lauantai 30. joulukuuta 2017

Revontuliennuste 30.12.2017 –2.1.2018

Revontulet ovat todennäköisiä ennustejakson parina viimeisenä
yönä. Kuva © Tampereen Ursa.ry.
Ennustejakson kaksi jälkimmäistä yötä ovat revontuliöitä, jolloin aktiivisia repoja nähdään Etelä-Suomea myöten.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen maksiminopeus oli 411 km/s ja hiukkastiheys vaihteli 2,5–9 ppcm3 välillä.

Lähiavaruuden tilaan vaikutti Auringon etelänavalta kurottuneen korona-aukon ja ekvaattoriseudulla rauhallisemmin virtaavan aurinkotuulen välinen vuorovaikutus, joka aiheutti vähäisen IMF-kenttää vahvistavan CIR-ilmiön ja siihen liittyvän nopean streamin (CH HSS). Tapahtumalla ei ollut kovinkaan suurta merkitystä maapallon magneettikentän ilmiöille.

IMF-kentän maksimiarvo oli 6 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimiarvo oli .3 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli niukanlaisesti, vuon arvo kohosi lukemaan 1092 pfu. Tästä syystä Kp-indeksi pysytteli matalissa lukemissa, vaihtelun ollessa 0,33–2 välillä.

Ennuste

Maapallo kohtaa vielä tämän vuorokauden puolella aurinkotuulen tihentymän mutta siirtyä ei ole jyrkkä ja muutoksen aiheuttamat häiriötä ovat vähäisiä. Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän lukemassa 2 ensimmäisen vuorokauden ajan. Joulukuun 31. päivän iltana ja seuraavana yönä Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4 ja jopa lukemaan 5 tammikuun 1. päivän aikana ja pysyttelevän samoissa lukemissa myös seuraavana yönä.

Yö 30./31. on hyvin rauhallinen. Revontulia nähtäneen vain Lapissa. Muualla Suomessa revontulien näkyminen on epätodennäköistä.

Yö 31./1. on revontuliyö Keski-Suomesta Lappiin. Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaita ja loimuavia, säteiden muodostuminen runsasta ja Lapissa koronan näkyminen on mahdollista. Keski-suomessa revontulet ovat selkeitä mutta rauhallisia kaaria, vähäistä säteiden muodostumista havaitaan. Etelä-Suomessa revontulien näkyminen on mahdollista mutta ne ovat himmeitä ja rauhallisia kaaria, joissa saattaa esiintyä satunnaista säteiden muodostumista.

Yö 1./2. on revontuliyö koko maassa heti illan pimennyttyä. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 5. jo illasta alkaen. Se merkitsee G1-luokan magneettista myrskyä ja toteutuessaan revontulia nähdään silloin aina Baltiaan myöten. Lapissa revontulet ovat hyvin kirkkaita, loimuavia ja revontulikoronan näkyminen on hyvin todennäköistä. Etelämpänä revontulet ovat kirkkaita ja ne muodostavat runsaasti säteitä. Etelä-Suomessa ja Baltiassa revontulet ovat rauhallisia kaaria, joissa esiintyy ajoittain säteiden muodostumista.





keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Revontuliennuste 27.–30.12.2017

Revontulien näkymisen mahdollisuus on pieni Pirkanmaalla
koko ennustejakson ajan. Kuva © Tampereen Ursa ry.
Ennustejaksolla revontulia voidaan ensimmäisenä yönä nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Toisena ja kolmantena yönä revontulia näkyy vain Pohjois-Lapissa, muualla niiden näkymisen todennäköisyys on hyvin pieni.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana hyvin vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on ollut vain yksi. Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimilukeman 484 km/s ja hiukkastiheys oli keskimäärin noin 7 ppcm3.

IMF-kentän maksimi vuontiheys oli 8 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimilukema oli -5 nT, ja kenttä osoitti suurimman osan vuorokaudesta kohti etelää. Energisiä (>2 Mev) elektroneja geosynkronisen radan etäisyydellä oli vähänlaisesti, vuo oli 704 pfu.

Kp-indeksi pysytteli suurimman osan viimeksi kulunutta vuorokautta matalissa lukemissa. Havaitun kentän maksimi Kp-lukema oli 3,67 kello 18–20 UT ja on siitä lähtien pysytellyt lukemassa 2,67.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä. Aurinkotuulen hiukkastiheys lähivuorokausien aikana tulee olemaan noin 4 ppcm3 ja nopeus ensimmäisen vuorokauden aikana hieman enemmän kuin 500 km/s mutta se laskee seuraavina vuorokausina lähtöarvoonsa eli noin 450 km/s.

Kp-indeksin ennustetaan olevan lukemissa 1–3 koko ennustejakson ajan. Energisten elektronien määrä pysyttelee vähäisenä, joten magneettiset häiriöt geomagneetisessa kentässä ovat erittäin pieniä.

Yö 27./28. on hyvin rauhallinen. Kp-indeksin ennustetaan kohoavan maksimiarvoon 3 aamuyön tunteina. Rauhallisia revontulia nähtäneen Lapissa ja hieman himmeämpiä Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulet näkyvät lähinnä kamerakuvissa ja Etelä-Suomessa revontulia ei nähdä.


Yöt 28./29. ja 29./30. ovat erittäin rauhallisia. Kp-indeksin maksimilukeman odotetaan kohoavan arvoon 2, jolloin himmeitä ja hyvin rauhallisia revontulia on mahdollisuus nähdä vain Pohjois-Lapissa. Etelämpänä revontulia tuskin nähtäneen.



tiistai 26. joulukuuta 2017

Pitkäaikainen revontuliennuste 25.12.2017–20.1.2018

Kp-ja Ap-indeksien 27 vrk:n ennuste. Kuva ©  Kari A. Kuure.
Kp- ja Ap-indeksin ennuste

Geomagneettinen kenttä aktivoituu vuoden viimeisenä päivänä ja uudenvuoden yönä siihen voi kehittyä G1-luokan magneettinen myrsky. 

Myrsky kuitenkin laantuu nopeasti ensin magneettiseksi rauhattomuudeksi ja sitten hyvin rauhalliseksi muutaman vuorokauden kuluessa. Ennusteen toteutuessa uudenvuoden ilotulitteiden lisäksi taivaalla voidaan nähdä revontulia koko maassa.

Seuraava magneettisesti hieman aktiivisempi kausi on 7. ja 8. tammikuuta. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4, joka lupailee rauhallisia ja himmeitä revontulia lähes koko maahan.
Seuraava magneettinen myrsky on odotettavissa 13./14. päivien välisenä yönä. Silloin jälleen revontulia voidaan nähdä koko maassa.

Radiovuon ennuste


Radiovuon 27 vrk:n ennuste. Kuva © Kari A. Kuure.
Radiovuon ennuste on hyvin vakaa koko ennustejakson ajalle. Maksimilukemat ovat luokkaa 75 mikä tarkoittaa sitä, että Auringossa ei juuri ole odotettavissa taustakohinaa voimakkaampia ilmiöitä kuten flarepurkauksia.

maanantai 25. joulukuuta 2017

Jouluyön revontulet olivat rauhallisia kaaria

Tampereen Ursan sääkamerat tallensivat viimeyönä näkyneitä revontulia pilvien raoista. Illasta oli hieman pidempi selkeän sään alue ja kameroiden tallentamiksi päätyi hieman säteitä muodostaneita reposia, ei siis mitään balalaikkashowta! Tässä muutama kuva yön ajalta pohjoiskamerasta.




Kaikki kuvat © Tampereen Ursa ry.

sunnuntai 24. joulukuuta 2017

Revontuliennuste 24.–27.12.2017

Ensiyönä revontulien mahdollisuus on hyvä Pirkanmaalle.
Kuva © Tampereen Ursa ry.
Ensiyö revontulien näkymiselle on hyvät mahdollisuudet koko maassa. Sen jälkeen kaksi seuraavaa yötä ovat rauhallisempia, reposia nähtäneen vain Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Viimeinen yö on kaikkein rauhallisin, jolloin vain Lapissa revontulien näkymiselle ovat jonkinlaiset mahdollisuudet.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on hyvin vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on yksi (AR12692), pilkkuryhmän koko 90 ppm Auringon näkyvästä pinta-alasta. Se on määritelty magneettisesti olevan luokkaa b ja sen alueella tapahtuvia C-luokan flarepurkauksille on noin 15 % mahdollisuus. Voimakkaammille (luokat M ja X) purkauksille todennäköisyys on hyvin pieni.

Eteläiseltä napa-alueelta ekvaattorin pohjoispuolelle kurottuva korona-aukko on edelleen hyvin kapea ja napaisuudeltaan miinus-merkkinen (pohjoisnapa). Aurinkotuulennopeus oli viimeksi kuluneen vuorokauden aikana 404 km/s ja hiukkastiheys noin 10 ppcm3.  IMF-kentän maksimi vuo oli 8 nT ja eteläsuuntaisen komponentin maksimilukema oli -6 nT. Kentän suunta ja voimakkuus vaihteli hyvin nopeasti.

Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli geosynkronisen radan etäisyydellä tavanomainen määrä, elektronivuon arvo oli 2813 pfu. Kp-indeksi on vaihdellut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana 0,33–1,33 välillä.

Ennuste

Korona-aukon ei odoteta vaikuttavan maapallon lähiavaruuden avaruussäähän kovinkaan voimakkaasti. Geomagneettisen kentän odotetaan pysyttelevän rauhallisena koko ennustejakson ajan. Kp-indeksin odotetaan kohoavan ensiyönä maksimilukemaan 4 jo alkuillasta mutta toisena ja kolmantena yönä sen uskotaan painuvan lukemiin 3–2.

Yö 24./25. on kohtuullinen revontuliyö. Lapissa revontulet ovat kirkkaita, jonkin verran loimuavia ja säteiden muodostuminen yleistä. Pohjois-Lapissa revontulikoronan näkyminen on mahdollista. Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaita, suhteellisen rauhallisia mutta säteitä muodostuu yleisesti. Keski-Suomessa voidaan nähdä rauhallinen revontulikaari, jossa säteitä voi muodostua ajoittain. Etelä-Suomessa revontulet ovat himmeitä kaaria mutta kuitenkin paljain silmin näkyviä.

Yö 25./26 on jonkin verran edellistä yötä rauhallisempi. Pohjois-Lapissa revontulet ovat kirkkaita, jonkin verran loimuavia ja säteiden muodostuminen on yleistä. Etelä-Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat rauhallisia kaaria, säteiden muodostuminen on satunnaista etenkin etelämpänä. Keski-Suomessa revontulet ovat himmeitä kaaria, ajoittain niitä voi nähdä vain kamerakuvissa. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni.

Yö 26./27. on ennustejakson rauhallisin. Pohjois-Lapissa revontulet ovat rauhallisia, suhteellisen himmeitä. Pohjois-Suomessa reposia voitaneen nähdä ajoittain ja muualla Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni. Aivan etelärannikolla revontulia tuskin nähtäneen.





perjantai 22. joulukuuta 2017

Revontuliennuste 22.–25.12.2017

Ei revontulia Pirkanmaalla. Kuva © Tampereen Ursa ry.
Tulevina kolmena yönä revontulibongarien odotukset eivät toteudu. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä vain Lapissa ja nekin todennäköisesti heti ensiyönä. Seuraavat yöt ovat lähes revontulittomia koko maassa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta, missä voi näkyä hyvin himmeä revontulikaari.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut hyvin vähäistä, vain heikko, maksimissaan B7,29-luokan flarepurkausten sarja on havaittu viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Auringossa on yksi pilkkuryhmä, jonka koko on nopeasti kasavanut viime tuntien aikana. Auringossa on myös etelänavalta ekvaattorin yli pohjoiselle pallonpuoliskolle ulottuva hyvin kapea korona-aukko, jonka polariteetti on negatiivinen (= magneettisesti pohjoisnapa).

Aurinkotuulen nopeus saavutti maksiminopeuden 428 km/s hetkellisesti mutta tällä hetkellä nopeus on laskenut noin 350 km/s. Aurinkotuulen hiukkastiheys oli maksimissaan noin 6,5 ppcm3 mutta sekin on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana pudonnut lukemaan noin 3,5 ppcm3.

IMF-ketän suunta on vaihdellut tavanomaisesti mutta sen amplitudi on kaventunut hyvin lähelle 0 nT arvoa. Maksimi lukema viimeksi kuluneen vuorokauden aikana oli 4,8 nT ja pohjois-eteläsuuntaisen komponentin maksimilukema -3,7 nT.

Energisten (>2 MeV) elektronien vuon arvo oli geosynkronisen radan etäisyydellä 3 763 pfu, joka on suunnilleen tavanomainen lukema. Kp-indeksin lukemat ovat pysytelleet hyvin matalissa 0–2 lukemissa.

Ennuste

Auringon aktiivisuudessa ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia puoleen tai toiseen. Kapealla korona-aukolla ei odoteta olevan vaikutusta maapallon geomagneettisen kentän tilaan, joten Kp-indeksin odotetaan pysyvän lukemissa 3–1.

Yö 22./23. on hyvin rauhallinen. Kp-indeksin arvo odotetaan kohoavan maksimiarvoon 3, joten vain Lapissa on odotettavissa hyvin rauhallisia revontulia. Pohjois-Suomessa himmeä revontulikaari voi näkyä ajoittain. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Yöt 23./24. ja 24./25. ovat edelleen hyvin rauhallisia. Kp-indeksin maksimiarvoksi odotetaan lukemaa 2, jolloin himmeitä revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja niitäkin luultavimmin vain Pohjois-Lapissa. Muualla revontulien todennäköisyys on lähes olematon.




tiistai 19. joulukuuta 2017

Pitkäaikainen revontuliennuste 18.12.–13.1.2018

Kp- ja Ap-indeksit. Kuva © Kari A. Kuure.
Auringon vähäinen aktiivisuus näkyy myös revontulien vähäisenä kirkkautena ja magneettisten myrskyjen voimakkuudessa. Seuraavien 27 vuorokauden aikana ei ole odotettavissa kovinkaan suuria magneettisia myrskyjä joten näyttävien revontulien mahdollisuus on pieni muualla kuin Lapissa. Parhaimmat mahdollisuudet ennustejaksolla revontulien näkymiseen on 1./2.1.2018 yönä.

Kp- ja Ap-indeksien ennuste

Kp- ja Ap-indeksit pysyttelevät matalissa arvoissa lähes koko ennustejakson ajan. Ainoastaan vuoden vaihteen tienoilla on pieni mahdollisuus lyhytaikaiseen magneettiseen G1-luokan myrskyyn. Se kuitenkin menee nopeasti ohi. Ennusteen toteutuessaan revontulia voitaneen nähdä uudenvuoden päivän iltana tai seuraavana yönä koko maassa. Seuraavan kerran indeksien ennustettu arvo kohoaa magneettisen myrskyn lukemiin aivan ennustejakson lopulla, mutta ennusteen toteutuminen on hyvin epävarmaa.

Radiovuon ennuste


Radionvuon ennuste. Kuva © Kari A. Kuure.
Radiovuon ennuste osoittaa hyvin vakaita lukemia, jotka ovat vain taustakohinaa suurempia arvoja. Tämä tarkoittaa sitä, että Auringossa ei odoteta tapahtuvan satunnaisia poikkeuksia lukuun ottamatta kovinkaan merkittäviä flarepurkauksia eikä CME-purkauksia. Aurinkotuulen nopeuden ja tiheyden vaihtelu on siis hyvin vähäistä.



Revontuliennuste 19.12. – 22.12.2017

Tampereelle on odotettavissa korkeintaan hyvin himmeitä
revontulia. Kuva © Tampereen Ursa ry.
Himmeitä ja hyvin rauhallisia revontulia nähtäneen ennustejakson aikana vain Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on hyvin vähäinen.

Avaruussää

Maapallon kohtaama hiukkasvirtaus lopahti odotettua aikaisemmin ja tästä syystä G1-luokan magneettinen myrsky jäi lähes vuorokautta ennustettua lyhyemmäksi.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä, sillä ainoatakaan pilkkuja sisältävää aktiivista aluetta ei ole ollut. Koko vuonna pilkuttomia vuorokausia on ollut kaikkiaan 99 ja se on 29 % vuorokausista.

Aurinkotuulennopeus saavutti maksimilukeman 671 km/s viimeksi kuluneen vuorokauden alussa ja hiukkastiheys oli maksimissaan noin 10 ppcm3 mutta se on ollut laskusuunnassa, tällä hetkellä tiheys on noin 7 ppcm3.

IMF-kenttä saavutti maksimilukeman 10 nT ja eteläsuuntaisen kentän voimakkuus oli maksimissaan -8 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli geosynkronisen radan etäisyydellä 5 978 pfu.

Kp-indeksi oli maksimissaan 4 viimeksi kuluneen vuorokauden alkupuolella. Sen jälkeen indeksin lukema on alentunut ja on nyt noin 1.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen vähäisenä. Kp-indeksille ennustetut maksimiarvot ovat noin 3 tai hieman vähemmän koko ennustejakson aikana.


Yöt 19./20., 20./21. ja 21./22. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Himmeitä ja rauhallisesti käyttäytyviä revontulikaaria nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa voitaneen nähdä revontulivaloa hyvin himmeänä tai ainoastaan kamerakuvissa. Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähdään.



lauantai 16. joulukuuta 2017

Revontuliennuste 16.–19.12.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.
Ennustejakson aikana revontulia voitaneen nähdä parina jälkimmäisenä yönä koko maassa! Olosuhteet ovat kuitenkin sellaiset, että ennusteen toteutumiselle ei kovin suurta todennäköisyyttä voi antaa.

Avaruussää

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus saavutti maksiminopeuden 390 km/s ja tiheys lyhytaikaisessa maksimissaan 17 ppcm3. Keskimäärin hiukkastiheys oli noin 5 ppcm3.

IMF-kentän kokonaisvoimakkuus oli 6 nT ja eteläsuuntaisen komponentin voimakkuus -4 nT. Kentän suunta on kehittynyt kohti pohjoissuuntaa. Energisiä (> 2 MeV) elektroneja oli vain vähän, vuo saavutti 276 pfu lukeman.

Kp-indeksit ovat olleet hyvin matalissa lukemissa, vaihteluväli on ollut nollan ja yhden välillä.

Ennuste

Kp-indeksin kehitys tulevina öinä tulee olemaan hienoiseen kasvuun päin. Ensimmäinen yö on vielä hyvin rauhallinen mutta parina seuraavina öinä pieni mahdollisuus revontuliin on olemassa. Revontulien todennäköisyyttä kuitenkin vähentää energisten elektronien vähäinen määrä ja jos siinä ei tapahdu nopeaa muutosta, revontulet jäävät näkymättä vaikka muut olosuhteen niille olisivatkin suotuisat.

Yö 16./17. on hyvin rauhallinen. Kp-indeksin odotetaan kohoavan maksimilukemaan 2. Tällä arvolla rauhallisia ja himmeitä revontulia voidaan nähdä vain Pohjois-Lapissa. Muualla revontulia tuskin nähtäneen.


Yöt 17./18. ja 18./19. ovat selvästi aktiivisempia kuin ensimmäinen yö! toisena yönä 18.päivän aamupuolella Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 5, joka merkitsee G1-luokan magneettista myrskyä. Jos elektronien määrä on kasvanut edes normaaliin arvoon, tällöin nähtäneen revontulia koko maassa. Lapissa revontulet ovat kirkkaita ja loimuavia, säteiden ja useiden vöiden muodostuminen on runsasta ja koronan näkyminen on mahdollista. 

Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulet ovat selvästi näkyvillä, säteiden muodostuminen yleistä. Etelä-Suomessa revontuli on selkeä revontulikaari jos satunnaisesti saattaa näkyä säteiden muodostumista. Todennäköisyys revontulien näkymiselle jossakin päin maata yölle 17./18. on noin 35 % ja hieman vähäisempi yölle 18./19.

maanantai 11. joulukuuta 2017

Revontuliennuste 11.–14.12.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.
Parina seuraavana yönä voidaan nähdä kohtalaisia tai himmeitä revontulia riippuen havaintopaikasta. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on vähäinen ja ennustejakson viimeisenä yönä niitä tuskin nähtäneen. Parasta aikaa reposten näkemiseen on aamuyöt koko Suomessa.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut erittäin vähäistä. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on tapahtunut kaksi B-luokan flarepurkausta, joiden voimakkuudet olivat 1,45 ja 6,2. Auringossa on yksi pilkkuja sisältävä aktiivinen alue.

Aurinkotuulen maksiminopeus oli 366 km/s ja tiheys oli aluksia vähäistä noin 4 ppcm3 mutta on nyt viimeisten tuntien aikana kohonnut jopa 30 ppcm3. Auringon pohjoisnavalta ekvaattorille ulottuva magneettiseltaan polariteetiltaan positiivinen korona-aukko, joka kuitenkin on ollut hyvin kapea, on sivuutettu ja maapallon on kohdannut tiheän virtauksen. Rajapinnassa esiintyvät CIR-ilmiöt ovat vahvistaneen IMF-kentän voimakkuutta (max. 8,4 nT) ja kentän pohjois-eteläinen suunta on vaihdellut voimakkaasti. Tällä hetkellä eteläsuuntainen kenttävoimakkuus on -7,3 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja on kohtuullisesti, vuo on 2473 pfu.

Kp-indeksi pysytteli viimeksi kuluneen vuorokauden aikana matalissa lukemissa 0–1 mutta on viimeisten tuntien aikana kohonnut nopeasti ja on nyt lukemassa 3.

Ennuste

Auringonaktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen vähäisenä. Kp-indeksin odotetaan kohoavan parina seuraavana yönä lukemaan 4 ja olevan kolmantena yönä lukemassa 3.

Yöt 11./12. ja 12./13. ovat rauhallisia revontuliyöitä lähes koko maassa. Lapissa revontulet ovat tavanomaisen kirkkaita, jonkin verran loimuavia ja säteitä muodostuu yleisesti. Pohjois-Suomessa reposet ovat selkeästi näkyviä ja rauhallisia, ajoittain voin näkyä säteiden muodostumista. Keski-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia. Etelä-Suomessa revontulet voivat olla palajin silmin näkyviä ajoittain aamupuolella yötä. Muutoin ne ovat suurimmaksi osaksi vain kameran avulla havaittavia.

Yö 13./14. on edellisiä öitä rauhallisempi. Lapissa revontulet ovat rauhallisia mutta selkeästi näkyviä. Pohjois-Suomessa tulet ovat lähinnä rahallisia ja suhteellisen himmeitä kaaria. Keski-Suomessa paras väline revontulien tarkkailuun on kamera, joka voi tallentaa himmeän revontulikaaren. Etelä-Suomessa reposia tuskin nähtäneen.


perjantai 8. joulukuuta 2017

Revontuliennuste 8.–11.12.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.
Vain himmeitä revontulia on nähtävissä Pohjois-Lapissa kaikkina ennustejakson öinä.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Ainoastaan yksi aktiivinen alue, jossa esiintyi pilkku, oli näkyvissä jonkin aikaa.

Taustakohinan ylittäviä flare-purkauksia ei esiintynyt. Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimiarvon 560 km/s ja sen hiukkastiheys oli noin 6 ppcm3.

IMF-kentän kokonaisvoimakkuus oli maksimissaan 6 nT ja eteläsuuntaisen komponentin voimakkuus oli -4 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli kohtuullisesti, vuon arvo saavutti lukeman 3752 pfu.
Kp-indeksin lukema pysytteli lukemassa 2, lyhytaikainen maksimilukema oli 4,33.

Ennuste

Auringon aktiivisuudessa ei odoteta tapahtuvan muutoksia ja geomagneettisen kentän odotetaan pysyttelevän rauhallisessa tilassa. Kp-indeksin lukemien ennustetaan pysyttelevän lukemissa 1–2.
Yöt 8./9., 9./10. ja 10./11. ovat hyvin rauhallisia. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä lähinnä Pohjois-Lapissa. Muualla revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.




tiistai 5. joulukuuta 2017

Revontuliennuste 5.–8.12.2017

Vain himmeitä revontulia on odotettavissa lähivuorokausien
aikana. Kuva © Tampereen Ursa ry.
Ennustejaksolla on odotettavissa vain himmeitä revontulia, joista Etelä-Suomessa ei juuri päästä nauttimaan. Lapissa ja Pohjois-Suomessa on parhaimmat mahdollisuudet nähdä edes himmeitä revontulia.

Avaruussää

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuuli on ollut hidasta, maksimi lukema oli 381 km/s mutta se suunta on kasvamaan päin. Tätä kirjoittaessani tuulen nopeus on noin 430 km/s.

Aurinkotuulen tiheydessä esiintyi terävä piikki kello 17 aikaan, jolloin hiukkastiheys kohosi 51 ppcm3. Piikin jälkeen tuulen hiukkastiheys pysytteli tunteja korkeissa lukemissa, vaihdellen lukeman 25 ppcm3 molemmin puolin. Vasta vuorokauden vaihduttua tiheyden arvo putosi lähemmäksi tavanomaisia lukemia.

IMF-kentän maksimilukema oli 12 nT ja eteläsuuntaisen komponentin voimakkuus myös -12 nT. Eteläsuuntainen maksimilukema esiintyi kello 18 aikoihin ja kentän voimakkuus vuorokausien vaihtuessa. Sen jälkeen pohjois-eteläsuuntaisen kentän voimakkuus on olut noin 5 nT mutta suunta on vaihdellut voimakkaasti etelän ja pohjoisen välillä.

Energisten (>2 MeV) elektronien määrä on ollut vähäistä, vuontiheys on ollut vain 175 pfu, mikä selittää vain himmeät revontulet viimeksi kuluneen vuorokauden aikana, vaikka Kp-indeksin perusteella revontulien olisi pitänyt olla kirkkaammat.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyvän vähäisenä koko ennustejakson ajan. Maapallon poistuu tämän vuorokauden aikana Auringosta lähteneestä streamistä, jolloin hiukkastiheys vähenee. Siirtymävaiheessa on odotettavissa jonkin verran CIR-ilmiöiden aiheuttamia magneettikentän voimistumisia. Muutos ei kuitenkaan aiheuta sen suurempia muutoksia maapallon magneettikentän tilaan.

Ennustejakson aikana Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 3–6, suurimpien lukemien esiintyessä ennustejakson alussa. Jos Auringossa ei tapahdu maapallon suuntaan lähteviä CME-purkauksia, elektronien vähäinen määrä jatkuneen ainakin ennustejakson ajan ja se vaikuttaa suoraan mahdollisten revontulien kirkkauteen ja aktiivisuuteen.

Yö 5./6. voi olla hyvinkin aktiivinen revontuliyö. Tosin lähtötilanteen matala elektronivuo ei anna aihetta odottaa revontulien olevan mitenkään erityisen voimakkaita, varsinkaan Etelä-Suomessa, jossa niitä ei nähdä mahdollisesti lainkaan. Lapissa revontulet ovat tavanomaisen kirkkaita ja jonkin verran aktiivisia Kp-indeksin saavuttaessa maksimilukeman 5. Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulet ovat myös hyvin näkyviä ja säteiden muodostuminen on vähäistä.

Yöt 6./7. ja 7./8. ovat rauhallisia Kp-indeksi kohotessa lukemaan 4. Lapissa revontulet ovat tavanomaisen näkyviä ja niissä voi esiintyä vähäistä säteiden muodostumista. Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia kaaria, säteiden muodostumista ei juuri ole. Etelä-Suomessa revontulet näkyvät lähinnä kamerakuvissa.




Pitkäaikainen revontuliennuste 4.–30.12.2017

Pitkäaikainen revontuliennuste ei lupaile kovinkaan
merkittäviä reposnäytelmiä taivaalle.
Kuva © Kari A. Kuure.
Revontulet ovat mahdollisia ennusteen alkupäässä muutaman vuorokauden aikana ja sen lisäksi parina vuorokautena myöhemmin. 

Revontulipurkausten ennuste noin viikon välein on kuitenkin epävarmat toteutumiseltaan, joten kovinkaan suuria odotuksia en näiden revontulien näkymiselle laskisi.

Kp ja Ap-indeksit

Lähiavaruuden avaruussäätä sekä maapallon magneettikentän reagointia siihen kuvaavat Kp- ja Ap-indeksien ennuste kertoo ennustejaksolla olevan kaksi tai kolme aktiivisempaa kautta, jolloin revontulien näkyminen on mahdollista koko maassa.

Ensimmäinen näistä jaksoista on tämä ennusteen julkaisuajankohdan selvästi aktiivinen vaihe: Kp-indeksin arvo kohoaa lukemaan 6 ja se sekä Ap-indeksin korkein arvo (48) saavutetaan 5. joulukuuta. Aktiivinen vaihe ei kuitenkaan ole kovin pitkä ja seuraavana päivänä Kp-indeksi putoaa lukemaan 5 ja sama suunta jatkuu parina seuraavankin vuorokautena.

Seuraava hieman aktiivisempi jakso on 11.–13. päivinä, jolloin indeksi kohoaa lukemaan 4. Jos tämä toteutuu sellaisenaan, revontulia nähtäneen koko maassa mutta Etelä-Suomessa ne ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia. Muualla suomessa reposet ovat hieman kirkkaampia ja aktiivisempia.

Seuraava lyhytaikainen magneettinen myrsky on odotettavissa 18. joulukuuta. Purske on todella lyhyt ja sen molemmin puolin Kp-indeksi on lukemassa 3. En ole kovinkaan toiveikas tämän myrskyn suhteen, sillä se voi hyvinkin jäädä toteutumatta, vaikka ennuste muutoin toteutuisi.

Vielä ennen vuodenvaihdetta koetaan suunnilleen samanlainen, ehkä hieman heikompi magneettikentän häiriötila. Joulukuun 27. päivänä on odotettavissa Kp-indeksin arvon kohoaminen lukemaan 4 ja ennusteen virhemarginaali tälle ajalle tekee häiriön toteutumisesta hyvin epävarman.

Radiovuo


Radiovuoennuste kertoo Auringon vähäisestä aktiivisuudesta,
joten kovinkaan merkittäviä magneettisia tai radiohäiriöitä
ei ole odotettavissa. Kuva © Kari A. Kuure.
Auringon aktiivisuus on ollut jo viikkoja hyvin vähäistä. Tämä vähäinen aktiivisuus tulee jatkumaan vielä vuosia, joten mikään yllätys ei varmastikaan ole se, että Auringon radiovuossa ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia lähiviikkoina. Radiovuon aktiivisimmat kaudet osuvat Kp-indeksin aktiivisuuden kanssa yksiin ja näin ollen huippuarvot saavutettaneen 13.–16. päivinä sekä 23. joulukuuta.



lauantai 2. joulukuuta 2017

Revontuliennuste 2.–5.12.2017

Ennustejaksolla voidaan nähdä melko hyvät revontulet.
Kuva © Tampereen Ursa ry.
Pari ensimmäistä vuorokautta ovat hyvin rauhallisia mutta ennustejakson viimeisenä yönä revontulien mahdollisuus on suurehko. Kirkkaita revontulia nähtäneen koko maassa.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut, pilkuttomia vuorokausia tänä vuonna on ollut 87 eli 27 %.  Flarepurkauksia oli vain yksi, sen voimakuussa oli vähäinen (B1.07).

Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimiarvon 546 km/s ja hiukkastiheys noin 10 ppcm3. IMF-kentän kokonaisvoimakkuus (Bt) oli maksimissaan 9 nT ja eteläsuuntainen komponentti (Bz) saavutti arvon -5 nT. Energisiä (>2 MeV) elektroneja oli geosynkronisenradan etäisyydellä hyvin vähänä, vuon arvo oli 186 pfu.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevänä vähäisen tulevien vuorokausien aikana. Geomagneettisen kentän niin ikään odotetaan pysyttelevän rauhallisena parin ensimmäisen vuorokauden aikana. kolmantena vuorokautena maapallo kohtaa Auringosta lähteeneen 
hiukkasvirtauksen tihentymän ja siirtymisvaiheessa on odotettavissa magneettista rauhattomuutta ja mahdollisesti G1-luokan magneettinen myrsky. Hiukkasvirtauksen mukana energisten elektronien määrä kasvaa jonkin verran mutta lähtötilanteen ollessa hyvin matala voi olla, että kovin kirkkaita revontulia ei edes magneettisen myrskyn aikana nähdä.

Yöt 2./3. ja 3./4. ovat hyvin rauhallisia. Kp-indeksin arvo pysyttelee lukemissa 1–2, joten himmeitä revontulia voitaneen nähdä vain Pohjois-Lapissa.


Yö 4./5. on jo hieman aktiivisempi. Kp-indeksin arvon odotetaan kohoavan lukemaan 5 (G1-luokan magneettinen myrsky) jo iltapäivänä kuluessa. Indeksin odotetaan pysyttelevän tässä lukemassa useamman vuorokauden ajan. Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ota kirkkaita ja loimuavia, koronan näkyminen on todennäköistä, säteiden muodostuminen on hyvin runsasta. Keski-Suomessa revontulet ovat kirkkaita ja jonkin verran loimuavia, säteiden muodostuminen on mahdollista. Etelä-Suomessa revontulet ovat selkeästi nähtävissä olevia revontulikaaria joissa esiintyy poimuttumista ja jonkin verran säteiden muodostumista. Ennusteen epävarmuus on kuitenkin suuri!