tiistai 31. lokakuuta 2017

Pitkäaikainen revontuliennuste 30.10.–25.11.2017

Kp- ja Ap-indeksien ennuste. Kuva ©Kari A. Kuure,
lähde SWPC.
Marraskuu näyttäisi muodostuvan kohtuullisen hyväksi revontulikuukaudeksi. Mahdollisia koko maassa esiintyviä revontuliöitä on yksitoista. Lukuun on laskettu mukaan Kp-indeksin arvolla 4 olevat yöt, jolloin revontulien näkyvyys Etelä-Suomessa on revontulien näkyminen on kiinni hyvin vähäisistä olosuhteiden muutoksista. Näitä öitä on kolme.

Kp- ja Ap-indeksit

Lapissa (Sodankylästä pohjoiseen) revontulien mahdollisuus on todennäköinen jokaisena selkeänä yönä.

Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulia nähtäneen 2.–4.11. päivien välisinä öinä. Tämän jälkeen seuraava mahdollisuus on 7.–11.11., mahdollisesti 15.11. ja 20.–22.11.

Etelä-Suomessa revontulia pitäisi bongata 7.–11.11. ja 20.–22.11. päivien välisinä öinä.

Baltiassa himmeitä revontulia voitaneen nähdä 9.11. päivän molempina öinä, mutta tämä on kiinni niin monesta muusta tekijästä kuin Kp- ja Ap-indekseistä, joten mitään varmuutta näkymiselle ei ole.

Radiovuo

Radiovuon ennuste. Kuva ©Kari A. Kuure,
lähde SWPC
Radiovuo kertoo Auringon aktiivisuudesta. Taustakohinan ylittävää radiosäteilyä syntyy Auringon aktiivisilla alueilla erilaisissa magneettisissa tapahtumissa kuten flarepurkauksissa. Näin ollen ennuste kertoo odotettavissa olevasta aktiivisuudesta esimerkiksi suhteellisen voimakkaista flarepurkauksista.

Jos ja kun flarepurkauksia tapahtuu, ne vaikuttavat maapallon lähiavaruuden tilaan lähinnä nopeiden protonien määrän lisääntymisenä jo muutaman kymmenen minuutin kuluttua purkauksesta. Varatut hiukkaset (protonit) aiheuttavat häiriöitä esimerkiksi VHF-radiotaajuuksilla ja usein myös vaurioittavat satelliitteja.

Usein aktiivisilla alueilla esiintyy myös koronamassapurkauksia (CME), eli Auringosta poistuu plasmaa planeettojen väliseen avaruuteen. Plasmapilvi, jos sen suunta tuo sen maapallon läheisyyteen, aiheuttaa geomagneettista rauhattomuutta tai myrskyjä, jotka ilmenevät hyvin usein mm. revontulina. CME-pilvi saapuu maapallon läheisyyteen noin 2 vuorokauden kuluttua purkauksen tapahduttua.

Ennustejakson aikana Auringon aktiivisuus ja sitä noudatteleva radiovuo näyttäisi pysyttelevän hyvin vähäisenä. Jaksolla ei ole odotettavissa voimakkaita flarepurkauksia. Näin ollen Auringon vaikutus maapallon lähiavaruuden tilaan odotetaan pysyttelevän suhteellisen tasaisena.




maanantai 30. lokakuuta 2017

Revontuliennuste 30.10.–2.11.2017

Revontulien todennäköisyys ennustejaksolla on
äärimmäisen vähäinen muualla kuin Lapissa.
Kuva ©Tampereen Ursa ry.
Auringon aktiivisuus on pysytellyt vähäisenä muutaman viime vuorokauden aikana. 

Aktiivisia alueita, joissa on pilkut, on kaksi. Taustakohinan ylittävää flarepurkauksia ei ole tapahtunut. Aurinkotuulen maksiminopeus oli viimeksi kuluneen vuorokauden aikana 383 km/s ja hiukkastiheys 3–4 ppcm3. Energisiä (>2 MeV) elektroneja on ollut kohtalaisesti, vuon tiheys oli 3 103 pfu.

Maapallon magneettikenttä on myös ollut hyvin rauhallinen viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 5 nT ja eteläsuuntainen komponentti -3 nT.

Ennuste

Lähivuorokausien avaruussäähän vaikuttaa jonkin verran Auringon etelänavalta keskileveyksille kurottuva kapea korona-akko. Aurinkotuulen tiheys kasvaa jonkin veran mutta samalla hiukkasten nopeus hieman vähenee. Näillä tapahtumilla ei ole suurta vaikutusta maapallon magneettikentän tilaan ja Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän hyvin matalissa lukemissa.


Kaikki ennustejakson yöt ovat rauhallisia. Vain Lapissa voitaneen nähdä himmeitä ja erittäin rauhallisia revontulia ja nekin aamupuolella yötä. Muualla maassa revontulia todennäköisesti ei nähdä.

perjantai 27. lokakuuta 2017

Revontuliennuste 27.–30.10.2017

Vain vähäisi revontulia on mahdollisuus nähdä tulevina öinä.
Kuva ©Tampereen Ursa ry.
Auringon aktiivisuus on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana ollut vähäistä. Taustakohinaa voimakkaampia flarepurkauksia ei ole tapahtunut, ja aktiivisia alueita pilkkuineen on vain kaksi. Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 607 km/s.

Maapallon geomagneettinen kenttä on ollut aktiivinen, Kp-indeksi saavutti arvon 4. IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 6 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimiarvo -5 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja on ollut kohtuullisesti, vuon maksimiarvo oli 2154 pfu.

Ennuste

Lähivuorokauden avaruussäähän vaikuttaa maapallon lähiavaruudessa tapahtuva muutos, maapallo siirtyy aurinkotuulen harvemmasta tiheämpään alueeseen. Hiukkastiheys kasvaa vielä tämän vuorokauden aikana noin kolmikertaiseksi, vuontiheyden arvoksi arvioidaan 15 ppcm3. Samaan aikaan aurinkotuulen nopeus putoaa noin 30 km/s. 

Aurinkotuulen tihentymän menee ohitse 29. päivän aikana ja maapallon lähiavaruuteen vaikuttaa harventunut aurinkotuuli. Tällöin voi olla mahdollista revontulien näkyminen ennustettua laajemmin vaikka Kp-indeksin ennuste ei sitä ennakoikaan.

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän vähäisenä koko ennustejakson ajan. On olemassa vain pieni mahdollisuus C-luokan flarepurkauksille. Maapallon magneettikenttä odotetaan pysyttelevän rauhallisessa tilassa koko ennustejakson ajan. Kp-indeksin maksimiarvo saavuttaneen lukeman 4 huomenna aamuyöstä.

Yö 27./28. Jos Kp-indeksi kokoaa ennustettuun arvoon, revontulia voitaneen nähdä koko maassa. Lapissa revontulet ovat kirkkaita, muodostaen useita kaaria ja vöitä sekä säteitä.. Pohjois-Suomessa revontulet ovat rauhallisia kaaria ja säteiden muodostuminen yleistä. Keski-Suomessa rauhallinen revontulikaari näkyy paljain silmin. Kaaressa voi esiintyä aika ajoin poimuilua ja säteiden muodostuminen on vähäistä. Etelä-Suomessa nähtäneen vähäistä revontulivaloa hyvin rauhallisena kaarena tai harsona.


Yöt 28./29. ja 29./30. ovat rauhallisia. Kp-indeksin maksimiarvo on 3 ja silloin rauhallisia revontulia nähdään Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulet ovat juuri ja juuri nähtävissä paljain silmin rauhallisena kaarena tai harsona. Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähtäneen.


tiistai 24. lokakuuta 2017

Revontuliennuste 24.–27.10.2017

Korona-aukko näkyy tässä kuvassa Auringon pohjoisnavalta
ekvaattorin yli ulottuvana tummana alueena  kiekon oikealla
puoliskolla. Korona-aukossa hiukkasnopeus voi kohota
tavanomaista paljon suuremmaksi mutta samalla hiukkas-
tiheys on huomattavasti vähäisempää kuin muilla
alueilla. Korona-aukon osuessa maapallon magneettikenttään
seurauksena on magneettinen myrsky, mikä yleensä
näkyy voimistuneena revontulitoimintana. Kuva SDO.
Auringon toiminta viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä, taustasta erottuvaa flarepurkauksia ei ole tapahtunut. Auringossa on ollut kaksi aktiivista aluetta (2686 ja 2685) joissa on ollut pilkkuja. 

Aurinkotuulen maksiminopeus oli 413 km/s ja hiukkastiheys on vaihdellut 5–8 p/cm3.

Lähiavaruuden IMF-kentän voimakkuus on ollut maksimissaan 7 nT ja eteläsuuntaisen komponentin voimakkuus oli maksimissaan -3 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja on ollut vähän, vuon tiheys oli 518 pfu.

Kp-indeksin arvo on pysytellyt matalana lukemissa 1–2.

Ennuste

Lähivuorokausien avaruussäähän vaikuttaa korona-aukko, joka ulottuu pohjoisnavalta pitkälle eteläisille keskileveyksille kapeana solana. Kp-indeksin odotetaan kohoavan vielä tämän vuorokauden aikana lukemiin 5–6 ja pysyttelevän huomisesta lähtien lukemassa 4–5 ainakin ennustejakson loppuun.

Yö 24./25. aikana saattaa esiintyä kirkkaita ja aktiivisia revontulia koko maassa. Suurimmat todennäköisyydet revontulien näkymiselle ajoittuu aamupuolelle yötä. Tosin energisten elektronien puute voi himmentää näkyvien revontulien kirkkautta etenkin Keski- ja Etelä-Suomessa.

Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaita, loimuavia ja niissä esiintyy kirkkaita ja korkealle ulottuvia säteitä, laikkuja ja sykkimistä. Revontulikruunun näkyminen on hyvin todennäköistä ainakin Lapissa. 

Keski-Suomessa revontulet voivat olla kirkkaita ja aktiivisia, säteiden muodostuminen on todennäköistä. Etelä-Suomessa revontulet näkyvät rauhallisina kaarina joissa ajoitta voi näkyä säteiden muodostumista. Aamuyön tunteina revontulia voitaneen nähdä myös Baltiassa, etenkin Virossa.

Yöt 25./26. ja 26./27. ovat aavistuksen rauhallisempia kuin ennustejakson ensimmäinen yö. Lapissa revontulet ovat kirkkaita ja loimuavia, säteiden muodostuminen on runsasta ja koronan näkeminen on mahdollista. Pohjois-Suomessa kirkkaaseen revontulikaareen syntyy helposti säteitä ja tulet ovat loimuavia ja vyö polveileva. 

Keski-Suomessa näkyy suurimmanosan ajasta rauhallinen revontulikaari mutta ajoittain näkyy säteiden muodostumista ja poimuilua. Etelä-Suomessa revontulikaari on himmeähkö mutta siinä voi ajoittain näkyä hitaasti liikkuvia kirkkaimpia kohtia ja vähäistä poimuttumista. Baltian pohjoisosassa kamera voi tallentaa himmeää revontulivaloa.




lauantai 21. lokakuuta 2017

Revontuliennuste 21.–24.10.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.
Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Kello 23.29 UTC tapahtui M1.11-luokan flarepurkaus aivan Auringon itäreunalla. Tällä hetkellä Auringossa ei ole numeroituja aktiivisia alueita. Aurinkotuulennopeus saavutti maksimilukeman 496 km/s ja hiukkastiheys noin 6 p/cm3.

IMF-kenttävoimakkuus oli maksimissaan 5 nT ja eteläsuuntainen komponentti oli maksimissaan -4 nT. Energisiä (>2MeV) elektronivuo oli maksimissaan vähäinen, 851 pfu.


Ennuste

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa ennustejaksolla aurinkotuulen tihentymä ja sen jälkeen siirtyminen harventumaan. Harventuma on seurausta koronassa olevasta pienestä aukosta, joka vaikuttaa avaruussäähän muutaman vuorokauden ajan.

Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 4 ensimmäisen vuorokauden aikana ja laskevan sen jälkeen lukemiin 1 ja 2 ennustejakson loppuun asti.

Yö 21./22. on rauhallisten revontuli-ilmiöiden aikaa koko maassa. Kp-indeksin huippu ajoittuu aamuyölle, jolloin myös kirkkaimmat revontulet nähtäneen. Tosin vapaiden energisten elektronien määrä on vähäinen, joten tavanomaiseen Kp-indeksin ennakoimaan kirkkauteen ei ehkä päästä.

Lapissa revontulet ovat selkeitä, rahallinen kaari ja jonkin verran näkyy säteiden muodostumista. Voimakkaimman purkauksen aikana koronan näkyminen ei ole mahdotonta. Pohjois-Suomesta etelärannikolle nähtäneen rauhallinen revontulikaari, kirkkaus on voimakkainta pohjoisessa mutta etelärannikolla ehkä vain kameran herkkä kenno voi revontulivaloa tallentaa.


Yöt 22./23. ja 23./24. on hyvin rauhallinen koko maassa. Revontulia nähtäneen Lapissa mutta etelämpänä revontulien todennäköisyys on vähäinen tai suorastaan olematon.



perjantai 20. lokakuuta 2017

Sittenkin revontulia

Tampereella revontulet muodostivat rauhallisen kaaren.
Kuva © Tampereen Ursa ry.
Tampereen Ursan sääkamera tallensi viimeyönä revontulia kello21 lähtien. Samoin Markku Lintisen revontulikamera kuvasi rauhallisen revontulikaaren matalalla pohjoisessa horisontissa. Kp-indeksi kohosi aamuyön tunteina arvoon 4 ja illalla se oli arvossa 3. Näin ollen revontulien näkymiseen oli suhteellisen hyvät mahdollisuudet ja nyt mahdollisuus toteutui.

Syy odottamattomaan Kp-indeksin nousuun oli ilmeisesti aurinkotuulen tihentymän ohimeno ja maapallon joutuminen harventuneeseen aurinkotuuleen, jossa tuulennopeus oli noin 496 km/s. Samaan aikaan lähiavaruuden energisten (>2 MeV) elektronien määrä oli korkea, elektrovuon arvo oli maksimissaan 38 618 pfu. Näin ollen revontulien näkymisen todennäköisyys oli korkea ja se toteutui rauhallisena revontulivyönä.


Himmeitä revontulia nähtiin Taivaanvahti.fi-sivustolle tulleiden ilmoitusten mukaan lähes koko maassa, missä pilvisyys ei haitannut näkyvyyttä taivaalle. Lapissa ja pohjoisessa revontulet olivat selvästi kirkkaampia kuin etelässä.  Jopa aivan maamme etelärannikolla revontulet olivat ainakin kameran tavoitettavissa.

Markku Lintisen (©) revontulikamera näki revontulet tällätavoin.

Oletko kuvannut revontulia? Tässä Revontulet-blogissa julkaisemme mielellämme lukijoiden ottamia revontulikuvia. Voit lähettää niitä sähköpostitse radiantti@tampereenursa.fi osoitteeseen.


keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Revontuliennuste 18.–21.10.2017

Ennustejaksolla ei revontulia voi odottaa näkevänsä.
Kuva ©Tampereen Ursa ry.
Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Auringossa ei ole näkyvissä ainoatakaan pilkkuja sisältävää aktiivista aluetta ja muut alueet ovat aktiivisuudeltaan heikkoja. Koronassa on näkyvissä kolme pientä korona-aukkoa mutta niiden vaikutus maapallon lähiavaruuden avaruussäähän on heikko.

Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 539 km/s. Huippuarvon jälkeen eilen iltapäivällä aurinkotuulen nopeus on pudonnut noin 450 km/s ja viimeyön aikana lukemaan noin 410 km/s. Aurinkotuulen hiukkastiheys on ollut 4–5,5 ppcm3.

Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli hyvin runsaasti, vuon tiheydeksi saatiin mitattua 56 839 pfu. Energisiä(>10 MeV) protonivuo oli hyvin pieni, vain 0,1–0,3 pfu.

IMF-kentän voimakkuus on vaihdellut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana 2–4 nT välillä. Pohjois-eteläsuuntaisen kenttävoimakkuus on vaihdellut +2 – -3 nT välillä.

Maapallon magneettikenttä on ollut hyvin rauhallinen, Kp-indeksi on vaihdellut 1/3 – 2 2/3 välillä.

Ennuste

Maapallo kohtaa aurinkotuulen tihentymän vielä tämän vuorokauden kuluessa. Tällöin lähiavaruuden hiukkastiheys kaksinkertaistuu saavuttaen lukeman noin 5 ppcm3. Samanaikaisesti aurinkotuulen nopeus putoaa noin arvoon 400 km/s. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–2 koko ennustejakson ajan.


Yöt 18./19., 19./20. ja 20./21. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Vain Lapissa voidaan nähdä himmeää revontulivaloa kaarena tai harsona. Muualla ei revontulia nähtäne.


tiistai 17. lokakuuta 2017

Pitkäaikainen revontuliennuste 16.10.–11.11.2017

Kp-indeksiennuste. Kuva ©Kari A. Kuure.

Kahdenkymmenenseitsemän vuorokauden Kp-indeksiennuste osoittaa vähäistä aktiivisuutta 18. ja 19. lokakuuta. Sen jälkeen tilanne rauhoittuu ja 24. lokakuuta on tulossa vähäinen muutos. Silloin Kp-indeksin arvo voi kohota parin vuorokauden ajaksi lukemiin 5 ja 6. 

Marraskuun ensimmäisen viikon jälkeen indeksin odotetaan jälleen kohoavan lukemaan 5 ja sen odotetaan pysyvän näissä lukemissa ainakin viisi vuorokautta eli ennustejakson loppuun. 



Radiovuon ennuste. Kuva ©Kari A. Kuure, lähde SWPC.
Revontulia voidaan odottaa näkyvän koko maassa lokakuun 24./25. välisenä yönä. Sen jälkeen seuraa pitkä rauhallinen jakso ja vasta marraskuun 7./8. välisenä yönä ja sen jälkeen seuraavina öinä on jälleen odotettavissa revontulia koko maassa. 

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Revontuliennuste 15.10–18.10.2017

Vain himmeitä revontulia on odotettavissa.
Kuva © Tampereen Ursa ry.
Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Aktiivisia alueita ja niihin liittyviä auringonpilkkuja ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus saavutti maksiminopeuden 758 km/s, mikä on kohtuullisen suuri vauhti mikä johtui aurinkotuulen harventuneesta alueesta.

Maapallon magneettikentässä koettiin G1-luokan magneettinen myrsky joka kuitenkin laantui iltaa kohti. Lähiavaruuden magneettikenttä saavutti kokonaisvoimakkuuden maksimin 8 nT ja eteläsuuntainen komponentti -7 nT magneettisen myrskyn aikana. Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli runsaasti, vuon tiheys oli 32 632 pfu.

Yön 13./14. ajalta raportoitiin nähdyn revontulia lähinnä Helsingin ja Vaasan seuduilla. Tämä selittyy pilvisyystilanteella, sillä muualla maassa pilvipeite oli totaalisen kattava.

Ennuste

Auringon aktiivisuuteen ei oleteta ennustejakson aikana suuria muutoksia. Maapallon magneettikentän odotetaan olevan aluksi rauhaton mutta asettuvan hiljalleen tulevien vuorokausien aikana.

Yö 15./16. on revontuliyö Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Kp-indeksin odotetaan kohoavan maksimiarvoon 4 jo tämä vuorokauden viimeisinä tunteina. Lapissa revontulet ovat kirkkaita, jonkin verran loimuavia ja säteitä muodostavia. Pohjois-Suomessa revontulet ovat hyvin näkyviä mutta rahallisia kaaria joissa voi näkyä vähäistä säteiden muodostumista. Keski-Suomessa nähtäneen himmeähköjä rauhallisia kaaria ja Etelä-Suomessa vähäistä revontulivaloa kaarina tai harsona.


Yöt 16./17 ja 17./18. ovat hyvin rauhallisia Kp-indeksin odotetaan kohoavan maksimiarvoon 3 aamuyön tunneiksi. Tällöin Lapissa ja Pohjois-Suomessa nähtäneen rauhallisia reposia joissa aika ajoin näkyy vähäistä säteiden muodostumista. Keski-Suomessa voittaneen nähdä himmeitä revontulikaaria tai harsoa.

torstai 12. lokakuuta 2017

Revontuliennuste 12.–15.10.2017

Viimeyönä näkyneet revontulet olivat suhteellisen kirkkaita
mutta hyvin rauhallisia huolimatta G1-luokan magneettisesta
myrskystä. Säteitä ei juuri esiintynyt. Taivas peittyi pilveen
aamuyön tunteina. Kuva © Tampereen Ursa.ry.
Auringon aktiivisuus on ollut viimeisen vuorokauden aikana hyvin vähäinen. Auringonpilkkuja ei ole esiintynyt. Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimiarvon 508 km/s.

Maapallon geomagneettisessa kentässä koettiin magneettinen mysrky, jonka voimakkuus oli G1. Energisten  (>2 MeV) elektronien vuo oli vähäinen 252 pfu. Kp-indeksi oli maksimissaan lukemassa 5.

Lähiavaruuden IMF-kenttä saavutti maksimilukeman 12 nT ja eteläsuuntainen Bz-komponentti -10 nT.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän vähäisenä: M- ja X-luokan flarepurkauksia ei ole odotettavissa. Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa korona-aukko, joka ulottuu Auringon pohjoisnavalta keskileveyksille. Etelänavalla oleva korona-aukko on hyvin pieni.

Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän suhteellisen korkeassa 4–5 lukemassa ensimmäisen ja toisen yön aikana. Kolmantena yönä Kp-indeksin maksimiarvoksi odotetaan 4.

Yöt 12./13. ja 13./14. ovat suhteellisen aktiivisia revontuliöitä koko maassa. Lapissa revontulet ovat kirkkaita, voimakkaasti leimuavia ja säteiden muodostuminen on voimakasta. Korona voi näkyä laajoilla alueilla. Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaita, säteiden muodostuminen on voimakasta eikä koronan näkyminen ole poissuljettu mahdollisuus. Keski-Suomessa revontulikaaret tai vyöt ovat kirkkaita ja rauhallisia. Aika ajoin voi näkyä säteiden muodostumista. Etelä-Suomessa revontulikaaret ovat helposti näkyviä ja heikkoa säteiden muodostumista voi näkyä. Baltiassa himmeät revontulikaaret ovat mahdollisia.

Yö 14./15. on hieman rauhallisempi kuin edelliset yöt. Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaita ja loimuavia, säteiden muodostuminen on runsasta. Keski-Suomessa rauhallisia revontulikaaria, joissa aika ajoin näkyy säteiden muodostumista. Etelä-Suomessa näkyy selkeä ja rauhallinen revontulikaari. Baltiassa revontulia tuskin nähtäneen.

Huomaa, että revontulien kuvausten osuvuus voi olla suurpiirteinen ja sen toteutuminen edellyttää, että kaikki osatekijät muodostuvat suotuisiksi! Yhdenkin osatekijän ollessa ennustettua huonompi, revontulien näkyvyysalue ja ominaisuudet voivat poiketa paljon kuvauksesta.


maanantai 9. lokakuuta 2017

Revontuliennuste 9.–12.10.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.
Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Sen pinnalla ei ole ainoatakaan pilkkuryhmää. Auringon korona aukko, joka ulottuu pohjoisnavalta keskileveyksille alkaa hieman vaikuttaa maapallon lähiavaruuden tilaan lähivuorokausien ajan.

Maapallon geomagneettinen kenttä on ollut rauhallinen. Kp-indeksi on pystellyt matalissa arvoissa, viimeksi kuluneen vuorokauden aikana lukema on vaihdellut 0–2 välillä.

Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 467 km/s. IMF-kenttän voimakkuus on ollut 7 nT ja eteläsuuntainen Bz-komponentin maksimiarvo oli -4 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja on ollut hyvin vähän (227 pfu).

Ennuste

Auringon aktiivisuudessa ei odoteta tapahtuvan muutoksia ennustejakson aikana. Korona-aukko on siirtymässä asemaan, jossa sen vaikutus maapallon magneettikenttään on suurimmillaan. Tällöin aurinkotuulen tiheys laskee vain muutamaan hiukkaseen kuutiosenttimetrissä. Muutos on nopea ja sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia magneettikenttään. Aurinkotuulen nopeus ylittää 500 km/s nopeuden.

Kp-indeksi pysyttelee pari ensimmäistä vuorokautta matalissa lukemissa (1–2), mutta kolmannen vuorokauden aikana näyttäisi tapahtuvan selkeä muutos. Lokakuun 11. päivänä Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 3–4 ja vielä saman päivän iltayöstä lukemaan 5. Jos ennuste toteutuu, merkitsee se G1-luokan geomagneettista myrskyä.

Yö 9./10. on hyvin rauhallinen. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä ajoittain Lapissa, muualla reposia ei nähtäne.

Yö 10./11. on hieman aktiivisempi. Kp-indeksin odotetaan nousevan arvoon 3, jolloin Keski-Suomessa voidaan nähdä himmeä revontulikaari. Pohjois-Suomessa revontulet ovat selkeitä, jonkin verran säteiden muodostumista voi esiintyä. Lapissa revontulet ovat kirkkaita, jonkin verran loimuavia ja säteitä muodostuu runsaasti. Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähtäneen.

Yö 11./12. on hyvin aktiivinen. Kp-indeksin odotetaan nousevan lukemaan 4, jolloin revontulia voitaneen nähdä koko maassa. Lapissa revontulet ovat kirkkaita, loimuavia ja säteitä syntyy runsaasti. Koronan ilmaantuminen on mahdollista. Pohjois-Suomessa revontulet ovat selkeästi nähtävissä, jonkin verran loimuavia ja säteitä muodostuu säännöllisesti. Keski-Suomessa nähdään revontulikaari tai vyö, jossa syntyy ajoittain säteitä ja kirkastumia. Etelä-Suomessa nähtäneen himmeäkö revontulikaari.

Huomaa, että revontulien kuvausten osuvuus voi olla suurpiirteinen ja sen toteutuminen edellyttää, että kaikki osatekijät muodostuvat suotuisiksi! Yhdenkin osatekijän ollessa ennustettua huonompi, revontulien näkyvyysalue ja ominaisuudet voivat poiketa paljon kuvauksesta.

perjantai 6. lokakuuta 2017

Revontuliennuste 6. – 9.10.2017

Vain himmeitä revontulia on odotetavissa.
Kuva © Tamperen Ursa ry.
Auringon aktiivisuus on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana ollut hyvin matala. Voimakkain tapahtuma oli C1-luokan flarepurkaus alueella 2683. Tällä hetkellä Auringossa on kaksi auringonpilkkualuetta.

Maapallon geomagneettinen kenttä on ollut rauhallinen. Aurinkotuulen nopeus saavutti huippuarvon 448 km/s. IMF-kentän suurin voimakkuus oli 9 nT ja eteläsuuntaisen komponentin suurin arvo oli -8 nT. Vapaita suurienergisiä (>2 MeV) elektroneja oli kohtalainen määrä, vuon arvo oli 5863 pfu.

Ennuste

Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän ensimmäisen  vuorokauden arvojen 1–2 välillä. Toisena yönä indeksin odotetaan kohoavan arvoon 4 aamupuolella yötä. Indeksi kuitenkin laskee nopeasti arvoon 2–3 ja pysyttelee näissä lukemissa aamupäivään.

Yö 6./7. on hyvin rauhallinen. Kp-indeksin arvo 2 ennakoi revontulia lähinnä Lappiin, jossa ne ovat himmeitä ja rauhallisia.

Yö 7./8. on edellistä yötä aktiivisempi. Kp-indeksin maksimiarvoksi ennustetaan lukemaa 4, joka toteutuessaan tietäisi revontuliyötä lähes koko maassa. Lapissa revontulet ovat loimuavia ja kirkkaita. Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulet ovat hyvin rauhallisia ja Etelä-Suomessa voidaan nähdä himmeä revontuli vyö tai kaari.


Yö 8./9. on jälleen hyvin rauhallinen. Kp-indeksin odotetaan nousevan korkeintaan arvoon 3, jolloin revontulia nähtäisiin Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Himmeä revontulikaari voidaan nähdä Keski-Suomessa ja Etelä-Suomessa revontulten todennäköisyys on hyvin vähäinen.

maanantai 2. lokakuuta 2017

Pitkäaikainen revontuliennuste 2.–28.10.2017

Kp-indeksin ennuste seuraavalle neljälle viikolle.
Kuva © Kari A. Kuure.
Pitkäaikainen revontuliennuste kertoo, että lokakuun 7. päivän tienoilla on lyhyt jakso, jolloin himmeitä revontulia voitaneen nähdä Keski-Suomea myöten. Voimakkaampi kausi on sitten vuorossa lokakuun 10. päivästä eteenpäin noin 5 vuorokauden ajan, jolloin voi kehittyä G1-luokan magneettinen myrsky. Tällöin kirkkaita ja loimuavia revontulia voitaneen nähdä koko maassa.

Voimakkain magneettikentän häiriö on odotettavissa lokakuun 24 päivänä, jolloin Kp-indeksi kohoaa lukemaan 6 ja seuraavana päivänä lukemaan 7. Tällaiset arvot merkitsevät G2- ja G3-luokan myrskyjä magneettikentässä. Jos ennuste toteutuu, silloin voitaneen nähdä erittäin kirkkaita ja loimuavia revontulia koko maassa ja Baltiassa asti. Parin vuorokauden kestoinen myrskytilanne menee nopeasti ohi ja ennustejakson kolme viimeistä vuorokautta ovat suhteellisen rauhallisia, vain maamme pohjoisosassa voidaan nähdä rauhallisia revontulia kaaria tai vöitä.


Radiovuon ennuste. Kuva ©Kari A. Kuure, lähde SWPC.
Radiovuon ennuste kertoo Auringon aktiivisuuden tilasta. Mitä enemmän havaitaan radiovuota, sitä enemmän Auringon pinnalla nähdään flare-purkauksia. 


Revontuliennuste 2.–5.10.2017

Tampereen horisontissa ei ole odotettavaissa revontulia
lähivuorokausien aikana. Kuva © Tampereen Ursa ry.
Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana hyvin matala. Auringon aktiivisia alueita pilkkuineen on ollut kolme. Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 513 km/s ja hiukkastiheys matalahko. 

Maapallon geomagneettisessa kentässä ei ole esiintynyt suurempaa rauhattomuutta ja Kp-indeksi on pysytellyt lukemissa 2–3. 

Lähiavaruuden IMF-kentän kokonaisvoimakkuus on ollut maksimissaan 5 nT ja maksimi etelänsuuntaisen komponentin maksimilukema on ollut -5 nT. 

Energisiä (> 2 MeV) elektroneja on ollut kohtuullisen runsaasti, vuon maksimiarvo on ollut lukemassa 14 651 pfu.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän samalla viimevuorokausien tasolla. C-luokan flarepurkausten mahdollisuus on vähäinen koko ennustejaksolla. Lokakuun 3 päivänä maapallon lähiavaruuden säähän vaikuttaa noin reilun vuorokauden ajan vähäinen korona-aukko, jonka magneettinen suunta on pohjoiseen. Sen ei odoteta aiheuttavan häiriöitä maapallon magneettikentässä ja kentän odotetaankin pysyttelevän hyvin rauhallisena koko ennustejakson ajan.


Yöt 2./3., 3./4. ja 4./5. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–2, jolloin ainoastaan Lapissa voidaan nähdä himmeitä revontulia.