Revontuliennuste 12. — 15.4.2022

Jo kadonneeksi luultu auringonpilkkualue AR2987 tuotti voimakkaan CME-purkauksen eilen (11.4.2022)  kello 5.48 UTC. Purkauspilvi suuntautui kohti Maata ja sen odotetaan törmäävän maapallon magneettikenttään 14.4. kello 11.00 UTC aikaan. Tämä tapahtuu samaan aikaan kuin eilisessä ennusteessa kerrottu aurinkotuulen tihentymän kohtaaminen, joten molempien ilmiöisen vaikutuksesta lähiavaruuden tilassa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Hiukkastiheys kohoaa lyhyessä ajassa erittäin suureksi, huippu on noin 100 ppcm³.  Jos magneettikenttien suunnat (IMF + CME) ovat kohti etelää, suuri hiukkastiheys voi tuottaa erittäin kirkkaita revontulia.

Tältä näyttää ennuste CME-pilven törmäyksestä 14.4. Yläkuvassa on esitetty hiukkastiheys ja alakuvassa hiukkasten nopeudet vasemmassa reunassa olevan värikoodin mukaisesti. Kuva SWPC.

Ennuste

Yöt 12./13. ja 13./14. ovat vielä hyvin rauhallisia. Indeksi pysyttelevät hyvin matalissa lukemissa, joten revontulia voitaneen nähdä vain Lapissa.

Yö 14./15. Päivän aikana tapahtuva CME-pilven kohtaaminen kohottaa indeksien lukemia jo muutama tunti ennen törmäystä magneettisen häiriön tasolle. Törmäyksen tapahduttua niin Kp- kuin korkeiden leveyksien K-indeksien ennustetaan kohoavan lukemaan 6. Jos muut tekijät ovat suotuisat, magneettinen myrsky saavuttaa G2-tason iltapäivällä Suomen aikaa. Indeksien ennusteessa tilanne laantuisi magneettiseksi häiriöksi vielä ennen yön saapumista, jolloin heti illasta lähtien yön aikana nähtäisiin revontulia Keski-Suomesta Lappiin alueella.

Etelä-Suomessa revontuliharrastajat voivat varautua tilanteeseen, jossa odotettu CME-pilvi saapuukin muutamaa tuntia ennustettua myöhemmin (kuten usein on käynyt), jolloin magneettinen myrsky osuisikin alkuiltaan ja kirkkaita revontulia näkyisi heti riittävän hämärän alkaessa koko maassa.

Pitkäaikainen revontuliennuste 9.3. – 4.4.2020

Aurinkoon on ilmaantunut pieni auringonpilkku, joka on alkavan pilkkujakson 25 pilkku. Pilkun magneettinen polariteetti on vallitsevalle kentälle vastakkainen. Erityisen suurella mielenkiinnolla voidaan todeta sen olevan myös radiotaajuuksilla aktiivinen. Aktiivisuus on ensimmäinen havaittu jaksolle 25.

Vain pari lyhyttä revontulijaksoa on odotettavissa seuraavien neljän viikon aikana. Kuva © Kari A. Kuure.

Ennustejaksolla on kaksi lyhyttä ennustettua episodia, jolloin revontulien todennäköisyys on hieman suurempi. Ensimmäinen näistä jaksoista on 18. – 20. maaliskuuta, jolloin Kp-indeksin ennustetaan kohoavan lukemaan 4. Jos ennuste toteutuu, revontulia voitaneen nähdä Etelä-Suomea myöten ja jopa etelärannikolla voidaan nähdä himmeitä revontulia.

Toinen, edellistä lyhytaikaisempi mahdollinen revontulijakso on 27./28. maaliskuuta yöllä, jolloin Kp-indeksin odotetaan myös kohoavan lukemaan 4. Odotettu magneettinen häiriö on lyhyempi kuin edellinen, joten voi olla, että mahdolliset revontulet jäävät lähinnä Pohjois-Suomen ja Lapissa näkyviksi.

Revontuliennuste 7. – 10.3.2020

Lähivuorokausina maapallo kohtaa aurinkotuulen tihentymiä, joista ensimmäinen tapahtuu tämän ennustejakson aikana. Tihentymät eivät ole mitenkään voimakkaita, hiukkastiheys nousee noin 6 ppcm3, joka ei vielä ole kovinkaan paloa. Samaan aikaan aurinkotuulen nopeus putoaa hieman alle 400 km/s nopeuteen.

Ennuste

Yöt 7./8., 8./9. ja 9.10. Kp-indeksi ja korkeiden leveyksien K-indeksi vaihtelee lukemien 1 ja 3 välillä. Korkeimmat lukemat (K-indeksi) saavutetaan päivällä, joten yöt näyttävät muodostuvan hyvinkin rauhallisiksi. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja satunnaisesti Pohjois-Suomessa, vaikka Kevätpäiväntasauksen läheisyys voi sekoittaa pakkaa hieman tavallista enemmän. Etelämpänä revontulia ei näyttäisi olevan odotettavissa ennustejakson aikana.

Revontuliennuste 4. – 7.3.2020

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on koko ennustejakson ajan niin tiheydeltään kuin nopeudeltaan lähes muuttumaton. Näin ollen ei olekaan mikään yllätys, että myös Kp- ja korkeuden leveyksien K-indeksi pysyttelevät matalissa lukemissa. Samaan aikaan energisiä elektroneja maapallon magneettikentässä on vain vähän, joten nekään eivät saa aikaa merkittäviä revontulia.

Ennuste

Yöt 4./5., 5./6. ja 6./7. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Kp- ja K-indeksi pysyttelevät lukemissa 2 tai sen alapuolella, joten himmeitä revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja mahdollisesti Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia tullaa tuskin näkemään.

Pitkäaikainen revontuliennuste 2.3. –28.3.2020

Tulevat neljä viikkoa näyttävät muodostuvan suhteellisen rauhalliseksi. Ennusteeseen sisältyy vain kaksi hieman aktiivisempaa jaksoa, joiden toteutuessa myös Etelä-Suomessa revontulien näkyminen on mahdollista.

Geomagneettinen ennuste. Kuva © Kari A. Kuure

Ensimmäinen näistä jaksoista ajoittuu juuri ennen kevätpäiväntasaus. Magneettikentän rauhattomuus lisääntyy 18. päivänä ja se saa maksiminsa seuraavana päivänä. Tilanteen rauhoittuminen vie vielä yhden vuorokauden. Kp-indeksin maksimiarvoksi ennustetaan lukemaa 4. Jos tämä toteutuu, niin silloin revontulia voitaneen nähdä koko Suomen alueella. Aivan etelärannikolla revontulet olisivat himmeitä ja hyvin rauhallisia, mutta muualla suomessa jonkin verran eloisampia. Lapissa voidaan nähdä kunnolliset revontulet.

Toinen aktiivisempi kausia sijoittuu ennustejakson viimeiselle viikolle, jolloin Kp-indeksin odotetaan kohoavan parin vuorokauden ajaksi lukemaan 4. Jos ennuste toteutuu, niin jälleen Etelä-Suomessakin voidaan nähdä hienoja revontulia.

Revontuliennuste 24. – 27.2.2020

Kp-indeksi mataa tasaisesti kahtena ensimmäisenä yönä lukemissa 2–3. Tällöin aktiivisia revontulia voidaan nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Kolmas yö on hieman aktiivisempi, jolloin Kp-indeksin lukeman maksimia arvo voi nousta lukemaan 4. Tällöin myös Etelä-Suomessa revontulet ovat mahdollisia.

Ennuste

Yöt 24./25. ja 25./26. Korkeiden leveyksien K-indeksin ennustetaan kohoavan lukemaan 3, mutta se tapahtuu jo päiväaikaan. Yöksi lukema laskee arvoon 2, jolloin revontulia on odotettavissa Lapissa. Hyvällä onnella myös Pohjois-Suomessa on pieni mahdollisuus revontulille, sillä tällä hetkellä energisten elektronien tiheys magneettikentässä on hieman tavanomaista suurempi.

Yö 26./27.  on edellisiä öitä aktiivisempi. K-indeksin ennustetaan kohoavan lukemaan 5 jo alkuillasta. Jos elektronien määrä magneettikentässä on edelleen hieman koholla, niin silloin revontulia voidaan nähdä koko maassa heti iltahämärän muututtua riittävän pimeäksi. Ennusteessa tilanne rauhoittuisi nopeasti, mutta olosuhteiden salliessa, revontulia voitaneen nähdä koko yön ajan vaikkakaan ei aivan yhtäjaksoisesti. Samoin paikallisesti nähtävien revontulien kirkkaus ja aktiivisuus vaihtelee suuresti.

Pitkäaikainen revontuliennuste 24.2. – 21.3.2020

Kevätpäiväntasauksen läheisyys alkaa näkyä revontuliherkkyytenä. Seuraavien neljän viikon aikana on odotettavissa useampikin jakso, jolloin revontulet ovat mahdollisia.

Geomagneettinen ennuste kertoo kolmesta aktiivisesta jaksosta, jolloin revontulet ovat mahdollisia. Kuva © Kari A. Kuure.

Ensimmäinen näistä jaksoista alkaa kehittyä juuri nyt. Se saavuttaa voimakkaimman vaiheensa 26. päivänä, jolloin Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4. Revontulet ovat maksimin aikaan mahdollisia Etelä-Suomea myöten. Tämä aktiivisuusjakso vaimenee hitaasti ja normaalitilanteeseen päästään vasta maaliskuun 1. päivänä.

Maaliskuun alkupuolella 4. ja 5. päivä koetaan toinen revontulet mahdollistava mutta lyhyeksi jäävä jakso. Tällöin todennäköisesti 4./5. yönä revontulet ovat mahdollisia jälleen Etelä-Suomessakin.

Ennustejakson loppupuolella koetaan kolmas revontulille altis jakso, sillä 18. – 20.3. maapallon magneettikenttä on jälleen rauhaton ja mahdollisesti koetaan pienimuotoinen magneettinen myrskykin. Silloin revontulet ovat mahdollisia myös etelärannikolla.

Revontuliennuste 21. – 24.2.2020

Edellinen ennusteen kattaman ajanjakson aikana (18./19.) koettiin yllättävän voimakas magneettinen myrsky (G1), joka toi revontulet myös Etelä-Suomen taivaalle. Myrsky oli seurausta maapallon kohtaaman aurinkotuulen nopeuden kasvusta noin 1,5-kertaiseksi (n. 500 km/s). Sen lisäksi IMF-kentän suunta heittelehti hyvin nopeasti -10 ja +10 nT välillä, jolloin syntyi tilanne, jossa maanmagneettikenttään pääsi tunkeutumaan runsaasti aurinkotuulen varattuja hiukkasia. Tällainen tilanne on paljon tyypillisempi Auringon aktiivisuuden huippukausina kuin nyt minimin aikaan.

Tampereen Ursan sääkamerassa revontulet (18./19.) näkyivät pilvien raoista. Kirkkain purkaus oli vain 10 minuutin mittainen heti puolenyön jälkeen, mutta himmeä revontulivyö jäi taivaalle aamuhämärään asti. Toinen vähäisempi kirkastuminen nähtiin aamulla taivaan ollessa jo hieman vaalentunut. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Tilanteen rauhoittuminen on kestänyt jonkin aikaa ja tälläkin hetkellä Kp-indeksin lukema on tasolla 4, aurinkotuulen nopeus on n. 400 km/s, hiukkastiheys noin 5 p/cm³, IMF kentän voimakkuus n. 6 nT ja suunta etelään. Myrsky indeksi on painunut lukemaan n. -30 nT. Vaikka lukemat vaikuttavat luovan otolliset olosuhteet revontulien näkymiselle, ennusteet tuleville öille vaikuttavat varsin rauhallisilta.

Ennuste

Yöt 21./22., 22./23. ja 23./24. ovat rauhallisia. Kp-indeksin ja korkeiden leveyksien K-indeksin ennustetaan pysyttelevän lukeman 2 alapuolella koko ennustejakson ajan. Energisten elektronien määrä magneettikentässä on tavanomainen, joten ei tarvita kovinkaan suurta satunnaisen häiriön ilmaantumista, kun ainakin Lapissa ja Pohjois-Suomessa saataisiin nauttia hienoista revontulista. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni mutta ei olematon.

Revontuliennuste 18. – 21.2.2020

Maapallon kohtaamassa aurinkotuulen tiheydessä ja nopeudessa tapahtuu muutos vielä tämän vuorokauden aikana. Tiheys putoaa kolmannekseen ja nopeus vauhdittuu puolitoistakertaiseksi. Nämä muutokset nostavat Kp-indeksiä hieman ja korkeuden leveyksien K-indeksiä samoin. K-indeksin muutos tapahtuu jo päivänvalon aikaan, joten iltaan mennessä tilanne on jo mennyt ohi.

Ennuste

Yöt 18./19., 19./20. ja 20./21. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Kp-indeksin arvioidaan kohoavan maksimissaan lukemaan 3, jolloin revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Energisten elektronien määrä on kuitenkin vähäinen maapallon magneettikentässä, eikä aurinkotuulen hiukkastiheyden aleneminen mahdollista tilanteen nopeaa muutosta. Näin ollen revontulet eivät ole kovinkaan kirkkaita, etenkään näkymisalueensa eteläosassa. Muualla Suomessa revontulia ei todennäköisesti nähdä lainkaan.

Revontuliennuste 15. – 18.2.2020

Auringon synoptinen kartta kertoo, että ekvaattorilla on kaksi pientä korona-aukkoa, jotka tulevat vaikuttamaan maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Niiden vaikutusta heikentää se, että aukkojen napaisuudet ovat miinus merkkisiä (magneettinen pohjoisnapa), joten kovinkaan voimakkaita revontulia ei ole odotettavissa etenkin, kun energisten elektronien määrä maapallon magneettikentässä on vähäinen.

Ennuste

Yöt 15./16. ja 16./17. ovat rauhallisia. Kp- ja korkeiden leveyksien K-indeksi ovat matalissa lukemissa (<2), joten revontulia voitaneen nähdä Lapissa. Muualla tulien ei ole odotettavissa.

Yö 17./18. on jo hieman aktiivisempi kuin edelliset yöt. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 3 ja korkeiden leveyksien K-indeksin maksimilukemaksi ennustetaan lukemaa 4. Jos elektronien määrä lisääntyy tiheämmän aurinkotuulen vaikutuksesta, niin silloin Pohjois-Suomea myöten on hyvät mahdollisuudet revontulille. Lapissa revontulet voivat olla loimuavia ja muodostavat runsaasti säteitä. Keski- ja Etelä-Suomessa voidaan nähdä himmeitä ja rauhallisia revontulia.

Revontuliennuste 9. – 12.2.2020

Hienot revontulet näkyivät lähes koko Suomessa kuudennen päivän iltana. Taivaanvahtiin tuli runsaasti (34 kpl) havaintoja ympäri Suomen, sillä selkeää säätä oli lähes koko maassa. Tampereen Ursa pohjoiseen suunnattu sääkamera tallensin noin 50 minuuttia kestäneen ja suhteellisen rauhalliset revontulet: kaaria ja vyö.

Pohjoiseen suunnattu sääkamera tallensi hienon revontulipurkauksen helmikuun 6. päivän iltana.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Alimyrskypurkauksen loppuvaiheessa syntyi voimakas epästabiilisuus, jonka vaikutukset olivat kahdenlaisia: ensinnäkin revontulien kirkkaus kasvoi, säteiden muodostuminen oli voimakasta ja liikkuminen nopeaa. Purkaus kesti alle 10 minuuttia ja sen lopussa säteet laajenivat, niiden kirkkaus heikkeni ja lopulta ne katosivat kokonaan samalla kun alimyrsky päättyi. Yleensä alimyrskyjä tulee useampi saman yön aikana, mutta tämä oli ainoa tällä kertaa.

Ennuste

Maapallo on kohtaamassa hieman tiheämmän aurinkotuulialueen, jonka hiukkasnopeus on vähenemässä. Aurinkotuulen tiheys saavuttaneen maksiminsa 11. helmikuuta aikana, jonka jälkeen se alkaa vähentyä. Vähentyminen on voimakkainta 11./12. yönä, josta seuraa aurinkotuulen maapallon magneettikenttään kohdistaman dynaamisen paineen heikkeneminen. Paineen muutos muokkaa magneettikentän pyrstöosan pituutta ja voi aiheuttaa tällä tavalla rauhattomuutta kenttään.

Yöt 9./10. ja 10./11. ovat rauhallisia. Kp-indeksi ja korkeiden leveyspiirien K-indeksi pysyttelevät matalissa lukemissa (1–2). Vain Lapissa on mahdollisuus himmeille revontulille.

Yö 11./12. on hieman aktiivisempi kuin edelliset yöt. Kp-indeksi odotetaan kohoavan keskiyöllä lukemaan 4, korkeiden leveyspiirien K-indeksi saavuttaa tämän lukeman jo 11. päivän aikana. Vaikka ajankohta on ennustejakson lopulla (ja epävarmuus sen mukaisesti heikko) näyttäisi siltä, että silloin revontulia voitaisiin nähdä Keski-Suomea ja jopa Etelä-Suomea myöten.

Revontuliennuste 22. – 25.1.2020

Auringon synoptinen kartta on mielenkiintoisen näköinen, kuin oppikirjasta. Molemmilla heliografisilla navoilla on pysyvä korona-aukko, kuten voi olettaakin. Muualla sen sijaan ei ole nähtävissä yhtään mitään. Aurinko on siis oppikirjan mukaisesti kaksinapainen magneetti: pohjoisen korona-aukon napaisuus on + (magneettisesti etelänapa) ja eteläisen korona-aukon napaisuus on – (magneettisesti pohjoisnapa). Näin pitää ollakin, sillä aktiivisuusminimin aikaa Auringon magneettikenttä on kaikkein yksinkertaisin.

Uuden auringonpilkkujakson alkaessa kenttään syntyy enenemässä määrin vallitsevalle kentälle napaisuudeltaan vastakkaisia magneettisia alueita ja napojen magneettikenttä heikkenee. Pilkkujakson maksimin jälkeen voidaankin havaita Auringon magneettikentän kääntyneen vastakkaiseksi tämän päivän tilanteeseen verrattuna.

Ennuste

Kuten edellä esitetyn synoptisen kartan kuvailusta ilmenee, Auringossa ei ole maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttavia korona-aukkoja. Maapallo on vähäisessä aurinkotuulen virtauksessa, jolloin hiukkastiheys on hieman koholla ja kohdatun aurinkotuulen nopeus on hieman alle 400 km/s.

Ensiyönä virtaus on sivuutettu, jolloin tiheys hieman laskee ja nopeudessa on odotettavissa hyvin pieni nousu. Seuraavana yönä ollaan edelleen aurinkotuulen virtausten välissä mutta ennustejakson viimeisenä yönä ollaan jälleen hieman tiheämmässä virtauksessa. Muutoksen hiukkastiheydessä ja nopeuksissa on kuitenkin pieniä, eikä niillä ole suurtakaan vaikutusta maapallon magneettikentän tilaan.

Yö 22./23. on rauhallinen, Kp-indeksin lukema on maksimissaan 3 ja korkeiden leveyksien K-indeksi 2–3, joten revontulia näkyneen lähinnä Lapissa. Jos energisten elektronien määrä aurinkotuulen vaikutuksesta kasvaa, myös Pohjois-Suomessa voitaneen nähdä himmeitä revontulia.

Yöt 23./24. ja 24./25. ovat hyvin rauhallisia. Kp-indeksin odotetaan olevan lukemassa 1, jolloin vain Pohjois-Lapissa on pieni mahdollisuus himmeille revontulille.

Revontuliennuste 1.1. –4.1.2020

Vuosi 2020 alkaa niin Auringon aktiivisuuden kuin revontulitoiminnan osalta rauhallisissa merkeissä. Auringossa ei ole magneettisia häiriöitä aiheuttavia korona-akkoja. Ainoat korona-aukot ovat molemmilla navoilla ja ne vain vahvistavat vallitsevaa tilannetta maapallon lähiavaruudessa.

Auringon viime vuoden tunnusluvut ovat valmistuneet. Niiden mukaan täysin pilkuttomia vuorokausia oli kaikkiaan 281, joka on 77 % koko vuoden vuorokausista. Lukema on 13 vuorokautta suurempi kuin vuonna 2008, jolloin saavutettiin edellinen Auringon aktiivisuusminimi. Tämän luvun valossa nykyinen minimi on syvempi kuin edellinen. Onko todellisuudessa näin, selvenee puolenvuoden kuluttua, kun tasoitettu auringonpilkkuluku voidaan laskea ja minimi on ehkä kääntynyt uuden auringonpilkkujakson nousuksi.

Ennuste

Korkeiden leveyksien K-indeksi, samoin kuin Kp-indeksi, pysyttelee lähivuorokausien ajan matalissa lukemissa. Indeksien ennustettu maksimi lukema on 3 ja sekin asettuu keskipäivän tuntumaan. Öiden aikana lukemien odotetaan olevan alempia, lukemissa 1 – 2.

Kuten Kp- ja K-indeksissä voi päätellä, revontulia ei juurikaan ole odotettavissa kuin Pohjois-Lapissa. Sielläkin, jos jotakin näkyy, revontulet ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia.

Revontuliennuste 28. – 31.12.2019

Auringossa olleet kaksi auringonpilkkuryhmää ovat kadonneet. Niistä ensimmäisen (2753) paikalla näkyy Ha-aallonpituudella vähäistä aktiivisuutta mutta taustakohinasta kohoavia purkauksia alueella ei ole esiintynyt.

Ennuste

Yöt 28./29., 29./30. ja 30./31 ovat kaikki yksitoikkoisen rauhallisia. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukeminen 1 ja 2 välillä ja korkeiden leveyksien K-indeksikin käväisee 30. päivän aikana lukemassa 4 ja laskee jälleen iltaa kohti lukemaan 2 tai jopa sen alle. Energisiä elektroneja maapallon magneettikentässä on vähän, joten revontulista ei ole toivoakaan missään muualla kuin aivan Pohjois-Lapissa. Sielläkin, jos jotain viherrystä näkyy, niin ne ovat hyvin himmeitä ja rauhallisia.

Revontuliennuste 25. – 28.12.2019

Joulupäivä toi mielenkiintoisen yllätyksen aurinkohavaitsijoille. Aurinkoon on ilmestynyt kaksi pilkkuryhmää, jotka molemmat kuuluvat tulossa olevaan auringonpilkkujaksoon 25. Yksi ryhmistä sijaitsee eteläisellä pallonpuoliskolla ja on saanut tunnuksen 2753 ja toinen ryhmä on pohjoisella pallonpuoliskolla ja sen tunnus on 2754. Ensimmäisessä ryhmässä on 3 ja jälkimmäisessä on 2 pilkkua. Molempien pilkkuryhmien magneettinen polariteetti on vallitsevalle kentälle vastakkainen ja tästä syystä Halen lain mukaan ne ovat tulevan pilkkujakson pilkkuryhmiä. Tämä lisäksi pilkut syntyivät korkeille leveysasteille.

Kaksi pientä pilkkuryhmää ei vielä aloita uutta auringonpilkkujaksoa, mutta ovat silti mielenkiintoinen merkki tulevasta.

Ennuste

Uudet ja hyvin pienet pilkkuryhmät eivät nosta Auringon aktiivisuutta, joten maapallon magneettikenttä pysyttelee edelleen rauhallisessa tilassa. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 2 – 3, maksimin sijoittuessa Suomen pituuspiirillä päiväajalle. Sama ilmiö on havaittavissa korkeiden leveyksien K-indeksissä.

Yöt 25./26., 26./27. ja 27./28. ovat kakki hyvin rauhallisia. Himmeitä revontulia voidaan nähdä Pohjois-Lapissa, muualla niitä ei nähdä.

Revontuliennuste 19. – 22.12.2019

NOAA/NASA Solar Cycle prediction panel julkaisi oman ennusteensa seuraavasta auringonpilkkujaksosta, numeroltaan 25. Sen mukaan nykyinen jakso (24) vaihtuu seuraavaksi huhtikuussa 2020 (± 6 kuukautta)^[1]. Jakson 25 voimakkuudeksi arvioidaan suunnilleen samaksi (SSN = 115) kuin nyt päättymässä oleva jakso, ja sen maksimi saavutettaisiin heinäkuussa 2025 (± 8 kuukautta).

Ennuste seuraavaksi auringonpilkkujaksosksi. Kuva NOAA/NASA Solar Cycle prediction panel.

Päättymässä oleva auringonpilkkujakso näkyy mm. Auringon pilkuttomuutena. Nyt on menossa jo 36 vuorokausia yhtäjaksoisesti täysin pilkuttomana, ja tänä vuonna on ollut jo 272 vuorokautta eli noin 77 % vuorokausista pilkuttomia. Näillä luvuilla on jo lyöty edellisen minimin lukemat ja vielä tätä vuotta on jäljellä muutama vuorokausi, joten lukemat voivat vielä nousta.

Ennuste

Kp-indeksin ennusteet kertovat lukemien pysyttelevän matalina, 2 – 3. Korkeiden leveyspiirien K-indeksissä on hieman enemmän vaihtelua ja maksimit ovat lukemassa 4, mutta ne ajoittuvat iltapäivän alkuun. Illan ja yön ajaksi K-indeksi putoaa lukemiin 2 ja 1.

Yöt 19./20., 20./21. ja 21./22. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Lapissa alkuillasta ja joissakin tapauksissa hieman pitempäänkin yöhön. Muualla revontulia tuskin nähdään.

Huomatus

[1] Auringonpilkkuluvun tasoitettu keskiarvo on 13 kuukauden auringonpilkkuluvuista laskettu keskiarvo, siten, että kuukauden luvun lisäksi lasketaan kuuden kuukauden ennen ja jälkeen pilkkuluvut. Näin ollen kunkin kuukauden pilkkuluku saadaan laskettua vasta puolen vuoden kuluttua, esimerkiksi tämän joulukuun auringonpilkkuluku lasketaan vasta ensi heinäkuussa.

K- ja Kp-indeksit

12 tunnin Kp-indeksi.
Kaaviossa esitetään toteutunut Kp-indeksi (sininen yhtäjaksoinen viiva). Sen lisäksi kaaviossa on ennuste seuraavalle 1 ja 4 tunnille: 1 tunnin ennuste on täytetty ympyrä, 4 tunnin ennuste on + -merkki. Väreillä ilmoitetaan mitatun datan määrä: vihreä sisältää eniten dataa ja keltainen vain vähän dataa. Kiinteä horisontaalinen vihreä tai keltainen viiva viimeisimmän ennusteen, joka on pätevin. Pystysuorat viivat osoittavat 50 % luotettavuusvälistä.

24 tunnin Kp-indeksi

7 vuorokauden Kp-indeksi

Revontuliharrastajan tärkein työkalu on K- ja Kp-indeksit. Ne kertovat maapallon geomagneettisen tilan reaaliaikaisesti ja lähituntien aikana. Revontulia esiintyy ja ne ovat sitä voimakkaampia mitä voimakkaampi geomagneettinen myrsky on. Myrskyn voimakkuus ilmenee K- ja Kp-indekseistä.

K-indeksin^[1] määrittämiseen käytetään useiden magneettisten mittausasemien jatkuvasti (joka minuutti) kokoamaa dataa maapallon magneettikentästä. Mittausasemia oli alun perin 13 (myöhemmin 11) ja ne sijaitsevat 44–60° leveyspiirien välissä molemmilla pallonpuoliskoilla. Mittausasemilla kerätty tieto kertoo magneettikentän horisontaalisen komponentin häiriötilasta asteikolla 0–9. Jos häiriöisyys ylittää asteikon arvon 5, puhutaan geomagneettisesta myrskystä.

Toteutuneen Kp-indeksin arvojen perusteella pyritään ennakoimaan tulevaa kehitystä muutaman seuraavan tunnin aikana. NOAAn Avaruussään ennakointi keskus antaa varoituksen silloin kun Kp-indeksin odotetaan nousevan arvoon 4 (asteikko 1–9).

Geomagneettiset myrskyt aiheuttavat häiriöitä radioliikenteeseen, navigointijärjestelmiin, satelliittien toimintaan, sähkölinjojen ja niiden suojalaitteiden toimintaa ja jopa miehitettyihin avaruuslentoihin. Kp-indeksin ennustettavuus auttaa kyseisiä toimijoita ennakoimaan lähituntien tilanne ja tekemään tarvittavia suojatoimia ja varautumaan häiriöiden korjaamiseen.

Kaaviossa alimmaisella rivillä on esitetty toteutunut Kp-indeksi ja siihen on merkitty myös magneettisen rauhattomuuden asteikko (G0–G5). Magneettisesta myrskystä puhutaan silloin kun Kp-indeksi saavuttaa vähintään arvon 5 (=G1).

Revontuliharrastajien tulisi valmistautua havainnointiin silloin kun Kp-indeksin ennakoidaan kohoavan nopeasti suuriin lukemiin. Mitä nopeampaa nousu on sitä todennäköisimmin revontulia esiintyy. Tampereella lähes varmana revontulien näkymiselle vaaditaan Kp-indeksi arvoksi 5. On mahdollista ja jopa todennäköistä, että revontulia näkyy Kp-indeksin arvolla 4 ja joissakin tilanteissa jopa arvo 3 riittää rauhallisten revontulikaarien tai vöiden näkymiseen.

Suomen etelärannikolla arvojen täytyy olla suunnilleen noin yhtä pykälää korkeammat kuin Tampereella ja vastaavasti Oulun korkeudella noin yhtä pykälää matalammat. Oulun pohjoispuolella revontulia voi odottaa näkevänsä milloin tahansa (riippumatta Kp-indeksin arvosta) vähintään kerran viikossa. Sodankylän korkeudelta pohjoiseen revontulia voi odottaa näkevänsä lähes aina (~ 90–95 % todennäköisyydellä) kun on selkeää ja riittävän pimeä taivas.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että Pohjoisnavalla revontulten todennäköisyys on suunnilleen yhtä suuri kuin Etelä-Suomessa. Silloin kun Pohjoisnavalla revontulia näkyy, kyse on useinkin ns. Theeta-revotulista, jotka ovat ovaalin läpäisevä poikittaisia revontulijonoja (yleensä yksi jono kerrallaan). Theeta-revontulet ovat yleensä himmeämpiä kuin ovaalin alueella esiintyvät revontulet.

Huomautukset

[1] Paikallisen K-indeksin otti käyttöön saksalainen geofyysikko Julius Bartels (1899–1964) Niemegk:n mittausasemalla lähellä Potsdamia (Saksa) vuonna 1938. Bartels kehitti indeksistä standardoidun version (Ks) ja mittausasemien keskiarvoon perustuvan Kp-indeksin vuonna 1949. International Association for Terrestrial Magnetism and Electricity (IATME myöhemmin IAGA) hyväksyi Kp-indeksin kansainväliseen käyttöön vuonna 1951.