Revontuliennuste 31.8. – 3.9.2021

Edellinen ennusteeni osui oikeaan vain osittain, näkyneet revontulet olivat himmeämpiä ja rauhallisempia kuin mitä ennusteen perusteella oli odotettavissa. Taivaanvahdissa jopa Pohjois-Suomessa tehtyjä havaintoja kuvattiin rauhallisiksi. Tämä sinällään ei ole mitenkään harvinaista, sillä ennusteen toteutuminen ”vain” 50 % tarkkuudella on aivan arkipäivää.

Revontulet Tampereen Ursan sääkamerassa näyttivät tältä olessaan kirkkaimmillaan 29./30. yönä. Huomaa, että kuvan aikaleima on UTC aikaa, jonka käyttämiseen olemme siirtyneet.

 

Auringon aktiivisuus on tällä hetkellä rauhallinen, vain muutamia C-luokan flarepurkauksia on tapahtunut viimeisen vuorokauden aikana, ja pilkkualueen AR2860 ennustetaan tuottavan niitä lisää noin 70 % todennäköisyydellä. C-luokan purkaukset ovat kyllä riittävän voimakkaita sadakseen aikaan pienehkön CME-pilven, mutta tämä pilkkualue alkaa olla kiertynyt maapalloon herkimmin vaikuttavalta alueelta pois.

Ennuste

Yö 31.8./1.9. näyttäisi muodostuvan hyvin rauhalliseksi. Korkeiden leveysasteiden K-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan K3 ja Kp-indeksi puolestaan Kp4, joten Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat mahdollisia. Keski-Suomessa kameroilla voidaan tehdä joitakin havaintoja rauhallisista revontulikaarista tai vöistä. Energisten elektronien tilanne magneettikentässä on hieman tavallista korkeampi, joten se luo hyvät mahdollisuudet revontulien näkymiselle ainakin Lapissa.

Yö 1./2. Näyttäisi muodostuvan edellistä aktiivisemmaksi. Tähän vaikuttanee maapallon magneettikenttään törmäävä pienehkö CME-pilvi. Indeksien odotetaan kohoavan yön aikana lukemiin K4 ja Kp5 (kenties Kp6) painottuen aamun tunteihin. Näin korkeat Kp-lukemat lupailevat hyvääkin revontuliyötä, mutta K-indeksi on hieman vaisumpi ja painottuu voimakkaimmin aamuyölle tai jopa aamuhämärään.

Yö 2./3. jäänee edellisen yön aktiivisuutta vähäisemmäksi. Indeksien lukemat ennustetaan pienemmäksi kuin edellisille yölle, joten revontulien mahdollisuus näyttäisi olevan kohtuullinen Lapissa. Muualla tuskin revontulia nähdään.

 

 

 

Pitkäaikainen revontuliennuste 31.8. – 25.9.2021

Auringon aktiivisuus on kohonnut kesän aikana aivan mukavasti. Aktiivisia pilkkuryhmiä on kulkenut Auringon pinnan yli ja aiheuttanut jonkin veran flarepurkauksia. Koettiinpa jopa jakson 25 ensimmäinen X1.59-luokan purkaus 3.7.2021 pilkkuryhmässä AR 2838. Samainen alue oli hyvin aktiivinen ennen tätä voimakasta flarea ja myös sen jälkeen suhteellisen pitkän ajan. X-luokan purkaus tässä vaiheessa auringonpilkkujaksoa tuli hieman yllätyksenä, sillä näin voimakkaita purkauksia on yleensä totuttu näkemään jonkin verran myöhemmin. 

Seuraavan neljän viikon aikana ennustettavia revontulipurkauksia ei ole odotettavissa. Kuva © Kari A. Kuure.

Näyttääkin siltä, että korona-aukkojen rooli magneettisten häiriöiden ja -myrskyjen lähteenä on hiipumassa ja aktiivisten alueiden merkitys kasvaa. Tämä muutos on otettava huomioon luettaessa tätäkin pitkäaikaista ennustetta: vaikka tilanne näyttäisi kehittyvän hyvin rauhalliseen suuntaan, niin nopeasti kehittyvien aktiivisten alueiden tuottamat flare- ja CME-purkaukset voivat muuttaa tilanteen aivan toiseksi vain parin vuorokauden varoitusajalla.

Ennuste

Auringossa on vain kaksi pienehköä korona-aukkoa, joista pienempi sijaitsee eteläisen pallonpuoliskon keskileveyksillä (toinen on lähellä pohjoisnapaa). Se kiertyy muutaman vuorokauden kuluessa sellaiseen asemaan, jossa se voisi vaikuttaa maapallon magneettikenttään nopealla aurinkotuulellaan, mutta vaikutukset jäänevät hyvin vähäisiksi. Aktiivisia alueita pilkkuineen on tällä hetkellä kaksi mutta nekin ovat kiertymässä jo länsireunalle, joten niiden vaikutusmahdollisuudet maapallon lähiavaruuden avaruussäähän alkavat huveta. Vain voimakas flare voisi protonipurkauksellaan saada aikaan jonkin verran vaikutusta.

Viikko 35 (30.8. – 5.9.) näyttäisi muodostuvan aivan kohtuulliseksi revontuliviikoksi, vaikka sen alku näyttääkin vaisulta. Sunnuntain ja maanatain väliselle yölle ennustettu CME-pilven törmäys magneettikenttään aiheutti kyllä revontulia, mutta ei niin voimakkaita kuin mitä Kp-indeksin perusteella olisi ollut odotettavaa. Tilanne tästä yöstä on rauhoittunut ja nyt näyttää siltä, että tälle viikolle ennustetut magneettiset rauhattomuudet jäävät odotettua vähäisimmiksi.

Viikot 36, 37 ja 38 ovatkin sitten hyvin rauhallisia, eikä mainittavia korona-aukkojen aiheuttamia revontulia ole odotettavissa.

 

 

Revontuliennuste 28. – 31.8.2021

Revontulikausi alkoi räväkästi

Suomessa säätila ei ole mahdollistanut revontulien havaitsemista pariin viikkoon, mutta syksy näyttää alkavan magneettisella myrskyllä. Viimeyönä Potsdamin Kp-indeksi kohosi lukemaan 4+, Kiirunan magnetometri puolestaan painui lukemaan -1 000 nT mikä merkitsee hetkellisesti Kp8 lukemaa. Suomessa niinkin etelässä kuin Oulujärven ja Mekrijärven mittausasemien magnetometrit havaitsivat merkittävän häiriötilan kello 20 – 01 UTC aikaan.

Ennuste

Yö 28./29. Kolmen vuorokauden Kp-ennusteen mukaan tilanne olisi rauhallinen ja lukema pysyttelisi Kp2. Tämä voi olla kuitenkin hieman pessimistinen arvio viimeyön suhteellisen voimakkaan magneettisen häiriön jälkitilassa. IMF-kentän Bz-komponentti kävi lukemassa -16 nT noin kello 17 UTC aikaan ja on sen jälkeen palautumassa normaaliin tilaan. Näin ollen revontulibongarien tulisi kuitenkin varautua tilanteen nopeaan muuttumiseen.

Magneettinen häiriötila 28.8.2021 kello 6 EEST.

 

Yö 29./30. tulee olemaan aktiivinen. Elokuun 27. päivänä tapahtui flarepurkaus ja se synnytti myös CME-pilven, joka tulee kohti maapalloa. Törmäyksen arvioidaan tapahtuvan illalla tai yön aikana ja se aiheuttanee magneettisen myrskyn. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan Kp4 jo alkuillasta ja yön ajaksi lukemiksi ennustetaan Kp5. Ennusteen toteutuessa revontulia nähtäneen sään mahdollistaessa koko maassa.

Yö 30./31. on jo paljon rauhallisempi. Magneettisen myrskyn jäljiltä on mahdollista jonkinlainen magneettikentän häiriytynyt tila, joka voi näkyä lyhyinä revontulina etenkin Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä tuskin nähdään revontulia, sillä indeksilukema laskee Kp2 tai Kp1 lukemiin. Jos törmäysajankohta viivästyy ennustetusta, niin silloin tämänkin yön magneettinen tilanne on sekavampia ja revontulet Keski-Suomessakin mahdollisia.

 

 

 

Auringonpilkkujakso 25 saavuttanee maksiminsa etuajassa

Auringonpilkkujakson 25 virallinen ennuste kertoo maksimin olevan heinäkuussa 2025. Jakso alkoi 2020 hyvin hitaasti mutta viimeisten kuukausien aikana on tapahtunut voimakasta kehittymistä ja auringonpilkkuja ja muita aktiiviseen kauteen liittyviä ilmiöitä on havaittu jo runsaasti. Yllättävin näistä tapahtumista lienee ensimmäinen X-luokan (X1,5) flarepurkaus heinäkuun 3. päivänä tänä vuonna. 

Auringonpilkkujakso 25 voi olla maksimissaan lokakuussa 2024 ja siten aikaisemmin kuin "virallinen" ennuste. Kuva SpaceWeather.com

Tähän mennessä kootun datan ja SpaceWethr.com sivuston mukaan maksimi on virallista ennustetta aikaisemmin. Paras matemaattinen ratkaisu kertoo sen tapahtuvan jo lokakuussa 2024. Maksimien välinen ero on 8 kuutautta, joka on myös virallisen ennusteen virheraja. Jakson 25 voimakkuus näyttäisi muodostuvan suunnilleen samanlaiseksi kuin edellisen jakson aktiivisuus.

Toteutuessaan aikaisempi aktiivisuusmaksi tuo mukanaan lisääntyvässä määrin aktiivisia alueita, joihin ilmaantuu pilkkuryhmiä, niissä tapahtuu flarepurkauksia ja purkausten voimakkuus kasvaa. Näiden lisäksi lähivuosina tultaneen kokemaan CME-purkauksia, joista osa osuu maapallon magneettikenttään ja aiheuttaa hienoja revontulia sekä magneettisia myrskyjä, satelliittien, sähkölinjojen ja kaasu- ja öljyputkistojen vaurioitumisia. 

Auringonpilkkujakson 12-kuukauden ennuste.

Belgialaisen Royal Observatory of Belgium (Brussels) kokoama ja julkaisema ennusteaineisto (Sunspot Index and Long-term Solar Observations) ei kuitenkaan ulota ennustettaan kuin vuoden 2022 puoliväliin (noin 1 vuosi eteenpäin). Ennusteessa on kyllä suhteellisen suuri epävarmuus, 13 kuukauden tasoitetun auringonpilkkuluvun ennustetaan olevan jotain 30 ja 90 välillä. Tämän ennusteen alaraja alkaa olla jo saavutettu, sillä heinäkuun auringonpilkkuluku oli noin 25 ja tammikuun 2021 tasoitettu auringonpilkkuluku oli 17,3.

Auringon aktiivisuuden ennustaminen on erittäin vaikeaa. Se onnistuu jotenkuten noin viisi vuotta eteenpäin, mutta silloin ennusteen tarkkuus on jo heikko. Parhaiten ennustaminen onnistuu noin 0,5 – 1 vuoden ajanjakson päähän, jolloin osumistarkkuus on vielä suhteellisen hyvä. Lyhytaikaiset (3 ja 27 vrk) ennusteet ovat sitten jo eri juttu ja ne perustuvat Auringon magneettisen rakenteen pitkäaikaisiin ilmiöihin. Nämä rakenteet säilyvät Auringossa tyypillisesti noin puolivuotta. 

Auringon aktiivisuus on kasvussa. Sitä kuvastaa tämä heinäkuun 23. päivänä otettu kuva, jossa Auringossa on yhtäaikaa näkyvissä kuusi auringonpilkkuryhmää. Kuva © Kari A. Kuure.