Revontuliennuste 28.8.–31.8.2017

Syyskauden ensimmäiset revontule näkyivät
Tampereen ursan sääkameroissa. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Aktiivisella alueella  AR 12671 tapahtui pieni, C6-luokan flare-purkaus kello 18.16 Suomen aikaa. Sen lähettämät nopeat protonit yhdessä korona-aukon kanssa vaikuttivat siihen, että huolimatta matalasta Kp-indeksin arvosta (Kp=3) himmeitä ja rauhallisia revontulia nähtiin koko Suomessa etelärannikkoa myöten. Revontulia tallentui Tampereen Ursa revontulikameraan aina kello 2.30 asti.

Geomagneettinen kenttä oli rauhattomassa tilassa. IMF-kentän pohjois-eteläsuuntainen komponentti saavutti Bz=-9 nT. Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 399 km/s ja hiukkastiheys oli kohtuullisen suuri 8019 pfu.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän matalana ja C-luokan flaret ovat mahdollisia, voimakkaampien (M-luokka) purkaukset ovat epätodennäköisiä lähivuorokauden aikana. Maapallon magneettikentän odotetaan pysyttelevän rauhaton tilassa parin vuorokauden ajan ja ennustejakson kolmantena yönä se mahdollisesti aktivoituu hieman.

Yöt 28./29. ja 29./30. Kp-indeksin ennustetaan saavuttavan suurimman arvon Kp=3. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomessa ja siitä pohjoiseen. Jos revontulia näkyy, niin ne ovat lähinnä rauhallisia ja himmeähköjä vöitä. Pohjois-Suomessa ja Lapissa reposiin voi syntyä himmeiden säteiden muodostumista. Koronan näkyminen Lapissa on mahdollista. Etelärannikolla kamera voi tallentaa himmeitä revontulia mutta paljain silmin niitä voi olla vaikea nähdä.

Yö 30./31. Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 4 ja arvo 3 saavutetaan jo iltapäivällä. Toteutuessaan revontulia voidaan nähdä heti illan pimentyessä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulia nähtäneen aamupuolella yötä. Lapissa revontulet ovat kohtuullisen kirkkaat, niissä esiintyy säteiden muodostumista ja korona on mahdollinen. Keski-Suomessa revontulissa voi näkyä heikkoja säteitä. Etelä-Suomessa ja etelärannikolla revontulet ovat himmeitä ja rauhallisia vöitä.

Syyskuun alkupäivinä maapallon avaruussäähän vaikuttaa Auringon pohjoisnavalta keskileveyksille ulottuva korona-aukko, jonka magneettinen suunta on positiivinen (etelään). Se mahdollistaa hyvin nopeitten aurinkotuulen hiukkasten tunkeutumisen maapallon magneettikenttään ja sitä tietä sitten revontulien näkymisen. Näin ollen maapallon magneettikenttä pysyttelee rauhattomuuden ja aktiivisuuden välillä ja jopa pieni magneettinen myrsky (G1) voi olla mahdollista.

Pitkäaikainen revontuliennuste 20.8.–9.9.2017

Kp- ja Ap-indeksin ennuste. Piiros © Kari A. Kuure.

Viimepäivien magneettinen rauhattomuus on laatumassa, joka kestää aina kuukauden viimeisimpiin päiviin asti. Elokuun 30 päivänä Kp- ja plantaarisen Ap-indeksin arvot kohoavat ja Kp-indeksi saavuttaa seuraavana päivän arvon 5. Tämä merkitsee G1-luokan magneettista myrskyä, joka kuitenkin laantuu nopeasti rauhattomuudeksi. Syyskuun 3 päivänä episodi on ohi ja magneettikenttä saavuttaa tavanomaisen rauhallisen tilan.

Revontulien todennäköisyys on suurin elokuun 30 päivästä aina syyskuun 2. päivään. Jos ennuste toteutuu, rauhallisia revontulia nähtäneen koko maassa. Jos Kp-indeksin arvo jää ennustettua heikommaksi, revontulia nähdään vain Pohjois-Suomessa ja Lapissa.

Indeksit

Kp-indeksin laskennassa käytetään 17 magneettisen mittausaseman havaintoja kolmen tunnin välein. Kunkin aseman mittaustulos käsitellään siten, että ne ovat yhteismitallisia ja niistä voidaan muodostaa planetaarinen K-indeksi eli Kp-indeksi. Planetaarinen A-indeksi on Frederickburg (Virginia, USA) ja College (Alaska, USA)magneettisia mittaustietoja kolmen tunnin jaksoissa. Mittauksissa käytetään magneettikentän vaihtelun amplitudia (K-indeksi). A-indeksin kuvaa magneettikentän vaihtelun maksimaalista amplitudia ja mittaustuloksista muodostetaan planetaarinen A-indeksi eli Ap-indeksi.

Kp-indeksin asteikko on kymmenportainen 0–9 ja sen ennustettua arvo voidaan käyttää arvioimaan lähituntien avaruussäätä ja maallikkoja kiinnostava revontulien näkyvyyttä. Kullekin paikkakunnalle voidaan määrittää magneettisen leveyspiirin mukainen likimääräinen pienin Kp-indeksin arvo, joka vähintään täytyy saavuttaa, jotta revontulia näkyisi. Suomessa etelä-rannikolla Kp-indeksin arvo täytyisi olla vähintään 4, Keski-Suomessa vähintään 3 ja Pohjois-Suomessa 2. 

Lapissa revontulia voidaan nähdä lähes jokaisena selkeänä yönä, joten suurempi Kp-indeksin arvo yleensä merkitsee näyttävämpiä revontulia. Näistä kahdesta indeksistä Ap-indeksi on herkempi osoittamaan kehityksen suunnan ja sen perusteella voidaan arvioida miten revontulien näkyminen on kehittymässä seuraavien tuntien ja vuorokausien aikana.

Revontulikausi on korkattu

Viime päivinä tai pikemmin öinä on selkeillä alueilla nähty jonkin verran revontulia. Se on ollut odotettuakin, sillä elokuun yöt ovat pimentyneet jo riittävästi lähes koko Suomessa. Aivan Pohjois-Lapissa on vielä sen verran valoisaa yön pimeimpinä hetkinä, että revontulien näkyminen ei vielä ole mahdollista. Mutta tämä tilanne korjaantuu siellä aivan muutamassa vuorokaudessa.

Viime vuorokausien magneettikentän rauhattomuuteen ja pieniin magneettisiin myrskyihin on ollut pääsyy Auringon pohjoisnavalta keskileveyksille ulottunut korona-aukko, jolla on ollut positiivinen suunta. Maahan asti ulottuva korona-aukon magneettikenttä kytkeytyy Maan magneettikenttään ja varattujen hiukkasten pääsy mahdollistuu vaikka hiukkasten määrä on ollut vähäinen (1170 pfu) mutta nopeus tavallista vauhdikkaampi (685 km/s). Tämä tilanne alkaa kuitenkin olla ohi mutta magneettikenttä on vielä rauhaton muutaman vuorokauden ajan.

Ennuste

Vaikka magneettikentän myrskyisyys on rauhoittumaan päin, parina seuraavana yönä odotetaan Kp-indeksin kohoavan arvoon 4.

Toteutuessaan himmeitä revontulia voitaneen nähdä koko maassa lähinnä aamupuolella yötä. Pohjois-Lapissa vaalea yötaivas syö hieman revontulien kirkkautta.