sunnuntai 9. kesäkuuta 2024

Revontuliennuste 9. – 12.6.2024

Eilen (8.6.2024) tapahtui Auringossa useita M-luokan flarepurkauksia, joista voimakkain oli kello 1.49 UTC aikaa maksimin saavuttanut M9.6 purkaus. Tähän liittyi myös kolme samaan aikaan (03.36 UTC) tapahtunutta CME-purkausta, joista kaksi on tyyppiä halo(IV). Halo(IV) pilvet ovat sellaisia, joista osa voi törmätä maapallon magneettikenttään mahdollisesti aiheuttaen magneettisen myrskyn.

Tällä kertaa magneettisen myrskyn ennustetaan kehittyvän kesäkuun 10. päivän aikana ja sen maksimin olevan G2 tai jopa G3. Maksimi ajoitetaan tällä hetkellä (10.6.) kello 18 – 21 välille, joten sen tuottamat revontulet eivät näy Suomessa. Tilanne kuitenkin jatkuu ja aikavälillä 21 – 0 (Suomen kesäaikaa, EEST) magneettisen myrskyn voimakkuudeksi ennustetaan G2. Tämän jälkeen myrsky laantuu nopeasti.

Ennuste

Yö 9./10. on hyvin rauhallinen ja etelärannikolla ei revontulia näy.

Yö 10./11. on aktiivinen ja etelärannikolla revontulien näkyminen on mahdollista yön pimeimpään aikaan, joskaan niiden todennäköisyys ei ole kovinkaan suuri. Joka tapauksessa, jos niitä näkyy, niin ne ovat suhteellisen himmeitä.

Yö 11./12. Magneettinen myrsky on laantunut ja tilanne palautunut normaaliksi. Revontulia ei ole odotettavissa.

Ennusteen toteutuminen on paljolti kiinni sen onnistuneesta ajoituksesta. Usein CME-pilven kohtaaminen on tapahtunut hieman ennustettua myöhemmin, jolloin tällä kertaa näin tapahtuessa se mahdollistaisi hieman kirkkaampien (kuin ennusteessa) revontulien näkymisen etelärannikolla ja Baltian pohjoisosassa.

 

perjantai 31. toukokuuta 2024

Revontuliennuste 31.5 – 3.6.2024

Auringossa tapahtui 29.5. CME-purkaus, joka menee suurimmaksi osaksi maapallon ohi liikesuunnassa jälkipuolelta. Pilven kuitenkin odotetaan laajenevan sen verran, että ohut kärki pyyhkäisee maapalloa. Samaan aikaan Maa kohtaa aurinkotuulen tihentymän, joka nostaa hiukkastiheyttä jonkin verran. Yhdessä näiden tapahtumien seurauksena magneettikenttään voi kehittyä vähäinen tai keskivoimakas magneettinen myrsky, joka kuitenkin menee ohi melkoisen nopeasti.

Yön 31./1. pimeimpinä hetkinä taivaalla voi näkyä revontulia. Kuva SWPC.

 

Ennuste

Yö 31./1. Magneettisen myrskyn ennustetaan alkavan aivan alkuillasta ja kehittyvän yön aikana voimakkuudeltaan G1 ja G2 -luokkiin. Yön pimeimpinä hetkinä on etelärannikolla mahdollista nähdä revontulia, jotka voivat olla ajoittain suhteellisen kirkkaita.

Yöt 1./2. ja 2./3. Magneettinen myrsky laantuu nopeasti 1.6. päivän aikana. Näin ollen revontulia ei ole odotettavissa.

tiistai 28. toukokuuta 2024

Auringon aktiivisuus: AR 13664 ryhmä on kiertymässä uudelleen näkyviin

Pariviikkoa sitten Auringon länsireunan taakse kiertynyt ja sitä ennen voimakkaita X-luokan flarepurkauksia tuottanut pilkkuryhmä on palaamassa näkyviin Auringon itäreunalla. Ennenkuin sen läntisimmät osat edes olivat näkyvissä, pilkkuryhmä tuotti X2.8 -luokan flarepurkauksen 27.5.2024 kello 7.08 UTC aikaa. Purkauksesta lähteneet hyvin nopeat varatut hiukkaset aiheuttivat Aasiassa radiohäiriöitä ja yhteyskatkoksia HF-taajuuksilla.

X2.8 -luokan flarepurkaus 27.5.2024 kello 7.05. Huomaa CME -pilven näkyminen purkauksen läheisyydessä röntgensäteilyn heijastuessa siitä. Kuva on ruutukaappaus NASAn julkaisemasta videosta. Kuva NASA/SDO/AIA 090.
 

Purkauksen voimakkuus on määritetty satelliitti havainnoista vastaanotettujen röntgensäteilyn määrän perusteella. Tällä kertaa purkaus tapahtui sellaisessa asemassa Maahan nähden, että osa purkauksen lähettämästä röntgensäteilystä estyi näkymästä Auringon peittäessä osan purkausaluetta.

Purkauksen yhteydessä syntyy myös koronamassapurkaus (CME), joka ei kuitenkaan suuntaudu Maata kohti, vaan osansa siitä saavat Merkurius ja Venus. SWPC:n ENLIL-mallinnuksen perusteella maapallon magneettikenttään saattaa tulla jonkin veran varattuja hiukkasia, mutta niiden vaikutus on lähes olematon. Suurempi vaikutus tulee olemaan Parkkerin spiraaliin liittyvällä aurinkotuulen tihentymällä perjantain 31.5. aamuna.

AR 13664 saanee tämän päivän aikana uuden tunnuksen, kun se on kiertynyt näkyville. Se on edelleen hyvin aktiivinen, joten tulemme varmasti havaitsemaan uusia voimakkaita purkauksia. Myös aikaisemmin tunnuksella AR 13663 tunnettu pilkkuryhmä palasi 25.5. uudelleen näkyviin ja se tunnetaan nyt tunnuksella AR 13691.

Päivitys 29.5.2024. Plkkuryhmän uusi tunnus on AR 13697.

 

 

tiistai 7. toukokuuta 2024

Revontuliennuste 7. – 10.5.204

Viime vuorokausina Auringossa on tapahtunut runsaasti voimakkaita flarepurkauksia. Purkausten sarja alkoi 4. toukokuuta, jolloin nähtiin M9.13 luokan flare. Seuraavana päivänä (5.5.) havaittiin X1.3 ja X1.2 -luokan purkaukset ja eilen (6.5.) oli yksi voimakkaimmista X4.5 -luokan flarepurkaus. Näiden lisäksi Auringossa tapahtui hyvin monta M-luokan purkauksia. Tällaista ”ilotulitusta” ei aivan vähään aikaa ole havaittu. Taivaanvahdin lukijat varmaan ovat panneet merkille, että havaintoja näistä purkauksia on kertynyt sinne melkoinen määrä. Itsekin postasin sinne parista havainnosta kuvat.

Kuvassa näkyvä valkoinen alue on X4.5 -luokan flarepurkaus, jonka onnistuin kuvaaman eilen (6.5.2024). Kuvassa näkyvä purkaus on juuri maksimissaan. Kuva © Kari A. Kuure
 

Nämä voimakkaimmat flarepurkaukset ovat syntyneet AR 13663 (N25W45) pilkkuryhmän alueella. Se on kuitenkin Auringonkiekon länsireunalla, joten vaikka sen aktiivisuus jatkuisi, niin vaikutukset tulevat vähenemään ja muutaman vuorokauden kuluessa se kiertyy länsireunan taakse. Tällä hetkellä sille ennustetaan 45 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkauksia ja 80 % M-luokan purkauksiin. Maapallon ionosfääriin vaikuttavien protoni-ilmiöiden todennäköisyys on kohtuullisella tasolla, noin 20 %.

Toinen pilkkuryhmä, AR 13664 (S19E02) on sekin aktiivinen. X-luokan purkauksien todennäköisyys on 10 % ja protoni-ilmiöille 5 %. Tämän pilkkuryhmän koko on 560 ppm ja rakenteellisesti se on (EKC), joten tätä pilkkuryhmää kannattanee seurata lähivuorokausien aikana. Se voi aktivoitua samalla tasolle kuin tuo 3663.

Maapalloa on lähestymässä kaksi pienehköä CME-pilveä. Niiden odotetaan saavuttavan magneettikenttämme 9. päivän aikana. Se tulee vahvistamaan aurinkotuulen tihentymän vaikutusta, varsinkin kun IMF-kentän suunta on etelään. Kohtaamisesta voi aiheutua magneettista rauhattomuutta ja ehkäpä jonkin verran revontulia, vaikka niiden todennäköisyys on matala.

Ennuste

Yö 7./8. voi olla revontuliyö. Revontulia voi näkyä yön pimeimpinä tunteina Keski- ja Etelä-Suomessa. Aivan etelärannikolle revontulet eivät ulotu. Revontulikausi onkin päättymässä Keski-Suomessa ja se päättyy Etelä-Suomen pohjoisosassa aivan muutaman vuorokauden kuluessa. Etelärannikolla kausi jatkuu ainakin kesäkuulle.

Yöt 8./9. ja 9./10. ovat rauhallisia. Revontulien todenköisyys Etelä-Suomen taivaalla ovat todella pieni, joten niitä tuskin nähdään.

--

Tämä oli tämän talvikauden viimeinen säännöllinen revontuliennuste ennen syksyn uutta kautta. Toki seuraan mitä Auringossa tapahtuu ja jos on aihetta, raportoin niistä. Hyvää kesää kaikille revontuliennusteiden lukijoille, toivottavasti näistä on ollut hyötyä ja iloa harrastajille. Syksyllä jatketaan.

Kari A K

 

lauantai 4. toukokuuta 2024

Revontuliennuste 4. – 7.5.2024

Aktiivinen pilkkuryhmä AR 13663 (N26W04) osoittautui eilen aamulla havaitun X1.6 -luokan flarepurkauksen aiheuttajaksi. Purkaus alkoi kello 2.11, sen maksimi oli kello 2.22 ja se katsottiin päättyneeksi kello 2.27 UTC. Sama pilkkuryhmä tuotti vielä päivän aikana M-luokan purkauksen ja useita C-luokan purkauksia. Muutkin pilkkuryhmät tuottivat kolme M-luokan purkausta.

Tämän kuvan AR 13663 pilkkuryhmässä tapahtuneesta X1.6 -luokan flarepurkauksesta otti SDO AIA 131-kamera 3.5.2024 kello 2.26.56 UTC aikaan. Kuva NASA/SDO/AIA 131.

 

Ryhmän AR 13663 koko on kasvanut hurjasti sen havaitsemisen jälkeen. Ensimmäiset havainnot ryhmästä tehtiin 30.4. jolloin sen koko oli vain 10 ppm (miljoonasosaa Auringon näkyvästä kiekosta). Seuraavana päivänä se oli saavuttanut koon 60 ppm ja 2.5. sen kooksi laskettiin 230 ppm ja nyt se on 480 ppm.

AR 13663 flarepurkauksen jälkeen havaittiin (kello 2.48 UTC) siitä lähtenyt CME-pilvi, jonka suunta avaruudessa on sellainen, että osa pilvestä osuu myös maapallon magneettikenttään. Pilven nopeudeksi mitattiin maksimissaan 960 km/s ja se myös valokuvattiin SOHO-observatorion koronagrafilla.

CME tavoittaa maapallon 5.5. kello 18 UTC aikaan (kello 21 Suomen aikaa). Pilven saapuminen aiheuttanee magneettisen myrskyn, jonka voimakkuus voi olla jopa G2-luokkaa.

Ennuste

Yö 4./5. on tavanomainen. Revontulia voi näkyä yön pimeimpinä tunteina Keski-Suomen ja Etelä-Suomen pohjoisosassa. Korkeimmilla leveyksillä on liian valoisaa ja etelämmäksi mahdolliset revontulet eivät ulotu.

Yö 5./6. muodostunee erittäin aktiiviseksi. Revontulia voitaneen nähdä heti illan hämärryttyä riittävästi Keski-Suomesta aivan etelärannikolle. Yön pimeimmille tunneille ennustetaan vähintään G1-luokan magneetista myrskyä, joka voi kiihtyä aamun tunteina luokkaan G2. Tämä tarkoittanee myös sitä, että Baltian pohjoisosassa on mahdollista nähdä revontulia. Magneettinen myrsky rauhoittunee 6.5. päivän aikana.

Yö 6./7. on jo tavanomainen. Edellisen yön jäljiltä magneettikenttä saattaa olla vielä jonkin verran häiriöinen, joten revontulia voi näkyvä Keski-Suomessa, vaikka todennäköisyys on pieni. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

 

 

perjantai 3. toukokuuta 2024

Revontuliennuste 3. – 6.5.2024

Auringossa tapahtui tänään kello 2.22 (max) X1.69 -luokan flarepurkaus. Toistaiseksi käytettävissä ei ole tarkempia tietoja yksityiskohdista. Purkaus aiheutti Tyynellämerellä ja Itä-Aasiassa voimakkaan ionisaation ja siitä johtuvia HF-radiotaajuuksia häiriöitä ja yhteyskatkoksia. Toistaiseksi mahdollista CME-pilveä ei ole havaittu.

Näin hienot prominenssit Oli Auringon näkyvän kiekon reunalla 1.5.2024. Kuva © Kari A. Kuure.

Eilen kello 9 ja 13.30 UTC aikaan näyttää maapallon magneettikenttään törmänneen kaksi pienehköä CME-pilveä. Tästä seurauksena syntyi G2 tai G3-luokan magneettinen myrsky, Kp-indeksi kipusi maksimissaan lukemaan 7-. Potsdamin mittausasemalla maksimilukemat olivat aikavälillä 15 – 21 UTC. Tätä kirjoittaessani Taivaanvahtiin ei ollut tullut havaintoja revontulista.

Auringossa on kaksi suhteellisen nopeasti kasvava pilkkuryhmää, joista ryhmälle AR 13663 ennustetaan 10 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkaus. Tämä pilkkuryhmä saattaa olla aikaisemmin mainitsemani X-luokan flaren aiheuttaja.

Ennuste

Yö 3./4. on aktiivinen etenkin aamupuolella yötä. Aktiivisuus ajoittuu aamun tunneille, joten taivas voi olla liian vaalea revontulien näkymiselle jopa Etelä-Suomessa.

Yöt 4./5. ja 5./6. ovat aktiivisia mutta ei ensimmäisen yön veroisia. Yön pimeimpien tuntien aikana voidaan taivaalla nähdä himmeitä revontulia Keski- ja Etelä-Suomen leveyksillä, ei kuitenkaan etelärannikolla.


tiistai 30. huhtikuuta 2024

Revontuliennuste 30.4. – 3.5.2024

Auringossa on kuusi pilkkuryhmää, joista AR 13654 on selvästi aktiivinen ja se on luokiteltu magneettisesti beeta–gamma–delta:ksi. Sen sijainti Auringon kiekolla on sellainen, että sen alueella tapahtuneet purkaukset kulkeutuvat suoraan maapallon tuntumaan. Pilkkuryhmä tuottikin eilen M3-luokan flarepurkauksen. Lähivuorokausina edelleen on M-luokan purkaukset mahdollisia, vaikka voimakkaammatkaan flaret eivät ole täysin pois suljettuja.

Tämä muutama vuorokausia sitten ottamani kuva Auringosta näyttää pikkuryhmän AR 13654 olevan melko keskellä Auringon kiekkoa. Nytteminen se on siirtynyt enemmän oikelle ja on paikassa, jossa ryhmässä tapahtuvat mahdolliset purkaukset vaikuttavat kaikkein voimakkaimmin maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Kuva © Kari A. Kuure.
 

Maapalloa lähestyy pienehkö CME-pilvi, jonka arvioidaan saapuvan maapallon radalle toukokuun 2. päivän yönä. Pilven saapuminen voi aiheuttaa magneettikenttään rauhattomuutta, mutta magneetista myrskyä se tuskin saa aikaan.

Ennuste

Yö 30./1. on erittäin rauhallinen. Revontulia tuskin esiintyy edes Lapissa niillä korkeuksilla, jossa yö olisi riittävän tumma niiden näkymiselle.

Yö 1./2. on jonkin verran aktiivisempi, johtuen saapuvasta CME-pilvestä. Riippuen pilven saapumisajankohdasta himmeät revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomen ja Etelä-Suomen pohjoisosassa yön pimeimpinä tunteina. Pohjois-Suomessa ja Lapissa alkaa olla liian valoisaa edes voimakkaimpien revontulien näkymiselle.

Yö 2./3. on hieman rauhallisempi versio edellisestä yöstä. Himmeät revontulet ovat mahdollisia samalla alueella kuin edellä, joskaan ei aivan yhtä todennäköisiä.

 

lauantai 27. huhtikuuta 2024

Revontuliennuste 27. – 30.4.2024

Eilen (26.4.2024) koettiin lyhytaikainen magneettinen myrsky aikavälillä 18 – 21 Suomen aikaa. Tilanne kuitenkin rauhoittui nopeasti seuraavaan kolmen tunnin tarkastelujaksoon mennessä. IMF-kentän voimakkuus oli maksimissaan 13 nT ja eteläsuuntainen komponentti Bz= –11 nT kello 18.15 EEST (Suomen kesäaikaa). Geosynkronisella radalla mitattujen vapaiden elektronien huippumäärä oli 825 pfu, joka ei ollut kovinkaan korkea magneettiselle myrskylle. Myrsky olikin hyvin heikko, sillä se saavutti juuri ja juuri G1-luokan rajan. SWPC antoi kuitenkin myrskyhälytyksen, sillä tällaisellakin myrskyllä voi olla vaikutuksia sekä maanpäälisiin että avaruudessa oleviin järjestelmiin ja laitteisiin. Tällä kertaa arvioitiin näiden vaikutusten rajoittuvan vain yli 60° leveyspiirejä korkeammille leveyksille.

Auringon aktiiviset alueet ovat olleet melko rauhallisia, merkittäviä purkauksia ei ole tapahtunut. Lähivuorokausien aikana aktiivisuuden arvioidaan oleva enintään kohtalaista ja X-luokan flarepurkauksen ja muiden protoni-ilmiöiden todennäköisyys on kohtalainen tänään (27.4.) ja pieni huomisen (28.4.) aikana.

Magneettisen myrskyn todennäköisyydeksi arvioidaan korkeille leveysasteille tälle päivälle 50 %, huomiselle 45 % ja ylihuomiselle 30 % todennäköisyyksiä. Ajallisesti nämä korkeimmat todennäköisyydet asettuvat päiväajalle, joka johtuu aurinkotuulen dynaamisen paineen aiheuttamasta magnetosfäärin muodon muuttumisesta. Ilmiö näkyy erityisen selvästi täällä korkeilla leveysasteilla K-indeksien lukemissa.

Myrskyn todennäköisyyteen vaikuttaa myös yli 10 MeV:n protonivuon ennustettu kasvu, joka voi saavuttaa S1 -luokan myrskytason tämän päivän aikana, johtuen flarepurkausten ja aktiivistin pilkkuryhmien sijoittumisesta Auringon pinnalla. Protonivuo asettunee normaaliin kahden seuraavan vuorokauden ajaksi.

Maapallo kohtaa aurinkotuulen tihentymän tämän vuorokauden aikana. Hiukkastiheys on saavuttaa suurimman arvonsa keski- tai iltapäivällä ja tiheys lähtee laskuun huomisen aikana. Normaalitason se saavuttaa 29.4. vuorokauden aikana.

Ennuste

Yö 27./28. on suhteellisen aktiivinen. Revontulet ovat mahdollisia Lapin lisäksi Pohjois-Suomessa ja pieni mahdollisuus niille on myös Keski-Suomen pohjoisosassa. Etelämpänä niiden mahdollisuus on hyvin pieni.

Yöt 28./29. ja 29./30. ovat rauhallisia. Revontulet ovat mahdollisia Etelä-Lapissa, jossa yöt ovat vielä sen verran hämäriä, että niiden näkeminen on mahdollista. Myös Pohjois-Suomessa revontuliharrastajat voisivat olla varuillaan sään ollessa selkeä mutta etelämpänä revontulien mahdollisuutta käytännössä ei ole.

 

 

 

keskiviikko 24. huhtikuuta 2024

Revontuliennuste 24. – 27.4.2024

Auringossa on 15 aktiivista pilkkuryhmää (joissa on pilkkuja). Pilkkuryhmien suuresta määrästä huolimatta Auringon kokonaisaktiivisuus on ollut melko rauhallista. Voimakkain flarepurkaus viimeisen vuorokauden aikana oli M3.6-luokan purkaus kello 3.19 UTC aikaan pilkkuryhmässä AR 13654 (S08E31). Maapallon lähiavaruuden tila on ollut myös rauhallinen ja sen lukuarvot ovat olleet lähellä keskimääräisiä.

Tampereella ei ole ollut viimeviikkoina kovinkaan suuria mahdollisuuksia kuvata Aurinkoa pilvisyyden peittäessä taivaan hyvin tehokkaasti. Tässä kuitenkin on ottamani viimeisin kuva, joskin tämä on otettu lähempänä länsirannikkoa kuin Tamperetta. Kuten nähdään, auringonpilkkuryhmiä on runsaasti, ja osa niistä on aktiivisia, mutta kovin suuria pilkkuja kuitenkaan niissä ei ole. Kuva © Kari A. Kuure.


Auringon aktiivisuus on edelleen suhteellisen rauhallinen, joskin ainakin M-luokan flarepurkauksia on odotettavissa korkealla todennäköisyydellä. Jopa X-luokan purkaukset ja muut protoni-ilmiöt ovat mahdollisia ja niiden vaikutus maapallon ionosfääriin voi olla ennustejakson aikana merkittävä. Toistaiseksi suoraan Maata kohti tulevia CME-pilviä ei ole havaittu viimeisimmän vuorokauden aikana, vaikka halo (II) CME havaittiinkin pilkkuryhmästä AR 13638 M2.9-luokan purkauksen jälkeen.

Maapallon magneettikenttä on ollut rauhallinen jo jonkin vuorokauden ajan. Tähän on odotettavissa muutos, sillä Maa kohtaa aurinkotuulen tihentymän ja siihen liittyvän IMF-kentän suunnan muuttumisen kohti etelää viimeistään torstaina (25.4.). Jo tästä päivästä alkaen aurinkotuulen tiheys kasvaa huomattavasti. Tämä mahdollistaa pienen magneettisen myrskyn kehittymisen, jos olosuhteet poikkeavat ennustetusta merkittävästi siihen suuntaan.

Täysikuu on tänään (24.4.), joten yön pimeimmät hetket Suomen eteläosassa eivät ole niin pimeitä kuin voisi vielä olla. Tosin, Kuun korkeus yön pimeimpinä hetkinä ei ole kovin suuri (Tampereella n. 8,5 astetta), joten sen vaikutus ei ehkä ole aivan niin merkittävä kuin keskitalven aikaan. Kuitenkin, jos revontulia näkyy, vaalea taustataivas verottaa niiden näyttävyyttä ainakin jonkin verran.

Ennuste

Yö 24./25. on vielä suhteellisen rauhallinen. Revontulet ovat mahdollisia Lapin lisäksi Pohjois-Suomessa. Etelämpänä niiden mahdollisuus vähenee sitä mukaa mitä etelämmässä ollaan.

Yö 25./26. on todennäköisesti revontuliyö lähes koko maassa. Illan pimetessä ennustettu Kp-indeksi kohoaa lukemaan 4, jolloin revontulet ovat mahdollisia aina Etelä-Suomen pohjoisosaan asti. Etelärannikolla todennäköisesti ei tällä lukemalla vielä nähdä revontulia, joskin aika lähellä oltaneen.

Yö 26./27. on vielä varsin rauhaton edellisen yön aktiivisuuden jäljiltä. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomessa ja jossain määrin myös Keski-Suomessa. Etelämpänä tulia tuskin nähdään.