman heikompien M-luokan todennäköisyys on 35 % ja C-luokan flarepurkauksia jopa 80 % todennäköisyydellä.

Toinen pilkkuryhmä AR 13905 on edellisen vieressä ja se on luokiteltu beeta–gammaksi. Sillekin ennustetaan 5 % todennäköisyyttä X-luokan purkaukselle eikä protoni-ilmiötkään ole aivan kokonaan pois suljettuja.

Molemmat tässä mainitut pilkkuryhmät ovat myös visuaalisesti näyttävän näköisiä, joten niitä voi hyvän havaintosään vallitessa yrittää valokuvata aivan perinteisesti laajakaistaisesti kameralla ja aurinkosuodattimen läpi. Vaikka Suomessa (Pohjois-Lappia lukuun ottamatta, jossa valitsee kaamos) tähän aikaan Aurinko näkyykin matalalla horisontissa, niin aurinkosuodattimen käyttäminen on välttämätöntä omien silmien ja laitteiden suojaukseen.

Marraskuun 26. päivänä havaittiin halo(III)-CME kello 14.00 UTC, jonka nopeusjakauma sirottuu hyvin laajalle (n. 300 – 2 000 km/s) alueelle. Purkauksen pääsuunta (tihein keskittymä) oli maapallon liikesuunnassa taakse, joten se tuskin suoranaisesti aiheuttaa kovinkaan merkittävästi lähiavaruuden avaruussäähän.

NASAn mallinnuksessa CME :n liikesuunta on hieman SWPC: mallinnuksesta poikkeava ja se näyttäisi olevan hieman hitaampi. CME kuitenkin aiheuttaa Parkerin spiraalin jälkipuoliskon tihentymän, jolla näyttäisi olevan joidenkin vuorokausien kuluttua huomattavakin vaikutus avaruussäähän. Tämä kuitenkin olisi ajankohtainen vasta seuraavalla ennustejaksolla.

Ennuste

Yö 27./28. on suhteellisen rauhallinen. Iltayön aikana revontulet ovat mahdollisia vain Pohjois-Lapissa. Aamuyön aikana tilanne kuitenkin muuttuneen sen verran, että Pohjois-Suomen ja osittain Keski-Suomen leveydellä on jonkinlainen mahdollisuus nähdä revontulia. Tilanne kuitenkin rauhoittuu hyvin nopeasti ja aamun valjetessa ollaan jo tavanomaisen rauhallisessa tilanteessa.

Yö 28./29. näyttäsi muodostuvan hyvinkin aktiiviseksi jo iltayöstä alkaen. Aktiivisuus näyttäsi SWPC:n mallinnuksen mukaan liittyvän heikkoon CME:n kärkeen maapallon lähiavaruudessa, joten tästä syystä en oikein jaksa uskoa tämän toteutuvan kovinkaan hyvin. Tilanne olisi varmasti aivan toinen, jos CME:n kohtaaminen tapahtuisi pilven keskialueella.

Kp-indeksin ennustetaan kohoavan iltayön aikana jopa lukemaan 5, joka vastaa G1-luokan magneettista myrskyä. Aamupuolella meno näyttäisi kiihtyvän ja G2-luokan magneettinen myrsky olisi mahdollinen. Jos ennuste toteutuu, tämä tarkoittaisi loistavia revontulia koko Suomen alueella ja viimeistään aamuyöstä myös Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa hyvin laajalti.

Yö 29./30. olisi edelleen suhteellisen aktiivinen revontuliyö ainakin osassa Suomea. Edellisen yön mahdollisen magneettisen myrskyn jäljiltä Maan magneettikentän tila olisi edelleen rauhaton. Revontulet olisivat mahdollisia Keski-Suomen leveydelle asti ja osittain myös Etelä-Suomen pohjoisosassa himmeät revontulet olisivat mahdollisia ainakin osan aikaa yöstä.

 

 

Revontuliennuste 24. – 27.11.2024

Aktiivisuus Auringossa on ollut viime vuorokausina hyvin rauhallista. Viimeisen vuorokauden aikana voimakkaimmat flarepurkaukset ovat olleet M1,1 -luokkaa ja nämä tapahtuivat pilkkualueilla AR 13901 ja AR 13908. Näistä jälkimmäinen on hyvin pieni pilkkuryhmä pohjoisella leveydellä (N14).

Maan lähiavaruuden avaruussää on ollut tavanomaista rauhallisempaa. Aurinkotuulen nopeus on ollut hieman keskimääräistä nopeampaa (maksimi 445 km/s), mutta tiheys puolestaan keskimääristä harvempaa. Tämä johtuu lähinnä Parkerin spiraalien välisestä tilasta, joka on viime vuorokausina ollut maapallon kohdalla. Tämä sama tilanne jatkunee vielä muutaman vuorokauden, joten suuria muutoksia tämän ennustejakson aikana ei ole odotettavissa.

Auringon aktiivisuus pallonpuoliskoittain kuluneen yli seitsemänkymmenen vuoden ajalta. Vihreä on pohjoispuolen voimakkaampi aktiivisuus ja punainen vastaavasti etelän runsaampi aktiivisuus. Kuva SILSO.

Auringon aktiivisuuskäyrät ovat kääntyneet laskuun. Tämä ei vielä tarkoita sitä, että aktiivisuusmaksimi olisi ohitettu. Jos katsomme edellisiä auringonpilkkujaksoja, niin maksimin aikaan on niissä esiintynyt pieni kuoppa, joka on johtunut Auringon eteläisen ja pohjoisen pallonpuoliskojen eriaikaisesta maksimista. Aktiivisuusjaksojen nousevalla rampilla pohjoinen on ollut aktiivisempi ja laskevalla rampilla eteläinen on ollut aktiivisempi tuottamaan uusia ja aktiivisia pilkkuryhmiä. Näin näyttää olleen myös tämän jakson (no 25) aikana. Vasta aivan viime kuukausina eteläinen pallonpuolisko on ollut hivenen pohjoista aktiivisempi. Kuinka tilanne jatkuu, jää nähtäväksi.

Ennuste

Yöt 24./25., 25./26. ja 26./27. ovat edelleen rauhallisia. Revontulia voitaneen nähdä ajoittain vain Pohjois-Lapissa. Muualla niiden mahdollisuus näyttää hyvin vähäiseltä, lähes mahdottomalta.

 

 

 

Revontuliennuste 21. – 24.11.2024

Auringossa on tällä hetkellä seitsemän aktiivista pilkkualuetta. Näistä pilkkuryhmistä AR 13897 on tuottanut viimeisen 24 tunnin aikana M1,16-luokan flarepurkauksen. Pilkkuryhmä AR 13901 on magneettista tyyppiä beeta–gamma ja siinä on kymmenen pilkkua. Sen ei kuitenkaan uskota tuottavan kovinkaan voimakkaita flarepurkauksia.

Auringon aktiivisuus on ollut yleisesti kohtalaista. Tämä ennustejakson aikana aktiivisuuden odotetaan olevan suunnilleen samalla tasolla ja mahdollisuus nähdä M-luokan flarepurkauksia on hyvä. Voimakkaampien X-luokan flarepurkausten esiintyminen on suhteellisen matalalla tasolla.

Maapallon lähiavaruuden tila on myös ollut rauhallinen. Energisiä elektroneja geosynkronisella radalla on ollut vain vähän. Maapallon kohtaama aurinkotuulen nopeus ja tiheys ovat olleet keskimääräistä. IMF-kentän suunta oli etelään maksimissaan –10 nT.

Maapallon ohittanut aurinkotuulen tihentymä on mennyt menojaan ja lähivuorokausina aurinkotuulen tiheys tulee olemaan matalalla tasolla, joskin huomattavasti keskimääräistä nopeampaa, jopa noin 650 km/s.

Ennuste

Yöt 21./22. ja 22./23. ovat rauhallisia. Revontulia on mahdollisuus nähdä lähinnä Pohjois-Lapissa, joskin Etelä-Lapissa on hyvin pieni mahdollisuus ajoittain nähdä niitä. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 23./24. on edellisiä öitä aktiivisempi. Revontulet ovat mahdollisia Lapin lisäksi Pohjois-Suomessa ja Keski-Suomessa niillä on pieni mahdollisuus. Muualla maassa emme niitä näe.

 

Revontuliennuste 18. - 21.11.2024

Auringon aktiivisuus on ollut viime vuorokausia hyvin rauhallista. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että aikaisemmin maapallolle näkyvällä puolella olleet aktiiviset alueet ovat nyt Auringon toisella puolella. Tilanne ei ole mitenkään epätavallinen, sillä lähes aina aktiiviset alueet ovat keskittyneet enemmän tai vähemmän toistensa läheisyyteen.

Meille näkyvällä puolella pilkku ryhmät ovat alfa tai beeta luokkiin kuuluvia pieniä aktiivisuus alueita. Vain AR 13889 on edelleen luokiteltu beeta-gammaksi. Tämä pilkku ryhmä on kuitenkin jo kiertämässä Auringon länsireunan taakse, joten sillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa maapallon lähiavaruuden avaruus säähän.

Ennuste

Yö 18./19., 19./20. ja 20./21. ovat rauhallisia. Revontulille on jonkinlainen todennäköisyys Pohjois-Lapissa mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään. Nämä marraskuun sääolosuhteet ovat muutoinkin sellaisia, että havaintoja taivaalta harvoin saadaan tehtyä, joten ehkäpä vähäinen revontulitoiminta ei ole kovin huono uutinen ollenkaan.

Revontuliennuste 15. - 18.11.2024

Auringon aktiivisuus on ollut viime vuorokausina suhteellisen rauhallista. Merkittävimmät flarepurkaukset ovat olleet M1,0 ja M1,7-luokkiin kuuluvia. Aktiivisin pilkku ryhmä on ollut AR 13889, joka tuotti mainitut flaret. Pilkkuryhmälle ennustetaan 20 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flare lähivuorokausina.

Eilen Auringosta havaittiin poistuvat pienehkö CME-pilvi, jonka suunta on kohti maapalloa. Pilven odotetaan saavuttavan maapallonradan joidenkin vuorokausien kuluttua, ei kuitenkaan tämän ennustejakson aikana. CME on siis hidas ja sen vaikutus maapallon magneettikenttään jäänee hyvin heikoksi.

Lähiavaruuden avaruussää pysyttelee tavanomaisena, joten magneettisia myrskyjä ei ole odotettavissa tämän ennuste jakson aikana.

Ennuste

Yöt 15./16., 16./17. ja 17./18. ovat tavanomaisia. Revontulien mahdollisuus on hyvä Lapissa, kohtalainen Pohjois-Suomesa ja jonkinlainen Keski-Suomessa. Selkeän sään sattuessa Etelä-Suomen pohjoisosassa on pieni mahdollisuus nähdä kaukana pohjoisessa esiintyviä revontulia hyvin lähellä pohjoista horisonttia. Havaittiinpa revontulia millä alueella tahansa, niin niiden esiintyminen on ajoittaista ja kirkkaimpien hetkien välissä voi olla pitkiä taukoja näkyvyydessä.

Jos selkeä sää pääsee yllättämään, niin revontulien havaitsemisen lomassa voi nähdä leonidien meteoriparveen kuuluvia meteoreja. Ne ovat hyvin nopeita ja lyhytaikaisia. 

Revontuliennuste 12. - 15.11.2024

Auringon aktiivisuus on olut suhteellisen rauhallista viimevuorokausien aikana. Voimakkain flaprepurkaus 24 tunnin aikana on olut M9,4 luokkaa. Maapalloa kohti ei ole tulossa merkittä CME-pilviä, eikä sellaisia ole havaittu viimeisen vuorokauden aíkanakaan. 

Auringonpilkkuryhmiä on kahdeksan, joista AR 13389 näyttäisi olevan aktiivisin, tosin sen voimakkain flarepurkaus on ollut M9,4 luokkaa viimeisen kolmen vuorokauden aikana. Ryhmälle ennustetaan 25 % mahdollisuutta tuottaa X-luokan flare lähivuorokausina. Auringon pohjoisella pallonpuoliskolla on laajahko korona-aukko, mutta se sijaitsee keski-levyksillä, joten sen ei uskota vaikuttavan maapallon lähiavaruuden avaruussäähän kovinkaan paljoa. Maa kohtaa jälleen aurinkotuulen tihentymän, jonka IMF-kentän Bz -suunta on etelään. Kohtaaminen voi nostaa jonkin verran maapallon geosynkronisella radalla mitattavien elektronien määrää. Lisäelektronit magneettikentässä voivat aiheuttaa jonkin verran aktiivisuuden lisääntymistä, mutta mistään magneettisesta myrskystä ei kuitenkaan ole kyse.

Ennuste

Yö 12./13. on suurimmalta osalta hyvin rauhallinen. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Pohjois-Suomen leveyksillä. Aamuyöstä tai vasta aamun tunteina revontulia voitaneen nähdä myös Keski-Suomen leveydellä. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 13./14. on hyvin samankaltainen edellisen yön kanssa. Revontulet ovat mahdollisia pohjoisilla leveyksillä ja jonkinlainen mahdollisuus niille on Keski-Suomessa aamuyöstä. Kaiken kaikkiaan revontulitoiminta on edellistä yötä rauhallisempaa.

Yö 14./15. on edelleen rauhallinen tämän hetkisten tietojen mukaan. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään. Tilanne ehtii kuitenkin muuttua, etenkin jos AR 13889 pilkuryhmässä tapahtuu voimakas flare ja siihen liittyvä CME -purkaus. Tällöin avaruussään tilanne ehtii muuttua täysin toiseksi. Jos näin käy, palaan uuden ennusteen muodossa ennen tämän jakson päättymistä.