Revontuliennuste 30.4. –3.5.2019

Auringon aktiivisuus on vähäistä ja Maan magneettikenttä on suhteellisen vakaassa tilassa koko ennustejakson ajan.

Ennuste

Yö 30./1. on hyvin rauhallinen. Kp-indeksin lukema pysyttelee lukemissa 1–2. Näin ollen revontulia ei nähdä missään Suomen alueella.

Yö 1./2. on edellistä aktiivisempi. Kp-indeksi saattaa nousta lukemaan 4 yön pimeimpien tuntien ajaksi, jolloin himmeitä revontulia on mahdollisuus nähdä Keski-Suomessa. Muualla revontulia tuskin nähdään.

Yö 2./3. on jo edellistä yötä rauhallisempi, joten revontulille Keski-Suomessa on hyvin pieni mahdollisuus.

Tämä ole kevään viimeinen revontuliennuste, ennusteet jatkuvat elokuun loppupuolella, ellei mitään merkittävää avaruussäässä tapahdu.

Pitkäaikainen revontuliennuste 29.4 –25.5.2019

Toukokuu näyttää olevan täysin revontuleton kuukausi, sillä Kp-indeksin ennuste ei lupaile juuri ollenkaan mahdollisuuksia revontulien näkymiselle.

Ennustejakson aikana ei juurikaan näy revontulia. Kuva © Kari A. Kuure.

Toukokuun alkupuolella magneettikenttä on jonkin verran rauhaton, Kp-indeksin lukemat pysyttelevät enimmäkseen lukeman 3 tietämillä. Ainoastaan toukokuun 6./7. yönä voi olla pieni mahdollisuus himmeille revontulille lähinnä Keski-Suomessa. Sen jälkeen magneettikentässä ei odoteta merkittäviä ja revontulia mahdollistavia häiriöitä koko ennustejakson aikana.

Tämä oli kevään viimeisin pitkäaikainen ennuste. Seuraavan kerran pitkäaikainen ennuste julkaistaan elokuun loppupuolella.

Revontuliennuste 27. –30.4.2019

Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla on hajanainen, pienten korona-aukkojen alue, joka ei kuitenkaan vaikuta kovinkaan voimakkaasti maapallon lähiavaruuden avaruussäähän.

Ennuste

Aurinkotuulen hiukkastiheys vaihtelee jonkin verran mutta merkittäviä muutoksia ei nykyiseen tilanteeseen lähivuorokausina ei ole tulossa. Aurinkotuuli pysyttelee sekin noin 500 km/s nopeudessa koko ennustejakson ajan.

Yöt 27./28., 28./29. ja 29./30. ovat rauhallisia. Kp-indeksin lukema vaihtelee vähän lukeman 3 alapuolella. Näin ollen revontulia ei ole odotettavissa niillä alueilla, joilla niiden näkyminen yön pimeimpänä hetkenä olisi mahdollista.

Revontuliennuste 24.–27.4.2019

Avaruussäähän vaikuttavia tapahtumia ei ole ollut viimevuorokausina. Näin ollen muutosta vakaaseen tilaan ei ole odotettavissa.

Ennuste

Yöt 24./25., 25./26. ja 26./27. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän lukemien 2 ja 3 välissä. joten merkittäviä revontulia ei ole odotetavissa. Revontulien mahdollisuus on vähäinen muualla kuin Lapissa ja Pohjois-Suomessa, joilla alueilla mahdolliset revontulet ovat hyvin himmeitä ja peittyvät helposti yötaivaan kirkkauteen.

Pitkäaikainen revontuliennuste 22.4. –18.5.2019

Pitkäaikainen Kp-indeksin ennuste on enimmäkseen vaihteleva, indeksin arvo sijoittuvat arvojen 2 –4 väliin. Mutta selkeää aktiivista kautta ei kuitenkaan ole odotettavissa, sillä indeksin arvojen nousu ja laskua ovat hyvin nopeita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maapallon magneettikenttä on enimmäkseen rauhattomassa tilassa ja satunnaisia, hyvin himmeitä revontulia voidaan nähdä lähinnä Pohjois-Suomessa.

Ennustejaksolla koetaan vähäisiä magneettisia häiriötiloja, jotka saattavat synnyttää himmeitä revontulia.Kuva © Kari A. Kuure.

Revontulibongareiden tulisi olla valmiina 27. päivän iltana ja seuraavana yönä, sillä silloin on pieni mahdollisuus revontulille. Tilanne toistuu 1. ja 2. päivä toukokuuta ja vielä hyvin lyhyt aktiivinen kausi koetaan 7. toukokuuta. Tämän jälkeen näyttäisi seuraavan pidempi ja hyvin rauhallinen jakso ennustuskauden loppuun.

Revontulikausi

Yön hämäryys lisääntyy nopeasti kevään kuluessa. Kuvassa Tampereen hämärän kehittyminen, mitä tummempi väri, sitä pimeämpää on. Pystyakselilla on kellonaika ja vaaka-akselilla päivät vuoden alusta sen loppuun. Kuva © Kari A. Kuure.

Suomi on pohjois-etelä -suunnassa pitkä maa, kuten kaikki tietävät. Tämä näkyy monissa luonnonilmiöissä hyvin selvästi. Alla olevassa taulukossa on revontilikausi eri paikkakunnilla. Revontulikaudeksi on tässä laskettu ne yöt, jolloin Auringon etäisyys horisontin alapuolella on vähintään 6° eli ollaan vähintään nauttisessa hämärässä. Päivämäärät ilmoittavat viimeisen (revontulikausi päättyy) ja ensimmäisen (kausi alkaa) nauttisen hämärän yöt.

Utsjoki 16.8. – 28.4.

Inari 13.8. – 1.5.

Saariselkä 3.5.

Sodankylä 7.8. – 6.5.

Rovaniemi 4.8. – 10.5.

Kemi 1.8. – 13.5.

Oulu 29.7. – 16.5.

Kajaani 25.7. – 19.5.

Kuopio 19.7. – 26.5.

Jyväskylä 15.7. – 30.5.

Tampere 8.7. – 5.6.

Helsinki  

Helsingissä Aurinko on keskikesälläkin enemmän kuin 6° horisontin alapuolella yön pimeimpään aikaan.

Hämärän voi ottaa huomioon revontulien näkyvyyttä arvioitaessa siten, että Kp-indeksin tavanomaisen indeksin lukuarvoon (missä revontulet talvella näkyvät) lisätään arvo 1 tai 2 riippuen hämärän asteesta (nauttinen tai porvarillinen hämärä). Esimerkiksi jos Helsingissä Kp-indeksin lukema on pitänyt olla 4 tai 5 revontulien näkymiselle, niin kesäyön hämäryydessä indeksin arvon täytyy olla 5 tai 6 ennen kuin voi odottaa näkevänsä revontulia. 

Hämärän eri asteet riippuvat Auringon etäisyyskulmasta horisontin alapuolella. Porvarillinen hämärä on kun Aurinko on 0 –6°, nauttinen hämärä 6–12° ja astronominen hämärä 12–18° horisontin alapuolella. Kun Auringon etäisyys on enemmän kuin 18° horisontin alapuolella, vallitsee pimeys. Kuva Wikimedia Commons.