Revontuliennuste 29. 10. – 1.11.2021

Eilen 28.10. kello 15.17 — 15.35 — 15.48 UTC aikaa (maksimi kello 18.35 Suomen aikaa) Auringossa tapahtui X1.0-luokan flarepurkaus auringonpilkkuryhmässä AR 2887. Purkaus oli sen verran voimakas, että se aiheutti Auringossa tsunamiaallon, joka laajeni nopeasti purkauspaikan ympäristöön. Tsunamit ovat tavallisia voimakkaiden flarepurkausten yhteydessä. 

Flarepurkaus ja siihen liittyvä CME-pilvi ovat kuvassa keskellä. CME-pilvi voi törmätä maapallon magneettikenttään parin vurokauden kuluessa aiheuttaen voimakkaan magneettisen myrskyn. Kuva SDO.

 

Flarepurkaukseen liittyen kehittyi myös CME-purkaus, joka näyttäisi suuntautuvan kohti maapalloa. Ensimmäisten kuvien mukaan CME-pilvi suuntautuu hieman etelään maapallon suunnasta, ja se näyttäisi olevan myös suhteellisen nopea. Aivan tarkkaa tietoa pilven reitistä ja nopeudesta ei ole käytettävissä, joten ennusteetkin ovat epävarmoja. Pilven ennustetaan kuitenkin saavuttavan maapallonradan etäisyyden parin vuorokauden kuluessa.

Flarepurkauksen seurauksena nopeat protonit aiheuttivat ionosfäärin voimakkaan ionisaation ja pienen S1-luokan radiomyrskyn Etelä-Amerikan yläpuolelle ja noin kaksituntia myöhemmin napa-alueille. Pohjoisnapa-alueen radiomyrsky alkaa tätä kirjoittaessani olla jo ohi, mutta etelänavan alueen ionisaatiotilanne jatkuu vielä voimakkaana. 

Summakuva kertoo CME-pilven kulkeutumisesta Auringon läheidyydessä. Aurinko on peitetty mutta sen paikka on ilmaistu valkoisella ympyrällä. Purkaus näyttäisi suuntautuneen kohti maapalloa tai hieman etelään siitä. Joka tapauksessa parin vuorokauden kuluttua pilven vaikutukset näkyvät maapallon magneettikentän rauhattomuutena tai jopa magneettisena myrskynä. Kuva SOHO.

Ennuste

Aktiivinen alue AR 2887 pysyy edelleen aktiivisena. Tulevan vuorokauden aikana pilkkuryhmälle ennustetaan 99 % todennäköisyyttä C-luokan purkauksille, 60 % todennäköisyyttä M-luokan purkauksille ja jopa 25 % todennäköisyyttä X-luokan purkauksille. Myös protoni-ilmiöille ennustetaan 99 % todennäköisyyttä.

Pohjoiselle pallonpuoliskolle syntynyt AR 2891 näyttäisi myös olevan aktiivinen. Se on tuottanut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana kaksi C-luokan purkausta ja sille ennustetaan 15 % todennäköisyyttä tuottaa jatkossakin C-luokan purkauksia.

Alla oleva ennuste on todennäköisin, mutta tilanteessa on monia epävarmuustekijöitä, joten ennusteen tarkkuus ei ole kovin hyvä. Toteutunut tilanne voi olla aktiivisempi mutta myös vähäisempi ja havaitut revontulet sen mukaisesti joko aktiivisempia tai rauhallisempia ja himmeämpiä. Sääennusteet kuitenkin kertovat pilvisyystilanteen pysyttelevän muuttumattomana seuraavat kolme vuorokautta.

Yö 29./30. on rauhallinen. Kp- ja K-indeksi pysyttelevät matalissa lukemissa, joten revontulien mahdollisuus on vain Lapissa.

Yö 30./31. näyttäisi muodostuvan edellistä yötä aktiivisemmaksi. Kp-indeksin maksimilukema on suunnilleen K5 ja korkeidenleveyksien K-indeksin maksimi on K7, joka savutettaneen iltayön aikana. Jos ennuste toteutuu, koko maassa nähdään kirkkaita revontulia. Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulikruunun näkyminen ja revontulia eteläisellä taivaanosalla on mahdollista.

Yö 31./1. on myös aktiivinen. Korkeilla leveyksillä K-indeksi pysyttele vielä voimakkaan häiriötilan alueella ja illan pimetessä revontulia voidaan nähdä Lapin ja Pohjois-Suomen lisäksi Keski- ja Etelä-Suomessa. Yötä myöten tilanne kuitenkin rauhoittuu ja revontulien näkyminen siirtyy pohjoisemmaksi.

Revontuliennuste 27. — 30.10.2021

Maapallomme on kohdannut aurinkotuulen tihentymän ja se on nostanut hiukkastiheyttä jonkin verran lähiavaruudessa. Aurinkotuulen nopeus on ollut jo jonkin aikaa hieman korkeampi kuin keskimäärin, mutta muutos ei kuitenkaan ole merkittävä. Lähitunteina aurinkotuulen tiheys laskee tavanomaiseksi ja myös nopeus putoaa lähemmäksi normaalia. Seuraava tihentymä kohdattaneen 30. lokakuuta aikana, mutta sen mahdolliset vaikutukset eivät näy vielä tässä ennusteessa.

Tällä hetkellä Auringossa on viisi aktiivista pilkkuryhmää, joista aktiivisimmat (AR 2887 ja AR 2889) ovat tuottaneet koko joukon C-luokan flarepurkauksia, mahtuupa mukaan kaksi M-luokan purkaustakin. Tällä hetkellä ennustetaan C-luokan purkaukselle 70 % ja M-luokan purkaukselle 25 % todennäköisyyttä lähimmän vuorokauden aikana. X-luokan purkauksen todennäköisyys on myös koholla ja sille lasketaan 10 % todennäköisyys.

Koska pilkkuryhmät ovat jakaantuneet suhteellisen tasaisesi Auringon eteläiselle puoliskolle, flarepurkauksen sattuessa maapallon ionosfääriin päätyy runsaasti nopeita protoneita, joiden seurauksena voidaan kokea ”radiokelejä” päiväpuolella palloamme. Jos mahdollinen flarepurkaus on riittävän voimakas, se voi aiheuttaa CME-purkauksen, jonka vaikutukset voidaan kokea maapallolla tämän ennustejakson lopulla tai seuraavan jakson aikana.

Ennuste

Yöt 27./28., 28./29. ja 29./30. tulevat olemaan hyvin rauhallisia. Kp-indeksi pysyttelee yön aikaisessa maksimilukemassa Kp3, jolloin revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulien mahdollisuus on vähäinen. Lapissa mahdolliset revontulet ovat tavanomaisia, mutta Pohjois-Suomessa hyvin rauhallisia ja jos etelämpänä revontulia näkyy, niin ne ovat hyvin himmeitä, ehkä vain kameralla havaittavia. 

Seuraavien neljän viikon aikana lähiavaruuden avaruussäässä ei tapahdu sellaisia ennustettavia muutoksia, jotka aiheuttaisivat geomagneettisen myrskyn. Pieni mahdollisuus hieman tavallista voimakkaammalle magneettiselle rauhattomuudelle on 6. marraskuuta, jolloin Kp-indeksin suurimaksi arvoksi ennustetaan lukemaa 4. Tilanne kuitenkin rauhoittuu seuraavan vuorokauden aikana.Kuva © Kari A. Kuure.

Revontuliennuste 24. — 27.10.2021

Edellisessä ennusteessa kerroin auringonpilkkuluvusta ja sen arvioidusta kehittymisestä tulevaisuudessa. Auringonpilkkuluvun laskeminen on periaatteessa yksinkertainen asia: pilkkuryhmien määrä kerrotaan luvulla 10 ja saatuun lukuun lisätään yksittäisten pilkkujen kokonaismäärä. Jos Auringossa on ainoastaan yksi pilkku, niin silloin auringonpilkkuluku on 10 × 1 + 1 = 11. Jos pilkkuryhmiä on kaksi, toisessa on kaksi pilkkua ja toisessa yksi, niin silloin auringonpilkkuluku on 10 × 2 + (2+1) = 23 jne. Käytäntö voi kuitenkin olla hieman vaikeampaa. 

Mikä on kuvassa näkyneen päivän auringonpilkkuluku, sen voit selvittää laskemalla se tekstissä kerrotulla tavalla. Virallinen auringonpilkkuluku on 99, saatko tulokseksi enemmän vai vähemmän? Kuva © Kari A. Kuure.

Virallisessa laskennassa otetaan huomioon kunkin havaitsijan tilastollinen keskiarvo, jonka perusteella korjataan pitkän aikavälin tuloksia, sillä eri havaitsijoiden välillä on eroja havaittujen pilkkujen ja pilkkuryhmien määrien välillä. Korjauskerrointa pitää käyttää eri havaitsijoiden havaintoihin, vaikka havainnot olisi tehty aivan samalla laitteistolla. Erot havaintoihin syntyvät lähinnä pienten ja lyhytaikaisten poreiden ja pitkäaikaisempien pilkkujen välisestä rajan vedosta sekä havaintojen ajankohdasta, sään ja havaintopaikan olosuhteiden välisistä eroista johtuen. Ja tietysti käytetty laitteisto ja havaintomenetelmät vaikuttavat asiaan.

Korjauskertoimen laskemista voi kokeilla jokainen itse, laske auringonpilkkuluku omalla kaukoputkella noin 100× suurennuksella ja vertaa sitä viralliseen lukuun; muutaman havaintokerran perusteella voit jo yrittää laskea itsellesi omaa korjauskerrointa. Tarkempien kertoimien laskeminen eri seeing ja läpinäkyvyysolosuhteille vaatii jo hieman pitempiä havaintosarjoja.

Ennuste

Lähimmän kolmen vuorokauden aikana ei odoteta aurinkotuulessa tapahtuvan kovinkaan suuria muutoksia. Aivan ennustejakson lopulla maapallo kohtaa hieman tiheämpää aurinkotuulta, mutta se ei ehdi vaikuttamaan tulevien öiden avaruussääolosuhteisiin.

Yöt 24./25., 25./26. ja 26./27. muodostuvat hyvin rauhallisiksi. Molemmat indeksi ovat koko ennusteen ajan matalissa lukemissa (< 2), joten vain Pohjois-Lapissa on pienehkö mahdollisuus nähdä himmeitä revontulia. Muualla revontulet ovat epätodennäköisiä.

Revontuliennuste 21. — 24.10.2021

Syyskuussa auringonpilkkuluvuksi muodostui alustavasti 51,5. Edellisen kerran tässä luvussa oltiin toukokuussa 2016 ja edellisen auringonpilkkujakson 24 nousuvaiheessa helmikuussa 2011 (lukema 48,3). Edellinen jakso kehittyi nopeasti ja jo marraskuussa samana vuonna saavutettiin lukema 139,1, vaikka varsinainen maksimi saavutettiin helmikuussa 2014, lukeman ollessa 146,1. 

Tapio Sarpolan © 28. syyskuuta Kemijärvellä ottama kuva revontulista.

Auringonpilkkujaksot eivät kuitenkaan ole aikaisemman toistoa, vaan hyvinkin yksilöllisiä, joten nykyisen jakson käyttäytymistä emme historian perusteella pysty päättelemään ainakaan tarkasti. Ennustemenetelmiä on useita ja ne antavat erilaisia tuloksia. ”Virallisen” ennusteen mukaan nykyisen jakson 25 maksimi saavutettaisiin elokuussa 2025 (115). Parikuukautta sitten kuitenkin julkaistiin tutkimus, jonka mukaan maksimi saavutettaisiin noin puolta vuotta aikaisemmin.

”Virallisen ennusteen” lisäksi on pari muutakin ennustetta, jotka tosin eivät edes yritä ennakoida maksimia, vaan tyytyvät arvioimaan tilannetta vain vuoden verran eteenpäin. Vakiokäyrämenetelmällä syyskuussa 2022 oltaisiin lukemassa 66 ja yhdistetyllä menetelmällä oltaisiin luvussa 106. Virallisen ennusteen mukaan vuoden päästä oltaisiin luvussa 51,6 eli samassa mikä jo muodostui tämän vuoden syyskuun auringonpilkkuluvuksi.

Ennuste

Auringossa on eteläisellä pallonpuoliskolla yhdestä pilkusta muodostunut pilkkuryhmä (AR 2886), joka siis säilynyt edelliseltä kierrokselta ja tunnettiin silloin tunnuksella AR 2877. Tunnuksen muuttuminen johtuu käytännöstä, jonka mukaan jokainen uusi tai näkyviin tullut pilkkuryhmä saa uuden tunnuksen riippumatta ryhmän historiasta. Tämä pilkkuryhmä on hyvin rauhallinen ja sille ennustetaan vain 5 % todennäköisyyttä tuottaa C-luokan flare.

Aurinkotuulen tiheys on alle 10 p/cm3 tuulen nopeus noin 550 km/s. Odotetavissa ei ole suurempia muutoksia vallitsevaan tilanteeseen, joten magneettisia myrskyjä ei ole odotettavissa.

Yöt 21./22., 22./23. ja 23./24. tulevat olemaan rauhallisia. Kp- ja korkeiden leveyksien K-indeksit pysyttelevät matalissa lukemissa (yöaikaan 2—1), jolloin revontulia voitaneen nähdä lähinnä Pohjois-Lapissa. Sielläkin ne ovat hyvin rauhallisia ja himmeitä vöitä tai ajoittain rauhallisia kaaria. Etelä-Lapissa revontulien näkymisen todennäköisyys on pieni ja Pohjois-Suomessa niitä tuskin nähdään.

Revontuliennuste 18. — 21.10.2021

Eilen illalla Potsdamin Kp-indeksi kohosi lukemaan 4- kello 18 — 21 UTC aikaa. Tämä oli sen verran korkea arvo, että Tampereen horisontissa nähtiin kohtuullisen mukavia revontulia: vyö, kaari ja hieman säteiden muodostumista. Ajoittain reposet olivat kirkkaita.

Revontulia 17.10.2021 kello 21.48.59. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

WSA-ENLIL-ennusteen mukaan maapallo kohtasi heikon aurinkotuulen tiivistymän kello 18 UTC aikaan. Ilmeisesti muutkin revontulien näkymiseen vaikuttavat tekijät olivat juuri oikeassa asennossa, jotta revontulet olivat mahdollisia. Myrsky indeksi oli laskenut koko iltapäivän ja kello 18 UTC aikaan se painui jo -30 nT tasolle ja jatkoi laskuaan. Tätä kirjoittaessani se on jo lukemassa -48 nT, eli melko lähellä kohtalaisen magneettisen myrskyn rajaa (-50 nT). Ennustettu myrskyindeksi ei enää tässä laske, joten tämä tilanne näyttäisi tällä erää rauhoittuvan.

Auringon eteläiselle pallonpuoliskolle on ilmaantunut pilkkualue, joka kiersi Auringon ja on nyt palannut näkyville. Sen aikaisempi tunnus oli AR 2877 ja se saa uuden tunnuksen (AR 2886?) lähitunteina.

Ennuste

Yöt 18./19., 19./20. ja 20./21. ovat kaikki rauhallisia. Korkeiden leveyksien K-indeksi pysyttelee lukemissa 1 — 3, jolloin revontulien mahdollisuus Lapissa ja Pohjois- Suomessa on hyvä, Keski-Suomessa kohtuullinen mutta sitä etelämpänä vain pieni. Ensimmäinen yö on illasta alkaen kaikkien aktiivisin ja jälkimmäiset yöt ovat tasaisen rauhallisia.

Jos revontulia näkyy, kirkas kuutamo voi vaikeuttaa niiden näkymistä, vaikka Kuu ei kovin korkealle taivaalle nousekaan.

Pitkäaikainen geomagneettinen ennuste ei osoita magneettisen myrskyn mahdollisuutta seuraavalle neljälle viikolle. Kuva © Kari A. Kuure.

Revontuliennuste 15. — 18.10.2021

Hieman tavallista aktiivisempi auringonpilkkuryhmä AR 2882 on kiertynyt jo Auringon länsireunalle, eikä enää voi mahdollisilla CME-purkauspilvillä vaikuttaa maapallon lähiavaruuden tilaan. Pilkkuryhmä tuotti muutaman C- ja jopa M-luokan flaren ja niihin liittyviä CME purkauksia, jotka puolestaan saivat aikaan magneettisen myrskyn maapalolla. Tähän liittyviä revontulia nähtiin Suomessakin 12. päivän iltana, vaikka sää oli pilvistä suuressa osassa maata. Taivaanvahtiin tuli kaikkiaan yksitoista revontulihavaintoa suurimmaksi osaksi Lapista ja Pohjois-Suomesta. Jyväskylä ja Tampere olivat ilmoitusten mukaan eteläisimmät paikat, joissa havaintoja tehtiin pilvien raoista. 

Tapio Sarpola © kuvasi näin hienot revontulet 12. lokakuuta kello 23 aikoihin Kemijärvellä.

Auringonpilkkuryhmien kiertyessä pois näkyvistä, muita pilkkuryhmiä ei tällä hetkellä Auringossa ole. Näin ollen revontulien näkyminen riippuu siitä, millaista aurinkotuulta maapallo kohtaa. Tänään kohdattavassa aurinkotuulessa on voimakas tiivistymisalue, jossa hiukkastiheys kohoaa noin nelinkertaiseksi tavanomaisesta. Tiivistymisalueen jälkipuoliskolla aurinkotuulen nopeus kasvaa jonkin verran. Tiivistymistä seuraa aurinkotuulen harva-alue, jossa on hieman kohonnut aurinkotuulen nopeus ja se on vallitseva tila tämän ennusteen loppuun asti.

Ennuste

Yö 15./16. aikana Kp-indeksi ja korkeiden leveyksien K-indeksi pysyttelevät matalissa lukemissa. Molemmat indeksit saavuttavat korkeimman lukeman 3 alkuillasta, jolloin illan pimetessä taivaalla voidaan nähdä revontulia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa on pienimahdollisuus himmeille revontulille.

Yöt 16./17. ja 17./18. ovat rauhallisia. Indeksien lukemat ovat hyvin matalissa lukemissa (< 2), jolloin revontulien todennäköisyys on pieni Lapissa, mutta ei muualla. Lapissa mahdolliset revontulet ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia.

Revontuliennuste 12. — 15.10.2021

Space Weather Prediction Center (SWPC) on juuri antanut G1-luokan myrskyvaroituksen.

Ennustettu CME-pilven kohtaaminen näyttää tapahtuneen tänään kello 1.45 UTC aikaa, jolloin mitattu aurinkotuulennopeus kohosi hyvin nopeasti lukemasta 368 km/s lukemaan 486 km/s. Samaan aikaan hiukkastiheys kohosi 6:sta yli 20 hiukkaseen kuutiosenttimetrissä ja on vielä sen jälkeen kohonnut tätä kirjoittaessani yli 30 hiukkaseen kuutiosenttimetrissä. Lähitunteina hiukkastiheys näyttäisi (satelliittimittausten mukaan) laskevan alle 20 hiukkaseen.

Planeettojen välisen avaruuden magneettikentän voimakkuus myös kasvoi noin 6:sta noin 15 nT ja sen Bz-komponentti käväisi lukemassa -16 nT. Juuri tällä hetkellä kentän suunta on muutama nanoTesla pohjoiseen, mutta se kääntyy uudelleen etelään ja voimakkuus on noin -10nT.

Myrskyindeksi (virallisesti Disturbance Storm Time -indeksi) on sekin kääntynyt etelään ja on nyt noin -80 nT. Lähimmän tunnin aikana se putoaa vielä enemmän ja saavuttanee -100 nT suunnilleen tämä ennusteen ilmestyessä.

Kp-indeksi on tällä hetkellä Kp5 lukemassa (Potsdam Kp-indeksi on lukemassa 4) ja indeksien odotetaan pysyttelevän näissä lukemissa iltaan saakka. Korkeiden leveyksien K-indeksi saavuttanee lukeman K6 heti puolenpäivän jälkeen, jonka jälkeen sekin putoaa ja illan pimetessä ollaan jo tavanomaisissa pienissä lukemissa. Yö kuluu sitten hyvin rauhallisesti, kunnes huomenna K-indeksi kohoaa ja jälleen puolenpäivän jälkeen saavuttanee K5 ja Kp4 lukemat. Tämän jälkeen avaruussää rauhoittuu tavanomaiseen tilaan ja indeksit pysyttelevät matalissa lukemissa.

Ennuste

Yö 12./13. voi olla aktiivinen, revontulia voi esiintyä koko Suomessa, joskin aivan etelärannikolla revontulien todennäköisyys ei ole kovinkaan suuri. Varmimmin revontulia voitaneen nähdä Keski-Suomesta Lappiin.

Yöt 13./14 ja 14./15. ovat jo selvästi rauhallisempi kuin ensimmäinen yö. Revontuli voidaan odottaa näkyvän Pohjois-Suomesta Lappiin, etelämpänä revontulien mahdollisuus on hyvin pieni. 

Geomagneettinen ennuste. Kuva © Kari A. Kuure.

Noin viikon kuluttua 19.10. tienoilla on mahdollisuus jonkinlaisiin revontulien esiintymisiin. Silloin Etelä-Suomesta Lappiin alueella voitaneen nähdä suhteellisen rauhallisia revontulia.

Revontuliennuste 10. — 13.10.2021

Lauantaina 9.10. kello 6.20 UTC aikaan havaittiin alueella AR 2882 flarepurkaus, joka saavutti maksimin kello 6.30 UTC aikaan, purkauksen voimakkuus oli M1.6. Flare aiheutti lähes välittömästi voimakasta ionisaatiota maapallon ilmakehässä ja radiohäiriöitä esiintyi Intian valtamerellä ja sen rannikkoalueilla.

Tässä animaatiossa nähdään lähes halo-CME-purkaus, jonka tiheys (ja kirkkaus) on korkeintaan keskitasoa. Pilven odotetaan aiheuttavan magneettisen häiriötilan 11. päivän iltana Suomen aikaa. Kuva SOHO.

Maksimin jälkeen flare rauhoittui nopeasti. Se kuitenkin aiheutti CME-purkauksen, joka lähti etenemään kohti Maata. WSA-ENLIL-ennusteen mukaan pilven törmäys ei ole täysin keskeinen, vaan se menee ohi suurimmaksi osaksi maapallon pohjoispuolitse.

Pilven tiheys näyttäisi olevan hieman keskitasoa pienempi, mutta NOAA on antanut varoituksen magneettisesta G1 ja G2 luokan myrskyistä 11. — 12. päiville.

WSA-ENLIL ennusteen mukaan CME-pilvi kohtaa maapallon magneettikentän 11. päivän jälkimmäisellä puoliskolla, jolloin hiukkastiheys saavuttaisi maksiminsa noin kello 15 UTC (kello 18 Suomen aikaa). Kohtaamisnopeus olisi noin 550 km/s. Tästä törmäyksestä aiheutunut magneettinen myrsky saavuttaisi G1-tason.

Alla oleva ennuste voi olla hieman optimistinen revontulien esiintymisen osalta. CME-pilven vähäinen tiheys ja reitti vievät sen suurimmaksi osaksi maapallon magneettikentän ohi, joten vaikutukset voivat jäädä vähäisemmäksi.

Ennuste

Yö 10./11. on rauhallinen ja indeksit pysyttelevät normaaleissa lukemissa. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa.

Yö 11./12. Korkeiden leveyksien K-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan K5 heti CME-pilven törmäyksen jälkeen. Muutaman tunnin kuluessa, aikavälille 21 — 00, indeksin odotetaan kohoavan arvoon K6, joka on jo kohtuullisen voimakas magneettinen myrsky. Aamupuolella yötä tilanteen pitäisi rauhoittua lähes normaaleihin lukemiin. Illalla alkava magneettinen myrsky aiheuttaa kirkkaita ja hyvin voimakkaita revontulia, joita voitaneen nähdä koko maassa sään sen mahdollistaessa. Jopa Balttia maiden pohjoisosassa (Viroissa) revontulet ovat mahdollisia.

Yö 12./13 Edellisen yön jäljiltä maapallon magneettikenttä on edelleen häiriytyneessä tilassa ja K-indeksi kohonnee aamupäivällä lukemaan K5. Häiriö jatkuu koko päivän mutta iltaa kohden se näyttäisi rauhoittuvan siten, että illan pimetessä ollaan jo jokseenkin normaaleissa lukemissa. Jos näin käy, revontulien mahdollisuus muualla kuin Lapissa ja Pohjois-Suomessa on hyvin pieni.

Ennustetta laadittaessa ei kuitenkaan voida tietää CME-pilven tarkkaa saapumisaikaa. Tässä tapauksessa se tuskin saapuu aikaisemmin kuin mitä WSA-ENLIL-ennusteessa on laskettu, mutta myöhästyminen muutamalla tunnilla on mahdollista. Jos näin käy, edellä kuvatut magneettisen myrskyn vaikutukset voivat toteutua hieman myöhemmin ja alkuillasta yönä 12./13. muuallakin kuin Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat mahdollisia.

Revontuliennuste 8. — 11.10.2021

Tällä kertaa näkymät taivaalle muodostuvat samanlaiseksi kuin edellisessä ennusteessa. Auringossa on vain yksi pilkkuryhmä (AR 2882) ja sen kehitys näyttää hyvin hitaalta. Sen magneettinen luokitus on nyt beeta-gamma ja pinta-ala 230 ppm. Pilkkuja ryhmässä on kolme ja sille ennustetaan noin 20 % todennäköisyyttä tuottaa C-luokan flarepurkaus. Todennäköisyys ei ole kovin suuri, joten CME-purkauksen syntymienkään ei ole todennäköistä. Pilkku alkaa muutaman vuorokauden kuluttua olla sellaisella alueella, että CME-pilvi voisi suuntautua kohti maapalloa. 

Kemijärvellä © Taipo Sarpola valokuvasi revontulia syyskuun 28. päivän iltana.

Ennuste

Yöt 8./9., 9./10. ja 10./11. ovat rauhallisia. Kp- ja K-indeksien ennustetaan pysyttelevän lukemissa 2 — 3, jolloin vain Lapissa ja Pohjois-Suomessa on mahdollisuus nähdä himmeitä revontulia. Muualla revontulien todennäköisyys on hyvin pieni.

 

 

Revontuliennuste 5. — 8.10.2021

Auringossa on kaksi pilkkuryhmää, joista AR 2882 on hiljattain kiertynyt näkyviin pohjoisella pallonpuoliskolla. Sen magneettinen luokitus alfa, eli se on mahdollisimman yksinkertainen, käytännössä vain yhdestä pilkusta muodostuva pilkkuryhmä. Pilkkuryhmän koko on kuitenkin yllättävän suuri, peräti 250 ppm, ja sille ennustetaan noin 10 % todennäköisyyttä tuottaa C-luokan flarepurkaus. Voimakkaampien purkausten todennäköisyys on kuitenkin hyvin matala. 

Lappiin on ennustettu rauhallista revontulitoimintaa. Kuva © Tapio Sarpola.

Jos pilkkuryhmän kehitys noudattelee tavanomaista, niin lähivuorokausina se saa läheisyyteensä useampia pienempiä pilkkuja ja sen magneettinen luokitus muuttuu beetaksi. Tällöin C-luokan purkausten todennäköisyys kasvaa ja ehkä näemme myös CME-pilvien muodostumisia. Seurataan tilanteen kehittymistä.

Ennuste

Kolmen seuraavan yön revontuliennuste kertoo rauhallisesta tilanteesta, jossa ei ole odotetavissa äkillisiä muutoksia. Kp-indeksi pysyttelee lukemissa 2 — 3 ja korkeiden leveyksien K-indeksi on samoilla linjoilla. Näin ollen revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomesta Lappiin. Jos ja kun niitä näkyy, niin revontulet ovat hyvin rauhallisia, heikkoa säteiden muodostumista voidaan nähdä Lapissa ja Pohjois-Lapissa sen lisäksi jossain määrin revontulikaaren poimuttumista.

Pitkäaikainen revontuliennuste 4.10. — 30.10.2021

Revontulien esiintymistä ennustejaksolla voisi luonnehtia sanoilla ”normaali” tai ”rauhallinen”, sillä Auringossa ei ole avaruussäähän vaikuttavia pitkäaikaisia magneettisia rakenteita (so. korona-aukkoja). Vain 19.10. päivän aikana (ehkä 18/19. ja 19./20. öinä) Kp4 lukemaan kohoava häiriö tuo Keski-Suomen leveydellä asti näkyviä revontulia. 

Pitkäaikainen ennuste ei juurikaan reippaita revontulia ennusta. Joitakin havaintoja niistä voitaneen tehdä Keski-Suomen leveydeltä Lappiin ulottuvalla alueella lokakuun 19. päivän tienoilla. Kuva © Kari A. Kuure.

Auringonpilkkujakson edetessä korona-aukkojen merkitys revontulina näkyvien avaruussääolosuhteiden muokkaajana vähenee. Sen sijaan pilkkujakson aktiivisina kausina auringonpilkkuryhmien koolla ja aktiivisuudella on hallitseva merkitys avaruussään muodostumisessa. Pilkkuryhmien ja niiden kehittymien aktiiviseksi ei kuitenkaan ole ennustettavissa muutamaa vuorokautta pitemmälle ajalle. Tästä syystä yhdistän pitkäaikaisen ennusteen kolmen vuorokauden ennusteeseen siten, että alkuviikosta julkaistavan ennusteen yhteydessä julkaisen 27 vrk:n geomagneettisen ennustekaavion.

Revontuliennuste 2. — 5.10.2021

Auringossa on kaksi auringonpilkkuryhmää, jotka ovat suunnilleen samankokoisia ja suunnilleen yhtä aktiivisia. Kummallekin ryhmälle ennustetaan noin 25 % todennäköisyyttä kehittää C-luokan flarepurkaus. Korona-aukot ovat pieniä, joista suurin on pohjoisnavan läheisyydessä. Kaksi muuta on eteläisellä pallonpuoliskolla mutta sen verran etelässä, että ne eivät vaikuta lähiavaruutemme avaruussäähän. 

© Tapio Sarpolan Kemijärvellä otama kuva revontulista 28. syyskuuta illalla.

Ennuste

Tulevina öinä niin Kp- kuin K-indeksi pysyttelevät matalissa lukemissa. Korkeimmat lukemat ovat vain luokkaa 3 ja nekin esiintyvät päiväaikaa. Yön ajaksi indeksi painuvat 1 — 2 lukemiin. Näin ollen tämän ennustejakson öinä revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja kaikkein varmimmin vain Pohjois-Lapissa. Muualla revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.