Revontuliennuste 29.10. – 1.11.2025

Auringon aktiivisuus on edelleen vähäistä, sillä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana havaittiin vain yksi C-luokan flarepurkaus. Muutosta tähän tilanteeseen ei ole odotettavissa.

Tältä näytti Aurinko 28.10.2003. Pilkkuryhmä 0486 tuotti X17-luokan flarepurkauksen. Myös pilkkuryhmä 0484 oli erittäin aktiivinen ja se tuotti 4.11. voimakkuudeltaan X24.86 flarepurkauksen ollessaan jo aivan Auringon länsireunalla tai oikeammin osaksi jo reunan takana. Kuva SpaceWeatherLive.com.

Toisin oli 22-vuotta sitten, vuonna 2003. Silloinkin oltiin pilkkujakson laskevalla rampilla halloweenin aikaan. Silloin, 28.10.2003, Auringossa tapahtui flarepurkaus, jonka voimakkuus oli X17 kello 11.10 UTC. Se sai aikaan S3-luokan säteilymyrskyn ja hyvin nopean CME-purkauksen kohti maapalloa. Pilven nopeudeksi mitattiin huima 2 125 km/s ja matka Auringosta Maahan kesti vain 19 tuntia.

Mutta tämä ei ollut vielä mitään, sillä tulossa oli paljon enemmän. Seuraava CME-pilven tuottanut flarepurkaus Auringossa oli voimakkuudeltaan X10 ja se tapahtui 29.11. Tämänkin pilven nopeus oli hyvin suuri, 1948 km/s ja matka-aika vain aavistuksen pitempi kuin edellisellä pilvellä.

Molempien CME-pilvien vaikutuksesta maapallolla oli viisi vuorokautta putkeen magneettista myrskyä, jonka aikana nähtiin revontulia ympäri maapalloa hyvin matalillakin leveysasteilla. Kp-indeksien lukemat olivat kolmena vuorokautena aivan tapissa (Kp=9) lokakuun viimeisinä päivinä.

Tämä episodi oli vain osa laajempaa hyvin korkeaa aktiivista kautta lokakuun ja marraskuun aikana. Kausi huipentui omalla tavallaan marraskuun 4. päivänä kello 19.40 tapahtuneeseen voimakkuudeltaan X24.86 flarepurkaukseen. Luultavasti purkauksen voimakkuus oli paljon suurempi, sillä avaruudessa olleiden luotaimen (GOES) mittalaitteet saturoituivat 11 minuutiksi purkauksen voimakkaimmassa vaiheessa. Silloin hurjimmat spekulaatiot esittivät purkauksen voimakkuudeksi jopa lukemaa X50. Todellinen voimakkuus jäänee ikuiseksi arvailuksi.

Palataan tämänhetkiseen tilanteeseen. Olemme juuri ohittaneet aurinkotuulen tiivistymän ja siirtyneet kohtamaan harvan mutta nopean aurinkotuulen (HSS) virtauksen. Virtauksen polariteetti on positiivisella sektorilla ja kenttävoimakkuus 9 – 11 nT. Tämä tilanne jatkuu ainakin tämän ennustejakson ajan.

Maapallon magneettikentässä geosynkronisella radalla tehtyjen mittausten mukaan energisiä (> 2MeV) elektroneja on kohtalainen määrä. Määrä on sen verran korkea, että se mahdollistaa jonkinlaisen magneettisen aktiivisuuden lähivuorokausien aikana.

Ennuste

Yö 29./30. Revontulet ovat mahdollisia, Lapissa jopa todennäköisisä, aina Etelä-Suomea myöten heti illan pimennyttyä. Revontulitoiminta pysyttelee aktiivisena aina aamuhämärään asti. Myös etelärannikolla on jonkinlainen mahdollisuus revontulille yön aikana.

Yöt 30./31. ja 31./1. revontulia voidaan nähdä Lapista Keski-Suomen leveydelle koko yön ajan. Viimeisenä yönä odotusarvo on jonkin verran pienempi. Etelä-Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta etelärannikolla niitä ei ole odotettavissa.

 

 

Revontuliennuste 26. – 29.10.2025

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneiden vuorokausien ajan. Auringonpilkkuryhmiä on seitsemän, jotka kaikki ovat alfa- tai beetaluokkaa, siis magneettiselta rakenteeltaan mahdollisimman yksinkertaisia. Tämän tyyppisissä pilkkuryhmissä ei yleensä tapahdu voimakkaita flare- tai CME-purkauksia.

Aurinkotuulen vauhti on vähentynyt ja se on tällä hetkellä hieman yli 400 km/s. IMF-kentän voimakkuus on ollut myös heikkoa, Bz-komponentti saavutti –6 nT voimakkuuden noin vuorokausi sitten, jonka jälkeen se nopeasti muuttui positiiviseksi ollen voimakkuudeltaan noin 5 nT. Geosynkronisella radalla mitattu (GOES 18 ja GOES 19) energisten elektronien (>2 MeV) vuo on ollut normaali. Sen odotetaan kuitenkin saavuttavan hälytysrajan (1 000 pfu) seuraavan 24 tunnin aikana.

Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla oleva positiivinen korona-aukko alkaa vaikuttaa Maan lähiavaruuden tilaan tämän ennustejakson aikana. Sen odotetaan voimistavan IMF-kenttää ja kasvattavan aurinkotuulen nopeutta. Aurinkotuuli pysyttelee kutakuinkin nimellisellä tasollaan huomiseen. Lokakuun 27. päivän iltana tai seuraavan yönä maapallon lähiavaruuden avaruussäähän alkaa vaikuttaa myös 23.10. lähtenyt CME-pilvi, jonka eteläkärki pyyhkäisee Maan magneettikenttää. Näiden tapahtumien seurauksena on odotettavissa magneetista rauhattomuutta ja mahdollisesti G1-luokan myrskyä toisena ja kolmantena yönä. Tähän kuitenkin liittyy epävarmuutta, sillä yleensä CME-pilvien kärkien ominaisuuksien määrittäminen on hyvin vaikeaa, usein ne ovat hyvin heikkoja ja joskus voimakkaita.

Ennuste

Yö 26./27. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa, Pohjois-Suomessa on jonkinlainen mahdollisuus niiden näkymiselle mutta etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 27./28. Todennäköisesti avaruussäässä tapahtuvat muutokset saavat aikaan nopeasti kehittyvän G1-luokan magneettisen myrskyn aamupuolella yötä. Tällöin revontulet ovat todennäköisiä Etelä-Suomen leveydelle asti. Etelärannikolla revontulet eivät ole todennäköisiä ennen aamun sarastusta.

Yö 28./29. Magneettinen rauhattomuus jatkuu koko edeltävän päivän ja illan pimetessä revontulia on mahdollista nähdä koko maassa. Magneettinen myrsky ja -rauhattomuus jatkunee koko yön aina aamuun asti.

 

 

Revontuliennuste 23. – 26.10.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaisen vähäistä viime vuorokausien aikana. Yksi poikkeus on kuitenkin olemassa – voimakas CME-purkaus 21.10. kello 20.24. Purkaus tosin tapahtui Auringon etäpuolella, joten purkauspilvi ei ole tulossa kohti Maata. Kun purkaus tapahtui meille näkymättömällä puolella, sen syntypaikkaa ei ole tiedossa. Voidaan kuitenkin olettaa, että aktiivisella alueella AR 14246 olisi purkauksen aiheuttaja. Aktiivinen alue kiertyi Auringon länsireunan yli lauantaina 18.10. Ollessaan meille näkyvällä puolella, alue tuotti useita M-luokan purkauksia lyhyen ajan sisällä. Helioseismologisesti määriteltyjä aktiivisia alueita etäpuolella ei ole muita.

Tältä näytti 21. päivän CME purkaus CACTus-projektin havaintojen perusteella. Kuva on erotuskuva kahden peräkkäisesta kuvasta siten, että mitä suurempi muutos on sitä tummemmalta tai vaaleammalta alue näyttää. Lähteenä käytetää SOHO /LASCO-C2 kameran ottamia kuvia. Aurigon koko ja sijainti on piirretty valkoisella renkaalla kuvan keskellä olevan harmaan alueen päälle. Rekaasta lähtevä valkoinen viiva on purkauksen voimakkaimman akselin suunta. Kuva SOHO/LASCO/CACTus.

 

Maan lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttanut CH HSS virtaus on heikentynyt ja avaruussää on normalisoitunut. Tilanne näyttää pysyttelevän lähes muuttumattomana lähivuorokausien ajan. Aurinkotuulen tiheys voi hieman kohota 25.10. jälkeen.

Ennuste

Yöt 23. – 26.10. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa, joskin ei välttämättä joka yö, Etelä-Lapissa revontulet eivät ole todennäköisisä, mutta pientä mahdollisuutta niiden näkymiseen ei voi poissulkea. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

 

 

Revontuliennuste 20. – 23.10.2025

Magneettinen myrsky on tällä erää ohitettu. Myrskyn voimakkuus oli suurin lokakuun 18. päivän iltana kello 21 – 00 välillä, jolloin se oli G2-luokkaa (Kp=6). Myrsky oli seurausta lokakuun 15. päivänä Auringosta tapahtuneesta CME-purkauksesta, jonka aiheuttama pilvi törmäsi maapallon magneettikenttään. Tätä kirjoittaessani, myrsky on laantunut ja seuraavat vuorokaudet tässä suhteessa tulevat olemaan hyvin rauhallisia. Rauhallisuus jatkunee pitkään (vähintään viikon) ellei Auringossa tapahdu uusia CME-purkauksia, jotka tuovat CME-pilvet maapallon lähelle.

Tampereen Ursan pohjoiseen suunnattu revontulikamera tallensi tämän hienon kuvan 18./19. yönä. Revontulimyrsky oli näyttävä, sillä siinä esiintyi runsaasti punaisia ja sinipunaisia revontulia ja vihreät revontulet olivat kirkkaita ja ajoittain erittäin loimuavia. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

 

Tällä hetkellä Auringossa on kahdeksan pilkkuryhmää, jotka kaikki ovat magneettisesti joko alfa- tai beetaluokkiin kuuluvia. Näiden luokkien pilkut ovat yleensä rauhallisia eikä odotettavissa ole kovinkaan voimakkaita purkauksia. Tilanne voi kuitenkin nopeasti muuttua, vaikka sellaista muutosta ei olekaan näkyvissä.

Aurinkotuulen nopeus on kohtaisen korkea (556 km/s) tätä kirjoittaessani. Tämä johtuu negatiivisen polaarisuuden virtauksesta (CH HSS), joka jatkuu tämä ennustejakson ajan, mutta mahdollisesti pitempäänkin.

Ennuste

Yö 20./21. Revontulet ovat todennäköisiä Lapista Pohjois-Suomeen alueella ja Keski-Suomessa ne ovat mahdollisia. Etelämpänä niiden todennäköisyys on vähäinen.

Yöt 21./22. ja 22./23. Revontulia voi odottaa näkevänsä Lapissa, joskin sielläkin ne ovat suhteellisen rauhallisia. Pohjois-Suomessa revontulien näkyminen on mahdollista mutta ei kuitenkaan kovin todennäköistä. Etelässä revontulia tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 17. – 20.10.2025

 Auringon aktiivisuus on keskittynyt pilkkualueelle AR 14246, sillä kaikki flarepukaukset eilisen aina tapahtuivat tällä aktiivisella alueella. Joukossa oli neljä M-luokan purkausta, joista voimakkain oli M1.3 kello 14.98 UTC aikaan. Näiden lisäksi tapahtui kaikkiaan 8 C-luokan purkausta, joista suurin osa tässä samassa ryhmässä. Pilkkuryhmä onkin luokiteltu magneettiselta rakenteeltaan beeta–gamma–deltaksi. Toinen alue AR 14248, jonka magneettinen rakenne on beeta–gamma, oli sen sijaan rauhallinen. Loput pilkkuryhmistä ovat joko alfa tai beeta rakenteisia.

Aurinkotuulen nopeus on ollut laskusuunnassa, päätyen noin 400 km/s. Sen jälkeen se on kuitenkin noussut ja nyt sen nopeus on noin 470 km/s. IMF-kenttä on ollut heikko, noin 2–5 nT ja sen suunta on ollut enimmäkseen neutraali.

Tänään odotetaan Maata kohti tulevien CME-pilvien alkavan vaikuttaa niin lähiavaruuden avaruussäähän kuin Maan magneettikenttään. Saapuvia CME-pilviä on useampia, joten lähivuorokausina on odotettavissa jonkin verran magneettista rauhattomuutta.

Ennuste

Yö 17./18. Revontulet ovat todennäköisiä Lapista Pohjois-Suomeen alueella ja Keski-Suomessa ne ovat mahdollisia. Kirkkaimmat tule nähtäneen aamupuolella yötä. Etelämpänä niitä tuskin nähdään, vaikkakin niiden näkymistä ei voi poissulkea.

Yö 18./19. Magneettiselle myrkylle on pieni mahdollisuus, vaikka sitä ei varsinaisesti ennustetakkaan. Revontulet ovat todennäköisiä Lapista Keski-Suomeen ja Etelä-Suomessa ne ovat mahdollisia, ei kuitenkaan etelärannikolla, jossa niitä tuskin nähdään.

Yö 19./20. Magneettinen rauhattomuus on tässä vaiheessa jo palautunut normaalitilaan ja revontulet ovat todennäköisi Lapissa. Pohjois-Suomessa ne ovat mahdollisia mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään.

 

 

Revontuliennuste 14. – 17.10.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalainen viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Aktiivisuus on ollut seurausta erityisesti pilkkualueella AR 14246 (beeta–gamma–delta) tapahtuneista flarepurkauksista. Ensimmäinen niistä, voimakkuudeltaan M1.9 saavutti maksiminsa kello 5.26 UTC. M2.7 kello 9.19 UTC ja M1.2 kello 13.18 UTC. 

Nämä revontulet tallentuivat Tampereen Ursan revontulikameraan 11./12. välisenä yönä. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

Ensimmäinen ja viimeinen purkaus aiheuttivat myös CME-purkaukset, joista jälkimmäiseen liittyi tyypin II radiosweeppaus. Nopeudeksi mitattiin 570 km/s ja mallinnukset laskevat CME-pilven saapuvan maapallon kiertoradalle perjantaina (17.10.) illalla. Ennusteeseen liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia ja todennäköisesti CME saapuu aikaisemmin.  Tähän liittyy se, että aikaisemmat (13.10. lähteneet) CME-pilvet saapunevat 15. ja 16. vuorokausien aikana.

Aurinkotuuli on ollut suhteellisen nopeaa (n. 700 km/s), joka johtuu korona-aukon (CH HSS) nopeasta virtauksesta. Virtauksen fii-kulma on olut negatiivisella sektorilla. IMF-kentän suunta on vaihdellut mutta suurimman osan ajasta se on ollut neutraali tai kohti pohjoista.

Maapallon magneettikentässä ilmeni G1-luokan myrsky 13.10. aamupuolella ja sen jälkeen magneettikenttä on ollut rauhattomassa tilassa ja tämän rauhattomuuden ajatellaan jatkuvan. G1-luokan magneettisen myrskyn todennäköisyys on kohtalainen vielä tänään ja huomisen aikana, mutta todennäköisesti G1-luokan myrsky syntyy 16.10. iltana.

Samaan aikaan on olemassa (~10 %) mahdollisuus pienelle (S1) säteilymyrskylle, joka johtuu energisten protonien (>10 MeV) määrän kasvusta. Tämän lisäksi on odotettavissa kohtalaisen voimakkaita (R1–R2) radiokelien häiriöitä koko ennustejakson ajan ja voimakkaita (> R3) radiokelin huononemiselle ennustetaan 10 % todennäköisyyttä. Nämä johtunevat pilkkuryhmän 4246 edelleen jatkuvasta ja todennäköisestä jatkumisesta.

Ennuste

Yö 14./15. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa. Pohjois-Suomessa niiden mahdollisuus on pieni ja etelämpänä niitä tuskin nähdään.

Yö 15./16. Revontulet ovat mahdollisia Etelä-Suomen leveydelle asti aamupuolella yötä. Etelärannikolla niiden näkyminen ei ole pois suljettu mahdollisuus, mutta todennäköisiä ne eivät ole.

Yö 16./17. Revontulet koko maassa ovat todennäköisiä jo iltayöstä alkaen. Lapissa ne todennäköisesti ilmaantuvat osittain etelänpuolen taivaalle, korona on odotettavissa Pohjois-Suomessa ja Keski- ja Etelä-Suomessa niitä nähtäneen korkealla taivaalla. Etelärannikolla ne ovat myös todennäköisiä, vaikkakin niiden kirkkaus ei aivan huippuluokkaa saavutakaan.

Kuu on viimeisessä neljänneksessään 15.10. joten se kohoaa taivaalle aamupuolella yötä. Sen matala korkeus ei kuitenkaan pilaa revontulien näkymistä.

 

Revontuliennuste 11. – 14.10.2025

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana matalla tasolla. Ainoastaan heikkoa C-luokan flare-toimintaa havaittiin. Pilkkualue 4248 on tyypiltään beeta–gamma, mutta ei ole tuottanut merkittäviä tapahtumia. Muut pilkkualueet (5) ovat beeta- tai alfatyyppiä  eikä niille ennusteta merkittävää aktiivisuutta.

Aurinkotuuli on ollut keskimääräistä, nopeuden vaihdellessa 300 – 400 km/s välillä. IMF-kentän suunta on ollut enimmäkseen etelään.

Maapallon geomagneettinen kenttä on ollut rauhallinen. Tilanne on kuitenkin hieman muuttumassa, sillä maapallo kohtaa korona-aukon, jonka polaarisuus on negatiivinen. Näin syyskaudella se ei kuitenkaan aiheuta sinällään kovinkaan merkittävää magneettisen rauhattomuuden kasvua. Se kuitenkin työntää edellään CIR-virtausta, joka on turbulenttinen ja sen magneettikenttä on kaoottinen. Virtauksen tiheys on myös suurempi, joten magneettisten häiriöiden mahdollisuus on olemassa lähivuorokauden aikana.

Ennuste

Yö 11./12. Maan magneettikenttää ennustetaan kehittyvän voimakas magneettinen häiriö, eikä heikon magneettisen myrskynkään (G1) mahdollisuutta ole poissuljettu. Revontulet ovat mahdillisia heti illan pimennyttyä Lapissa ja Pohjois-Suomessa, jonkinlainen mahdollisuus revontulille on myös Keski-Suomessa, jossa revontulia näkyy kuitenkin todennäköisemmin vasta puolen yön jälkeen. Tällöin myös Etelä-Suomessa revontulet ovat mahdollisia, etelärannikolla niitä tuskin nähdään.

Yö 12. /13. Magneettinen rauhattomuus jatkuu koko edeltävän päivän ja illan pimetessä sen odotetaan kehittyvät magneettiseksi myrskyksi (G1). Jos tämä toteutuu, revontulia nähtäneen koko massa. Lapissa niiden voidaan odottaa olevan hyvin aktiivisia ja kirkkaita, etelämpänä jonkin verran rauhallisempia.

Yö 13./14. Edellisten vuorokausien magneettikentän rauhattomuus jatkunee kuitenkin vaimeten. Yö muodostunee tavanomaiseksi, jolloin revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulet eivät ole todennäköisiä, ellei lähitunteina Auringossa tapahdu voimakasta CME- tai flarepurkausta.

 

Revontuliennuste 8. – 11.10.2025

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden ajan melko vähäistä. Pilkkualueita on seitsemän, joista vain yksi, AR14236, on tyypiltään beeta–gamma. Loput ovat joko alfa- tai beetatyyppiä. Pilkkualueiden suhteellisen yksinkertaiset magneettiset rakenteet näkyivät myös flarepurkausten voimakkuuksissa ja määrässä. Vain kaksi C-luokan flarepurkausta havaittiin: alueella 4236 kello 11.29 UTC (C5.6) ja alueella 4233 kello 20.07 (C9.1). Tähän jälkimmäiseen liittyi heikko CME ja tyypin II radiosweepaus. Syntynyt CME on hidasliikkeinen ja sen suunta ei ole kohti maapalloa. Auringon aktiivisuudessa lähivuorokausina ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia tämä ennustejakson aikana.

 

Auringonpilkkujakson 25 pilkkuluvut ovat laskusuunnassa, maksimi on ollut vuosi sitten lokakuussa. Laskevalla rampilla yleensä nähdään voimakkaita flarepurkauksia ja niihin liittyviä ilmiöitä kuten CME-pilviä. Näin on ollut tälläkin kerralla, vaikka ei ehkä aivan niin montaa kertaa kuin olisi ollut odotettua. Toistaiseksi ei ole koettu äärimmäisen voimakkaita flarepurkauksia tällä pilkkujaksolla kuin muutaman kerran. Toistaiseksi viimeisi X-luokan purkaus oli kesäkuun 19. päivänä, jolloin purkauksen voimakkuus oli X1.9. Kuva SpaceweatherLive.com.

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on ollut nopeudeltaan hieman keskiarvoa nopeampaa (n. 400 km/s) ja keskimääräisen tiheää. Auringon korona-aukon polariteetti on ollut positiivinen. Tämä on näkynyt IMF-kentän Bz-komponentin eteläsuuntaisena, joskin aika heikkona kenttänä (maks. Bz= –6 nT).

Maapallon geosynkronisella radalla on mitattu suhteellisen suuria energisten elektronien määriä, maksimin ollessa yli 2 MeV elektroneille 10 500 pfu kello 17.20 UTC. Yli 10 MeV elektronien määrä on pitkäaikaisessa tausta-arvossaan.

Ennuste

Yö 8./9. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Pohjois-Suomen ja osin Keski-Suomen alueelle. Kirkkaimmat revontulet näkyvät puolen yön jälkeen. Keski-Suomen eteläosassa ja Etelä-Suomen pohjoisosassa revontulien mahdollisuus on hieman heikompi, mutta jos niitä näkyy, ne ovat yleensä himmeähköjä ja hyvin rauhallisia. Etelärannikolla revontulia tuskin nähdään.

Yöt 9./10. ja 10./11. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa, Etelä-Lapissa niiden mahdollisuus on pienempi ja jos jotain näkyy, niin revontulet ovat hyvin himmeitä.