Revontuliennuste 31.1 — 3.2.2022

Auringonpilkkuryhmä AR 2936 on kasvanut ja on kooltaan nyt 720 miljoonasosaa. Itse pidä tätä kokoa sellaisena, että pilkkuryhmän näkeminen paljain silmin on mahdollista, jos Aurinko olisi korkealla taivaalla. Näin talvella se ei sitä ole, joten tarvittaneen hieman lisää kokoa, jotta paljain silmin havaitseminen onnistuisi.

CME-purkauspilvi syntyi 29.1. kello 23.36 UTC aikaa ja oli pari tuntia myöhemmin jo tämän näköinen. Se on halo-tyyppiä , joten kulkusuunta on suunnilleen maapalloa kohti. Kuva CACtus.

 
Tammikuun 29. päivän iltana kello 23.36 UTC aikaa havaittiin voimakas CME, joka ei kuitenkaan ollut kovin nopea. Sen odotetaan vaikuttavan maapallon lähiavaruuden avaruussäähän lähivuorokausien aikana. Seuraavat CMEt purkautuivat 30.1. kello 00.36 UTc ja vain tunti sen jälkeen kello 1.36 UTC. Kaikki nämä purkaukset olivat halo-tyyppiä, eli ne ovat Maata kohti lähteneitä purkauspilviä. Pieni mahdollisuus on, että ne menisivät juuri toiseen suuntaa, mutta tässä tapauksessa se mahdollisuus on hyvin pieni.

Lähitulevaisuudessa AR 2936 ennustetaan olevan edelleen hyvin aktiivinen. Seuraavan vuorokauden aikana on 90 % todennäköisyys C-luokan flarepurkaukselle, 40 % M-luokan ja 10 % X-luokan purkauksille ja 10 % muille protoni-ilmiöille. Kaikkiin näihin purkauksiin liittyy aina CMEn mahdollisuus, joten vaihtelevaa avaruussäätä voi olla luvassa jatkossakin.

Ennuste

Yö 31./1. näyttäisi muodostuvan vielä hyvin rauhalliseksi ja revontulia nähtäneen vain Pohjois-Lapissa. Muualla Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta etelämpänä mahdollisuus on hyvin pieni.

Yö 1./2. on jo kokonaan toisenlainen. Kp- ja K-indeksit alkavat kohota alkuillasta siten, että yön aikana Kp-indeksi kohoaa jopa lukemaan Kp6. K-indeksi päätyy samaan lukemaan mutta vasta aamun tunteina. Lukema 6 merkitsee G2-luokan magneettista myrskyä ja siihen liittyy kirkkaita ja hyvin nopealiikkeisiä revontulia. Revontulia nähtäneen sään mahdollistaessa koko maassa.

Revontulia voitaneen nähdä myös keskileveyksillä, joten Baltian maissa on tavallista paremmat mahdollisuudet nähdä revontulia. Tämä kuitenkin riippuu paljolti siitä, kuinka voimakkaasti IMF kentän Bz-komponentti kääntyy etelään, sillä tilanteen alkaessa 1. päivän aikana maapallon magneettikentässä olevien energisten elektronien määrä ei ole kovin suuri.

Yö 2./3. on ennusteen mukaan edellistä rauhallisempi Kp- ja K-indeksi painuvat tavanomaiselle tasolle, mutta edellisen yön tapahtumat voivat pitää edelleen maapallon magneettikenttää rauhattomassa tilassa. Näin ollen ainakin Lapissa ja Pohjois-Suomessa on hyvät mahdollisuudet nähdä revontulia, mutta Keski- ja Etelä-Suomessa revontulet ovat ainakin jossain määrin mahdollisia aina etelärannikkoa myöten. Tilanne tosin on muuttumassa, sillä yön 30./31. aikana on havaittu kaksi halo-CME-pilveä, jotka todennäköisesti vaikuttavat tämän yön avaruussäähän ja revontulien näkymiseen.

Revontuliennuste 30.1. — 2.3.2022

Auringossa on viisi pilkkuryhmää, joista AR2936 on kasvanut nopeasti tuottanut myös suhteellisen voimakkaita flarepurkauksia. Aivan tuoreimman purkauksen voimakkuus oli M-luokkaa, jonka todennäköisyydeksi ennustettiin 40 %. M-luokan flaren todennäköisyys on edelleen samaa luokkaa lähimmän vuorokauden aikana, joten voimme hyvällä syyllä uskoa niitä nähtävän.

M-luokan flare pilkkuryhmässä AR 2936 näkyy kirkkaana alueena Auringon kiekon keskivaiheilla. Sijainnista johtuen on mahdollista, että lähivuorokausien mahdolliset koronamassapurkaukset tulevat kohti maapalloa aiheuttaen revontulia. Kuva SDO.

Samalla pilkkuryhmälle ennustetaan flarepurkausten ja muiden protonitapahtumien todennäköisyyden olevan 10 %. Eikä myöskään pidä unohtaa pilkkuryhmän kokoa, joka on tällä hetkellä 640 miljoonasosaa. On mahdollista, että sen koko vielä kasvaa, joten jossakin vaiheessa ryhmälle voi tulla sen verran kokoa, että se on mahdollista nähdä paljain silmin.

Jos mainitussa pilkkuryhmässä tapahtuu voimakkaita flarepurkauksia, niin ne voivat aiheuttaa Maata kohti tulevan CME-pilven. Jos voimakas purkaus tapahtuisi tämän ennustejakson ensimmäisenä vuorokautena, niin silloin voisi olla mahdollista, että se saavuttaisi maapallon vielä viimeisenä ennustejakson yönä. Jos näin käy, niin palaan asiaan vielä ennen seuraavaa normaalin aikataulun mukaista ennustetta.

Ennuste

Vaikka Auringossa on odotettavissa mielenkiintoisia tapahtumia, niin toistaiseksi ne eivät näy indekseissä. Kp-, K- ja Ap-indeksit pysyttelevät vielä tavanomaisissa lukemissa ja maapallon magneettikentässä olevat energisten elektronien määrä on vähäinen. Näistä syistä näyttää siltä, että tulevan kolmen vuorokauden aikana ei revontulien osalta ole odotettavissa mitään yllätyksiä.

Yöt 30./31. ja 31./1. ovat rauhallisia. Revontulia voidaan nähdä Lapissa, Pohjois-Lapissa ne ovat tavanomaisia ja Etelä-Lapissa himmeitä ja hyvin rauhallisia. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 1./2. on hieman edellisiä aktiivisempi. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja ehkä Pohjois-Suomessa, jossa ne ovat himmeitä. Etelämpänä revontulien näkymien on epätodennäköistä.

Revontuliennuste 27. — 30.1.2022

Auringon aktiivisuus on silmiinpistävän rauhallista siitä huolimatta, että siellä on viisi auringonpilkkuryhmää. Rauhallisuus on siirtynyt myös avaruussäähän ja lähipäivinä siinä ei odoteta tapahtuvan juuri mitään sellaista, joka aiheuttaisi revontulien näkymistä muualla kuin aivan Pohjois-Lapissa.

Tampereella näkyi himmeitä revontulia 24./25. yönä, jolloin Sodankylässä revontulet näkyivät keskitaivaalla. Seuraavanakin yönä revontulet olivat himmeitä, osittain vain kameralla näkyviä. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennuste

Yöt 27./28., 28./29. ja 29./30. Kp ja K-indeksien on ennustettu pysyttelevän matalissa lukemissa koko ennustejakson ajan. Samaan aikaan maapallon magneettikentässä on vain vähän energisiä elektroneja, joten himmeitä revontulia nähtäneen vain Pohjois- ja Käsivarren Lapissa. Muualla Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulien näkymisen todennäköisyys on hyvin pieni. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Revontuliennuste 24. — 27.1.2022

Auringonpilkkualueet ovat vähentyneet yhteen ja samalla myös CME-purkausten määrä on vähentynyt ja ne ovat myös heikentyneet siitä, mitä ne olivat vielä muutama vuorokausia sitten. Viimeisin CME-purkaus on tapahtunut 22. päivänä ja sekin oli hyvin heikko ja hitaasti etenevä, eikä se suuntautunut maapalloa kohti.

Avaruusää on rauhoittumassa vaikkakin maapallo kohtaa vielä tämän vuorokauden aikana aurinkotuulen virtavaipan tihentymän. Se nostaa lyhytaikaisesti hiukkastiheyden noin kolminkertaiseksi vuorokauden vaihtuessa. Tihentymä kuitenkin menee ohi nopeasti ja seuraavan vuorokauden alkaessa ollaan jo tavanomaisessa tilassa.

Ennuste

Yö 24./25. Kp-indeksi kohoaa jo alkuillasta lukemaan Kp4 ja korkeiden leveyksien K-indeksi iltapäivällä lukemaan K5. Samaan aikaan maapallon magneettikentässä on runsaasti energisiä elektroneja, joten taivaalla voidaan nähdä hyvinkin aktiivista revontulitoimintaa jo alkuillasta lähtien. Revontulet ovat mahdollisia koko maassa, ja jopa aivan etelärannikolla on pieni mahdollisuus nähdä pohjoisen horisontissa selkeä revontulivyö ja -säteistä.

Yöt 25./26. ja 26./27. ovat sitten jo rauhallisempia. Indeksi painuvat tavanomaisiin lukemiin, joten revontulien mahdollisuus on myös tavanomainen koko Suomessa: Lapissa revontulet ovat mahdollisia, Pohjois-Suomessa niitä voi näkyä ajoittain, Keski-Suomessa mahdollisuus on hyvin pieni ja etelämpänä niitä tuskin nähdään.

Revontuliennuste 21. — 24.1.2022

Viimeaikaset revontulet aiheutuivat sarjasta CME-pilviä. Yksikään näistä pilvistä ei tullut suoraan maapalloa kohti vaan ne hipaisivat planeettaamme. Kaksi näistä pienehköistä CME:stä oli aiheutunut AR2929 pilkkuryhmässä tapahtuneesta M-luokan flaresta ja kolmas oli peräisin AR2922 ryhmästä. CME-pilvien vaikutus yhdistyi ja tuloksena oli G1-luokan magneettinen myrsky. 

Tilanne alkaa olla ohi mutta maapallon magneettikentässä on edelleen energisiä elektroneja riittävästi revontulien tuottamiseen, jos sopiva trikkeri ilmaantuu. Sellainen liipaisu voi aiheutua esimerkiksi eilen (20.1.2022) kello 7.00 UTC alkaneesta CME-pilvestä, jonka (mediaani)etenemisnopeus on yli 1700 km/s.

Ennuste

Lähivuorokausien Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän hyvin maltillisissa lukemissa. Korkeimmat lukemat Kp4 saavutettaneen 22. päivän iltana ja 22./23. yönä. Korkeiden leveyksien K-indeksi saavuttaa tämän saman lukeman vasta seuraavan päivänä.

Yö 21./22. on rauhallinen. Ennustettu indeksilukemat ovat matalalla tasolla, joten revontulia voitaneen odottaa Lapissa, mutta muualla niiden mahdollisuus on pieni.

Yö 22./23. voi muodostua aktiiviseksi. Indeksit ovat edellistä yötä korkeammalla, jolloin revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Jos ennuste toteutuu sellaisenaan, niin myös Keski-Suomessa on mahdollisuus nähdä ainakin himmeitä revontulikaaria. Etelä-Suomen pohjoisosassa kameralla on mahdollista havaita revontulivaloa tai revontulia hyvin matalalla pohjoisessa.

Yö 23./24. on enemmän ensimmäisen yön kaltainen. Revontulia nähtäneen Lapissa ja jossain määrin Pohjois-Suomessa mutta etelämpänä revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Revontuliennuste 18. — 21.1.2022

Revontulitoiminta on ollut suhteellisen vilkasta viimeksi kuluneen ennustejakson aikana. Ursan Taivaanvahtiin on tähän mennessä raportoitu 109 havainnosta. Revontulet olivat kirkkaat ja ne ulottuivat niinkin etelään kuin Artjärvellä, jotka Veikko Mäkelä kuvasi ulottuvan puolen taivaan alueelle. Jyväskylässä ja muuallakin valokuvattiin revontulikruunu, joka tarkoittaa sitä, että revontulet olivat aivan keskitaivaalla tai hieman siitä etelään.

Tätä kirjoittaessani Kp-indeksin lukema on 5, eli valitsee magneettinen myrsky. Se ei kuitenkaan näy juuri tällä hetkellä revontulina Tampereella. Viiden minuutin kuluttua tilanne voi olla aivan toinen.

Nämä revontulet kuvattiin Tampereen Ursan tähtitornin pohjoiskameralla 15.1.2022 kello 3.20 Suomen aikaa. Kirkas kuutamo tekee maisemasta hyvin vaalean ja heikentää kontrastia taivaalla. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennuste

WSA-ENILIL-ennusteessa maapallon kohtaama aurinkotuuli tulee olemaan harvaa ja nopeudeltaan vain hieman pitkäaikaista kesiarvoa nopeampaa. Tähän tilanteeseen ei odoteta muutoksia seuraavan kolmen vuorokauden aikana.

Yö 18./19. näyttäisi indeksiennusteen perusteella tulevan suhteellisen rauhallinen. Revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa, mutta etelämpänä niiden todennäköisyys on pieni.

Yöt 19./20. ja 20./21. jatkuvat rauhallisina. Molemmat indeksit pysyttelevät matalissa lukemissa, joten revontulia nähtäneen Lapissa. Pohjois-Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta ei kovinkaan todennäköisiä. Jos jotain näkyykin, niin ne ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia kaaria. Etelämpänä revontulia tuskin nähtäneen.

Revontuliennuste 15. — 18.1.2022

Vuorokauden vaihtuessa 15. päiväksi, maapallo törmäsi aurinkotuulen tihentymään. Törmäys oli odotettavissa WSA-ENLIL-ennusteen perusteella, mutta se tapahtui hieman ennenaikaisesti edelliseen ennusteeseen verrattuna. Törmäyksen seurauksena Kp-indeksi kohosi lukemaan 6, joka vastaa kohtalaista magneettista myrskyä. Samaa osoitti myrskyindeksi, joka painui lukemaan –94 nT kello 1 suomen aikaa ja on siitä hieman palautunut normaaliin suuntaan.

Suomessa, niillä alueilla, joilla on ollut selkeä sää, on nähty jonkin verran revontulia. Taivaanvahtiin tätä kirjoittaessani raportteja revontulista oli lisätty jo 23 ja jakauma näytti olevan karkeasti ympäri Suomen.

Ennuste

Lähiavaruuden ja magneettikentän rauhattomuus jatkuu vielä ainakin seuraavan vuorokauden ajan.

Yö 15./16. tulee olemaan edelleen revontuliyö. Kp-indeksi kohonnee lukemaan Kp5 jälleen ensiyönä vuorokauden vaihtumisen jälkeen. Revontulia voitaneen nähdä heti pimeyden alkaessa ainakin Lapissa ja Pohjois-Suomessa ja yön edetessä myös etelämpänä. Jopa etelärannikolla on mahdollista nähdä himmeitä revontulia pimeähkössä paikassa.

Yö 16./17. on kevyempi versio edellisestä yöstä. Kp-indeksi saavuttanee lukeman Kp4 iltayöstä ja tilanne jatkuu sellaisenaan aamupuolelle asti. Revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa, mutta myös Keski-Suomessa ainakin ajoittain on hyvät mahdollisuudet repojen näkymiselle. Etelä-Suomessa mahdollisuus on olemassa, mutta se ei ole kovinkaan korkea. Luultavasti jotain sentään voi nähdä ja revontulivaloa voi olla havaittavissa kameroilla lähes koko yön.

Yö 17./18. tilanne näyttää rauhoittuvan. Kp-indeksi kohoaa enää vain lukemaan Kp3 ja korkeiden leveyksien K-indeksi lukemaan K2. Jos tämä toteutuu, niin silloin revontulia nähtäneen Lapissa ja ainakin ajoittain Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessakin revontulet ovat mahdollisia mutta kovin todennäköisiä.

Revontuliennuste 12. — 15.1.2022

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on harvaa ja sen nopeus on perustasolla. Näin ollen pari seuraavaa vuorokautta muodostuu hyvin rauhalliseksi. Ennustejakson viimeisen vuorokauden aikana tapahtuu muutos, sillä silloin planeettamme kohtaa aurinkotuulen tihentymän, joka näyttää hyvin tiiviiltä.

10.1.2022 sää selkeni sen verran, että matalalla horisontin lähellä nähtiin himmeitä revontulia hetken aikaa. Nämä revontulet ovat kaukana Pohjois-Suomen tai Etelä-Lapin yllä ja näemme ne sivusta, jolloin revontulivalon voimakkuus tiivistyy. Rovaniemellä ei välttämättä juuri näitä revontulia nähty, sillä suoraan alta katsottuna revontulivalo voi olla liian himmeää näkyäkseen.  Kuva © Tampereen Ursa ry.

 

Ennuste

Yöt 12./13. ja 13./14. ovat hyvin rauhallisia. Indeksit pysyttelevät matalissa lukemissa, joten odotettavissa ei ole revontulia kuin korkeintaan Lapissa. Pohjois-Suomessa saatetaan ajoittain nähdä himmeitä revontulia.

Yö 14./15. on Kp- ja K-indeksien ennusteissa edellisten öiden kaltainen. Mutta..

Jos WSA- ENLIL-ennuste kertoo maapallon kohtaavan aurinkotuulen tihentymän. Jos ennusteen  mukainen kohtaaminen tapahtuu, niin tilanne revontulien suhteen voi olla hyvinkin erilainen. Revontulien näkyminen riippuu niin monesta tekijästä, että on vaikea ennustaa tarkasti kuinka kirkkaita ja missä alueella revontulia tulee näkymään. Koko maassa revontuliharrastajien tulisi kuitenkin olla varuillaan alkuillasta lähtien, sillä tilanne voi kehittyä hyvinkin nopeasti revontulien näkymisen suuntaan. 

Aurinkotuulen tihentymän mentyä ohi, avaruussää voi rauhoittua hyvinkin nopeasti 15. päivänä.

Revontuliennuste 9. — 12.1.2022

Maapallo näyttää kohdanneen WSA-ENLIL -ennusten mukaisen aurinkotuulen tihentymän noin vuorokautta aikaisemmin kuin odotettiin. Hiukkastiheys kohosi suhteellisen nopeasti kymmenkertaiseksi eilen iltapäivällä ja aurinkotuulennopeus kasvoi selvästi samaan aikaan. Kohtaamista ennen IMF-kentän Bz-komponentin suunta oli useiden tuntien ajan kohti etelää, voimistuen hieman ennen kello 20 Suomen aikaa. Kello 23 aikaan kentän suunta alkoi nopean vaihtelun, pohjoissuunnan tullessa vallitsevaksi. Tällä hetkellä avaruussääntila on edelleen tämä, joskin ensimmäisiä merkkejä laantumisesta on jo havaittavissa.

Ennuste

Kp- ja K-indeksien ennustetaan pysyttelevän 3 tai 4 seuraavan parin vuorokauden ajan. Sen jälkeen on odotettavissa laantumista. Lähiavaruuden hiukkastiheys asettuu tavanomaiseen arvoonsa. Aurinkotuulen nopeus kuitenkin pysyttelee korkeana, johtuen tihentymän jälkipuolella olevasta harvasta ja nopeasta virtaus alueesta.

Yöt 9./10. ja 10./11. Lapissa ja Pohjois-Suomessa nähdään suhteellisen kirkkaita revontulia. Keski-Suomessa revontulet ovat mahdollisia varsinkin ensimmäisenä yönä. Etelä-Suomessa revontulien pieni mahdollisuus on olemassa mutta etelärannikolla mahdollisuus revontuliin on hyvin pieni.

Yö 11./12. muodostuu rauhalliseksi koko maassa. Lapissa revontulien mahdollisuus on olemassa, mutta jo Pohjois-Suomessa revontulia tuskin nähdään ja jos jotain näkyykin, niin reposet ovat hyvin himmeitä, lähinnä kameralla havaittavia. Etelämpänä revontulia ei odoteta näkyvän.

Revontuliennuste 6. — 9.1.2022

Jos edellinen ennuste kertoi rauhallisesta kolmesta vuorokaudesta, niin tällä kertaa Auringon ja lähiavaruuden rauhallisuus on vielä syvempää. Kp- ja K-indeksit pysyttelevät matalissa lukemissa koko ennustejakson ajan. Auringossa tätä kirjoittaessani viimeinen heikko CME-purkaus tapahtui 4.1.2022 kello 13.11 Suomen aikaa ja flarepurkaukset ovat olleet lähes aktiivisuusminimin tasolla.

Ennuste

Yöt 6./7., 7./8. ja 8./9. ovat kaikki rauhallisia. Himmeitä revontulia on jonkinlainen mahdollisuus nähdä aivan Pohjois-Lapissa, muualla niiden todennäköisyys on hyvin pieni.

Revontuliennuste 3. — 6.1.2022

Auringon toiminta on viimevuorokausien aikana ollut hyvin rauhallista. Tämä rauhallisuus tulee vielä jatkumaan, sillä aktiiviset alueet ja auringonpilkkualueet ovat kiertymässä meille näkyvältä pinnalta Auringon taakse.

Ennuste

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on jonkin verran tavanomaista tiheämpää ja huomattavan laaja. Se vaikuttaa lähiavaruuden avaruussäähän koko ennustejakson ajan.

Yöt 3./4., 4./5. ja 5./6. kaikki ovat hyvin rauhallisia. Kp- ja K-indeksit pysyttelevät matalissa lukemissa koko ennustejakson ajan. Näin ollen revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa. Etelämpänä revontulien todennäköisyys heikkenee ja Pohjois-Suomessa ne ovat jo epätodennäköisiä. Muualla Suomessa revontulet tuskin ovat mahdollisia.

Seuraavat neljäviikkoa näyttää geomagneettisesti muodostuvan hyvin rauhalliseksi.
Kuva © Kari A. Kuure.