Revontuliennuste 30.9. – 3.10.2023

Auringossa on seitsemän pilkkuryhmää, joista yksi (AR 13450) on magneettiselta tyypiltään beeta–gamma ja näin ollen hieman muita aktiivisempi. Se sijaitsee Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla ja siirtyy lähipäivinä Auringon kiekon keskilinjalle ja voi kehittyessään tuottaa voimakkaitakin flare- ja CME-purkauksia. Toistaiseksi pilkkuryhmä on rauhallinen.

Revontulet 25.10.2023 kello 01.57 Suomen aikaa Tamperren tähtitornin pohjoiskamerassa. Kuva © Tampereen Ursa.

 

Aurinkoa ympäröivän virtavaipan magneettikentän (IMF) suunta on kääntynyt jälleen etelään. Suunta on nyt sellainen, että se mahdollistaa aurinkotuulen hiukkasten pääsyn maapallon magneettikenttään hieman helpommin kuin jos magneettikenttä on pohjoiseen. Tähän liittyy Spaceweather.com -sivuston esille nostama viime keväänä Naturessa julkaistu tutkimus, jossa päiväntasauksien aikoihin kasvanut revontuliaktiivisuus selitettiin ainakin osittain.

Maapallon magneettikentän ja planeettojen välisen magneettikentän (IMF) rajalla magnetopausissa esiintyvä Kelvin-Helmholtz epästabiilisuus ja K-H -aaltojen ohjaama ULF-radioaallot kiihdyttävät elektronit suuriin nopeuksiin ja mahdollistavat näiden tunkeutumisen syvälle magneettikenttään ja maapallon ilmakehän yläosiin tuottaen näin revontulia. K-H-epästabiilisuus esiintyy voimakkaimmin juuri tasauspäivien tietämillä, johtuen Maan ja Auringon geometriasta ja magneettikenttien suunnista. K-H-epästabiilisuus aiheuttaa niin vuoden aikaan kuin vuorokaudenkin aikaan liittyvää revontulien esiintyvyyden vaihtelua. Vuoden aikaan liittyvän vaihtelun lisäksi syksyllä revontulia esiintyy enempi iltayöstä, kun taas keväällä enemmän aamuyöstä. Tutkimuksen aihepiiri on laaja ja tästä syystä se ei kuitenkaan selitä aivan kaikkia yksityiskohtia ilmiöstä, mutta auttaa ymmärtämään yleisellä tasolla mistä ko. vuodenaikaisvaihtelu johtuu. Tutkimus on vapaasti luettavissa Nature Communications’in sivulla.

Ennuste

Lähiavaruuden avaruussää pysyttelee suhteellisen rauhallisena lähivuorokausien ajan. Voimakkaimmat häiriöt esiintynevät 2.10. päivällä, joten kovinkaan aktiivisia revontulia ei ole odotettavissa ennustejakson aikana.

Yöt 30./1. aamupuolella yötä Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 3. Tällöin himmeitä revontulia voidaan odottaa näkyvän Lapin ja Pohjois-Suomen lisäksi Keski-Suomen leveydellä. Etelämpänä revontulia tuskin näkyy.

Yö 1./2. on edellistä yötä rauhallisempi, revontulia näkynee Lapissa ja Pohjois-Suomessa, mutta etelämpänä niiden todennäköisyys on selvästi pienempi.

Yö 2./3. voi päivällä esiintyneen suhteellisen voimakkaan magneettisen häiriön vaikutuksesta olla kohtuullisen aktiivinen aina Keski-Suomen leveydelle asti. Himmeitä revontulia voidaan nähdä myös Etelä-Suomen pohjoisosissa, varsinkin jos sää on selkeä pohjoishorisonttiin asti.

 

Kaikki sääkamerat toiminnassa

Tampereen Ursan tähtitornilla sijaitsevat sääkamerat on viimein saatu käyttöön. Kameroita on neljä ja ne ovat suunnattu pääilmansuuntiin, poikkeuksena iltä-kamera, jonka suuntaus on suunnilleen koilliseen. Kameroiden tuottamat kuvat ovat nyt näkyvissä "Revontulikamerat" valinnan takkaa oikealla olevasta sivujen valikosta. Kuvia päivitetään noin minuutin välein, joten ne ovat lähes reaaliaikaisia. 

Kaikki kameroiden kuvat on copyrigth-suojattuaja joten niitä ei voi uudelleen julkaista missään mediassa tai muodossa ilman Tampereen Ursan lupaa.

Revontuliennuste 27. – 30.9.2023

Auringon ja lähiavaruuden avaruussään tilat ovat rauhoittuneet edellisen magneettisen myrskyn jäljiltä. Koettu myrsky oli epätavallisen voimakas (G2) ja sen seurauksena syntyneet revontulet näkyivät Suomessa lähes koko taivaalla, Etelä- ja Keski-Suomen taivaalla nähtiin revontulikruunut. Taivaanvahtiin on tällä hetkellä tietoja 18 paikkakunnalta mutta havaintoja tulee varmaan hieman lisää. Ilmeisesti Pohjois-Suomessa ja Lapissa oli pilvistä, sillä näiltä alueilta ei havaintoilmoituksia näytä tulleen. Myrsky aiheutui maapallon magneettikenttään törmännyt ennustettua paljon tiheämpi ja nopeampi CME-pilvi.

Yön 24./25. aikana nähtiin revontulia iltahämärästä aaamuhämärään. Revontulet olivat parhaimmillaan kirkkaita ja hyvin aktiivisia ja niissä esiintyi monia eri muotoja kaarista ja vöistä alkaen moninkertaisiin kierteisiin ja aitoihin. Tällä kertaa merkillepantaavaa on myös laikkujen kirkkauden värähtely, joka tosin oli hyvin hidasta. Tampereenseudullakin nähtiin revontulikruunu jo toisen kerran lyhyen ajan sisällä. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Lähivuorokausina avaruussään odotetaan pysyttelevän rauhallisessa tilassa. Näin ollen magneettisia myrskyjä ei ole odotettavissa. Tavanomaista rauhattomuutta kuitenkin esiintyy, joten aivan ilman revontulia ei tämänkään ennustejakso mene.

Ennuste

Yöt 27./28., 28./29. ovat rauhallisia. Ennustettujen indeksien lukemat pysyttelevät matalissa lukemissa ja toistaiseksi Maata kohti ei ole tulossa merkittäviä CME-pilviä, joten muutostakaan ei ole odotettavissa. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja jossain määrin myös Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia ei ole odotettavissa.

Yö 29./30. voi muodostua hieman edellisiä öitä aktiivisemmaksi, sillä indeksien lukemien ennustetaan kohoavan illan ja yön aikana. Jos ennuste toteutuu, revontulia nähtäneen Keski- ja Etelä-Suomen leveyksillä. Näillä näkymillä revontulet ovat kylläkin hyvin rauhallisia kaaria ja vöitä, joissa esiintyy jonkin verran säteiden muodostumista.

 

 

 

Revontuliennuste 25. – 28.9.2023

Auringon pilkkualue AR 13435 on edelleen aktiivinen ja siinä on tapahtunut lukuisia flarepurkauksia parin viimevuorokauden aikana. Lisäksi se sijaitsee juuri sellaisella alueella, josta sillä on erittäin hyvät mahdollisuudet vaikuttaa purkauksillaan maapallon magneettikentän tilaan. Kenttä on ollut erittäin rauhaton viimevuorokausina. Ryhmälle ennustetaan 10 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkaus ja protoni-ilmiöitä. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana protonivuo onkin ollut selvästi (10×) taustaa tiheämpi 10 MeV energiatasolla.

Tänään kello 5.18 Suomen aikaan aurinkotuulen tiheys nousi äkisti yli kaksinkertaiseksi ja on siitä lähtien ollut nousussa. Tällä hetkellä se on noin kolminkertainen aikaisempaan verrattuna. Näyttää siltä, että maapallo on kohdannut pienehkön CME-pilven, mahdollisesti sen, jonka on laskettu saavuttavan maapallonradan vasta huomenaamuna. Kp-indeksin reaaliaikainen lukema onkin kohonnu G1-luokan myrskylukemaan Kp=5.

Jos CME-pilven kohtaamisesta on kysymys, alla oleva ennusteen epätarkkuus on suurehko, varsinkin jos maagneetinen myrsky jatkuu iltaan asti. Revontuliharrastajien tulisikin olla illalla ja ensi yönä varuillaan ainakin niillä alueilla, joilla on selkeää.

Ennuste

WSA-ENLIL-mallinnus osoittaa pienehkön CMEn törmäävän maapallon magneettikenttään 26. päivän aamuna. Törmäys aiheuttanee jonkin verran rauhattomuutta magneettikentässä, joka korkeilla leveysasteilla voivat muodostua myrskyksi. Mahdollinen myrsky ei kuitenkaan ole pitkäkestoinen ja vaimenee iltaan mennessä.

Yö 25./26. on tavanomainen. Ennustettu Kp-indeksi kohonnee lukemaan 4-, jolloin revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulet ovat mahdollisia, mutta etelämpänä niiden todennäköisyys on huomattavasti vähäisempi.

Yöt 26./27. ja 27./28. ovat ensimmäistä yötä rauhallisempia mahdollisesta CME-pilven kohtaamisesta huolimatta. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa, muualla niitä tuskin nähdään. Viimeinen yö on todennäköisesti myös Pohjois-Suomessa revontuleton.

 

Revontuliennuste 21. – 24.9.2023

Edellisessä ennusteessa kerrottu CME-pilvi näyttää kohdanneen maapallon magneettikentän noin 12 tuntia aikaisemmin kuin mitä ennusteessa odotettiin. Tämä vaikutti siihen, että sen aiheuttama magneettinen myrsky sattuikin Pohjois-Euroopan yön aikana ja Suomessakin nähtiin hienoja revontulia niillä alueilla, joissa pilvisyys ei näkyvyyttä estänyt. Yöltä 18./19.9.2023 Taivaanvahtiin tähän mennessä on tehty 59 ilmoitusta revontulista. Ilmoituksista eteläisimmät tulivat Helsingistä ja pohjoisin Enontekijältä.

Seuraavana yönä sää oli jo pilvisempi mutta ilmoituksia on tullut neljältä paikkakunnalta revontulista, ja yksi on tullut Ruotsista. Suomesta tehdyt ilmoitukset olivat Länsi-Suomesta. Nähdyt revontulet olivat himmeämpiä kuin edellisenä yönä.

Revontulien voimakkuutta kuvaa se, että ne näkyvät tässä kuvassa erittäin voimakkaina. Kuva on Tampereen Ursan länteen suunnatusta kamerasta kirkkaimman purkauksen ajalta. Revontulisäteiden suunnasta voidaan päätellä, että taivaalla on täytynyt olla revontulikruunu, jonka säteilypiste Tampereella on hieman zeniitistä etelään. Tampereen Ursalla ei ole tällä hetkellä toimivaa allsky- tai zeniittikameraa. Kuvan aikaleima on UTC-aikaa. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Avaruussää

Auringossa on runsaasti pieniä pilkkuryhmiä. Vain yksi niistä (AT 13435) on beeta-delta -luokituksen saanut hyvin aktiivinen ryhmä, joka on tuottanut viimeisten parin vuorokauden aikana neljä M-luokan flarepurkausta. Ryhmälle ennustetaan 5 % mahdollisuutta tuottaa X-luokan flare ja 5 % mahdollisuus protoni-ilmiöihin.

Auringon kiertoliikkeen mukana kiertyvä aurinkotuulen tihentymä on lähestymässä maapalloa. Sen etureuna on jo saavuttanut planeettamme magneettikentän mutta hiukkastiheys ei vielä ole merkittävästi koholla. Tiheys kuitenkin on kasvussa ja yöllä 22./23. se on jo merkittävästi korkeampi kuin tällä hetkellä. Varsinainen tiheysmaksimi (20–25 ppcm³) saavutettaneen 23. päivän aikana. Tähän tihentymään liittyy myös IMF-kentän suunnan muutos eteläisestä pohjoiseen. Samaan aikaan tai hieman sitä ennen maapallon magneettikenttää hipaisee pienehkö CME-pilvi, jolla voi aiheuttaa magneettikenttään vähäisiä häiriöitä.

Ennuste

Yö 21./22. on tavanomaista rauhallisempi. Revontulia voitaneen odottaa näkyvä lähinnä Lapissa, ehkäpä vain aivan maamme pohjoisimmissa osissa. Muualla revontulet eivät ole todennäköisiä.

Yö 22./23. näyttäisi muodostuvan edellistä yötä hieman aktiivisemmaksi. Revontulia nähtäneen heti alkuillasta Lapissa ja hieman myöhemmin Pohjois-Suomessa. Keski- ja Etelä-Suomen alueille revontulet levittäytyvät ehkä vasta aamupuolella yötä. Etelärannikolla revontulia tuskin nähdään.

Yö 23./24. on jälleen rauhallinen. Revontulia voitaneen odottaa näkyvän Lapissa ja pieni mahdollisuus on myös Pohjois-Suomessa. Muualla revontulia tuskin nähdään.

 

 

Revontuliennuste 18. – 21.9.2023

Maapalloa kohti tuleva CME näyttä eilistä ennustetta tiheämmältä ja sen magneettikenttään törmääminen näyttäisi tapahtuvan aamuyöstä Suomen aikaa. Lähiavaruuden hiukkastiheys lähtee kasvuun ensiyönä noin kello 2 ja maksimin se saavuttaa noin kello 4 aikoihin. Tämän jälkeen tiheyden ennustetaan laskevan niin hitaasti, että lähtötilanne saavutetaan vasta 20. päivänä illalla.

Revontulet 18.9.2023 kello 4.28.15 Tampereella. Kuva © Tampereen Ursa ry.

 

Ennuste

Yö 18./19. G1-luokan magneettinen myrsky kehittyy nopeasti aamuyöllä. Myrskyn voimakkuus kasvaa siten, että se saavuttaa G2-luokan 19. päivän aikana. Kirkkaita ja aktiivisia revontulia on siis odotettavissa aamuyön tunteina aina aamuhämärään asti koko maassa.

Yö 19./20. Magneettinen myrsky jättää jälkeensä hitaasti rauhoittuvan magneettikentän. Revontulet ovat mahdollisia suurimmassa osassa maata heti illan pimennyttyä. Niitä voitaneen nähdä kuitenkin koko yön ajan Etelä-Suomesta pohjoiseen alueella. Jos sää on selkeä horisonttiin asti ja pohjoisessa olevat revontulet ovat kirkkaita, niin ne voivat näkyä etelärannikolla hyvin lähellä pohjoista horisonttia.

Yö 20./21 on jo keskimääräinen revontuliyö, jolloin revontulet ovat todennäköisiä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä niiden mahdollisuus vähenee, eteläisimpien tulien näkyessä Keski-Suomen taivaalla.

 

 

Revontuliennuste 17. – 20.9.2023

Auringossa on kuusi aktiivista pilkkualuetta, joista yksi, AR 13229, näyttää olevan potentiaalinen voimakkaan flarepurkauksen aiheuttaja. Viimevuorokauden aikana ryhmä on tuottanut kaksi M-luokan flarepurkausta. X-luokan flaren mahdollisuus on 5 % ja protoni-ilmiöiden tuottamiseen on 10 % mahdollisuus. ENLIL-mallin mukaan ensiyön aikana maapallo kohtaa CME-pilven, jonka vaikutus magneettikentässä ei (ehkä) ole kuitenkaan kovinkaan voimakas.

Tapio Sarpola © otti tämän kuvan revontulista Kemijärvellä 14.9.2023 kello 22.03.

 

Ennuste

Yö 17./18. muodostunee tavanomaiseksi revontuliyöksi. Revontulet ovat todennäköisiä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski- ja Etelä-Suomessa ne ovat mahdollisia mutta etelärannikolla niitä ei kuitenkaan nähdä. Ennustetut Kp- ja K-indeksi pysyttelevät maltillisissa lukemissa, joskin CME-pilven kohtaaminen tuo tähän ennusteeseen jonkin verran epätarkkuutta. Näin ollen revontulien havainnoinnista kiinnostuneiden pitäisi tarkasti seurata netissä olevien revontulikameroiden kuvatarjontaa.

Yö 18./19. muodostunee edellistä yötä hieman aktiivisemmaksi, tosin vasta aamuhämärän aikaan. Revontulia voitaneen nähdä Keski-Suomesta pohjoiseen, eikä Etelä-Suomen taivaalla näkyvät revontulet ole mahdottomia. Jos revontulia näkyy, etelärannikolla niiden näkymiselle ei kuitenkaan ole kovinkaan suuria mahdollisuuksia.

Yö 19./20. voi olla näistä öistä aktiivisin. Kp-indeksin ennustetaan saavuttavan päivän aikana magneettisen myrskyn lukeman tason, korkeimman lukeman ollessa 5+. Iltaa kohden mentäessä ennuste lukeman hieman alenevat, mutta magneettiset häiriöt voivat olla voimakkaita. Revontulia voitaneen nähdä jo heti illan pimentyessä Etelä-Suomea myöten ja etelärannikollakin on hyvät mahdollisuudet revontulien näkymiselle.

Tähän vuodenaikaan näkyvien revontulien ei tarvitse olla kovinkaan kirkkaita muodostuakseen näyttäväksi kokemukseksi. Kontrasti taustataivaan ja revontulien välillä voi olla suuri, joten hieman himmeämmätkin revontulet ovat näyttäviä. Kontrasti johtuu tietysti siitä, että maasta heijastuvan valon määrä on vähäistä koska valoa heijastavaa lunta ei vielä ole. Siis ilmiö on aivan sama kuin Linnunradan näkymisessä.

 

Revontuliennuste 14. – 17.9.2023

Tiistaina 12. syyskuuta maapallon magneettikenttään iskeytyi CME-pilvi, joka aiheutti G2-luokan magneettisen myrskyn ja Suomenkin taivaalla nähtiin seuraavana yönä hienoja revontulia. Spaceweather.com -sivusto kuvaili tiedotteessa saapunutta pilveä termillä ”stealthy CME”, jonka voitaneen suomennettuna tarkoittavan ”häive CME-” tai ”salaperäien CME-pilvi”. Avaruussään ennusteissa pilviä ei näkynyt, vaikka jälkeenpäin sen todettiin olleen suhteellisen kirkas, joka sinkoutui avaruuteen syyskuun 8. päivänä. Tiistain ja keskiviikon välisen yö revontulista tehtiin Taivaanvahtiin kaikkiaan 11 raporttia.

Tällä hetkellä WSA-Enlil mallinnuksessa näkyy tasaista avaruussäätä tulevien vuorokausien ajan. Maapallon kohtaava aurinkotuuli on harvaa koko ennustejakson ajan.

Ennuste

Yö 14./15. näyttäisi muodostuvan rauhalliseksi. Vain aamupuolella yötä, pari tuntia ennen auringonnousua Kp-indeksi ennustaa lukemaan 4, joka mahdollistaisi revontulien näkymisen Etelä-Suomen leveydelle asti. Tilanne jatkuu muuttumattomana myös seuraavan kolmen tunnin ajan mutta aamupäivällä indeksin lukemat painuvat alempiin lukemiin.

Yöt 15./16. ja 16./17. ovat sitten rauhallisempia, indeksilukema pysyttelee lähempänä kahta kuin kolmea. Tällaisessa tilanteessa revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja joissakin tapauksissa Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

 

 

Revontuliennuste 10. – 13.9.2023

Auringossa olevien pilkkuryhmien aktiivisuus on ollut viimevuorokausien aikana hyvin maltillista. Niissä on esiintynyt vain vähäisiä flarepurkauksia ja avaruuteen sinkoutuneet CME-pilvet ovat olleet pieniä eikä niitä ole tulossa kohti Maata. Näin ollen tulevien vuorokausien avaruussää maapallon lähiavaruudessa on hyvin rauhallinen. Ainoastaan aktiivinen alue AR 13423 voi tuottaa X-luokan flaren 5 % todennäköisyydellä. Sen sijainti tällä hetkellä on Auringon keskellä, joten jos siinä tapahtuu voimakas flarepurkaus ja siihen liittyvät CME-purkaus, niiden vaikutus maapallon magneettikentässä voi olla tuntuva.

Ennuste

Yöt 10./11. ja 11./12. ovat rauhallisia. Ennustetut Kp-indeksin arvot ovat matalia ja näin ollen revontulia voi odottaa näkyvän Lapissa ja ehkä Pohjois-Suomessa. Muualla revontulia tuskin nähdään.

Yö 12./13. voi muodostua edellisiä öitä aktiivisemmaksi. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4, jolloin revontulia voitaneen nähdä Etelä-Suomen pohjoisosassa. Etelärannikolla revontulia tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 7. – 10.9.2023

Auringossa on kahdeksan pilkkuryhmää, jotka kuitenkin ovat hyvin käyttäytyviä alfa- ja beetaluokkiin kuuluvia. Tämä näkyy myös CME-purkauksissa, sillä viimeisimmät halopurkaukset ovat jo yli kaksi vuorokautta vanhoja. Maapallon kohtaama aurinkotuuli on hieman tihentynyt ja muutosta tähän ei ole odotettavissa muutamaan vuorokauteen.

Nämä rauhalliset revontulet näkyivät syyskuun 5. päivän iltana Tampereella.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennuste

Yöt 7./8., 8./9. ja 9./10. Aurinkotuulen tiheys ja nopeus pysyttelevät vakaina, joten kovin voimakkaita magneettisia häiriötä ei ole odotettavissa. Ennustetut indeksilukemat pysyttelevät matalissa lukemissa, joten revontulia voitaneen odottaa näkyvän lähinnä Lapissa ja ehkä ensimmäisenä yönä myös Pohjois-Suomessa. Näilläkin alueilla revontulet ovat hyvin rauhallisia. Muualla maassa revontulia tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 4. – 7.9.2023

Revontulikausi käynnistyi räväkästi.  Kp-indeksi kohosi myrskylukemiin lauantaiaamuna ja seuraavana yönä saavutettiin jo Kp6- taso myrskyn voimakkuudessa. Valitettavasti pilvisyys peitti osassa maata revontulien näkymisen, selkeillä alueilla niitä kuitenkin nähtiin. Taivaanvahtiin tehtiin 13 havaintoilmoitusta sunnuntain aikana.

Tällaiset revontulet tallentuivat videokameraan Tampereella 4.9. kello 00.26 edellisen rovontuliyön jölkimainingeissa. Kuva © Tampereen Ursa.

 

Auringon aktiivisuus oli sunnuntaina merkittävästi koholla. Kaikkiaan kolme halo-purkaukseksi luokiteltua CME-pilveä sinkoutui avaruuteen. Halo-purkaus tarkoittaa CME-pilveä, joka tulee Maata kohti tai menee poispäin. Toistaiseksi WSA-Enlil mallit eivät sisällä näitä purkauksia, joten lähivuorokausien revontuliennusteeseen sisältyy tavallista suurempi epävarmuus.

Ennuste

Yöt 4./5., 5./6. ja 6./7. muodostuvat rauhallisiksi. Kp-indeksi odotetaan kohoavan ensimmäisenä yönä lukemaan 4- ja toisena lukemaan 3+. Viimeisen yön ennuste näitä lukemia matalampi. Revontulia voitaneen lähes varmuudella odottaa näkyvän Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulien mahdollisuus on olemassa ensimmäisenä ja toisena yönä. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on jonkinmoinen ensimmäisenä yönä ja heikkenee sitten seuraaville öille. Etelärannikolla revontulien todennäköisyys on hyvin pieni.

Tilanne voi kuitenkin muuttua merkittävästi, jos sunnuntain CME-purkaukset tulevat kohti Maata. Silloin niiden kohtaaminen voi lisätä revontulien todennäköisyyksiä merkittävästi öiden 2 ja 3 osalta. Harrastajien tulisikin pitää silmällä avaruussään kehittymistä ja ennen kaikkea Tampereen Ursan revontulikameroiden kuvia. Revontulikameroita on myös Sodankylässä, Hankasalmella, Nyrölässä ja Kirkkonummella.

 

Revontuliennuste 1. – 3.9.2023

Auringon aktiivisuus on kehittynyt kuluneen kesä aikana voimakkaasti ja nyt tuoreimman ennusteen mukaan pilkkujakson maksimi saavutettaisiin huhtikuussa 2024. Silloin kuukauden keskiarvoksi ennustetaan lukemaa 195. Tämä ennuste on tehty standardimenetelmällä. Toinen, yhdistetty menetelmä, kertoo nykyisen aktiivisuuden taittuvan lähes vaakasuoraksi ja ennusteen huippulukema 128 saavutetaan heinäkuussa 2024. Jälkimmäinen ennuste ei ehkä toteudu, sillä heinäkuun, kesäkuun ja tammikuun 13 kuukauden tasoitetut keskiarvot ovat olleet ennustettua lukemaa korkeammat. 

Tuoren aurinkopilkkujakson ennuste kertoo maksimin saavutettavan aikaisemmin ennustettua aikaisemmin huhtikuussa 2024. Kuva WDV-SILSO.

 

WSA–Enlil mallin mukaan elokuun 29. päivän iltana Auringosta sinkoutui Maata kohti CME-pilvi, jonka odotetaan törmäävän Maan magneettikenttään yön 2./3. aikana. Jos näin tapahtuu (näissä malleissa on aina suuret epävarmuudet) törmäystä seuraavana yönä revontulien mahdollisuus on suuri, vaikka CME onkin siinä vaiheessa jo menossa ohi.

Ennuste

Yö 1./2. on tavanomainen, ennustettu Kp-indeksi pysyttelee matalissa lukemissa, joten taivaalla voitaneen nähdä revontulia lähinnä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Muualla revontulet eivät ole todennäköisiä.

Yö 2./3. on hyvin aktiivinen. Kp-indeksin lukema pysyttelee illan aikana matalissa lukemissa, kunnes puolenyön aikaan se kohoaa äkillisesti lukemaan 4 tai 5. Näissä lukemissa se pysyttelee sitten loppuyön ajan. Revontulia voitaneen nähdä koko maassa aamupuolella yötä.

Yö 3./4. Kp-indeksi on edellisen yön ja päivän aikana pysytellyt korkeana ja selvää laskua ei tänäkään yönä ole odotettavissa. Näin ollen revontulia voitaneen nähdä lähes koko maassa etelärannikkoa lukuun ottamatta.