Revontuliennuste 30.12.2017 –2.1.2018

Revontulet ovat todennäköisiä ennustejakson parina viimeisenä
yönä. Kuva © Tampereen Ursa.ry.

Ennustejakson kaksi jälkimmäistä yötä ovat revontuliöitä, jolloin aktiivisia repoja nähdään Etelä-Suomea myöten.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen maksiminopeus oli 411 km/s ja hiukkastiheys vaihteli 2,5–9 ppcm³ välillä.

Lähiavaruuden tilaan vaikutti Auringon etelänavalta kurottuneen korona-aukon ja ekvaattoriseudulla rauhallisemmin virtaavan aurinkotuulen välinen vuorovaikutus, joka aiheutti vähäisen IMF-kenttää vahvistavan CIR-ilmiön ja siihen liittyvän nopean streamin (CH HSS). Tapahtumalla ei ollut kovinkaan suurta merkitystä maapallon magneettikentän ilmiöille.

IMF-kentän maksimiarvo oli 6 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimiarvo oli .3 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli niukanlaisesti, vuon arvo kohosi lukemaan 1092 pfu. Tästä syystä Kp-indeksi pysytteli matalissa lukemissa, vaihtelun ollessa 0,33–2 välillä.

Ennuste

Maapallo kohtaa vielä tämän vuorokauden puolella aurinkotuulen tihentymän mutta siirtyä ei ole jyrkkä ja muutoksen aiheuttamat häiriötä ovat vähäisiä. Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän lukemassa 2 ensimmäisen vuorokauden ajan. Joulukuun 31. päivän iltana ja seuraavana yönä Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4 ja jopa lukemaan 5 tammikuun 1. päivän aikana ja pysyttelevän samoissa lukemissa myös seuraavana yönä.

Yö 30./31. on hyvin rauhallinen. Revontulia nähtäneen vain Lapissa. Muualla Suomessa revontulien näkyminen on epätodennäköistä.

Yö 31./1. on revontuliyö Keski-Suomesta Lappiin. Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaita ja loimuavia, säteiden muodostuminen runsasta ja Lapissa koronan näkyminen on mahdollista. Keski-suomessa revontulet ovat selkeitä mutta rauhallisia kaaria, vähäistä säteiden muodostumista havaitaan. Etelä-Suomessa revontulien näkyminen on mahdollista mutta ne ovat himmeitä ja rauhallisia kaaria, joissa saattaa esiintyä satunnaista säteiden muodostumista.

Yö 1./2. on revontuliyö koko maassa heti illan pimennyttyä. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 5. jo illasta alkaen. Se merkitsee G1-luokan magneettista myrskyä ja toteutuessaan revontulia nähdään silloin aina Baltiaan myöten. Lapissa revontulet ovat hyvin kirkkaita, loimuavia ja revontulikoronan näkyminen on hyvin todennäköistä. Etelämpänä revontulet ovat kirkkaita ja ne muodostavat runsaasti säteitä. Etelä-Suomessa ja Baltiassa revontulet ovat rauhallisia kaaria, joissa esiintyy ajoittain säteiden muodostumista.

Revontuliennuste 27.–30.12.2017

Revontulien näkymisen mahdollisuus on pieni Pirkanmaalla
koko ennustejakson ajan. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejaksolla revontulia voidaan ensimmäisenä yönä nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Toisena ja kolmantena yönä revontulia näkyy vain Pohjois-Lapissa, muualla niiden näkymisen todennäköisyys on hyvin pieni.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana hyvin vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on ollut vain yksi. Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimilukeman 484 km/s ja hiukkastiheys oli keskimäärin noin 7 ppcm³.

IMF-kentän maksimi vuontiheys oli 8 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimilukema oli -5 nT, ja kenttä osoitti suurimman osan vuorokaudesta kohti etelää. Energisiä (>2 Mev) elektroneja geosynkronisen radan etäisyydellä oli vähänlaisesti, vuo oli 704 pfu.

Kp-indeksi pysytteli suurimman osan viimeksi kulunutta vuorokautta matalissa lukemissa. Havaitun kentän maksimi Kp-lukema oli 3,67 kello 18–20 UT ja on siitä lähtien pysytellyt lukemassa 2,67.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä. Aurinkotuulen hiukkastiheys lähivuorokausien aikana tulee olemaan noin 4 ppcm³ ja nopeus ensimmäisen vuorokauden aikana hieman enemmän kuin 500 km/s mutta se laskee seuraavina vuorokausina lähtöarvoonsa eli noin 450 km/s.

Kp-indeksin ennustetaan olevan lukemissa 1–3 koko ennustejakson ajan. Energisten elektronien määrä pysyttelee vähäisenä, joten magneettiset häiriöt geomagneetisessa kentässä ovat erittäin pieniä.

Yö 27./28. on hyvin rauhallinen. Kp-indeksin ennustetaan kohoavan maksimiarvoon 3 aamuyön tunteina. Rauhallisia revontulia nähtäneen Lapissa ja hieman himmeämpiä Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulet näkyvät lähinnä kamerakuvissa ja Etelä-Suomessa revontulia ei nähdä.

Yöt 28./29. ja 29./30. ovat erittäin rauhallisia. Kp-indeksin maksimilukeman odotetaan kohoavan arvoon 2, jolloin himmeitä ja hyvin rauhallisia revontulia on mahdollisuus nähdä vain Pohjois-Lapissa. Etelämpänä revontulia tuskin nähtäneen.

Pitkäaikainen revontuliennuste 25.12.2017–20.1.2018

Kp-ja Ap-indeksien 27 vrk:n ennuste. Kuva ©  Kari A. Kuure.

Kp- ja Ap-indeksin ennuste

Geomagneettinen kenttä aktivoituu vuoden viimeisenä päivänä ja uudenvuoden yönä siihen voi kehittyä G1-luokan magneettinen myrsky. 

Myrsky kuitenkin laantuu nopeasti ensin magneettiseksi rauhattomuudeksi ja sitten hyvin rauhalliseksi muutaman vuorokauden kuluessa. Ennusteen toteutuessa uudenvuoden ilotulitteiden lisäksi taivaalla voidaan nähdä revontulia koko maassa.

Seuraava magneettisesti hieman aktiivisempi kausi on 7. ja 8. tammikuuta. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4, joka lupailee rauhallisia ja himmeitä revontulia lähes koko maahan.

Seuraava magneettinen myrsky on odotettavissa 13./14. päivien välisenä yönä. Silloin jälleen revontulia voidaan nähdä koko maassa.

Radiovuon ennuste

Radiovuon 27 vrk:n ennuste. Kuva © Kari A. Kuure.

Radiovuon ennuste on hyvin vakaa koko ennustejakson ajalle. Maksimilukemat ovat luokkaa 75 mikä tarkoittaa sitä, että Auringossa ei juuri ole odotettavissa taustakohinaa voimakkaampia ilmiöitä kuten flarepurkauksia.

Jouluyön revontulet olivat rauhallisia kaaria

Tampereen Ursan sääkamerat tallensivat viimeyönä näkyneitä revontulia pilvien raoista. Illasta oli hieman pidempi selkeän sään alue ja kameroiden tallentamiksi päätyi hieman säteitä muodostaneita reposia, ei siis mitään balalaikkashowta! Tässä muutama kuva yön ajalta pohjoiskamerasta.

Kaikki kuvat © Tampereen Ursa ry.

Revontuliennuste 24.–27.12.2017

Ensiyönä revontulien mahdollisuus on hyvä Pirkanmaalle.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ensiyö revontulien näkymiselle on hyvät mahdollisuudet koko maassa. Sen jälkeen kaksi seuraavaa yötä ovat rauhallisempia, reposia nähtäneen vain Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Viimeinen yö on kaikkein rauhallisin, jolloin vain Lapissa revontulien näkymiselle ovat jonkinlaiset mahdollisuudet.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on hyvin vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on yksi (AR12692), pilkkuryhmän koko 90 ppm Auringon näkyvästä pinta-alasta. Se on määritelty magneettisesti olevan luokkaa b ja sen alueella tapahtuvia C-luokan flarepurkauksille on noin 15 % mahdollisuus. Voimakkaammille (luokat M ja X) purkauksille todennäköisyys on hyvin pieni.

Eteläiseltä napa-alueelta ekvaattorin pohjoispuolelle kurottuva korona-aukko on edelleen hyvin kapea ja napaisuudeltaan miinus-merkkinen (pohjoisnapa). Aurinkotuulennopeus oli viimeksi kuluneen vuorokauden aikana 404 km/s ja hiukkastiheys noin 10 ppcm³.  IMF-kentän maksimi vuo oli 8 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimilukema oli -6 nT. Kentän suunta ja voimakkuus vaihteli hyvin nopeasti.

Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli geosynkronisen radan etäisyydellä tavanomainen määrä, elektronivuon arvo oli 2813 pfu. Kp-indeksi on vaihdellut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana 0,33–1,33 välillä.

Ennuste

Korona-aukon ei odoteta vaikuttavan maapallon lähiavaruuden avaruussäähän kovinkaan voimakkaasti. Geomagneettisen kentän odotetaan pysyttelevän rauhallisena koko ennustejakson ajan. Kp-indeksin odotetaan kohoavan ensiyönä maksimilukemaan 4 jo alkuillasta mutta toisena ja kolmantena yönä sen uskotaan painuvan lukemiin 3–2.

Yö 24./25. on kohtuullinen revontuliyö. Lapissa revontulet ovat kirkkaita, jonkin verran loimuavia ja säteiden muodostuminen yleistä. Pohjois-Lapissa revontulikoronan näkyminen on mahdollista. Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaita, suhteellisen rauhallisia mutta säteitä muodostuu yleisesti. Keski-Suomessa voidaan nähdä rauhallinen revontulikaari, jossa säteitä voi muodostua ajoittain. Etelä-Suomessa revontulet ovat himmeitä kaaria mutta kuitenkin paljain silmin näkyviä.

Yö 25./26 on jonkin verran edellistä yötä rauhallisempi. Pohjois-Lapissa revontulet ovat kirkkaita, jonkin verran loimuavia ja säteiden muodostuminen on yleistä. Etelä-Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat rauhallisia kaaria, säteiden muodostuminen on satunnaista etenkin etelämpänä. Keski-Suomessa revontulet ovat himmeitä kaaria, ajoittain niitä voi nähdä vain kamerakuvissa. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni.

Yö 26./27. on ennustejakson rauhallisin. Pohjois-Lapissa revontulet ovat rauhallisia, suhteellisen himmeitä. Pohjois-Suomessa reposia voitaneen nähdä ajoittain ja muualla Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni. Aivan etelärannikolla revontulia tuskin nähtäneen.

Revontuliennuste 22.–25.12.2017

Ei revontulia Pirkanmaalla. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Tulevina kolmena yönä revontulibongarien odotukset eivät toteudu. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä vain Lapissa ja nekin todennäköisesti heti ensiyönä. Seuraavat yöt ovat lähes revontulittomia koko maassa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta, missä voi näkyä hyvin himmeä revontulikaari.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut hyvin vähäistä, vain heikko, maksimissaan B7,29-luokan flarepurkausten sarja on havaittu viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Auringossa on yksi pilkkuryhmä, jonka koko on nopeasti kasavanut viime tuntien aikana. Auringossa on myös etelänavalta ekvaattorin yli pohjoiselle pallonpuoliskolle ulottuva hyvin kapea korona-aukko, jonka polariteetti on negatiivinen (= magneettisesti pohjoisnapa).

Aurinkotuulen nopeus saavutti maksiminopeuden 428 km/s hetkellisesti mutta tällä hetkellä nopeus on laskenut noin 350 km/s. Aurinkotuulen hiukkastiheys oli maksimissaan noin 6,5 ppcm3 mutta sekin on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana pudonnut lukemaan noin 3,5 ppcm3.

IMF-ketän suunta on vaihdellut tavanomaisesti mutta sen amplitudi on kaventunut hyvin lähelle 0 nT arvoa. Maksimi lukema viimeksi kuluneen vuorokauden aikana oli 4,8 nT ja pohjois-eteläsuuntaisen komponentin maksimilukema -3,7 nT.

Energisten (>2 MeV) elektronien vuon arvo oli geosynkronisen radan etäisyydellä 3 763 pfu, joka on suunnilleen tavanomainen lukema. Kp-indeksin lukemat ovat pysytelleet hyvin matalissa 0–2 lukemissa.

Ennuste

Auringon aktiivisuudessa ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia puoleen tai toiseen. Kapealla korona-aukolla ei odoteta olevan vaikutusta maapallon geomagneettisen kentän tilaan, joten Kp-indeksin odotetaan pysyvän lukemissa 3–1.

Yö 22./23. on hyvin rauhallinen. Kp-indeksin arvo odotetaan kohoavan maksimiarvoon 3, joten vain Lapissa on odotettavissa hyvin rauhallisia revontulia. Pohjois-Suomessa himmeä revontulikaari voi näkyä ajoittain. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Yöt 23./24. ja 24./25. ovat edelleen hyvin rauhallisia. Kp-indeksin maksimiarvoksi odotetaan lukemaa 2, jolloin himmeitä revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja niitäkin luultavimmin vain Pohjois-Lapissa. Muualla revontulien todennäköisyys on lähes olematon.

Pitkäaikainen revontuliennuste 18.12.–13.1.2018

Kp- ja Ap-indeksit. Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon vähäinen aktiivisuus näkyy myös revontulien vähäisenä kirkkautena ja magneettisten myrskyjen voimakkuudessa. Seuraavien 27 vuorokauden aikana ei ole odotettavissa kovinkaan suuria magneettisia myrskyjä joten näyttävien revontulien mahdollisuus on pieni muualla kuin Lapissa. Parhaimmat mahdollisuudet ennustejaksolla revontulien näkymiseen on 1./2.1.2018 yönä.

Kp- ja Ap-indeksien ennuste

Kp- ja Ap-indeksit pysyttelevät matalissa arvoissa lähes koko ennustejakson ajan. Ainoastaan vuoden vaihteen tienoilla on pieni mahdollisuus lyhytaikaiseen magneettiseen G1-luokan myrskyyn. Se kuitenkin menee nopeasti ohi. Ennusteen toteutuessaan revontulia voitaneen nähdä uudenvuoden päivän iltana tai seuraavana yönä koko maassa. Seuraavan kerran indeksien ennustettu arvo kohoaa magneettisen myrskyn lukemiin aivan ennustejakson lopulla, mutta ennusteen toteutuminen on hyvin epävarmaa.

Radiovuon ennuste

Radionvuon ennuste. Kuva © Kari A. Kuure.

Radiovuon ennuste osoittaa hyvin vakaita lukemia, jotka ovat vain taustakohinaa suurempia arvoja. Tämä tarkoittaa sitä, että Auringossa ei odoteta tapahtuvan satunnaisia poikkeuksia lukuun ottamatta kovinkaan merkittäviä flarepurkauksia eikä CME-purkauksia. Aurinkotuulen nopeuden ja tiheyden vaihtelu on siis hyvin vähäistä.

Revontuliennuste 19.12. – 22.12.2017

Tampereelle on odotettavissa korkeintaan hyvin himmeitä
revontulia. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Himmeitä ja hyvin rauhallisia revontulia nähtäneen ennustejakson aikana vain Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on hyvin vähäinen.

Avaruussää

Maapallon kohtaama hiukkasvirtaus lopahti odotettua aikaisemmin ja tästä syystä G1-luokan magneettinen myrsky jäi lähes vuorokautta ennustettua lyhyemmäksi.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä, sillä ainoatakaan pilkkuja sisältävää aktiivista aluetta ei ole ollut. Koko vuonna pilkuttomia vuorokausia on ollut kaikkiaan 99 ja se on 29 % vuorokausista.

Aurinkotuulennopeus saavutti maksimilukeman 671 km/s viimeksi kuluneen vuorokauden alussa ja hiukkastiheys oli maksimissaan noin 10 ppcm³ mutta se on ollut laskusuunnassa, tällä hetkellä tiheys on noin 7 ppcm³.

IMF-kenttä saavutti maksimilukeman 10 nT ja eteläsuuntaisen kentän voimakkuus oli maksimissaan -8 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli geosynkronisen radan etäisyydellä 5 978 pfu.

Kp-indeksi oli maksimissaan 4 viimeksi kuluneen vuorokauden alkupuolella. Sen jälkeen indeksin lukema on alentunut ja on nyt noin 1.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen vähäisenä. Kp-indeksille ennustetut maksimiarvot ovat noin 3 tai hieman vähemmän koko ennustejakson aikana.

Yöt 19./20., 20./21. ja 21./22. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Himmeitä ja rauhallisesti käyttäytyviä revontulikaaria nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa voitaneen nähdä revontulivaloa hyvin himmeänä tai ainoastaan kamerakuvissa. Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähdään.

Revontuliennuste 16.–19.12.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejakson aikana revontulia voitaneen nähdä parina jälkimmäisenä yönä koko maassa! Olosuhteet ovat kuitenkin sellaiset, että ennusteen toteutumiselle ei kovin suurta todennäköisyyttä voi antaa.

Avaruussää

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus saavutti maksiminopeuden 390 km/s ja tiheys lyhytaikaisessa maksimissaan 17 ppcm³. Keskimäärin hiukkastiheys oli noin 5 ppcm³.

IMF-kentän kokonaisvoimakkuus oli 6 nT ja eteläsuuntaisen komponentin voimakkuus -4 nT. Kentän suunta on kehittynyt kohti pohjoissuuntaa. Energisiä (> 2 MeV) elektroneja oli vain vähän, vuo saavutti 276 pfu lukeman.

Kp-indeksit ovat olleet hyvin matalissa lukemissa, vaihteluväli on ollut nollan ja yhden välillä.

Ennuste

Kp-indeksin kehitys tulevina öinä tulee olemaan hienoiseen kasvuun päin. Ensimmäinen yö on vielä hyvin rauhallinen mutta parina seuraavina öinä pieni mahdollisuus revontuliin on olemassa. Revontulien todennäköisyyttä kuitenkin vähentää energisten elektronien vähäinen määrä ja jos siinä ei tapahdu nopeaa muutosta, revontulet jäävät näkymättä vaikka muut olosuhteen niille olisivatkin suotuisat.

Yö 16./17. on hyvin rauhallinen. Kp-indeksin odotetaan kohoavan maksimilukemaan 2. Tällä arvolla rauhallisia ja himmeitä revontulia voidaan nähdä vain Pohjois-Lapissa. Muualla revontulia tuskin nähtäneen.

Yöt 17./18. ja 18./19. ovat selvästi aktiivisempia kuin ensimmäinen yö! toisena yönä 18.päivän aamupuolella Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 5, joka merkitsee G1-luokan magneettista myrskyä. Jos elektronien määrä on kasvanut edes normaaliin arvoon, tällöin nähtäneen revontulia koko maassa. Lapissa revontulet ovat kirkkaita ja loimuavia, säteiden ja useiden vöiden muodostuminen on runsasta ja koronan näkyminen on mahdollista. 

Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulet ovat selvästi näkyvillä, säteiden muodostuminen yleistä. Etelä-Suomessa revontuli on selkeä revontulikaari jos satunnaisesti saattaa näkyä säteiden muodostumista. Todennäköisyys revontulien näkymiselle jossakin päin maata yölle 17./18. on noin 35 % ja hieman vähäisempi yölle 18./19.

Revontuliennuste 11.–14.12.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Parina seuraavana yönä voidaan nähdä kohtalaisia tai himmeitä revontulia riippuen havaintopaikasta. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on vähäinen ja ennustejakson viimeisenä yönä niitä tuskin nähtäneen. Parasta aikaa reposten näkemiseen on aamuyöt koko Suomessa.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut erittäin vähäistä. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on tapahtunut kaksi B-luokan flarepurkausta, joiden voimakkuudet olivat 1,45 ja 6,2. Auringossa on yksi pilkkuja sisältävä aktiivinen alue.

Aurinkotuulen maksiminopeus oli 366 km/s ja tiheys oli aluksia vähäistä noin 4 ppcm³ mutta on nyt viimeisten tuntien aikana kohonnut jopa 30 ppcm³. Auringon pohjoisnavalta ekvaattorille ulottuva magneettiseltaan polariteetiltaan positiivinen korona-aukko, joka kuitenkin on ollut hyvin kapea, on sivuutettu ja maapallon on kohdannut tiheän virtauksen. Rajapinnassa esiintyvät CIR-ilmiöt ovat vahvistaneen IMF-kentän voimakkuutta (max. 8,4 nT) ja kentän pohjois-eteläinen suunta on vaihdellut voimakkaasti. Tällä hetkellä eteläsuuntainen kenttävoimakkuus on -7,3 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja on kohtuullisesti, vuo on 2473 pfu.

Kp-indeksi pysytteli viimeksi kuluneen vuorokauden aikana matalissa lukemissa 0–1 mutta on viimeisten tuntien aikana kohonnut nopeasti ja on nyt lukemassa 3.

Ennuste

Auringonaktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen vähäisenä. Kp-indeksin odotetaan kohoavan parina seuraavana yönä lukemaan 4 ja olevan kolmantena yönä lukemassa 3.

Yöt 11./12. ja 12./13. ovat rauhallisia revontuliyöitä lähes koko maassa. Lapissa revontulet ovat tavanomaisen kirkkaita, jonkin verran loimuavia ja säteitä muodostuu yleisesti. Pohjois-Suomessa reposet ovat selkeästi näkyviä ja rauhallisia, ajoittain voin näkyä säteiden muodostumista. Keski-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia. Etelä-Suomessa revontulet voivat olla palajin silmin näkyviä ajoittain aamupuolella yötä. Muutoin ne ovat suurimmaksi osaksi vain kameran avulla havaittavia.

Yö 13./14. on edellisiä öitä rauhallisempi. Lapissa revontulet ovat rauhallisia mutta selkeästi näkyviä. Pohjois-Suomessa tulet ovat lähinnä rahallisia ja suhteellisen himmeitä kaaria. Keski-Suomessa paras väline revontulien tarkkailuun on kamera, joka voi tallentaa himmeän revontulikaaren. Etelä-Suomessa reposia tuskin nähtäneen.

Revontuliennuste 8.–11.12.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Vain himmeitä revontulia on nähtävissä Pohjois-Lapissa kaikkina ennustejakson öinä.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Ainoastaan yksi aktiivinen alue, jossa esiintyi pilkku, oli näkyvissä jonkin aikaa.

Taustakohinan ylittäviä flare-purkauksia ei esiintynyt. Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimiarvon 560 km/s ja sen hiukkastiheys oli noin 6 ppcm3.

IMF-kentän kokonaisvoimakkuus oli maksimissaan 6 nT ja eteläsuuntaisen komponentin voimakkuus oli -4 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli kohtuullisesti, vuon arvo saavutti lukeman 3752 pfu.

Kp-indeksin lukema pysytteli lukemassa 2, lyhytaikainen maksimilukema oli 4,33.

Ennuste

Auringon aktiivisuudessa ei odoteta tapahtuvan muutoksia ja geomagneettisen kentän odotetaan pysyttelevän rauhallisessa tilassa. Kp-indeksin lukemien ennustetaan pysyttelevän lukemissa 1–2.

Yöt 8./9., 9./10. ja 10./11. ovat hyvin rauhallisia. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä lähinnä Pohjois-Lapissa. Muualla revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Revontuliennuste 5.–8.12.2017

Vain himmeitä revontulia on odotettavissa lähivuorokausien
aikana. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejaksolla on odotettavissa vain himmeitä revontulia, joista Etelä-Suomessa ei juuri päästä nauttimaan. Lapissa ja Pohjois-Suomessa on parhaimmat mahdollisuudet nähdä edes himmeitä revontulia.

Avaruussää

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuuli on ollut hidasta, maksimi lukema oli 381 km/s mutta se suunta on kasvamaan päin. Tätä kirjoittaessani tuulen nopeus on noin 430 km/s.

Aurinkotuulen tiheydessä esiintyi terävä piikki kello 17 aikaan, jolloin hiukkastiheys kohosi 51 ppcm³. Piikin jälkeen tuulen hiukkastiheys pysytteli tunteja korkeissa lukemissa, vaihdellen lukeman 25 ppcm³ molemmin puolin. Vasta vuorokauden vaihduttua tiheyden arvo putosi lähemmäksi tavanomaisia lukemia.

IMF-kentän maksimilukema oli 12 nT ja eteläsuuntaisen komponentin voimakkuus myös -12 nT. Eteläsuuntainen maksimilukema esiintyi kello 18 aikoihin ja kentän voimakkuus vuorokausien vaihtuessa. Sen jälkeen pohjois-eteläsuuntaisen kentän voimakkuus on olut noin 5 nT mutta suunta on vaihdellut voimakkaasti etelän ja pohjoisen välillä.

Energisten (>2 MeV) elektronien määrä on ollut vähäistä, vuontiheys on ollut vain 175 pfu, mikä selittää vain himmeät revontulet viimeksi kuluneen vuorokauden aikana, vaikka Kp-indeksin perusteella revontulien olisi pitänyt olla kirkkaammat.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyvän vähäisenä koko ennustejakson ajan. Maapallon poistuu tämän vuorokauden aikana Auringosta lähteneestä streamistä, jolloin hiukkastiheys vähenee. Siirtymävaiheessa on odotettavissa jonkin verran CIR-ilmiöiden aiheuttamia magneettikentän voimistumisia. Muutos ei kuitenkaan aiheuta sen suurempia muutoksia maapallon magneettikentän tilaan.

Ennustejakson aikana Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 3–6, suurimpien lukemien esiintyessä ennustejakson alussa. Jos Auringossa ei tapahdu maapallon suuntaan lähteviä CME-purkauksia, elektronien vähäinen määrä jatkuneen ainakin ennustejakson ajan ja se vaikuttaa suoraan mahdollisten revontulien kirkkauteen ja aktiivisuuteen.

Yö 5./6. voi olla hyvinkin aktiivinen revontuliyö. Tosin lähtötilanteen matala elektronivuo ei anna aihetta odottaa revontulien olevan mitenkään erityisen voimakkaita, varsinkaan Etelä-Suomessa, jossa niitä ei nähdä mahdollisesti lainkaan. Lapissa revontulet ovat tavanomaisen kirkkaita ja jonkin verran aktiivisia Kp-indeksin saavuttaessa maksimilukeman 5. Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulet ovat myös hyvin näkyviä ja säteiden muodostuminen on vähäistä.

Yöt 6./7. ja 7./8. ovat rauhallisia Kp-indeksi kohotessa lukemaan 4. Lapissa revontulet ovat tavanomaisen näkyviä ja niissä voi esiintyä vähäistä säteiden muodostumista. Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia kaaria, säteiden muodostumista ei juuri ole. Etelä-Suomessa revontulet näkyvät lähinnä kamerakuvissa.

Pitkäaikainen revontuliennuste 4.–30.12.2017

Pitkäaikainen revontuliennuste ei lupaile kovinkaan
merkittäviä reposnäytelmiä taivaalle.
Kuva © Kari A. Kuure.

Revontulet ovat mahdollisia ennusteen alkupäässä muutaman vuorokauden aikana ja sen lisäksi parina vuorokautena myöhemmin. 

Revontulipurkausten ennuste noin viikon välein on kuitenkin epävarmat toteutumiseltaan, joten kovinkaan suuria odotuksia en näiden revontulien näkymiselle laskisi.

Kp ja Ap-indeksit

Lähiavaruuden avaruussäätä sekä maapallon magneettikentän reagointia siihen kuvaavat Kp- ja Ap-indeksien ennuste kertoo ennustejaksolla olevan kaksi tai kolme aktiivisempaa kautta, jolloin revontulien näkyminen on mahdollista koko maassa.

Ensimmäinen näistä jaksoista on tämä ennusteen julkaisuajankohdan selvästi aktiivinen vaihe: Kp-indeksin arvo kohoaa lukemaan 6 ja se sekä Ap-indeksin korkein arvo (48) saavutetaan 5. joulukuuta. Aktiivinen vaihe ei kuitenkaan ole kovin pitkä ja seuraavana päivänä Kp-indeksi putoaa lukemaan 5 ja sama suunta jatkuu parina seuraavankin vuorokautena.

Seuraava hieman aktiivisempi jakso on 11.–13. päivinä, jolloin indeksi kohoaa lukemaan 4. Jos tämä toteutuu sellaisenaan, revontulia nähtäneen koko maassa mutta Etelä-Suomessa ne ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia. Muualla suomessa reposet ovat hieman kirkkaampia ja aktiivisempia.

Seuraava lyhytaikainen magneettinen myrsky on odotettavissa 18. joulukuuta. Purske on todella lyhyt ja sen molemmin puolin Kp-indeksi on lukemassa 3. En ole kovinkaan toiveikas tämän myrskyn suhteen, sillä se voi hyvinkin jäädä toteutumatta, vaikka ennuste muutoin toteutuisi.

Vielä ennen vuodenvaihdetta koetaan suunnilleen samanlainen, ehkä hieman heikompi magneettikentän häiriötila. Joulukuun 27. päivänä on odotettavissa Kp-indeksin arvon kohoaminen lukemaan 4 ja ennusteen virhemarginaali tälle ajalle tekee häiriön toteutumisesta hyvin epävarman.

Radiovuo

Radiovuoennuste kertoo Auringon vähäisestä aktiivisuudesta,
joten kovinkaan merkittäviä magneettisia tai radiohäiriöitä
ei ole odotettavissa. Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon aktiivisuus on ollut jo viikkoja hyvin vähäistä. Tämä vähäinen aktiivisuus tulee jatkumaan vielä vuosia, joten mikään yllätys ei varmastikaan ole se, että Auringon radiovuossa ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia lähiviikkoina. Radiovuon aktiivisimmat kaudet osuvat Kp-indeksin aktiivisuuden kanssa yksiin ja näin ollen huippuarvot saavutettaneen 13.–16. päivinä sekä 23. joulukuuta.

Revontuliennuste 2.–5.12.2017

Ennustejaksolla voidaan nähdä melko hyvät revontulet.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Pari ensimmäistä vuorokautta ovat hyvin rauhallisia mutta ennustejakson viimeisenä yönä revontulien mahdollisuus on suurehko. Kirkkaita revontulia nähtäneen koko maassa.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut, pilkuttomia vuorokausia tänä vuonna on ollut 87 eli 27 %.  Flarepurkauksia oli vain yksi, sen voimakuussa oli vähäinen (B1.07).

Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimiarvon 546 km/s ja hiukkastiheys noin 10 ppcm3. IMF-kentän kokonaisvoimakkuus (Bt) oli maksimissaan 9 nT ja eteläsuuntainen komponentti (Bz) saavutti arvon -5 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli geosynkronisenradan etäisyydellä hyvin vähänä, vuon arvo oli 186 pfu.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevänä vähäisen tulevien vuorokausien aikana. Geomagneettisen kentän niin ikään odotetaan pysyttelevän rauhallisena parin ensimmäisen vuorokauden aikana. kolmantena vuorokautena maapallo kohtaa Auringosta lähteeneen 

hiukkasvirtauksen tihentymän ja siirtymisvaiheessa on odotettavissa magneettista rauhattomuutta ja mahdollisesti G1-luokan magneettinen myrsky. Hiukkasvirtauksen mukana energisten elektronien määrä kasvaa jonkin verran mutta lähtötilanteen ollessa hyvin matala voi olla, että kovin kirkkaita revontulia ei edes magneettisen myrskyn aikana nähdä.

Yöt 2./3. ja 3./4. ovat hyvin rauhallisia. Kp-indeksin arvo pysyttelee lukemissa 1–2, joten himmeitä revontulia voitaneen nähdä vain Pohjois-Lapissa.

Yö 4./5. on jo hieman aktiivisempi. Kp-indeksin arvon odotetaan kohoavan lukemaan 5 (G1-luokan magneettinen myrsky) jo iltapäivänä kuluessa. Indeksin odotetaan pysyttelevän tässä lukemassa useamman vuorokauden ajan. Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ota kirkkaita ja loimuavia, koronan näkyminen on todennäköistä, säteiden muodostuminen on hyvin runsasta. Keski-Suomessa revontulet ovat kirkkaita ja jonkin verran loimuavia, säteiden muodostuminen on mahdollista. Etelä-Suomessa revontulet ovat selkeästi nähtävissä olevia revontulikaaria joissa esiintyy poimuttumista ja jonkin verran säteiden muodostumista. Ennusteen epävarmuus on kuitenkin suuri!

Revontuliennuste 29.11.–02.12.2017

Revontulet ovat mahdollisia. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ensiyönä revontulien mahdollisuus on tavanomaista korkeampi, sillä odotettavissa on G1-luokan magneettinen myrsky! Ainakin Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat mahdollisia. Keski- ja Etelä-Suomen osalta revontulien näkyminen riippuu suurelta osin lähiavaruuden elektronien määrästä, sillä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana niitä on ollut vähän.

Avaruussää

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Auringossa on vain yksi aktiivinen alue jossa on pilkkuja.  Taustakohinaa voimakkaampia flarepurkauksia ei ole esiintynyt.

Aurinkotuuli saavutti 490 km/s nopeuden ja hiukkastiheys on ollut noin 11 ppcm³ maksimissaan. IMF-kentän suurin lukema oli noin 11 nT ja eteläsuuntainen komponentti (Bz) oli noin -8 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli hyvin vähän, vuo oli 212 pfu.

Kp-indeksi pysytteli hyvin matalissa lukemissa 1–4.

Ennuste

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa lähivuorokausien aikana kaksi tekijää: Auringon etelänavalta ekvaattorille ulottuva kapeahko korona-aukko ja muutama vuorokausi sitten syntynyt CME-purkaus, jonka toinen pää osuu maapallon magneettikenttään vielä tämän vuorokauden aikana. SWPC on antanut varoituksen G1-luokan magneettisesta myrskystä. Myrskyn aikana Kp-indeksi odotetaan nousevan 5 muutaman tunnin ajaksi tänä iltana Suomen aikaa.

Vaikka magneettinen myrsky toteutuisi, toistaiseksi vähäinen elektronien määrä ei mahdollista kovin kirkkaiden revontulien näkymistä. Jos elektronien määrä saapuvan plasmapilven myötä kohoaa, revontulet voivat olla tavanomaista kirkkaampia. Vaihtelu ennusteen osuvuudessa on suurta.

Yö 29./30. on jonkinmoinen revontuliyö koko maassa. Revontulien voimakkain purkaus sattuu iltayön tunneille, jolloin kirkkaita ja loimuavia revontulia nähtäneen Lapissa. Hieman rauhallisempia revontulia voidaan nähdä Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulet ovat himmeitä vaikkakin jossakin vaiheessa voidaan nähdä säteiden muodostumista. Etelä-Suomessa revontulet ovat hyvin rauhallisia ja himmeitä kaaria.

Yö 30./01. on jo selkeästi rauhallisempi. Lapissa ja mahdollisesti Pohjois-Suomessa nähtäneen himmeitä revontulikaaria. Säteistä voidaan nähdä Lapissa. Keski-Suomessa himmeää revontulivaloa voi jäädä kameroiden kuvakennoille ja Etelä-Suomessa repoja tuskin nähdään.

Yö 01./02. On vielä rauhallisempi. Ainostaan Pohjois-Lapissa voitaneen nähdä himmeitä revontulivöitä, muualla maassa ei revontulia nähdä.

Revontuliennuste 26. – 29.11.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Revontulet ovat mahdollisia Lapissa parin seuraavan yön aikana. Muualla Suomessa revontulia ei ole odotettavissa koko ennustejakson aikana.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana ollut hyvin vähäistä. Auringonpilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on ollut yksi ja taustakohinan ylittäviä flarepurkausia ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 478 km/s mutta on sen jälkeen hidastunut nopeuteen 327 km/s.

IMF-kentän maksimisvoimakkuus (Bt) oli 9 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimiarvo -5 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon arvo geosynkronisen radan etäisyydellä Maasta oli hyvin vähäinen. maksimiarvo oli 703 pfu.

Maapallon geomagneettisessa kentässä ei esiintynyt häiriöitä ja Kp-indeksin arvo oli 0–1,33.

Ennuste

Auringon aktiivisuuteen ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Pari pientä korona-aukkoa ei juuri vaikuta lähiavaruuden avaruussäähän. Kp-indeksi odotetaan pysyttelevän lukemissa 0–3, lukema 4 on mahdollinen vain lyhyinä purskeina parin ensimmäisen vuorokauden aikana, jotka sattuvat Suomen päiväaikaan.

Yöt 26./27. ja 27./28. ovat rauhallisia. Revontulia nähtäneen lähinnä Lapissa. Pohjois-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja yleisesti vain kameran kuvasensorin havaitsemia. Muualla maassa ei ole odotettavissa revontulia.

Yö 28./29. on edelleen hyvin rauhallinen. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa keskiyön tunteina. Muualla maassa ei revontulia ole odotettavissa.

Revontuliennuste 23.–26.11.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Tällä ennustejaksolla Pohjois-Lappia lukuun ottamatta revontulia tuskin nähdään.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut vähistä, pilkkuryhmiä ja merkittäviä aktiivisia alueita ole. Vähäinen korona-aukko on ilmaantunut pohjoiselle pallonpuoliskolle, mutta se on niin pieni ja vaikutus maapallon lähiavaruuden avaruussäähän tuntu vasta seuraavalla ennustejaksolla. Taustakohinasta erottuvia flarepurkauksia ei ole tapahtunut.

Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimilukeman 598 km/s ja hiukkastiheys on ollut noin 6 ppcm3.

Maapallon magneettinen kenttä on ollut rauhallinen. IMF-kentän suunta ja voimakkuus on vaihdellut tavanomaisesti, kokonaiskentän (Bt) vuontiheys on ollut 5 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimilukema oli -4 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien määrä geosynkronisen radan etäisyydellä oli maksimissaan 2 742 pfu.

Kp-indeksi pysytteli koko viime vuorokauden 2–3 lukemissa.

Ennuste

Auringon aktiivisuus jatkunee matalalla tasolla ja maapallon maneettikenttään ei odoteta suurempia häiriötiloja. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän matalissa lukemissa koko ennustejakson ajan.

Yöt 23./24., 24./25. ja 25.26. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Kp-indeksi pysyttelee sitkeästi arvoissa 1–2. Jos elektronin vuo pysyttelee nykyisissä lukemissa, niin se merkitsee sitä, että himmeitä revontulia voidaan nähdä Pohjois-Lapissa. Muualla revontulien näkyminen on hyvin epätodennäköistä.

Pitkäaikainen revontuliennuste 20.11.–16.12.2017

Kp- ja Ap-indeksit kertovat, että jouluuna alkupuolella
voidaan taas nähdä kunnollisia revontulia.
Kuva © Kari A. Kuure, lähde SWPC.

Joudumme odottamaan aina joulukuun 4. päivään ennen kuin voimme nähdä taivaalla kunnon revontulia. Silloin alkava revontulijakso kestää arviolta noin 4 vuorokautta ja se päättyy 8. joulukuuta. Sen jälkeen on muutama vuorokausi hiljaisempaa aikaa kunnes 11. joulukuuta revontulien mahdollisuus kohoaa hieman muutaman vuorokauden ajaksi.

Auringon aktiivisuus on lähestymässä minimiä. Pilkuttomien vuorokausien määrän perusteella minimi saavutetaan vuoden 2019 aikana. Revontuliharrastajien ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, sillä Auringon korona-aukot pitävän huolen siitä, että revontulia nähdään myös aktiivisuusminimikausien aikana. Revontulet ovat kylläkin harvenemassa ja itse revontulet ovat ehkä keskimääräistä himmeämpiä ja vaatimattoman näköisiä, mutta hienoja havaintokohteita joka tapauksessa.

Kp- ja Ap-indeksit

Kp-indeksin vaihtelu on hyvin rauhallista. Enimmäkseen indeksin odotetaan pysyttelevän 2–4 lukemissa. Joulukuun 4. indeksi kohoaan nopeasti arvoon 6, joka merkitsee G2-luokan magneettista myrskyä. Jos ennuste toteutuu ja muuttikin revontulien näkymisen vaikuttavat tekijät ovat suotuisia, kirkkaita revontulia voidaan nähdä koko maassa. Revontulien määrän ja kirkkauden huippu saavutetaan joulukuun 5. päivänä, jolloin saavutetaan Ap-indeksin maksimilukema 40.

Normaalitilaan palataan joulukuun 8 päivänä. Vielä ennen ennustejakson päättymistä voidaan kokea pieni revontulipurske joulukuun 11–13. päivinä. Tällöin Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 4, joka merkitsee revontulia koko maahan mutta Etelä-Suomessa ne ovat hyvin himmeitä.

Radiovuon ennuste kertoo, että Auringossa ei odoteta
tapahtuvan suurempia flare-purkauksia.
Kuva © Kari A. Kuure, lähde SWPC.

Auringon aktiivisuus

Radiovuon ennuste on hyvin rauhallinen koko ennustejakson ajan. Tämä merkitsee sitä, että Auringossa ei odoteta tapahtuvan taustakohinasta erottuvia flare-purkauksia. Ennustejakson keskivaiheilla saavutetaan hyvin rauhallinen jakso, jolloin pilkkuja ei luultavasti ole lainkaan. Ennustejakson maksimaaliset arvot ovat nekin niin alhaisella tasolla, että niidenkään aikana ei ole odotettavissa merkittäviä niin radio- kuin avaruussäähän vaikuttavia purkauksia.

Revontuliennuste 20.–23.11.2017

Odotettavaissa hyvin himmeitä revontulia.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Himmeähköt revontulet ovat mahdollisia ennustejakson aikana Keski-Suomesta pohjoiseen. Etelä-Suomessa revontulet, jos niitä näkyy, ovat myös hyvin himmeitä.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Pilkuttomia vuorokausia tänä vuonna on ollut tähän mennessä 82 eli 25 % vuoden vuorokausista. Taustakohinan ylittäviä flarepurkauksia ei ole ollut, aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 405 km/s ja tiheys noin 13 ppcm³. Energisiä (>2 MeV) elektroneja on geosynkronisen radan etäisyydellä ollut maksimissaan 1 480 pfu.

IMF-kentän voimakkuus saavutti 4 nT maksimivuon ja eteläsuuntainen komponentti oli 2,3 nT. Maapallon geomagneettinen kenttä on ollut rauhallinen ja siinä on esiintynyt vain vähäisiä satunnaisia häiriöitä. Kp-indeksin maksimiarvo oli 3 ja vaihtelu 0–3 arvojen välillä.

Ennuste

Lähivuorokausien avaruussäähän vaikuttaa Auringon korona-aukko, joka kuitenkin on kooltaan hyvin pieni. Sen aikaansaamat CIR-ilmitö ovat vähäisiä ja niiden kesto on lyhytaikainen. Ensimmäisen vuorokauden aikana siirrytään korona-aukon nopeampaan virtaukseen, mutta siirtymäalueen vaikutus on vähäistä ja sen vaikutus heikkenee yön kuluessa.  Aurinkotuulen nopeudeksi ennustetaan noin 450 km/s.

Toisen yön avaruussää on rauhallinen maapallon ollessa koronaukon nopeassa aurinkotuulessa. Kolmannen yön aikana siirrytään aurinkotuulen tiheämpään ja samalla hitaampaan virtaukseen. Hiukkastiheyden odotetaan kohoavan noin nelikertaiseksi ja tuulen nopeuden putoavan 350 km/s. Muutos saanee aikaan CIR-ilmiöitä: IMF-kentän vuon kasvua ja kentän suunnan nopeaa vaihtelua.

Yöt 20./21. ja 21./22. ovat suhteellisen rauhallisia revontuliöitä. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4 molempien öiden aamupuolella. Tällöin revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomea myöten. Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat hyvin nähtävissä, revontulikaaret ja vyöt ovat rauhallisia ja ajoittain esiintyy säteiden muodostumista. Keski-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia kaaria. Etelä-Suomessa kamera voi tallentaa kuvasensorilleen revontuliharsoa.

Yö 22./23. Ei juuri poikkea edeltävistä öistä. Kp-indeksin odotetaan saavuttavan maksimilukeman 3, jolloin rauhallisia revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa voidaan kameroilla havaita himmeää revontulivaloa ja Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähtäneen.

Ennustejakson jälkeen pitkäaikaisen ennusteen mukaan seuraa noin 10 vuorokautta kestävä geomagneettisesti hyvin rauhallinen jakso, jonka aikana revontulia voitaneen nähdä vain Pohjois-Lapissa satunnaisesti myös Etelä-Lapissa.

Revontuliennuste 17.–20.11.2017

Ennustejaksolla ei revontulia ole odotettavissa.
Kuva © Tampereen Ursa.

Odotettavissa vain himmeitä revontulia lähinnä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia todennäköisesti ei nähdä!

Avaruussää

Auringon aktiivisuudessa on tapahtunut pieni hyppäys aktiivisempaan suuntaan. Auringon itäreunan takaa kiertyi näkyville aktiivinen alue, jossa on yksi pilkkuryhmä, joka sai tunnukseksi AR12687, lyhyemmin 2687. 

Flarepurkauksia on havaittu kaksi, molempien voimakkuudet ovat taustasäteilyn selvästi ylittäviä. Voimakkain purkaus tapahtui kello 0.27 UT aikaan tänään ja sen voimakkuus oli B6.27. Hieman heikompi purkaus tapahtui eilen kello 13.07 UT ja oli voimakkuudeltaan B3.54. Lisäksi havaittiin pienehkö CME-purkaus kello 22.12 UT, jonka alkuperä oli 2687 alueella.

Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimissaan 524 km/s ja se on sen jälkeen ollut hieman laskusuunnassa. Hiukkastiheys oli maksimissaan noin 10 ppcm³ mutta se on myös pudonnut eilisen päivän aikana ollen nyt noin 6 ppcm³.

IMF-kenttä (Bt) saavutti maksimivoimakkuuden 11 nT viime yönä ja eteläsuuntainen komponentti (Bz) oli voimakkaimmillaan -9 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli geosynkronisen radan etäisyydellä vähänlaisesti, vuon tiheys oli 886 pfu.

Kp-indeksin arvo oli maksimissaan 4 ja on sen jälkeen vaihdellut lukemissa 1–3.

Ennuste

Lähiavaruuden tilaan vaikuttaa hieman ekvaattorin pohjoispuolella oleva korona-aukko ja aktiivinen pilkkuryhmä 2687.  Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän suhteellisen tasaisena. C-luokan flarepurkausten mahdollisuus pieni koko ennustejakson ajan. Geomagneettisen kentän aktiivisuuden odotetaan pysyttelevä matalalla ja magneettisten myrskyjen mahdollisuus on vähäinen. Kp-indeksi odotetaan pysyttelevän lukemissa 2–4 koko ennustejakson ajan.

Yöt 17./18., 18./19. ja 19./20. kaikki ovat hyvin rauhallisia. Rauhallisia revontulia nähtäneen lähinnä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa voidaan ajoittain nähdä himmeää revontulivaloa kapeana vyönä tai harsona. Etelä-Suomessa revontuli tuskin nähdään.

Viimeisen yön osalta ennusteeseen sisältyy muita suurempi epävarmuus, sillä pitkäaikaisen ennusteen mukaan Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 5 heti ennustejakson päättyessä. Jos ennakoitua nousu tapahtuu jonkin verran aikaisemmin, revontulien mahdollisuus myös Etelä-Suomessa kasvaa. Tällöin revontulia voi olla odotettavissa 20.11. päivänä aamuyöstä.

Revontuliennuste 14.11.–17.11.2017

Vain himmeita revontulia on odotettavissa.
 Kuva © Tampereen Ursa ry.

Revontuliaktiivisuus on vähäistä. Rauhallisia repoja nähtäneen lähinnä Lapissa ja Pohjois-Suomessa kaikkina ennustejakson öinä. Etelämpänä paljain silmin näkyviä revontulia ei odoteta esiintyvän.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Taustasäteilyä voimakkaampia flarepurkauksia on tapahtunut kaksi: B7.56-luokan flare kello 6.48 UT aikaa ja B2,3 kello 8.06 UT. Purkauksilla ei ollut vaikutuksia maapallon lähiavaruuden avaruussäähän.

Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 423 km/s kello 6.30 UT aikaan ja on siitä lähtien hieman hidastunut tämän aamun 380 km/s. Aurinkotuulen hiukkastiheys pysytteli noin 6 ppcm³ kunnes se kohosi tänään noin 11 ppcm³.

IMF-kentän voimakkuus (Bt) oli maksimissaan noin 8,6 nT ja eteläsuuntainen komponentti (Bz) -7,5 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli geosynkronisen radan etäisyydellä runsaasti, vuona kohosi lukemaan 20 582 pfu.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän matalalla tasolla koko ennustejakson ajan. Flarepurkausten mahdollisuus on vähäinen. Auringon pohjoisnavalta keskileveyksille ulottuvan korona-aukko ei odoteta aiheuttavan merkittäviä häiriöitä lähiavaruuden tilaan. Aurinkotuulen nopeuden odotetaan kasvavan nopeuteen noin 600 km/s mutta samaan aikaa hiukkastiheys pysyttelee pienenä.

Yöt 14./15. ja 15./16. ovat suhteellisen rauhallisia. Kp-indeksin odotetaan kohoavan enintään lukemaan 4. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana havaittu korkea elektronivuo kohottaa jonkin verran revontulien todennäköisyyttä ensimmäisen yön aikana. Rauhallisia revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa voidaan havaita lähinnä kameran tallentamana rauhallinen revontulivyö tai harsoa. Etelä-Suomessa ei ole odotettavissa revontulia.

Yö 16./17. on edellistä yötä rauhallisempi. Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 3, jolloin revontulia nähtäneen Lapissa. Pohjois-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja Keski-Suomessa revontulivaloa voi tallentua kameroiden kuvasensoreille. Etelä-Suomessa revontulia ei nähdä.

Pitkäaikainen revontuliennuste 13.11.–9.12.2017

Kp- ja Ap-indeksien ennuste. Kuva © Kari A. Kuure.

Pitkäaikaiseen ennusteeseen sisältyy kaksi aktiivista jaksoa, jolloin revontulia voitaneen nähdä koko maassa. Ensimmäinen näistä jaksoista on 20.–22. marraskuuta ja toinen 4.–7. joulukuuta.

Kp- ja Ap-indeksit

Ennustejakson aluksi 14.11. lähtien maapallon magneettikentän odotetaan olevan rahaton. Kp-indeksin vuorokautinen maksimi odotetaan kohoavan arvoon 4. Vuorokautinen maksimi yleensä asettuu Suomessa aamuöiden ensimmäisille tunneille. Ap-indeksi on korkeimmillaan 15.11. Magneettinen rauhattomuus laantuu vähitellen ja 19.11. ollaan lyhytaikaisesti matalissa indeksien arvoissa. Magneettisen rauhattomuuden aikana revontulia nähtäneen Keski-Suomesta Lappiin. Revontulien mahdollisuus etelärannikolla on hyvin pieni.

Ennustejakson ensimmäinen magneettinen myrsky koetaan 20.–22. marraskuuta, jolloin Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 5. Ap-indeksin lukema on tasaisesti tällä jaksolla lukemassa 20. Nämä ovat sellaisia lukemia, että revontulia pitäisi näkyä koko maassa.

Magneettinen rauhattomuus laantuu 23. päivästä alkaen ja sitä jatkunee aina joulukuun 4 päivään asti. Tällöin Indeksien odotetaan kohoavan korkeisiin lukemiin (Kp-indeksi lukema 6 ja Ap-indeksi jopa 35–40). Toteutuessaan tällöin nähtäisiin merkittävän kirkkaita ja aktiivisia revontulia koko maassa ja jopa Baltiassa. Aktiivista jaksoa kestää noin 4 vuorokautta jonka jälkeen tilanne normalisoituu tai muuttuu hyvin rauhalliseksi.

Radiovuon ennuste. Kuva © Kari A. Kuure.

Radiovuo

Radiovuon ennuste kertoo, että Auringon flarepurkausten todennäköisyys on hieman koholla ennustejakson aluksi. Marraskuun 28. päivästä lähtien radiovuon odotetaan vaimenevan taustakohinan tasolle, joka saavutettaneen joulukuun 5. päivän tienoilla. Radiovuon vähentymisen myötä flarepurkausten mahdollisuus myös pienenee ja VHF-radioliikenne on häiriöttömämpää.

Revontuliennuste 11.11.–14.11.2017

Tulevina öinä revontulia ei juuri näy Lappia lukuun ottamatta.
Jos jotakin näkyy, niin se on lähinnä kameran tallentamaa
vihreää harsoan.. Kuvassa näkyvä vaalea pilvi on
hohtavia yöpilviä. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Tulevina öinä revontulet ovat hyvin himmeitä tai niitä ei nähdä muualla kuin Pohjois-Lapissa.

Avaruussää

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut ja flarepurkausten voimakkuus on ollut suunnilleen taustakohinaa (mini tai mikroflareja).

Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 719 km/s mutta on ollut laskusuunnassa sen jälkeen ollen nyt 570 km/s. Aurinkotuulen tiheys on ollut hieman tavallista vähemmän, vuon tiheydeksi määriteltiin noin 5 ppcm³. Geosynkronisenradan etäisyydellä energisten (> 2 MeV) elektronien määrä on ollut suhteellisen korkea, 17 453 pfu.

IMF kentän vuona arvo (Bt) oli maksimissaan 8 nT ja eteläsuuntaisen komponentin suurin arvo -6 nT.

Kp-indeksi on enimmäkseen ollut lukemassa 3 2/3 mutta on laskenut eilisestä lukemaan 2.

Ennuste

Auringon aktiivisuudessa ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia, joten lähiavaruuden avaruussäässä ei odoteta suuria muutoksia. Auringon pohjoisnavalta keskileveyksille ulottuva korona-aukko ei vaikuta suoraan avaruussäähän mutta maapallon kohdalla nopea hiukkasvirtaus ja ekvaattorialueen hidas hiukkasvirtaus kohtaavat ja se voi aiheuttaa nopeita muutoksia lähiavaruuden tilaan. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän 3–4 ensimmäisen yön aikana ja sen jälkeen lukemissa 2–3 seuraavien öiden aikana.

Yö 11./12. on enimmäkseen rauhallisten revontulien aikaa lähinnä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Revontulikaari on hyvin rauhallinen ja jonkin verran esiintyy säteiden muodostumista Lapin alueella. Keski-Suomessa revontulivalo on himmeää ja paikka paikoin vain kameran kennolle tarttuvaa, revontulimuodot ovat lähinnä rauhallisia kaaria tai pelkkää harsoa. Etelä-Suomessa revontulien näkymisen mahdollisuus on hyvin pieni.

Yöt 12./13. ja 13./14. ovat rauhallisia. Himmeitä revontulia näkyy lähinnä Lapissa, kaikkein varmimmin Sodankylän pohjoispuolella. Muualla maassa revontulia tuskin nähtäneen.

Revontuliennuste 8.–11.11.2017

Odotettavissa kirkkaita revontulia. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejakson aikana on odotettavissa revontulia koko maassa jokaisena yönä. Ennustejaksolla revontulet ovat voimakkaimpia parina ensimmäisenä yönä ja hieman himmeämpiä ja niiden näkyvyys hieman pohjoisempana viimeisenä yönä.

Avaruussää

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on pysytellyt hyvin vähäisenä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole esiintynyt. Voimakkaimmat flarepurkaukset olivat juuri ja juuri kohinatason yläpuolelle kohonnut A5.0-luokan ja tämän vuorokauden puolella tapahtunut A6.3-luokan flare.

Auringon koronaukko pohjoisnavalta keskileveyksille vaikuttaa edelleen maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Aurinkotuulen nopeus saavutti 675 km/s nopeus kello 21.20 Suomen aikaa ja IMF-kentän voimakkuus (Bt) oli maksimissaan 22 nT ja eteläsuuntainen komponentti (Bz) -15 nT.

Kp-indeksin kehitys on ollut nopeaa. Eilisen aamun lukemasta 1 noustiin tasaisesti puolipäivään mennessä lukemaan 5 ja pienen notkahduksen jälkeen edelleen lukemaan 6, jossa se on pysytellyt tähän asti.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen vähäisenä. Pohjoisen korona-aukko vaikuttaa edelleen vielä muutaman vuorokauden ajan avaruussäähän ja Kp-indeksin arvon odotetaan pysyttelevän koko ennustejakson ajan korkeana lukemissa 4–5.

Öiden 8./9. ja 9./10. aikana Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemassa 5 (lukema 6 on myös mahdollista ensimmäisenä yönä). Toteutuessaan tämä merkitsee revontuliöitä koko maahan aina Baltiaa myöten. Suomessa revontulia nähtäneen koko maassa noin kello 20–23 alkaen, Lapissa aikaisemmin kuin Etelä-Suomessa. Pari tuntia myöhemmin näkyvyysalue siirtyy kattamaan myös jopa Etelä-Baltian ja mahdollisesti myös Itämeren etelärannan.

Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat todennäköisesti hyvin kirkkaita, loimuavia, revontulikruunun näkyminen on myös odotettavaa ja repoja voi esiintyä osittain etelätaivaalla.  Keski-Suomessa revontulet ovat kirkkaita, jonkin verran loimuavia ja säteiden muodostuminen on runsasta, ja kruunun esiintyminen ainakin paikoittain on mahdollista. Etelä-Suomessa revontulet ovat selkeästi paljain silmin nähtävissä, ajoittain voi esiintyä runsasta säteiden muodostumista. Baltiassa revontulet ovat rauhallisia kaaria.

Yö 10./11. Kp-indeksi pysyttelee lukemassa 4 vaikkakin lyhytaikainen käynti lukemassa 5 on mahdollinen. Revontulet eivät ole aivan yhtä kirkkaita kuin edellisinä öinä, mutta silti kohtuullisen näyttäviä. Baltiassa ja aivan Suomen etelärannikolla revontulet ovat himmeitä jos niitä näkyy lainkaan.

Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaita. Revontulikruunun näkyminen on mahdollista Pohjois-Lapissa. Keski-Suomessa näkyy rauhallisia kaaria joissa voi esiintyä ajoittain säteiden muodostumista.

Varoitus geomagneettisesta myrskystä

Repotilanne viimeyönä kello 21.30 Suomen aikaa, jolloin
NOAA/SWPCn mukaan revontulet olivat Pohjois-Euroopassa
kirkkaimmillaan. Kuva SWPC.

NOAA julkaisi eilen illalla varoituksen G2-luokan magneettisesta myrskystä. Myrskyn jälkitilanne jatkuu edelleen ja on 50 % todennäköisyys, että myrsky jatkuu G1-luokan myrskynä vielä 8. ja 9. marraskuuta.

Yön 7./8. voimakkain revontulipurkaus ajoittui Suomen kohdalla noin kello 21.30, jolloin Lapissa oli liki 100 % todennäköisyys revontulille ja muuallakin maassa selkeillä alueilla todennäköisesti nähtiin kirkkaita revontulia. Tampereella kello 22.30 pilvipeite oli valtaamassa alaa pohjoissuunnasta lähtien ja kello 23 koko taivas oli täysin pilvipeitteen peittämä.

Jos lukijat ottivat kuvia illan ja yön revontulista, niin Radiantti julkaisee hyvin mielellään niitä juuri viime yön repoista.

Revontuliennuste 5. – 8.11.2017

Revontulet voivat olla suhteellisen kirkkaita ennustejakson
viimeisenä yönä. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejakson kaksi ensimmäistä yötä ovat rauhallisia, revontulia näkynee vain pohjoisilla leveyksillä. Viimeisen yön aikana (7./8.) revontulien näkyminen on mahdollista koko maassa.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Taustakohinaa voimakkaampia flarepurkauksia eikä CME-purkauksia ei ole syntynyt.

Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimissaan 458 km/s nopeuden ja hiukkastiheys on ollut 3–4 ppcm³. IMF-kentän voimakkuuden maksimiarvo (Bt) oli 8 nT ja eteläsuuntainen komponentti (Bz) oli maksimissaan -4 nT. Kp-indeksin arvo pysytteli koko vuorokauden lukemissa 0–1.

Ennuste

Lähivuorokausien avaruussäähän tulee vaikuttamaan viimeistään 6.11. maapallon kohtaama aurinkotuulen tihentymä, jonka hiukkasnopeus kasvaa 7.11. vuorokauden aikana noin 480 km/s. Osittain avaruussäähän vaikuttaa myös Auringon pohjoisnavalta keskileveyksille kurottuva korona-aukko, jonka vaikutus alkaa tuntua ennustejakson loppupuolella.

Maapallon magneettikentän tila odotetaan pysyttelevän rauhallisena 5. ja 6. marraskuuta mutta se siirtyy häiriintyneeseen tilaan 6. päivän iltana. Ennustejakson viimeisenä päivänä koetaan G1-luokan magneettinen myrsky, Kp-indeksin odotetaan tällöin kohoavan lukemaan 5.

Yö 5./6. on hyvin rauhallista. Näkyviä, hyvin rauhallisia revontulia nähtäneen vain Lapissa. Muualla maassa revontulien mahdollisuus on lähes olematon.

Yö 6./7. on jo selkeästi edellistä yötä aktiivisempi. Lapissa nähdään kirkkaita, joskin kohtuullisen rauhallisia revontulia. Pohjois-Suomessa revontulet ovat rauhallisia ja Keski-Suomessa himmeitä reposia voidaan nähdä aika ajoin yön kuluessa. Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähtäneen.

Yö 7./8. on magneettisen myrskyn jälkeen hyvin rauhaton. Kirkkaita ja loimuavia revontulia nähdään Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Säteiden muodostumien on runsasta ja laikkuisuutta esiintyy yleisesti. Koronan näkyminen on todennäköistä ainakin Lapissa. Keski-Suomessa revontulet ovat kirkkaita ja loimuavia, säteitä muodostuu suhteellisen runsaasti. Etelä-Suomessa revontulet ovat helposti paljain silmin nähtävissä ja säteitä muodostuu ajoittain.