Revontuliennuste 12. – 15.4.2026

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Vain kaksi C-luokan flarepurkausta on havaittu ja toinen niistäkin alueella 4411, jolla on viimeksi ollut näkyvä pilkku 4.4.2026. Sen jälkeen pilkkualue on näkynyt lähinnä hieman heikkona aktiivisuutena ilman pilkkuja.

Aktiivisuuden odotetaan pysyvän suunnilleen muuttumattomana, vain M-luokan flaretoiminnalle on olemassa pieni todennäöisyys.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa napaisuudeltaan postiivinen  korona-aukko. Aurinkotuulen tiheys on ollut noin 2 p/cm3 ja viimeisten tuntien aikana se on ollut vielä hieman alempi.

IMF:n kenttävoimakkuus on ollut noin 5 nT ja BZ-komponentti on ollut noin 4 nT, suunta pohjoiseen. Aurinotuulen ja magneetikentän parametrien odotetaan pysyttelevän muuttumattomina lähivuorokausina.

Geomagneettisessa kentässä on esiintynyt jonkin verran aktiivisuutta lähinnä aurinkotuulen dynaamisen paineen vaikutuksesta. Aurinkotuuleen ei odotetan kovinkaan suurta muutosta tämän ennustejakson aikana.

Kevään eteneminen muuttaa nopeasti taustataivaan kirkkautta: Utsjoella astronominen hämärä vaihtui nauttiseen hämärään 11.4. Sodankylästä Keski-Suomen pohjoisosaan ollaan vielä yön pimeimpinä hetkinä astronomisessa hämärässä. Lähiviikkoina taustataivaan kirkauden muutos on nopeaa ja vain aivan etelärannikolla kirkkaimmat revontulet yön pimeimpinä hetkinä voivat näkyä koko kesän ajan.

Astronomisessa hämärässä revontulien näkyvyydessä ei ole kovinkaan suurta eroa pimeyteen verrattuna. Sen sijaan nautisen hämärän aikana revontulien täytyy olla kirkkaita näkyäkseen ja porvarillisen (yhteiskunnallisen) hämärän aikana vain kaikkein kirkkaimmat revontulet voivat näkyä heikosti.

Ennuste

Yöt 12./13. ja 13./14. Himmeitä revontulia voi esiintyä Lapissa ja jossain määrin myös Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia ei todennäköissti nähdä.

Yö 14./15. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois- ja Keski-Suomessa ja ehkä Etelä-Suomen pohjoisosassa. Kovin kirkkaiksi ne eivät tämän hetkisten tietojen perusteella muodostu.

 

 

Revontuliennuste 9. – 12.4.2026

Auringon aktiivisuus on ollut viime aikoina hyvin vähäistä. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on havaittu vain C-luokan flaretoimintaa. Aktiivisuudessa ei ole odotettavissa kovinkaan suuria muutoksia tämä ennustejakson aikana. Jonkinlainen mahdollisuus on M-luokan flarepurkaukselle ja hyvin pieni mahdollisuus on X-luokan flarelle. Aktiivisimmat pilkkualueet ovat 4409 ja 4414, joita kannattaa tarkkailla, silloin kun Aurinkoa on havaitsemassa.

Nämä revontulet näkyivät Tampereella viimeyönä heti puolenyön jälkeen. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

 

Aurinkotuuli on ollut hieman keskiarvoa nopeampaa, noin 400 km/s. Tämä ennustejakson aikana Maa kohtaa CIR-virtauksen, joka on magneettiselta napaisuudeltaan positiivisen koronaukon etureunalla. Kohtaaminen aiheuttaa jonkin verran aktiivisuutta geomagneettisessa kentässä.

Maan magneettikentässä on runsaasti (> 7000 pfu) energisiä elektroneja. Ne mahdollistavat omalta osaltaan magneettisen myrskyn kehittymisen, jos muut tekijät asettuvat kohdalleen.

Magneettisen myrskyn mahdollisuus on olemassa 10. –11.4. välisenä aikana. Ensimmäinen magneettinen myrsky ajoittuu Suomen aikaa 10.4. aamulla ja seuraa yön 10./11.  aikana.

Ennuste

Yö 9./10. Himmeät revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa, jossa kuitenkin yötaivas jo kohtalaisen vaalea. Niiden näkymiseen on kuitenkin jonkinlaiset mahdollisuudet, jos revontulien kirkkaus on riittävä ylittämään taustataivaan vaaleuden. Etelämpänä tuskin nähdään ainakaan kovin kirkkaita revontulia, sillä mahdollinen magneettinen myrsky ajoittuu ennusteen mukaan aamun tunteihin. Toteutuessaan magneettisen myrskyn ajoittuminen vaikuttaa siihen, missä revontulia on mahdollisuus nähdä.

Yö 10./11. on tämä ennustejakson paras mahdollinen revontuliyö. Illan pimennyttyä magneettisen myrskyn todennäköisyys on suurin ja aamuyön tunteina myrskyn voimakkuus saavuttanee G1 tason. Aammun valjettua magneettikentän voimakkuus pysyttelee hyvin aktiivisena. Yön aikana revontulet ovat mahdollisia koko maassa ja etenkin pimeillä ja vain vähän valosaasteisilla alueilla ne voivat olla näyttäviä.

Yö 11./12. Magneettinen rauhattomuus jatkuu ja se voi kehittyä myrskyksi jo illan pimetessä. Revontulet ovat mahdollisia yön aikana koko maassa. Tämä yön osalta ennusteeseen liittyy kylläkin tavallista suurempi epävarmuus, joten ”älkää ampuko viestin tuojaa” jos revontulia kaikkialla Suomessa ei olekaan näkyvissä. Palaa asiaan ennen seuraava ennustetta, jos näyttää tulossa olevan merkittäviä poikkeamia tässä kerrotusta.

 

 

Revontuliennuste 6. – 9.4.2026

Auringon aktiivisuus on laantunut, sillä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on tapahtunut vain C-luokan flarepurkauksia. Pilkkualueita on seitsemän, jotka kaikki ovat joko alfa- tai beetaluokkaa. Heikot C-luokan flaret eivät ole tuottaneet Maahan eteneviä CME-pilviä.

Aurinkotuulessa vaikuttanut negatiivinen nopea virtaus (CH HSS) on heikkenemässä. Tällä hetkellä sen nopeus on noin 530 km/s ja se on edelleen hiljalleen heikkenemässä. Hiukkastiehys on noin 2p/cm3.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana IMF-kentän Bz- komponentin suunta on ollut enimmäksen pohjoiseen. Nyt suunta on ehkä kääntymässä, sillä satelliittimittausten mukaan lähimmän tunnin aikana suunta tulee olemaan etelään.

Energisten elektronien määrä geosynkronisella radalla on ollut suuri, huipun ollessa noin 6 000 pfu. Määrän arvioidaan pysyttelevän suurena ja myös energisten protonien määrä voi ylittää S1-luokan säteilymyrskyyn vaadittavan määrän tämän ennustejakson aikana.

Geomagneetisen kentän aktiivisuuden arvioidaan hieman heikkenevän tämä ennustejakson loppuun mennessä CH HSS -virtauksen heiketessä. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti, jos Auringossa tapahtuu voimakkaita flarepurkauksia lähimmän vuorokauden kuluessa.

Ennuste

Yö 6./7. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa, joskin siellä ei enää ole pimeää yötaivasta. Kirkkaimmat revontulet silti näkyvät, sillä astronomista hämärää riittää vielä parisen viikkoa.

Yö 7./8. Revontulet ovat mahdollisia Pohjos-Lapissa ja ehkä iltayön aikana koko Lapissa.

Yö 8./9. Tällä hetkellä näyttää siltä, että revontulien näkyminen Lapissakin on epätodennäköistä, ellei geomagneetinen tila muutu aktiivisemmaksi.

Lappia etelämmässä tämän ennustejakson aikana revontulia tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 3. – 6.4.2026

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana kohtalaista. Pilkkuryhmä 4404 (magneettinen rakenne beeta) kehitti yllättäen M3,5 -luokan flarepurkauksen eilen kello 18.15 UTC aikaan. Aikaisemmin pilkkuryhmässä oli tapahtunut vain heikkoja C-luokan purkauksia. Purkaus aiheutti heikon CME-pilven, joka tuskin vaikuttaa maapallon lähiavaruuden avaruussäähän kovinkaan paljoa.

Aamuyöstä 2.4. nkyneiden revontulien kontrastia heikensi kirkas täysikuu. Kokonaisuuten lähes koko yön näkyneet revontulet olivat hyvin himmeitä eikä ne näkyneet kovinkaan hyvin palajin silmin. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

 

Auringon odotetaan pysyttelevän kohtalaisen aktiivisena ja on olemassa pieni mahdollisuus R1/R2-luokan säteilymyrskylle ja jopa X-luokan flarepurkaukselle.

Pilkkuryhmistä 4409 on magn. rakenteeltaan beeta–gamma ja siinä on yksittäisiä pilkkuja 15. Tämä ryhmä tuotti eilen kuusi heikkoa C-luokan flarea.

Aurinkotuulen nopeus on kasvanut eilisestä alkaen ja on nyt noin 650 km/s. Samaan aikaan tiheys on laskenut ja on nyt alle 0,2 p/cm3.

Avaruussäähän vaikuttanee lähivuorokausina polariteetiltaan negatiivinen CH HSS (nopea virtaus). Avaruussäähän vaikuttanee myös 1.4. tapahtunut CME-purkaus, tosin mallinnusten mukaan hyvin heikosti. Pilven tiheimmät osat menevät maapallon ohi liikesuunnassa etupuolelta.

Eilen planeettojenvälisen avaruuden magneettikenttä (IMF) oli hetkellisesti voimakkuudeltaan yli 17 nT ja sen Bz-komponentti kohti etelään noin –12 nT. Tätä kirjoittaessani tilanne on muuttunut niin, että IMF on noin 5 nT ja Bz noin –3 nT. Satelliittimittausten perusteella BZ-kenttä kääntyy heikosti pohjoiseen. Todennäköisesti kentän suunta vaihtelee lähituntien aikana heikosti pohjoisen ja etelän välillä.

Maapallon magneettikenttä oli myrskytilassa (G2) eilen, mutta se laantui ennekuin Suomessa päivä vaihtui yöksi. Magneettikenttä on edelleen aktiivinen, heikkoja ja hetkellisiä magneettisia myrskyjä voi esiintyä seuraavan vuorokauden aikana. Ensi yönä magneettinen myrskyäminen on jatkuvampaa ja maksimissaan saavutetaan G2 myrskyn voimakkuus.

Ennuste

Yö 3./4. Revontulet ovat mahdollisia koko maassa etelärannikkoa myöten. Aktiivinen revontulitoiminta alkaneen näkyä heti illan pimetessä ja se jatkuu aamuhätään asti. Magneettinen myrsky laantuu 4.4. päivän aikana.

Yö 4./5. Magneettikenttä on edelleen aktiivisena tilassa edellisen vuorokauden aikaisen magneettisen myrskyn jäljiltä. Revontulet ovat mahdollisia aina Keski-Suomen leveydelle asti ja Etelä-Suomen pohjoisosassa niiden ajoittainen näkymine ei ole pois suljettu.

Yö 5./6. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä niiden todennäköisyys on kuitenkin pieni.

 

Revontuliennuste 31.3. – 1.3.4.2026

Eilen (30.3.) kello 01.19 UTC aikaa tapahtui Auringossa X1,4 -luokan flarepurkaus pilkkualueella 4405. Purkaus tuotti myös CME-pilven, jonka suunta on osittain kohti Maata. Sen arvioidaan saapuvan Maan läheisyyteen tänä iltana kello 21 EEST aikoihin (Suomen kesäaikaa). 

 

Maan lähiavaruuden tilaan vaikuttaa polariteetiltaan positiivinen CH HSS. Aurinkotuuli on harvaa ja sen nopeus on noin 450 km/s. 

 

Planeettojen välisen avaruuden magneettikentän voimakkuus on noin 5 nT ja Bz-komponentti osoittaa pohjoiseen (n. 3 nT) eikä tässä odoteta tapahtuvan muutoksia lähimpään tuntiin.

 

Saapuvan CME:n odotetaan (tod.näk. n. 75 %) aiheuttavan geomagneettisen myrskyn (G2) ensiyön aikana. Myrskyn (G1) ennustetaan kestävän aamun tunneille asti ja sen jälkeen magneettikenttä pysyttelee aktiivisena aina 2.4. asti. Magneettisella myrskyllä on pieni mahdollisuus voimistua G3-luokkaan ainakin lyhyeksi aikaa yön 31./1. aikana.

 

Maan geomagneettisessa kentässä on jo valmiiksi energisiä elektroneja runsaasti (n. 1 350 pfu kello 14.50 UTC), jolloin revontulet eivät kovin suurta ulkopuolista triggausta tarvitse. Energisten protonien määrä on edelleen tausta-arvossaan, mutta CME-pilven myötä niiden määrän arvioidaan kohoavan riittävästi aiheuttamaan (tod.näk. ~50 %) S1-luokan säteilymyrskyn ensiyönä.

 

Ennuste

 

Yö 31./1. Revontulet ovat todennäköisiä koko maassa iltahämärästä aina aamuhämärään asti. Jos magneettinen myrsky voimistuu G2- tai G3-luokkiin, revontulia on mahdollisuus nähdä myös Suomenlahden etelärannalla.

 

Yö 1./2. Jos edellisen yön magneettinen myrsky toteutuu, niin Maan magneettikenttä on edelleen aktiivinen. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomen leveydelle asti.

 

Yö 2./3. Magneettinen rauhattomuus on todennäköisesti jo laantunut ja revontulet ovat mahdollisia Lapissa. Etelämpänä niiden näkyminen ei ole todennäköistä.

 

 

Revontuliennuste 28. – 31.3.2025

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä, viimeksi kulunen vuorokauden aikana siitä huolimatta, että pilkkuryhmiä on ollut yhdeksän. Pilkkuryhmistä vain yksi (4401) on beeta–gamma -luokkaan kuuluva, muiden ollessa joko alfa- tai beetaluokkaa.

Revontulia nähtiin 23./24. yönä, joskaan niiden kirkkaus ja aktiivisuus ei aivan huippulukemiin yltänykään. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

 

Flarepurkaukset ovat olleet heikkoja C-luokan purkauksia ja näin näyttäisi olevan myös lähivuorokausina. Vuorokauden 30.3. aika M-luokan purkauksille on pieni mahdollisuus.

Aurinkotuuli on palaamassa normaaliksi tämä ennustejakson aluksi. Polariteetiltaan positiivinen CH HSS -virtaus vaikutta lähiavaruuden avaruussäähän 30.3. alkaen.

Maapallon magneettikentässä on ollut runsaasti energisiä (>2 MeV) elektroneja huipun ollessa 12 784 pfu. Energisten protonien määrä on tavanomaisella tasollaan.

Maapallon magneettikenttä on ollut hyvin rauhallinen. Tämän päivän jälkeen kuitenkin tapahtuu pieni muutos aktiivisempaan suuntaan, kun CH HSS-virtaus kohdistuu meihin.

Ennuste

Yö 28./29. Rauhallisia revontulia voidaan havaita Lapissa etenkin aamupuolella yötä. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on lähes olematon.

Yöt 29./30. ja 30./31. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomen leveydelle asti. Himmeitä revontulia on mahdollista nähdä milloin tahansa yön aikana. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Revontuliennuste 25. — 28.3.2026

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Ainoastaan muutamia C-luokan flarepurkauksia on havaittu viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Pilkkuryhmiä on seitsemän, joista vain yksi on beeta-gamma -luokkaa. Auringon aktiivisuudessa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia lähivuorokausina.

Tällaiset revontulet näkyvät hetken aikaa 22.3. iltayöstä. Muutoin yön revontulet olivat himmeitä, jopa niin, että niiden havaitseminen visuaalisesti saattoi olla mahdotonta. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursary.

Lähiavaruuden avaruussäähän on vaikuttanut viime vuorokausien ajan napaisuudeltaan negatiivinen CH HSS -virtaus, jonka huippunopeus oli noin 650 km/s. Nyttemmin virtauksen nopeus on pudonnut noin 550 km/s. Virtauksen nopeuden odotetaan edelleen heikkenevän lähivuorokauden aikana.

IMF-kentän voimakkuus on ollut noin 5 nT ja ajoittain myös Bz-komponentin voimakkuus on ollut samaa luokkaa. Bz-komponentin suunta on vaihdellut pohjoisen ja etelän välillä suhteellisen lyhyellä (30 — 60 min.) kadenssilla.

Maaliskuun 22. päivänä Auringosta lähtenyt CME-pilvi saapuu Maan tuntumaan 26. päivän aikana. Sen ei kuitenkaan uskota vaikutan lähiavaruuden tilaan merkittävästi.

Ennuste

Yöt 25./26. ja 26./27. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomen leveydelle kumpanakin yönä pääosin aamupuolella yötä. Etelämpä revontulia ei ole odotettavissa.

Yö 27./28. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa, mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään.

Revontuliennuste 19. – 22.3.2026

Auringon aktiivisuus on kohtalaista. Pilkkuryhmiä on viisi, joista yksi (AR 14392) on beeta-gamma -tyyppiä, muut ovat joko alfa tai beetatyyppejä. Aktiivisuus on ilmennyt mainitussa pilkkuryhmässä tapahtuneena M2.7 -luokan flarepurkauksena, jonka huippu oli eilen kello 8.42 UTC. Pilkkuryhmälle ennustetaan kohtalaista mahdollisuutta tuottaa edelleen M- ja X-luokan flarepurkauksia.

Pilkkualueella 4392 tapahtuneeseen flarepurkaukseen liityi CME-pilven muodostuminen, joka havaittiin GOES SUVI-kuvissa kello 9.36 UTC. On mahdollista, että tällä CME:llä on joitakin vaikutuksia Maan lähiavaruuden avaruussäähän 21.3. aikana.

Aurinkotuulen nopeus heikkeni hieman edellisen vuorokauden aikana ja oli vuorokauden vaihtuessa noin 380 km/s. IMF-kentän voimakkuus oli vain noin 4 nT. Magneettikentän Bz-komponentti oli yleisesti ottaen kohti pohjoista, vaikka joitakin hetkellisiä etelänsuuntaisia piikkejä tapahtuikin.

Lähiavaruuden avaruussää on kuitenkin muuttumassa ja 17.3. syntyneen CME-pilven odotetaan saapuvan maanradalle tänään iltapäivällä Suomen aikaa. CME-pilven saapuminen saa aikaan G1-luokan magneettisen myrskyn.

Eilen lähteneen CME-pilven lasketaan saapuvan lähiavaruuteemme 21.3. aikana. Vaikka sen vaikutus on oletettavasti heikko, se kuitenkin yhdistyy napaisuudeltaan negatiiviseen CH HSS -virtaukseen.

Yhdessä kuvaillut tapahtuma saavat aikaan geomagneettisen myrskyn ilmaantumisen vielä tänään iltaan mennessä. Myrskyn voimakkuus on G1-luokkaa, mutta mahdollisuuden rajoissa on, että myrsky voimistuu ajoittain G2 ja tai jopa G3 -luokkiin tämän ennusteen aikana. Myrsky näyttäisivät laantuvan aivan tämä ennusteen viimeisen vuorokauden aikana, mutta yleensä magneettinen rauhattomuus jatkuu ainakin vuorokauden verran myrskyn päättymisen jälkeen.

Ennuste

Yö 19./20. Revontulet ovat mahdollisia koko maassa ja aktiivinen toiminta jatkuu aamuhämärään.

Yö 20./21. Illan pimetessä revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomen alueelle. Ennen aamua revontuliaktiivisuus voimistunee, jolloin revontulet ovat mahdollisia myös Etelä-Suomen taivaalla kunnes aamuhämärä estää niiden näkymisen.

Yö 21./22. Edellisten öiden jäljiltä Maan magneettikenttä on edelleen rauhattomassa tilassa ja revontulet ovat mahdollisia laajalti Lapista Etelä-Suomeen. Etelärannikolla revontulia tuskin nähdään, ellei avaruussäätilanne muutu oleellisesti tässä ennusteessa kerrotusta.

Revontuliennuste 16. – 19.3.2026

Edellisessä ennusteessa kerrottu magneettinen myrsky revontulineen toteutui ennusteen mukaisesti. Valitettavasti lähes koko Suomi oli pilvinen, vain muutamassa paikassa pilvisyys repeili sen verran, että revontulia nähtiin. Taivaanvahtiin tähän mennessä on raportoitu kahdeksasta paikasta. Vaasan lähiympäristössä pilvisyys oli repeillyt yön 14./15. aikana sen verran laajalti, että sieltä tehtiin neljästä paikasta revontulihavaintoja.

Myös viimeyönä (15./16.) revontulet loimusivat mukavasti ainakin Kilpisjärvellä, jossa ne tallentuivat nettikameraan. Tältä yöltä tätä kirjoittaessani ei ole raportoitu Taivaanvahtiin havaintoja.

Auringon aktiivisuus on edelleen vähäistä, vaikka pieniä pilkkuryhmiä onkin kuusi. Ne kaikki ovat kuitenkin alfa tai beetatyyppisiä, joten kovinkaan voimakkaita flarepurkaukksia ei ole odotettavissa.

Auringossa on myös hyvin heikko korona-aukko eteläisellä pallonpuoliskolla, mutta se ei ole sellaisessa asemassa, että sillä olisi vaikutuksia maapallon lähiavaruudessa. Lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa edelleen napaisuudeltaan positiivinen ja nopea mutta harva virtaus. Sen etureunan CIR-alue aiheutti parin edellisen yön revontulet. Nyt ei enää CIR-aluetta ole vaikuttamassa tulevaan avaruussäähän, vaan olla syvällä nopeassa virtauksessa koko ennustejakson ajan.

Aurinkotuuli on nopeaa, tällä hetkellä lähes 600 km/s ja tiheys on hyvin vähäinen (<1 p/cm³). Aurinkotuulen nopeus on alenemaan päin hitaasti mutta varmasti ja tiheyskin pysyttelee hyvin harvana koko tämä ennustejakson ajan.

IMF-kentän voimakkuus on ollut 5–6 nT ja Bz-kentän suunta on vaihdellut etelänä ja pohjoisen välillä. Tällä hetkellä kentän suunta on pohjoiseen.

Avaruussäässä ei siis ole odotettavissa kovinkaan voimakkaita muutoksia tämä ennustejakson aikana.

Ennuste

Yö 16./17. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa alkuillasta alkaen. Aamupuolella yötä aktiivisuus vähenee jonkin verran, jolloin revontulet siirtyvät hieman pohjoisemmaksi. Etelämpänä revontulia ei nähdä.

Yöt 17./18. ja 18./19. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa. Etelämpänä niiden näkyminen ei ole todennäköistä.

 

Revontuliennuste 13. – 16.3.2026

Auringon aktiivisuus on jo pitkään pysynyt rauhallisena. Pilkkualueita on yhdeksän ja ne ovat joko alfa- tai beetatyyppiä. Niiden mahdollisuus tuottaa voimakkaita flarepurkauksia on vähäinen.

Auringon ekvaattorin ylittävä korona-aukko on jonkin verran syventynyt ja samalla siirtynyt geoefektiiviselle alueelle Auringon pyöriessä itsensä ympäri. Sen vaikutus alkanee tuntua maapallon lähiavaruudessa vielä tämän vuorokauden aikana.

Vaikutus tuntuu erityisesti korkeilla leveysasteilla (meillä), jolloin ainakin G1-luokan mutta mahdollisesti G2-luokan magneettinen myrsky kehittyy vielä tänään alkuillasta. Myrsky aiheutunee siitä, että korona-aukkoon liittyvä nopea virtaus (CH HSS) on tiivistänyt virtauksen etureunalla olevaa CIR-vyöhykettä aikaisemman ennusteen arvioita merkittävästi enemmän.

Magneettinen myrsky voi voimistua myös syystä, että Maan geomagneettisessa kentässä on jo valmiiksi energisiä elektroneja reippaanlaisesti, lukema oli eilen iltapäivällä 2 940 pfu.

Ennuste

Yö 13./14. Revontulia on odotettavissa koko maassa heti illan pimennyttyä riittävästi niiden näkymiselle. Revontulitoiminta jatkuu koko yön ajan illan aktiivisesta jaksosta hieman heikentyneenä (G1). Revontulia on kuitenkin mahdollista nähdä aina etelärannikkoa myöten, tai jopa aktiivisempien purkausten aikana jopa Eestissä.

Yö 14./15. Edellisen yön jäljiltä magneettikenttä on edelleen rauhaton ja revontulia voidaan nähdä Etelä-Suomen leveydellä asti viimeistään keskiyön jälkeen. Magneettikenttä näyttäisi kuitenkin rauhoittuvan aamuun mennessä.

Yö 15./16. Nyt ollaan jo tavanomaisessa tilanteessa. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja jossain määrin Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

 

 

Revontuliennuste 11. – 14.3.2026

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä, vain C-luokan flarepurkauksia on havaittu. Pilkkualueita on kuusi, jotka kaikki ovat joko alfa- tai beetatyyppiä. M-luokan flarepurkausten todennäköisyys lähivuorokauden aikana matala, vaikka pieni mahdollisuus on olemassa.

Tämän tyyppiset revontulet ovat mahdollisia Keski- ja Etelä-Suomen pohjoisosassa 13./14. yönä. Kuva © Kari A. kuure / Tampereen Ursa ry.

 

Auringon ekvaattoriseudulla on kapeahko korona-aukko, joka ei ainakaan vielä vaikuta maapallon lähiavaruuden tilaan. Jos korona-aukko vahvistuu, se voi vaikuttaa jo seuraavan ennustejakson avaruussäähän.

Maata kohti tulevia CME-pilviä ei ole havaittu. Aurinkotuuli on ollut erittäin harvaa, joskin nopeus on ollut kasvussa ja se on tätä kirjoittaessani noin 500 km/s. IMF-kentän Bz-komponentti on ollut enimmäkseen kohti etelää viimeksi kuluneen vuorokauden aikana, vaihdellen voimakkuudeltaan 6 nT … –8 nT välillä.

Napaisuudeltaan positiivinen CH HSS-virtaus tulee vaikuttamaan lähivuorokausien avaruussäähän. Virtaukseen liittyvä aurinkotuulen tihentymä (CIR) kohtaa maapallon vielä tämän ennusteen aikana (13.3.2026).

Maapallon magneettikentässä olevien energisten (>2 MeV) elektronien määrä on hieman koholla (maksimi 1 730 pfu). Pienen säteilymyrskyn (S1) mahdollisuus on olemassa lähivuorokausina, joskaan se ei ole todennäköinen. Radioyhteyskatkoksiakin saattaa ilmaantua mutta niiden mahdollisuus on olemattoman pieni. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti, jos Auringossa tapahtuu voimakkaita M-luokan flarepurkauksia.

Parin seuraavan vuorokauden aikana maapallon magneettikentän ennustetaan pysyttelevän rauhallisessa tilassa. Maaliskuun 13. päivän aikana on mahdollista, että magneettikentän aktiivisuus kasvaa ja pienen magneettisen myrskyn mahdollisuus on olemassa. Se kuitenkin laantunee ennen iltayötä.

Ennuste

Yöt 11./12. ja 12./13. ovat rauhallisia. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa. Etelämpänä niitä tuskin nähdään.

Yö 13./14. Iltapäivällä mahdollisesti kehittyvä magneettinen myrsky ehtii laantua ennen illan pimentymistä. Sen jäljiltä magneettikenttä saattaa olla aktiivien yön saapuessa, joten revontulet ovat mahdollisia Lapin lisäksi Keski-Suomen leveydelle asti. Etelä-Suomen pohjoisosassa on myös mahdollista nähdä jonkin verran revontulivaloa, luultavasti himmeä ja rauhallinen vyö, jossa näkyy jonkin verran säteiden muodostumista.

 

 

 

Revontuliennuste 8. – 11.3.2026

Auringossa on ollut vain vähän merkittäviä tapahtumia. Pilkkualueita on viisi, joista neljä on beetatyyppiä ja yksi alfatyyppinen. Nämä ovat tuottaneet vain heikkoja C-luokan flarepurkauksia.

Tällä hetkellä ei ole tiedossa Maata kohti tulevia CME-pilviä. Maan lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa edelleen polariteetiltaan negatiivinen nopea virtaus (CH HSS). Aurinkotuulen nopeus on noin 700 km/s ja hiukkastiheys vähäinen (<2 p/cm3).

Nämä moniväriset revontulet nähtiin Tampereella 6./7. välisenä yönä. Revontulitoiminta jatkui iltayöstä aina aamuhämärään, joskin näin kirkkaita nähtiin vain ajoittain. Kuva Kari A. Kuure/ Tampereen Ursary.

 

IMF-kentän suunta on ollut enimmäkseen negatiivinen (etelään) ja sen voimakkuus on ollut maksimissaan –8 nT.

Geomagneettisen kentän odotetaan olevan aktiivinen 8. – 9. maaliskuuta ja epävakaan 10. maaliskuuta negatiivisen polariteetin CH HSS -vaikutuksesta. 10. maaliskuuta on mahdollista, että 6. maaliskuuta lähtenyt CME-pilven ohituksella on heikko vaikutus geomagneettiseen kenttään pilven ohittaessa maapallon etäältä.

Ennuste

Yöt 8./9., 9./10. ja 10./11. Revontulet ovat mahdollisia vain Lapissa, sen todennäköisemmin mitä pohjoisemmassa ollaan. Pohjois-Suomessa revontulien näkyminen ei ole todennäköistä mutta kuitenkin mahdillista ainakin ajoittain. Muualla Suomessa revontulia tuskin nähdään.

 

 

 

Revontuliennuste 5. – 8.3.2026

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaisen vähäistä. Pilkkuryhmiä on neljä (kaikki tyyppiä beeta) ja voimakkaimmat flarepurkaukset ovat olleet C-luokaa.

Maata kohti tulevia CME-purkauksia ei ole havaittu.

Auringon ekvaattoriseudun ja kiekon keskilinjalla on pieni korona aukko, muta se tuskin vaikuttaa kovinkaan voimakkaasti maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Kaksi muutakin korona-aukkoa on: pohjoisen pallonpuoliskon keskileveyksillä ja etelänapavalta eteläisille keskileveyksille. Nämäkään eivät vaikuta avaruussäähän.

Aurinkotuuli on ollut noin 400 km/s nopeaa ja sen tiheys on noin 3 p/cm3. IMF-kenttä on ollut enimmäkseen pohjoiseen muutaman nanoTeslan verran.

Lähivuorokausien avaruussäähän vaikuttaa aluksi korona-aukkoon liittyvä nopea virtaus. 6. maaliskuuta aikana tapahtuu muutos, sillä negatiivinen CH HSS alkaa vaikuttaa ja muutokseen liittyy mahdollisesti Maan magneettikentän aktivoituminen mahdollisesti 7.3. vuorokauden aikana.

Ennuste

Yö 5./6. Maltilliset revontulet ovat mahdollisia Lapista Pohjois-Suomen alueilla. Keski-Suomessa niiden näkymiselle on pieni mahdollisuus. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 6./7. Magneettinen myrsky saattaa kehittyä jo illalla, joten revontulia voidaan nähdä suurimmassa osassa Suomea. Etelärannikolla niitä ei ehkä nähdä. Aamupuolella yötä magneettinen myrsky on jo laantumassa ja revontulet katoavat taivaalta ennen aamuhämärää.

Yö 7./8. on jälleen rauhallinen. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja mahdollisesti Pohjois-Suomessa. Etelämpänä niiden näkyminen ei ole todennäköistä.

 

Revontuliennuste 2. – 5.3.2026

KAK – Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut tavanomaista tälle auringonpilkkujakson ajankohtaan nähden, Auringonpilkkuryhmiä on kuusi, jotka kaikki ovat magneettisesti alfa- ja beetaluokkaa. Niiden ei arvioida tuottavan nykyisellään C-luokan flarepurkauksia voimakkaampia ilmiöitä tämä ennustejakson aikana. Jos jonkin pilkkuryhmän magneettinen rakenne kuitenkin muuttuu monimutkaisemmaksi, M-luokan flaret ovat mahdollisia.

Auringon etelänavalla on syvä korona-aukko. Se ei kuitenkaan ulotu Auringon ekvaattorille, joten sen vaikutukset maapallon lähiavaruuden avaruussäähän on olematonta. Sen sijaan ekvaattoriseudun alueiden magneettinen rakenne vaihtelee napaisuudeltaan tiheästi.

Maapallon kohtaaman aurinkotuulennopeus on ollut lähellä pitkäaikaista keskiarvoa (n. 350 km/s). Siinä voi tapahtua muutoksia tämän ennustejakson aikana johtuen napaisuudeltaan positiivisen CH HSS virtauksen voimistumisesta.

Tätä kirjoittaessani maapallo on kohdannut heikon CIR-ilmiön, jonka magneettinen suunta on pohjoiseen. IMF-kentän magneettikentän Bz-komponentti onkin vaihdellut suunaltaan viimeisen vuorokauden aikana, vaikkakin enimmän osan ajasta se on ollut heikosti etelään. CIR laantuu tämä vuorokauden aikana ja seuraava, joka on huomattavasti laajempi ja tiheämpi saapunee tämän ennustejakson lopulla tai jopa vasta ennustejakson jälkeen.

Maapallon magneettikentässä on energisiä elektroneja (>2 MeV) kohtalaisen runsaasti, vuon huippuarvo oli eilen 7 042 pfu kello 17.20 UTC aikaan. Energisten protonien määrä on ollut tausta-arvossaan.

Maapallon magneettikentän arvioidaan lähimmän vuorokauden aikana olevan heikosti aktiivinen ja laantuvan sitten jonkin verran. Näillä näkymin magneettinen myrskyn ilmaantuminen tämän ennustejakson aikana ei ole todennäköistä.

Ennuste

Yö 2./3. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa on olemassa pieni mahdollisuus etenkin aamuyön aikana. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yöt 3./4. ja 4./5. Revontulia nähtäneen Lapissa. Etelämpänä niiden näkyminen on epätodennäköistä.

 

 

Revontuliennuste 27.2. –2.3.2026

Auringon näkyvällä puolella on jälleen pilkkuja. Pilkuttomia vuorokausia kertyi kolme, mutta koska kuluvaa vuotta on runsaasti jäljellä, pilkuttomia vuorokausia voi tulla vielä lisää. Vuonna 2015 pilkuttomia vuorokausia ei ollut lainkaan mutta jo seuravana vuonna niitä oli 32.

Nämä revontulet olivat 24.2. kello 21.10 Tampereen taivaalla. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen ursa ry.

 

Auringon aktiivisuus on kohtalaista lähivuorokausina. Maaliskuun 1. päivänä on jonkinlainen mahdollisuus M-luokan flarepurkaukselle.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa korona-aukon polariteetiltaan negatiivinen nopea virtaus (–CH HSS). Aurinkotuulen nopeus on luokkaa 600 km/s ja planeettojen välisen avaruuden magneettikentän BZ-komponentin suunta on pohjoisesta etelään.

Maan magneettikentässä on runsaasti (noin 7 300 pfu) energisiä elektroneja (>2MeV). Energisten protonien (> 10 MeV) sen sijaan on pitkäaikaisessa keskiarvossaan.

Magneettisesti negatiivisen aurinkotuulivirtauksen odotetaan heikkenevän lähivuorokausina. Helmikuun 25. päivänä havaittu CME saapunee 28.2./1.3. joten se voi aiheuttaa avaruussään aktiivisuuden kasvua.

Yöt 27./28., 28./1. ja 1./2. ovat kaikki jonkin verran aktiivisia. Revontulia voitaneen nähdä Lapista Pohjois-Suomeen alueella. Keski-Suomessakin revontulet ovat mahdollisia ainakin CMEn saapumisen aikoihin. Etelä-Suomessa on hyvin pieni mahdollisuus nähdä revontulia jonakin yönä.

 

Revontuliennuste 24. – 27.2.2026

Auringon aktiivisuus on hyvin vähäistä, sillä pilkkuryhmiä ei ole. Virallisten havaintojen mukaan Auringon pinnalla oleva pilkkuryhmä AR 14374 kiertyi länsireunan yli 21. helmikuuta. Sen jälkeen näkyvällä puolella ei ole ollut pilkkuja. Nyt siis on oltu yli kaksi vuorokautta ilman pilkkuja (kts. artikkeli ”Ensimmäinen auringonpilkuton vuorokausi”. Seuraavan kerran pilkut havainnoidaan iltapäivän alussa UTC-aikaa.

Nämä revontulet näkyivät Tampereella 22. helmikuuta 2026 kello 21.07 UTC aikaa. Kuva Kari A. Kuure /Tampereen Ursa ry.

Auringossa on heikkenevä korona-aukko pohjoisen pallonpuoliskon länsiosassa. Sen myötä aurinkotuulen nopeus on laskusuunnassa ja on tätä kirjoittaessani noin 580 km/s mutta tiheys on lähellä nollaa, vain 0,6 p/cm3.

IMF-kenttä on heikko Bt= 4,4 nT ja Bz= –1,5 nT. Etelän suunta on hieman vahvistumassa lähimmän tunnin aikana. Näin ollen avaruussäätilanne on hyvinkin rauhallinen ja se näyttäisi olevan muuttumaton koko tämän ennustejakson ajan.

Ennuste

Yöt 24./25., 25./26. ja 26./27. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa on pieni mahdollisuus revontulille mutta Etelä-Suomessa niitä tuskin nähdään.

 

 

Revontuliennuste 21. – 24.2.2026

Auringon aktiivisuus on ollut viime vuorokausina hyvin vähäistä. Pilkkualueita on kolme ja ne ovat magneettisesti alfa- ja beetaluokkiin kuuluvia. Niiden todennäköisyys tuottaa voimakkaita flarepurkauksia on hyvin pieni.

Auringossa on kaksi syvää korona-aukkoa. Toinen niistä (polariteetti +) on eteläisellä pallonpuoliskolla keskileveyksiltä lähelle Auringon etelänapaa. Toinen aukoista (polariteetti –) on pohjoisella pallonpuoliskolla ulottuen ekvaattorilta keskileveyksille. Tämä aukko on lähestymässä Auringon keskilinjaa ja sen geoaktiivisuus alkanee aivan lähivuorokausina, viimeistään 23. helmikuuta. Lisääntyvä geoaktiivisuus saattaa kehittyä heikoksi magneettiseksi myrskyksi tänä ennustejakson viimeisenä yönä.

Lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa edelleen polariteetiltaan positiivinen HSS -virtaus, joka on kuitenkin jo heikkenemässä. Aurinkotuulen nopeus on pysytellyt 500 km/s alapuolella ja viimeisen UT-vuorokauden aikana aurinkotuulen tiheys on noussut aikaisemman hyvin harvasta nyt noin 15 pccm3 lukemaan ja satelliittimittauksen mukaan se jatkaa nousuaan ainakin lähimmän tunnin aikana. IMF:n kenttävoimakkuus on kasvanut ja on nyt noin 10 nT ja se on lähes yksinomaan Bz-suuntainen. Kentän suunta on kuitenkin pohjoiseen, joten aurinkotuulen tiheyden kasvulla on vain heikko vaikutus maapallon magneettikenttään.

Ennuste

Yöt 21./22. ja 22./23. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa. Etelä-Lapissa revontulia voitaneen havaita jälkimmäisenä yönä. Molempina öinä revontulet ovat kohtalaisen aktiivisia, mutta ei mitään balalaikkashouta. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 23./24. Jos magneettikentän aktiivisuus kehittyy G1-luokan magneettiseksi myrskyksi, niin silloin revontulet ovat mahdollisia Etelä-Suomea myöten. Ennuste on kuitenkin hieman epävarma. Jos magneetista myrskyä ei kehity, magneettikentän rauhattomuus tuottanee kuitenkin revontulia Keski-Suomen leveydelle asti.

Palaan tämä yön ennusteeseen uudelleen, jos näyttää siltä, että oleellisia muutoksia revontulien näkyvyyteen on tulossa.

Revontuliennuste 18. – 21.2.2026

Auringon aktiivisuus on ollut viimevuorokausina hyvin vähäistä. Eilen havaittiin vain yksi C-luokan flarepurkaus, jonka syntyi pilkuttomalla alueella lähellä AR 14374 -pilkkuryhmää. Edellinen M2.47 -luokan flare tapahtui 16.2. kello 4.35 UTC aikaan.

Maata kohti tulevia CME-pilviä ei ole havaittu.

Nämä revontulet kuvatiin Tampereen Ursan tähtitornilla 14. helmikuuta heti vuorokauden vaihduttua. Huomaa revontulien alareunan purppura väri, se ei ole kovinkaan yleinen ilmiö Tampereen leveydellä. Kuvan aikaleima on UTC-aikaa. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

Aurinkotuuli on hidastunut vuorokauden takaisesta, sen nopeus on nyt hieman yli 500 km/s. Sen tiheys on vähäinen (0,85 p/cm3). Planeettojenvälisen avaruuden magneettikenttä (IMF) on heikkoa (4,27 nT) ja Bz-suuntaisen kentän suunta vaihtelee pohjoisen ja etelän välillä hyvinkin nopeasti.

Lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa edelleen magneettikentältään positiivinen korona-aukon nopea virtaus (CH HSS) joka on kuitenkin heikkenemässä ja lakkaa viimeistää tämän ennustejakson loppuun mennessä.

Maapallon magneettikentässä on jonkin verran energisiä (>2 MeV) elektroneja, niiden vuo arvo oli yli 2 200 pfu. Protonien määrä oli pitkäaikaisella tasollaan.

Ennuste

Yöt 18./19., 19./20. ja 20./21. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa on pieni mahdollisuus revontulille jokaisena yönä. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on häviävän pieni, mutta hyvällä onnella alueen pohjoispuoliskolla himmeää revontulivaloa on mahdollisuus jossakin vaiheessa näkyä.

 

Revontuliennuste 15. – 18.2.2026

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Pilkkuryhmiä on viisi, joista vain yksi on tyyppiä beeta, loput ovat tyyppiä alfa. Näin ollen lähitulevaisuudessa tuskin nähdään kovinkaan voimakkaita flarepurkauksia, ellei synny uusi ja aktiivinen pilkkuryhmä tai jokin näistä olemassa olevista kehity nopeasti magneettisesti monimuotoisemmaksi.

Näin kirkkaat revontulet loimusivat Tampereen taivaalla 11./12. yönä. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana maapallon magneettikenttään vaikuttaa napaisuudeltaan positiivinen korona-aukko. Aurinkotuulen nopeus väheni ja se laski aina noin 350 km/s. Noin kello 16.00 UTC aikaan tapahtui muutos. Magneettikentän napaisuus vaihtui negatiiviseksi (Aurinkoa kohti) ja samalla aurinkotuulen nopeus alkoi kasvaa ja saavutti n. 550 km/s nopeuden yön aikana. Kenttävoimakkuus saavutti maksiminsa n. 15 nT kello 19.45 UTC ja on sen jälkeen hieman heikentynyt ollen tätä kirjoittaessani hieman alle 9 nT. Bz-komponentin maksimi oli samaan aikaan ja voimakkuus – 13 nT. Tämän jälkeen Bz-kentän voimakkuus on heikentynyt ja on tätä kirjoittaessani noin –7 nT. Satelliittimittausten perusteella kenttä on kuitenkin kääntymässä kohti pohjoista lähimmän tunnin aikana.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Potsdamin mittausasema on havainnut Hp30 indeksin kohoamisen aina lukemaan 6– kello 21.15 UTC aikaan. Noin puolen tunnin jälkeen indeksi laski lukemaan 5 ja edelleen lukemaan 4. Tämän jälkeen se on ollut voimistumaan päin ja on tällä hetkellä lukemassa 5–. Maan magneettikenttä on siis jo valmiiksi aktiivinen.

Lähivuorokausien avaruussäähän vaikuttaa lähestyvä positiivinen korona-aukko ja siihen liittyvä HSS-virtaus. Hieman ennen sitä, Maa kohtaa voimakkaalta vaikuttavan CIR-ilmiön. Samaan aikaan CIR-ilmiön kanssa voi avaruussäähän vaikutta heikko CME, joka havaittiin 11. helmikuuta. G1-luokan magneettinen myrsky on mahdollinen tänään ja huomenna, jonka jälkeen magneettikenttä pysyttelee aktiivisena ainakin 17. päivään asti.

Ennuste

Yö 15./16. Heikko magneettinen myrsky on mahdollinen alkuillasta. Jos myrsky kehittyy, se näyttäisi jatkuvan edelleen aamuyön tunneille asti. Jos tämä toteutuu, revontulet ovat mahdollisia lähes koko maassa etelärannikkoa lukuun ottamatta.

Yöt 16./17. ja 17./18. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Yön 16./17. aikana on myös Keski-Suomessa pieni mahdollisuus heikoille revontulille. Etelämpänä ja jälkimmäisenä yönä revontulia tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 13. – 16.2.2026

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana kohtalainen. Voimakkain flarepurkaus (M1.4) havaittiin kello 12.2.2026 kello 2.40 UTC aikaan. Purkauksen tapahtui todennäköisesti pilkkualueella AR 14366, joka on jo kiertynyt Auringon länsireunan taakse. Auringon näkyvällä puolella on seitsemän auringonpilkkuryhmää, jotka tuottivat C-luokan purkauksia. Näin näyttäisi olevan myöskin lähivuorokausina, silla pilkkujen magneettiset rakenteet ovat joko alfa- tai beetaluokkaa.

Maata kohti tulevia CME-purkauksia ei ole havaittu.

Aurinkotuulen nopeus on vaihdellut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana 371 ja 480 km/s nopeuksien välillä. Korona-aukko ja siihen liittyvä magneettisesti negatiivinen (kohti Aurinkoa) nopea virtaus on vaimentumassa lähimmän vuorokauden aikana. Sitä seuraa magneettisesti positiivinen (Auringosta poispäin) nopea virtaus ja siihen liittyvä CIR, joka alkaa olla geoefektiivinen tämän ennustejakson lopulla.

Maapallon geosynkronisella radalla tehdyt mittaukset osoittivat energisten elektronien (>2 MeV) määrän olevan hieman kynnysarvoa suurempi (1 205 / 1 000 pfu). Energisten protonien (>10 MeV) määrä on ollut taustatasollaan.

IMF-kentän voimakkuus on ollut maltillisesti 5 – 7 nT ja pohjoiseteläsuuntainen komponentti (Bz) on ollut minimissään –5 nT. Magneettikentän voimakkuudessa ei odoteta tapahtuvan kovinkaan suurin muutoksia lähivuorokausina.

Lähiavaruuden avaruussää on ollut viime vuorokausina rauhallinen. Saapuvan korona-aukon etureunan CIR-virtauksen saapuminen muuttaa jonkin verran tilannetta ja muuttaa avaruussään hieman aktiivisemmaksi 14.2. aikana. Avaruussää jatkaa aktivoitumistaan seuraavanakin vuorokautena ja SWPC ennustaa sen voimistuvan mahdollisesti heikoksi magneettiseksi myrskyksi 15.2. aikana. Vaikka ennustettu magneettinen myrsky on mahdollinen, sen toteutumiseen vaikuttaa energisten elektronien määrä maapallon magneettikentässä ja korona-aukon positiivinen polaarisuus, joten täällä korkeilla leveysasteilla myrskyn vaikutukset jäänevät vähäisiksi.

Ennuste

Yöt 13./14. ja 14./15. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomen leveydelle ja Keski-Suomessa niiden näkymiseen on pieni mahdollisuus. Etelämpänä revontulia näinä öinä tuskin nähdään.

Yö 15./16. Magneettisen myrskyn pieni mahdollisuus on olemassa. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomen leveydelle ja Etelä-Suomen pohjoisosaan asti. Etelärannikolla niitä tuskin nähdään.