tiistai 28. helmikuuta 2017

Revontuliennuste 28.2. – 3.3.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.
Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringossa on tapahtunut sarja pieniä flare-purkauksia aktiivisilla alueilla 2640 ja 2641. Purkausten voimakkuus on ollut B1,5–B9,3, joten ne ylittivät vain juuri ja juuri taustakohinan. Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimissaan 399 km/s nopeuden. IMF:n kettävoimakkuus oli 6 nT ja Bz-komponentin voimakkuus -5 nT. Yli 2 MeV elektroneja on ollut hyvin vähän.

Ennuste

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän tulee vaikuttamaan korona-aukko, jonka polariteetti on negatiivinen. Maapallon joutuessa sen vaikutuspiiriin, magnetosfääriin kehittyy voimakas häiriötila tai jopa G1-luokan magneettinen myrsky.

Yö 28.2./1.3. Kp-indeksin odotetaan kohoavan ainakin arvoon 4 mutta arvo 5 on mahdollinen (G1-luokan myrsky). Revontulia voidaan nähdä koko maassa. Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet voivat olla kirkkaita ja leimuavia. Keski- ja Eteläsuomessa ne ovat rauhallisia vöitä, jossa ajoittain voitaneen nähdä säteiden muodostumista.

Yö 1./2. Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 5. Jos odote toteutuu, revontulia nähdään koko maassa. Lapissa revontulet ovat kirkkaita, leimuavia ja monivärisiä. Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulet ovat kohtalaisen kirkkaita ja säteiden muodostumista voidaan havaita. Etelä-Suomessa reposet ovat selkeitä, rauhallisia vöitä tai kaaria, joissa voi näkyä heikkoa säteiden muodostumista. Vähäistä revontuliharsoa voitaneen nähdä Balttiassa.

Yö 2./3. On selkeästi edellisiä öitä rauhallisempi. Kp-indeksin odotearvo on 3 mutta jos edellisten öiden myrskyennuste toteutuu, niin niiden jälkitilassa magneettikenttä on vielä rauhaton ja Kp-indeksin arvon 4 ei olisi mahdoton. Revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa, jolloin reposet ovat suhteellisen rauhallisia vöitä ja niissä esiintyy säteenmuodostumista. Keski-Suomessa revontulet ovat himmeitä, rauhallisia kaaria.




lauantai 25. helmikuuta 2017

Revontuliennuste 25.–28.2.2017

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon toiminta on ollut hyvin rauhallista. Voimakkain flare-purkaus oli lukemaltaan C1,1 kello 24.2.2017 kello 02.12 Suomen aikaa aktiivisella alueella 2638. Sen jälkeen ei voimakkaampi purkauksia ole esiintynyt. Aurinkotuulen nopeus on ollut suurimmillaan 671 km/s. IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 13 nT ja Bz-komponettin suurin arvo -11 nT. Yli 2 MeV elektroneja on ollut hyvin vähän.

Ennuste

Maapallo kohtaa tulevan vuorokauden aikana kapean aurinkotuulen tihentymän. Sen seurauksena 26. päivän aikana lähiavaruuden hiukkastiheys kohoaa noin 10 ppcm3 ja 27. päivänä aikana hiukkastiheyden maksimi on noin 15 ppcm3. Vastaavasti aurinkotuulen nopeus putoaa arvoon 450 km/s ja 350 km/s (vastaavasti). Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän hyvin alhaisissa lukemissa koko ennustejakson ajan.


Yöt 25./26., 26./27. ja 27./28. on hyvin rauhallisia. Himmeitä ja rauhallisia revontulia voidaan nähdä Pohjois-Lapissa. Etelä-Lapissa revontulet voivat olla himmeää harsoa, jos sitäkään. Etelämpänä revontulien näkyminen on epätodennäköistä.

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Revontuliennuste 22.–25.2.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.
Auringossa viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on esiintynyt vähäistä flare-toimintaa. Purkaukset ovat olleet vain hieman taustakohinaan voimakkaampia. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 486 km/s, IMF-kentän voimakkuus oli suurimmillaan 6 nT ja Bz-komponnetti -4 nT. Yli 2 MeV elektroneja on ollut jonkin verran.

Ennuste

Maapallon lähiavaruuden tilaan vaikuttaa lähivuorokauden aikana kapea korona-aukko, johon planeettamme joutuu vielä tämän vuorokauden aikana. Muutos on kohtalaisen jyrkkä ja sen seurauksena Kp-indeksin odotetaan kohoavan ensiyön aikana arvoon 5 ja tilanne kehittyy heikoksi (G1) magneettiseksi myrskyksi.

Yö 22./23. tulee olemaan revontuliyö Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Revontulet ovat suhteellisen kirkkaita ja leimuavia ja mahdollisesti monivärisiä. Keski-Suomessa revontulet ovat rauhallisia kaaria ja vöitä, jonkin verran säteiden muodostumista voidaan havaita. Etelä-Suomessa revontulet ovat (jos niitä näkyy) rauhallisia kaaria ja vöitä tai pelkästään harsoa.

Yö 23./24. on edellistä yötä rauhallisempi. Revontulia nähtäneen Lapissa ja mahdollisesti Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulet ovat hyvin himmeitä ja rauhallisia kaaria. Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähdään.

Yö 24./25. on edellistä yötä rauhallisempi. Revontulia nähtäneen varmuudella vain Pohjois-Lapissa, Lapin eteläosassa ja Pohjois-Suomessa voidaan nähdä himmeitä kaaria. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähtäneen.


maanantai 20. helmikuuta 2017

Revontuliennuste 20.–23.2.2017

Kuva © Tamperen Ursa ry.
Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana aurinkotuulen nopeus on ollut 618 km/s. IMF-kentän voimakkuus on ollut 8 nT ja Bz-komponentti on ollut maksimissaan -7 nT. Yli 2MeV elektroneja on ollut hyvin vähän.

Ennuste

Lähivuorokausien avaruussäähän vaikuttaa kapeahko korona-aukko. Hiukkastiheys tulee pysyttelemään noin 5 p/cm3 ja nopeus noin 450 km/s. Ennustejakson viimeisen vuorokauden aikana tulee pieni muutos, sillä pieni CME-purkaus saavutaa maapallon 22. päivän aikana. Tämän seurauksena hiukkastiheys kohoaa jonkin verran, noin arvoon 10 p/cm3 ja aurinkotuulen nopeus tulee laskemaan noin 400 km/s.

Yöt 20./21. ja 21./22. ovat rauhallisia. Kp-indeksin arvo pysyttelee 2–3 välillä. Revontulien näkyminen on mahdollista Lapissa, mutta ne ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia kaaria tai vöitä. Lapin eteläpuolella revontulia tuskin nähtäneen.

Yö 22./23. on jo selvästi aktiivisempi, Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 4 ja revontulia voitaneen nähdä jopa Keski-Suomessa. Lapissa revontulet voivat olla loimuavia, muodostaa säteitä ja olla monivärisiä. Pohjois- Ja Keski-Suomessa mahdolliset revontulet ovat himmeitä ja rauhallisia kaaria. Vähäinen säteiden muodostuminen on mahdollista mutta ei kovinkaan merkittävää. Etelä-Suomessa revontulien näkyminen ei ole todennäköistä.


perjantai 17. helmikuuta 2017

Revontuliennuste 17.–20.2.2017

Lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa syvenevä korona-aukko Auringon ekvaattorin molemmin puolin. Tämä on aiheuttanut maapallon magneettikenttään rauhattomuutta viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Aurinkotuulen suurin nopeus oli 439 km/s ja IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 10 nT ja Bz-komponentin suurin arvo -8 nT. Yli 2 MeV elektronien määrä on ollut tavanomainen.

Ennuste

Kp-indeksi kohosi tänään aamupäivällä arvoon 4 ja on ollut siinä tähän asti. Ennusteen mukaan indeksin arvo pysyy suunnilleen muuttumattomana ainakin iltaan asti. Magneettikentän rauhattomuuden odotetaan hieman laantuvan ja Kp-indeksin hieman alenevan.

Yöt 17./18. ja 18./19. Kp-indeksi saavuttaneen arvon 3, joka mahdollistaa revontulien näkymisen Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etenkin Pohjois-Lapissa revontulet voivat olla loimuavia, kirkkaita ja värikkäitä. Keski-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja lähinnä harsoa. Etelä-Suomessa revontuli tuskin nähdään.

Yö 19./20.
on edellisiä öitä rauhallisempia. Kp-indeksin odotetaan saavuttavan arvon 2-3, jolloin revontulien näkyminen on mahdollista Lapissa. Pohjois-Suomessa voi näkyä himmeää revontuliharsoa ja etelämpänä revontulia tuskin nähdään.


tiistai 14. helmikuuta 2017

Revontuliennuste 14.–17.2.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.
Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Aurinkotuulen nopeus oli enimmillään 352 km/s ja hiukkastiheys 2–8 p/cm3. IMF on ollut voimakkaimmillaan 7 nT ja bz-komponentin eteläsuuntainen maksimi on ollut -4 nT. Yli 2MeV elektroneja on ollut tavan omainen määrä.

Ennuste

Lähivuorokausien avaruussäähän vaikuttaa Auringossa oleva pieni korona-aukko. Se ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan aurinkotuulen tihentymään, jonka maapallo kohtaa vielä tämän vuorokauden aikana. Hiukkastiheys kasvaa hiljalleen ja saavuttaneen maksiminsa 15 p/cm3 helmikuun 16. päivän aikana. Aurinkotuulen nopeus vähenee ja minimissään se tulee olemaan noin 300 km/s hiukkastiheyden maksimin aikaan.

Yö 14./15. Kp-indeksin odotetaan kohoavan maksimissaan arvoon 3. Tällöin revontulia nähtäneen varmimmin Lapissa, mutta myös Pohjois-Suomessa voi vähäistä revontulitoimintaa näkyä. Jos revontulia näkyy, ne ovat himmeitä ja rauhallisia kaaria ja vöitä. Lapissa voidaan nähdä heikkoa säteiden muodostumista. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähdään.

Yö 15./16. Kp-indeksi voi kohota maksimiarvoon 4. Tällöin revontulia voi näkyä Lapissa, jolloin ne ovat suhteellisen kirkkaita ja etenkin säteiden muodostumisen yhteydessä jopa osittain leimuavia. Keski-Suomessa revontulet ovat rauhallisia vöitä, joissa saattaa esiintyä satunnaisesti heikkoa säteiden muodostumista. Etelä-Suomessa revontulet, jos niitä näkyy lainkaan, ovat himmeitä ja harsomaisia.

Yö 16./17. Kp-indeksin odotetaan oleva maksimissaan arvon 3 tuntumassa, joten varmimmin revon tulia nähtäneen Lapissa. Etelämpänä revontulitoiminta on lähes olematonta ja Keski-Suomen eteläpuolella niitä tuskin nähtäneen.

lauantai 11. helmikuuta 2017

Revontuliennuste 11.–14.2.2017

Auringossa tapahtui 9.2. joukko pieniä flare-purkauksia (maksimi C1-purkaus), jotka eivät vaikuta maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 468 km/s ja IMF-kentän voimakkuus on ollut 6 nT ja Bz-komponentti -4 nT. Yli 2 MeV elektroneja on ollut runsaasti.

Ennuste

Auringossa on molemmilla navoilla korona-aukot, mutta niillä ei ole vaikutusta Maapallon lähialueen avaruussäähän, johon vaikuttaa tavanomainen aurinkotuuli. Sen hiukkastiheys on noin 5 ppcm3 ja nopeus noin 400 km/s. Ennustejakson aikana tähän ei ole odotettavissa muutoksia. KP-indeksin odotetaan pysyttelevän 1–2 lukemissa koko jakson ajan.

Yöt 11./12., 12./13. ja 13./14. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Revontulien mahdollisuus on kohtalainen Pohjois-Lapissa mutta muualla niitä tuskin nähtäneen. Pohjois-Lapin revontulet ovat himmeitä, rauhallisia kaari ja vöitä, revontuliharsoa voi näkyä.




keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Revontuliennuste 8.–11.2.2017

Auringossa ei ole tapahtunut taustakohinaa voimakkaimpia purkauksia viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Aurinkotuuli saavutti huippuarvon 576 km/s ja IMF-kentän voimakkuus on ollut huippuarvossaan 5 nT ja sen Bz-konponetti -4 nT. Yli 2 MeV elektroneja on ollut hyvin runsaasti.

Ennuste

Avaruussäähän vaikuttaa edelleen laaja korona-aukko, joka ulottuu Auringon pohjoisnavalta etelänavalle. Korona-aukossa hiukkastiheys on alhainen (< 1 ppcm3) ja aurinkotuulen nopeus on noin 500 km/s. Kp-indeksin suurin arvo Kp=3 saavutettaneen ensiyönä ja seuraavina sen odotettu arvo on noin Kp=1–2.

Yö 8./9. revontulia nähtäneen Lapissa mutta ne ovat enimmäkseen rauhallisia kaaria ja vöitä. Muualla Suomessa revontulien näkymiseen on hyvin pieni mahdollisuus ja niitä tuskin nähtäneen etelärannikolla.

Yöt 9./10. ja 10./11. ovat hyvin rauhallisia. Revontulien todennäköisyys on pieni Pohjois-Lapissa, muualla Suomessa niitä tuskin nähtäneen. 

tiistai 7. helmikuuta 2017

Pitkäaikainen revontuliennuste 6.2–4.3.2017

Pitkäaikainen Kp-ennuste helmikuulle.
Piirros © Kari A. Kuure. Lähde SWPC.
Helmikuun loppupuolella revontulien todennäköisyys kasvaa, sillä maaliskuussa on kevätpäiväntasaus. Tasauspäivien tienoot, noin kuukausi molemmin puolin on revontulien runsainta näkymiskautta. Revontulien muita kuukausia runsaampi esiintyvyys selittynee maapallon asennolla suhteessa Aurinkoon.

Tasauspäivien aikaan planeettamme pyörimisakselin kallistuma on radan tangentin suuntainen ja se määrää myös magneettikentän suunnan. Kevätpäiväntasauksen jälkeen maapallon magneettikentän pohjoisnapa osoittaa
Kp-indeksit, joilla eri paikkaunnilla
voi odottaa näkevänsä rauhallisia
revontulia.
suoraan Auringon virtavaipan magneettikentän suuntaan, jolloin magneettiset voimaviivat uudelleen kytkeytyvät muita aikoja helpommin.

Vastaava tilanne toistuu syyspäiväntasauksen jälkeen. Näin ollen aurinkotuulen varatut hiukkaset, etenkin elektronit, pääsevät helpommin siirtymään maapallon magneettikenttään kuin muina aikoina ja elektronivuo aiheuttaa pelkästään runsaudellaan magneettista epävakautta joka näkyy voimistuneina revontulina.

Ennuste

Kp-indeksin odotetaan saavuttavan 3 tai 4 useita kertoja ennustejakson aikana. Tämä merkitsee sitä, että Keski-ja Etelä-Suomessa revontulia voitaneen nähdä noin viikon välein. Helmikuun loppupuolella Kp-indeksi odotetaan kohoavan arvoon 6 joka puolestaan lupailee revontulien näkymistä jopa Balttiassa.

Suomessa suurimmassa osassa maata revontulet voivat tällöin olla erittäin kirkkaita ja näyttäviä. Jos ennustettu Kp-indeksi arvo 6 toteutuu, revontulien esiintyminen keskitaivaalla ainakin Keski-Suomessa on mahdollista. Lapissa revontulia voitaneen nähdä silloin jonkin verran etelätaivaan puolella.




sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Revontuliennuste 5.–8.2.2017

Viimevuorokausien avaruussää on ollut aikaisemman ennusteen mukainen. Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä, taustakohinasta voimakkaampia flare-purkauksia ei ole esiintynyt ja Kp-indeksi on pysytellyt arvossa 2 tai jopa vieläkin alempana. 

Aurinkotuulen nopeus oli huipussaan 688 km/s ja sen hiukkastiheys on ollut noin 2 ppcm3. IMF-kentän voimakkuus on ollut 5 nT ja Bz -4 nT ja se on värähdellyt noin puolen tunnin syklissä 2– -4 nT välillä.  Yli 2 MeV elektroneja on ollut runsaasti.

Ennuste

Lähivuorokausien avaruussäähän vaikuttaa edelleen laaja korona-aukko.

Yöt 5./6., 6./7. ja 7./8. ovat lähestulkoon identtisiä. Kp-indeksi odotetaan pysyttelevän arvon 2–3 välissä ja aivan jakson lopulla siihen on odotettavissa aivan vähäistä nousua. Revontulitoiminta on vähäistä ja niitä nähtäneen todennäköisesti lähinnä Pohjois-Lapissa. Muualla Lapin alueella todennäköisyys on vähäinen ja muualla Suomessa repoja ei nähdä. Viimeisenä yönä himmeiden ja rauhallisten revontulien näkeminen myös Keski-Suomessa on jossakin määrin mahdollista.


perjantai 3. helmikuuta 2017

Revontuliennuste 3.–5.2.2017

Auringon toiminta on ollut rauhallista, taustakohinan ylittäviä flare-purkauksia ei ole tapahtunut parin viime vuorokauden aikana. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 755 km/s. IMF:n voimakkuus oli 6 nT ja voimakkain etelään suuntautunut kentän komponentti (Bz)oli voimakkaimmillaan -5 nT. Yli 2 MeV elektroneja oli hyvin runsaasti geosynkronisen radan korkeudella.

Ennuste

Auringon toiminnassa ei odoteta tapahtuvan muutoksia, pienien c-luokan flare-purkausten todennäköisyys on vähäinen.  Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa tulevien vuorokausien aikana laaja ja hieman repaleinen korona-aukko joka ulottuu etelänavalta ekvaattorin yli pohjoisille keskileveyksille.

Yö 3./4. Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 4 lyhyeksi aikaa aamuyön ensimmäisinä tunteina. Lapissa revontulien mahdollisuus on hyvä, niissä säteilen ja kierteiden muodostuminen on hyvinkin mahdollista ja tulien kirkkaus on hyvä. 

Keski-Suomessa revontulien näkyminen on mahdollista ja silloin ne ovat suurimman osan aikaa rauhallisia kaaria ja vöitä. Jos Kp-indeksi kohoaa ennustettuun arvoon, silloin Keski-Suomessa voidaan nähdä jonkin verran säteiden muodostumista. 

Etelä-Suomessa ja aivan etelärannikolla revontulet ovat mahdollisia vaikkakaan ei todennäköisiä. Jos jotain näkyy, niin tulet ovat himmeitä kamerakuvissa näkyviä rauhallisia kaaria tai revontuliharsoa.

Yöt 4./5. ja 5./6. Kp-indeksin ennustetaan saavan huippuarvon 3. Lapissa revontulet ovat hyvinkin mahdollisia, ne ovat suhteellisen himmeitä ja rauhallisia. Säteiden muodostuminen pienessä mittakaavassa on mahdollista. Keski-Suomessa revontulet ovat mahdollisia, mutta silloin ne ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia kaaria ja harsoa. Etelä-Suomessa revontulia todennäköisesti ei nähdä.