Revontuliennuste 8. – 11.9.2026

Auringon aktiivisuus on kasvanut viimeisten vuorokausien aikana, vaikkakin se on edelleen vähäistä. Nyt pilkkuryhmiä on kahdeksan ja vaikka ne ovat kaikki alfa- tai beeta luokkaa, niin ainakin kahdelle ryhmälle ennustetaan kohtalaista todennäköisyyttä tuottaa M-luokan flareja. Edellisten kolmen vuorokauden aikana havaittiin yksi M1.02 -luokan ja viisi C-luokan flarepurkausta. Tälle päivälle ennustetaan 15 % mahdollisuutta M-luokan flaretoiminnalle.

Auringossa on havaittu negatiivinen korona-aukko, joka on nyt Auringon keskimeridiaanilla. Ekvaattoriseudun magneettikenttä on tällä hetkellä hyvin sekavia, magneettiset navat ovat pienialaisia ja niitä on runsaasti, joten kovin selkeää vaikutusta ei pienialainen korona-aukko saa aikaan.

Syyskuun 7. päivänä kello 1.36 UTC-aikaan havaittiin heikko halo-II CME Auringon itäpuoliskolta. Tämä CME on tulossa sellaiseen suuntaan, jossa se pyyhkäisee maapalloa yön 8./9. aikana. Ennestään maapalloa kohti tulevia CME-pilviä on pari, joista 5.9. kello 15.36 lähtenyt kohtaa maapallon vielä tänään iltapäivällä Suomen aikaa. Näyttää siltä, että vaikka saapuvat CMEt ovat heikohkoja, niin niiden yhteisvaikutus ensiyönä saattaa tuottaa jonkin verran aktiivista revontulitoimintaa.

Tätä kirjoittaessani planetaarinen indeksi (Potsdam) on Kp=4+ lukemassa ja nopea Hp30-indeksi on käväissyt lukemassa Hp30=6-. Aurinkotuulen nopeus on kasvusuunnassa ollen nyt hieman yli 500 km/s. Lähitunteina nopeuden odotetaan vielä kasvavan. Aurinkotuulen tiheys on hieman laskenut ollen nyt noin 5 p/cm³. Planeettojen välisen avaruuden magneettikentän (IMF) ennustetaan kääntyvän kohti etelää, joka puolestaan lisää revontulitoiminnan mahdollisuuksia.

Lukemat kertovat, että lähiavaruuden aktiivisuus on kasvusuunnassa ja se näkyy myös ”myrskyindeksissä” sillä DST on laskenut nopeasti viime tunteina ollen nyt noin -50 nT. Kiirunan magneettisella mittausasemalla mitattiin tämän vuorokauden vaihtuessa jo noin -400 nT lukemia, joka vastaa noin K=6 arvoa. Sen jälkeen lukemat ovat kasvaneet ja tällä hetkellä ollaan suunnilleen -50 nT:ssa.

Yhteen vetona G1 geomagneettisia myrskyjä on todennäköisesti 9. syyskuuta asti korona-aukon positiivisen napaisuuden CH HSS-vaikutuksen ja CME:iden odotettu saapumisen aiheuttamana. Syyskuun 10. päivästä alkaen edellä mainitut häiriöt vähitellen vähenevät.

Ennuste

Yöt 8./9. ja 9./10. Revontulitoimintaa voisi kuvat tavanomaiseksi, sillä niitä on mahdollisuus havaita aina Keski-Suomen leveydelle asti. Ennustetut magneettiset myrskyt sijoittuvat 8. päivälle ja 9. päivän aamun tunteihin. Niiden suora vaikutus revontuliin on vähäinen.

Yö 10./11. näyttäisi muodostuvan hyvin rauhalliseksi. Revontulet ovat mahdollisia vain Pohjois-Lapissa, etelämpänä niitä tuskin nähdään.

Revontuliennuste 5. – 8.9.2026

Auringon aktiivisuus on ollut muutaman viimeksi kuluneen vuorokauden aikana kohtalaisella tasolla. Voimakas M3.0 -luokan flarepurkaus havaittiin 2. syyskuuta kello 19.20 UTC aikaan pilkkuryhmässä 4524, joka oli juuri kiertynyt näkyviin Auringon itäreunan takaa. Sama ryhmä on ollut aktiivinen myöhemminkin sillä 4. syyskuuta kello 7.53 siinä tapahtunut flarepurkaus saavutti M1.2 voimakkuuden. Samassa ryhmässä on esiintynyt myös heikompia C-luokan flareja ja aktiivisuuden ennustetaan jatkuvan lähivuorokausien ajan.

Auringonpilkkuryhmiä on tällä hetkellä kuusi mutta muut ryhmät kuin jo mainittu 4524 ovat hyvin rauhallisia alfa- tai beetaluokkiin kuuluvia ja niille ei ennusteta flarepurkauksia.

Auringossa tapahtui kaksi halotyypin II CME purkausta 2./3. yönä. Ne eivät ole tulossa kohti Maata, mutta mallinnus antaa mahdollisuuden, että CME-pilvi laajenee niin paljon, että sen kärki hipaisee maapallon lähiavaruutta 7./8. yön aikana. Samaan aikaan maapallo kohtaa heikon aurinkotuulen tiivistymän, joka liittyy heikkoon korona-aukkoon.

Tapahtumat kohottavat korkeille leveyksille tehtyä K-indeksin ennustetta noin K=5 arvoon. Jos näin käy, niin silloin on pieni mahdollisuus revontulien näkymiselle jo illan pimentyessä koko Suomen alueella.

Ennuste

Yöt 5./6. ja 6./7. Revontulet ovat mahdollisia vain Pohjois-Lapissa. Jos niitä siellä näkyy, niin ne ovat hyvin rauhallisia ja himmeitä. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 7./8. Koko planeetan kattava Kp-indeksi kohoaa 7. päivän iltapäivän aikana maksimissaan lukemaan Kp=4-. Tämä tarkoittaa sitä, että revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomen alueelle. Jos korkeiden leveyksien K-indeksin ennuste toteutuu, revontulet ovat mahdollisia myös etelämpänä, joskin etelärannikolla niiden näkyminen ei ole kovinkaan todennäköistä.

Revontuliennuste 2.9. – 5.9.2026

Revontulikausi on hiljalleen käynnistymässä. Ensimmäiset revontulet havaittiin jo elokuun puolella. Revontulien runsauteen tulevina kuukausina vaikuttaa Auringon aktiivisuus, joka on auringonpilkkujakson 25 loppupuolella vielä kohtalaista. Tämä tarkoittaa sitä, että Auringossa on vielä aktiivisia pilkkuryhmiä ja niissä tapahtuvat flare- ja CME-purkaukset eivät vielä ole kovinkaan harvinaisia. Täytyy kuitenkin muistaa, että aktiivisuus on laskusuunnassa ja ensimmäiset täysin pilkuttomat vuorokaudet on jo nähty. Niitä on tänä vuonna tähän mennessä ollut kolme.

Selkeät, mutta hyvin rauhalliset revontulet havaittiin Tampereella elokuun 28./29. yönä. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

Auringossa on näin kauden alkupuolella viisi pilkkuryhmää, jotka kaikki on luokiteltu alfa- tai beeta-ryhmiin. Näin ollen lähivuorokausina ei voimakkaita purkauksia ole odotettavissa. Kolmen viimeksi kuluneen vuorokauden aikana onkin vain havaittu heikohkoja C-luokan flareja, joista voimakkain (C5.7) tapahtui eilen kello 21.10 UTC-aikaan. 

Maata kohti ei ole havaittu tulevan CME-purkauksia. Kaikki muutkin avaruussään parametrit ovat sellaisia, että magneettisia myrskyjä lähivuorokausina ei ole odotettavissa, eikä aurinko(säteily)myrskyjä ei ole tulossa.

Ennuste

Yöt 2./3, 3./4. ja 4./5. ovat kaikki rauhallisia. Revontulia voitaneen havaita Pohjois-Lapissa yön pimeimpinä hetkinä, joskin kovin kirkkaita ne eivät sielläkään ole. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Revontuliennuste 4.‒5.6.2026 etelärannikolle

Eilen (3.6.206) tapahtui Auringossa suhteellisen voimakkaiden flarepurkausten sarja pilkkualueella 4445 ja sen lisäksi havaittiin vielä yksi X1.0 -luokan flare (maksimi kello 11.28 UTC), jonka sijaintia ei ole ilmoitettu, mutta SDON videon mukaan se tapahtui myös pilkkualueella 4445. 

Flarepurkaukset aiheuttivat kahden CME-purkauksen syntymisen ja ne ovat matkalla kohti Maata. Matkan varrella CME-pilvien odotetaan yhdistyvän ja saapuvan Maan kiertoradalle vielä tänään (4./5.) vuorokaudenvaihtumisen aikoihin. Hiukkastiheyden odotetaan kohoavan kymmenkertaiseksi tavanomaiseen verrattuna ja virtausnopeuden kohoavan jopa 1 100 km/s. 

Pilven törmäyksen Maan magneettikentän kanssa aiheuttaa voimakkaan magneettisen myrskyn, jonka maksimivoimakkuudeksi ennustetaan G3. Tämä merkitsee kirkkaita revontulia jopa Baltian eteläosien leveydelle asti ja mahdollisuus punaisten revontulien näkymiseen on vieläkin etelämpänä. 

Suomessa himmeähköt revontulet voivat näkyä yön pimeimpinä hetkinä (noin kello 1‒2) etelärannikolla. Muualla valoisa yötaivas estää revontulien näkymisen.
Magneettisen myrskyn arvioidaan alkavan jo kello 18 aikoihin G2-luokan voimakkuudella ja jatkuvan aina huomis-iltaan asti. Huomenna iltapäivällä Suomen aikaan myrskyn voimakkuus laantuu kuitenkin G1-luokkaan. 

Magneettikentän rauhattomuus jatkuu vielä seuraavanakin yönä, mutta ei kuitenkaan niin voimakkaana, että revontulia voitaisiin havaita Suomen alueella. Jos ennuste pitää paikkansa, niin Baltiassakaan ei enää revontulia nähdä. 

 

 

 

Revontuliennuste 15. – 18.5.2026 Etelä-Suomeen

Maapallo on kohtaamassa CIR-virtauksen, jonka tiheys on epätavallisen suuri. Heti virtauksen ohimentyä aurinkotuulen tiheys putoaa hyvin matalaksi. Nämä tapahtumat voivat käynnistää magneettisten myrskyjen sarjan ensi- ja sitä seuraavana yönä. Näyttää siltä, että tätä kirjoittaessani magneettikenttä on aktivoitunut ja SWPC onkin antanut G1-luokan myrskyvaroituksen.

Ennuste

Yö 15./16. Ainoastaan Etelä-Suomessa yön pimeimpinä hetkinä on sen verran pimeää, että mahdolliset revontulet voivat olla näkyviä. Tänä iltana revontulitoimintaa kannattanee seurata illan pimennyttä riittävästi, ehkä noin kello 23 jälkeen. G2-luokan magneettinen myrsky sijoittunee kello 00.00 – 03.00 väliin. Magneettinen myrsky alkaa jo kello 21 jälkeen NOOA/SWPC:n ennusteen mukaan. Myrsky laantunee aamun tunteina, selvästi auringonnousun jälkeen.

Yönä 16./17. magneettikenttä on edelleen rauhattomassa tilassa. Varsinainen magneettinen myrsky alkanee vasta aamun tunteina, joten revontulet eivät ole kovinkaan todennäköisiä, jos tämän hetken viimeisin ennuste pitää paikkansa.

Yöksi 17./18. geomagneettinen kenttä on jo rauhoittunut ja revontulia tuskin nähdään.

 

 

 

Revontuliennuste 3. – 6.5.2026

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimevuorokausina. Voimakkain flare oli C8.7 (2.5. kello 18.38 UTC) pilkkuryhmässä 4420. Se on jo kiertynyt länsireunan yli näkymättömiin. Pilkkuryhmiä on kahdeksan, mutta kaikki ovat joko alfa- tai beetatyyppiä, joten kovin rajuja purkauksia ei ole odotettavissa, ellei jokin ryhmä kasvata kokoaan ja muuta rakennettaan merkittävästi ja hyvin nopeasti (sellaistakin kyllä on tapahtunut).

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on nopeudeltaan kohtalaista (~450 km/s) mutta tiheydeltään harvaa (~0,02 p/cm3). Nämä parametrit liittyvät polariteetiltaan negatiiviseen CHHSS -virtaukseen. IMF-kentän voimakkuus on ollut noin 6 nT ja Bz-komponentin voimakkuus noin –4 nT.

Maapallon geomagneettinen kenttä on aktiivinen ja on rauhoittumassa tämän ennustejakson aikana, johtunen CH HSS -virtauksen heikkenemisestä. Tulossa oleva polariteetiltaan positiivinen CH HHS- virtaus kuljettaa edellään kohtalaista CIR-virtaus, joka alkaa vaikuttaa avaruussäähän tämän ennustejakson loppupuolella. Ennusteeseen liittyy kuitenkin kohtalainen epävarmuus, joten virtauksen vaikutukset voivat olla aktiivisia tämän ennustejakson jälkeen.

Ennuste

Yöt 3./4., 4./5. ja 5./6. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa, jossa kuitenkin yöt ovat jo niin valoisia, että niitä taivaalta ei yleensä näe. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

…

Tämä ennuste on kevätkauden viimeinen. Tampereella yön pimeimmät hetket vaihtuvat nauttisesta porvarilliseen hämärään 6.5., joten revontulien näkyminen taivaalla alkaa olla mahdotonta, ellei ole kyse erittäin voimakkaasta magneettisesta myrskystä ja erittäin kirkkaista revontulista. Etelärannikolla öiden pimeimmät hetket ovat nauttisen hämärän aikaa 11.5 alkaen aina 2.8. asti. Nauttisessa hämärässä vain kirkkaimpien revontulien näkyminen on mahdollista.

Revontuliennusteiden julkaisemista jatkan syksyllä tämänhetkisen suunnitelman mukaan. Seuraan kesän aikana Auringon aktiivisuutta ja jos jotain mielenkiintoista on tapahtumassa, niin raportoin niistä tässä blogissa ja sähköpostilistoilla.

Hyvää kesää kaikille lukijoille

Kari A K

 

Revontuliennuste 29.4. ‒ 2.5.2026

Auringossa on kaikkiaan seitsemän pilkkuryhmää, joista suurin osa on alfa- tai beetatyyppiä. Vain kaksi, 4420 ja 4425) ovat magneettisesti monimutkaisempia, 4420 on beeta-gamma-delta ja 4425 on beeta-delta-tyyppiä. Näistä 4420 on tuottanut eilen kolme M-luokan flarepurkausta. Pilkkuryhmä 4425 tuotti maanantaina (27.4.) yhden flarepurkauksen, jonka voimakkuus oli M1.05.

 

Tältä näyttää M1-luokan flarepurkaus pilkkuryhmässä 4425. Kuva on otettu vety-alfa -aallonpituudella. Kuvan aikaleima on UTC-aikaa, josta Suomen ajan voi laskea lisäämällä 3 h. Kuva © Kari A. Kuure.

Maapallon kohtaa tämän vuorokauden aikana CIR-virtauksen, joka liittyy lähestyvään kapeahkoon ja ei niin harvaan korona-aukkoon, jonka polariteetti on negatiivinen. Aurinkotuulen nopeuden ennustetaan nopeutuvan ja saavuttavan noin 500 km/s vauhdin.

Geomagneettisen kentän tila on rauhallinen vielä tänään. Rauhattomuus tulee kuitenkin kasvamaan ja heikon (G1) magneettisen myrskyn mahdollisuus on olemassa huomisesta alkaen.


Ennuste

Yö 29./30. Magneettinen myrsky kehittynee aamuyöllä. Sen ajoittumisesta riippuu kuinka runsaina ja kirkkaina revontulet näkyvät sillä, myrskyn kehittyminen ottaa oman aikansa ja revontulet voivat ilmaantua taivaalle vasta aamuhämärän aikaan, tai myöhemmin. Etelä-Suomessa on todennäköisesti parhaimmat mahdollisuudet nähdä revontulia, vaikka niiden mahdollisuus on korkea koko maassa.

Yö 30./1. Magneettikenttä on edelleen rauhaton, mutta myrskylukemiin tuskin päästään. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomen leveydelle asti ja niitä pitäisi näkyä puolenyön jälkeen. Etelä-Suomen pohjois-osassa voitaneen havaita heikkoa revontulivaloa yön pimeimpinä hetkinä. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 1./2. Magneettikenttä on rauhoittumaan päin ja revontulet ovat mahdollisia vain Lapissa, jossa kuitenkin yötaivas on jo selkeästi niin vaalea, että revontulia ei näy.

Revontuliennuste 26. ‒ 29.4.2026

Auringon aktiivisuus on viime vuorokausina ollut yllättävää, sillä 24.4. siellä tapahtui kaksi X-luokan ja kaksi M-luokan flarepurkausta. Näiden lisäksi 23.4. oli kolme ja 25.4. kaksi M-luokan flarea. X-luokan molemmat purkaukset olivat voimakkuudeltaan X2.5 ja ne tapahtuivat pilkkualueella 4419. Nyttemmin tämä pilkkualue on jo kiertynyt Auringon länsireunan yli.

Tämä vety-alfan aallonpituudella otettu kuva on parin vuorokauden takaa. Siinä näkyy oikealla ylhällä pilkkuryhmä 4419, joka tuotti kaksi X-luokan flarepurkausta aikaisemmin kuvauspäivänä. Pilkkuryhmä 4420 ja 4423 osoittautuivat aktiivisiksi M-luokan purkauksineen. Uusin pilkkuryhmä 4425 on vielä näkyvän kiekon itäreunalla (vasemmalla) eikä se erotu tässä kuvassa, alkuperäisestä kuvasta se näkyy  suurella (100 %) suurennuksella. Kuva © Kari A. Kuure.

Auringossa tällä hetkellä on kaikkiaan kahdeksan pilkkualuetta, joista kaksi (4420 ja 4423) ovat magneettisesti tyyppiä beeta-gamma-delta ja yksi (4425) on beeta-gamma. Muut pilkkualueet ovat alfatyyppiä. Aktiivisemmat pilkkualueet ovat keskellä näkyvää kiekkoa, toinen pohjoisella ja toinen eteläisellä pallonpuoliskolla. Pilkkualue 4425 on vasta hiljattain siirtynyt näkyvälle puolelle Aurinkoa, joten se saattaa purkauksillaan vaikuttaa Maan geomagneettiseen tilaan vielä parisen viikkoa, jos sen aktiivisuus jatkuu.

WSA-ENLIL-mallinnuksessa näkyy kaksi CME-pilveä, joista toinen hipaisee maapalloa mukaan ensi yönä. Hipaiseva alue ei ole erityisen tiheä, joten sen vaikutukset geomagneettikenttään jäänevät vähäisiksi. Missä muodossa tämä sitten toteutuu, jää nähtäväksi. Sen vaikutus voi kuitenkin olla yllättävä, koska samaan aikaan maapallo on kohdannut tihentyneen CIR-virtauksen, joka edeltää polariteetiltaan negatiivista korona-aukkoa.

Molempien tapahtumien vaikutukset jäänevät lyhytaikaisiksi mutta niiden jälkipuolella tämän ennustejakson loppuu asti vaikuttaa hyvin harva ja nopea aurinkotuuli.

Ennuste

Yöt 26./27. ja 27./28. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Näillä alueilla kuitenkin ollaan jo nauttiessa hämärässä yön pimeimpinä hetkinä, joten näkyvien revontulien todennäköisyys on suurin Oulun seudulla. Etelämpänä revontulet eivät ole todennäköisiä.

Yö 28./29. Maan magneettikenttä on siirtynyt rauhalliseen tilaan, joten revontulet ovat mahdollisia vain Lapissa. Utsjoella keskiyön taivas on kuitenkin niin vaalea, että revontulet tuskin näkyvät, vaikka niitä olisikin. Etelämpänä revontulitoimintaa ei esiinny.

Revontuliennuste 23. – 26.4.2026

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen ennustejakson ajan hyvin vähäistä. Pilkkualueita on nyt neljä, joista vain yksi (4420) on magneettisesti luokiteltu beeta-gammaksi.

Nämä revontulet näkyivät Tampereella 21.4 aamuyöstä juuri ennen aamuhämärää. Kuva © Kari A. Kuure /Tampereen Ursa. ry.

Lähivuorikausina on todennäköistä, että Auringon aktiivisuus jatkuisi vähäisenä ja on hyvin pieni mahdollisuus enintään M-luokan flarepurkauksille.

Aurinkotuulen polariteetiltaan negatiivinen CH HSS -virtaus on heikkenemässä. Aurinkotuulen nopeus on ollut noin 500 km/s mutta se vähenee hiukan tämä ennustejakson aikana ja on silloin noin 450 km/s. Lähivuorokausina maapallo kohtaa polariteetiltaan positiivisen CH HSS -virtauksen, joka saattaa muuttaa avaruussään tilaa huomattavasti.

Toistaiseksi avaruussää pysyttelee suunnilleen nykyisellään, joskin muutos alkaa hiljalleen näkyä tämän ennustejakson aikana. Tämä ei kuitenkaan vielä näy revontuliennusteessa.

Ennuste

Yöt 23./24., 24./25. ja 25./26. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa, joskin astronominen hämärä on päättymässä jo Oulun leveydellä. Näin ollen revontulista vain kirkkaimmat vaiheet ovat näkyvissä näillä alueilla. Etelämpänä revontulet näkyvät vielä melko hyvin, jos ne näille leveyksille ulottuvat. Tämän ennustejakson aikana näin tuskin tapahtuu.

Revontuliennuste 20. – 23.4.2026

Auringon aktiivisuus on hyvin vähäistä. Aktiivisia pilkkuryhmiä on vain kaksi, joiden magneettiset rakenteet ovat alfa ja beeta-gamma. Vain hyvin heikkoja flarepurkauksia on havaittu viimeksi kuluneen vuorokauden aikana.

Maapallon lähiavaruuden tilaan vaikuttaa heikkenevä CH HSS. Aurinkotuulen arvioidaan palautuvan normaalitilaan tämän ennustejakson loppuun mennessä.

Ennuste

Yöt 20./21., 21./22. ja 22./23. Himmeät revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja ensimmäisen yön osalta myös Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.