Revontuliennuste 26. – 29.11.2025

Auringon aktiivisuus on edelleen vähäistä, vain C-luokan flarepurkauksia havaittiin viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Kaksi purkausta havaittiin pilkkuryhmissä 4288 ja 4292 ja kaksi muuta purkausta tapahtui määrittelemättömillä alueilla.

 Aktiivisin pilkkuryhmä oli 4291, joka on luokiteltu beeta–gammaksi. Pilkkuryhmään syntyi uusi pilkku mutta nopeasti se yhdistyi leader-pilkun kanssa. Pilkkuryhmiä on kaikkiaan seitsemän, mutta ne ovat magneettiselta rakenteeltaan yksinkertaisempia alfa- ja beetaluokkiiin kuuluvia.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa napaisuudeltaan positiivinen nopea virtaus (CH HSS). Planeettojen välisen avaruuden magneettikentän suunta on vaihdellut ±5 nT välillä, joka on tyypillistä tällaisessa virtauksessa. Aurinkotuulen nopeus on ollut 700 – 800 km/s ja fii-kulma on ollut positiivinen (Auringosta poispäin).

Maapallon geomagneettinen kenttä on ollut hieman myrskyisä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. G1-luokan magneetista myrskyä ennustetaan myös tulevalle vuorokaudelle, joka kuitenkin heikkenee rauhattomuudeksi seuraavien vuorokausien aikana.

Ennuste

Yö 26./27. G1-luojan magneettinen myrsky tuottaa revontulia koko maahan vuorokauden vaihteen tienoilla. Revontulitoiminta jatkuu ajoittain aamun tunneille asti.

Yö 27./28. Magneettinen rauhattomuus jatkuu, vaikkakin magneetista myrskyä ei ole ennustettu. Revontulia voidaan nähdä laajalti Lapista Etelä-Suomen leveydelle asti, mutta etärannikolla niiden näkyminen ei ole kovinkaan todennäköistä.

Yö 28./29. Magneettikentän tila on edelleen rauhoittumassa. Revontulia on odotettavissa Lapista Keski-Suomen alueella. Etelämpänä revontulien näkymisen todennäköisyys on pieni tai hyvin vähäinen.

 

 

 

 

Revontuliennuste 24. – 27.11.2025

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut hyvin vähäistä. Voimakkain flare oli C1.8 -luokaa pilkkualueella 4291. Hieman heikompia purkauksia tapahtui useita, enimmäkseen samalla pilkkualueella. Aktiivisi pilkkuryhmiä on kaikkiaan kuusi.

Maapallo kohtaa laajan aurinkotuulen nopean virtauksen (CIR) huomenna puolenpäivän aikoihin. Aurinkotuulen nopeus nousee hieman yli 800 km/s mutta tämä tapahtuu vasta tämän ennustejakson lopulla. Sitä ennen kuitenkin aurinkotuulen nopeus kasvaa suhteellisen tasaisesti tämä hetkisestä nopeudesta (400 km/s). Virtauksen polarisuus on positiivinen.

Maapallon kohdatessa virtauksen, magneettikenttään kehittyy häiriötila, jonka odotetaan kiihtyvän magneettiseksi myrskyksi ensin puolenyön tietämillä ja uudelleen aamuyön tunteina. Vielä seuraavana päivänäkin on pieni mahdollisuus magneettiselle myrkylle.

Ennuste

Yö 24./25. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa. Etelämpänä niitä tuskin nähdään.

Yö 25./26. Revontulet ovat todennäköisiä koko maassa puolenyön aikoihin. Ensimmäisen purkauksen jälkeen revontulien kirkkaus ja aktiivisuus laskee hieman, jolloin avain etelärannikolla tässä vaiheessa niitä tuskin nähdään. Aamuyön tunteina revontulitoiminta kiihtyy ja revontulia nähtäneen jälleen koko maassa.

Yö 26./27. Revontulet ovat mahdollisia laajalti Lapista Keski-Suomeen. Etelä-Suomen pohjoisosassa on pieni mahdollisuus näkyville revontulille mutta tätä toiminta ei ulotu etelärannikolle.

 

 

Revontuliennuste 21. – 24.11.2025

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus pysyi alhaisella tasolla, ja heikkoja C-luokan purkauksia esiintyi vain vähän alueella 4284. Uusi alue 4288 ilmaantui näkyviin. Kaikkiaan aktiivisia alueita on viisi, joista yksi (4284) on beeta-tyyppiä ja loput ovat alfoja.

Aurinkotuuli on pitkäaikaisen keskiarvon tuntumassa kaikkien parametrien osalta. IMF-kentän B_z suunta on vaihdellut rauhallisesti pohjoisen ja etelän välillä, kokonaiskentän B_t voimakkuuden ollessa 10 ja 15 nT välillä.

Maapalloon suuntaan ei ole tulossa koronamassapurkauksia.

Ennuste

Yöt 21./22., 22./23. ja 23./24. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja etenkin ensimmäisenä yönä myös Pohjois-Suomessa. Viimeisenä yönä revontulia tuskin nähdään muualla kuin Pohjois-Lapissa.

 

 

 

 

Revontuliennuste 18.11. – 21.11.2025

Auringon aktiivisuus on kohtalaista, auringonpilkkuja on kolmella aktiivisella alueella. Nämä pilkkuryhmät ovat magneettisesti alfa- ja beetaluokaa, joten odotettavissa ei ole merkittäviä flarepurkauksia. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana voimakkaimmat flarepurkaukset olivat C-luokaa (C6.1 ja C5.4) ja näistäkin voimakkaampi purkaus tapahtui aktiivisella alueella 4274, joka on kiertynyt jo 16.11. Auringon länsireunan taakse. Auringoin aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän suunnilleen samalla tasolla myös ainakin tämän ennustejakson ajan.

Auringon aktiivisuuden rauhoittuminen näkyy myös maapallon lähiavaruuden avaruussäässä. Kp-indeksi on pysytellyt matalissa lukemissa eikä tilanteeseen odoteta suuria muutoksia. Pohjoisella pallonpuoliskolla on kaksikin pientä korona-aukkoa, joiden kummankin polaarisuus on negatiivinen. Niihin liittyvät nopeat virtaukset (HSS) eivät vaikuta kovinkaan voimakkaasti avaruussäähän.

Ennuste

Yöt 18./19., 19./120. ja 20./21. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa. Etelä-Lapissa revontulien mahdollisuus on olemassa, mutta jos niitä näkyy, ne ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia. Eteläisimmillä leveyksillä revontulia tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 15. – 18.11.2025

Pitkään jatkunut magneettisten myrskyjen sarja näyttää päättyneeltä. Myrskyjen aiheuttaja, auringonpilkkualue AR14274 on jo hyvin lähellä Auringon länsireunaa ja siirtyy reunaan taakse suunnilleen tätä lukiessasi. Pilkkualue tuotti vielä eilen kaksi M1.3 -luokan ja yhden X4.0 -luokan flarepurkauksen (maksimi kello 8.30 UTC) ja siihen liittyvän CME:n. CME purkaussuunta vie pilven kuitenkin maapallon ohi, joten sillä ei ole vaikutusta maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Jos pilkkualueen ollessa vielä näkyvissä tai välittömästi reunan takana tapahtuu jälleen X-luokan flarepurkaus, nopeat protonit saavuttavat maapallon noin 20 minuutin kuluessa. Niillä voi olla monia vaikutuksia mutta revontulia ne eivät aiheuta.

Nyt näkyvällä puolella olevat muut seitsemän pilkkualuetta ovat magneettisesti alfa- ja beetaluokkiin kuuluvia eikä niiden odoteta tuottavan voimakkaita flarepurkauksia.

Auringon pohjoisella pallonpuoliskolla keskileveyksillä on laajahko korona-aukko (SID 126), jonka polaarisuus on negatiivinen. Se saavutti keskimeridiaanin 13.11. ja sen luoma nopea hiukkasvirtaus (HSS) vaikuttaneen maapallon lähiavaruuden tilaan 17.11. alkaen. Tämä vaikutus luo epävarmuutta yö 17./18. ennusteeseen. Kolmannen yön ennuste yleisestikin on kohtalaisen epävarma monien nopeasti muuttuvien tekijöiden vuoksi.

Tällä hetkellä aurinkotuulen nopeus on ollut laskusuunnassa ja eilen se aleni noin 580 km/s. Aikaisemmin se oli lukemassa 880 km/s. Samaan aikaan hiukkastiheys on hieman nousussa laajahkon CIR-alueen vaikutuksesta. Aurinkotuulen nopeuden odotetaan kiihtyvän aina 700 km/s huomisen aikana, jonka jälkeen sen hidastuu viimeistään 18.11. vuorokauden aikana lukemaan ~500 km/s.

Ennuste

Yö 15./16. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja sielläkään ne eivät muodostu kovinkaan kirkkaiksi. Muualla revontulia tuskin nähdään.

Yö 16./17. Tälle yölle on ennustettu pienehköä magneettista myrskyä, joka saavuttanee maksiminsa aamupuolella yötä. Aamuhämärään mennessä se on kuitenkin jo vaimentunut normaalitilaan. Revontulet ovat mahdollisia Etelä-Suomen leveydelle asti ja etelärannikollakin on hyvin pieni mahdollisuus niiden näkymiselle. Tämä kuitenkin näyttäisi olevan lyhytaikainen episodi, jonka toteutumisesta ei ole kovinkaan suurta varmuutta.

Yö 17./18. Maapallon magneettikentän tila on palautunut normaaliksi. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa niiden pieni mahdollisuus on olemassa mutta etelämpänä revontulia ei nähdä.

 

Revontuliennuste 12. – 15.11.2025

Eilen julkaistu revontuliennuste on edelleen voimassa, mutta sitä täytyy päivittää. Pilkkuryhmässä AR14274 tapahtui eilen kello 10.04 UTC aikaan X5.1-luokan flarepurkaus ja se synnytti myös nopeasti etenevän CME-pilven. Pilven suunta on kohti maapalloa ja sen nopeus on ensimmäisten tietojen mukaan 1 350 km/s. Maapallon magneettikenttään se alkaa vaikuttaa huomenna iltapäivällä. Magneettikenttä on jo edellisten CME-pilvien vaikutuksesta myrskyinen, joten tämä uusi CME sekä voimistaa että jatkaa magneetista myrskyämistä.

Pilkkualueelle 4274 ennustetaan edelleen hyvin aktiivista toimintaa. X-luokan flarepurkausten todennäköisyys seuraavan vuorokauden ajalle on 55 % ja M-luokan purkaukselle 85 %. Protoni-ilmiöiden todennäköisyys on 55 %, joten pilkkuryhmä saattaa edelleen yllättää. Sen sijainti on sellainen, että se pystyy vaikuttamaan maapallon lähiavaruuden avaruussäätilaan merkittävästi vielä usean vuorokauden aikana.

Ennuste

Yö 12./13. Magneettinen myrsky kiihtyy iltaa kohden erittäin voimakkaaksi G4-luokan myrskyksi, jolloin revontulia voidaan nähdä koko Suomen alueen lisäksi myös Baltiassa aina Liettuaa myöten, ehkä etelämpänäkin. Yön aika myrsky jatkuu aamun asti vähintäänkin G2-luokan myrskynä.

Yö 13./14. Magneettinen myrsky jatkuu aavistuksen heikompana (G1) heti illasta alkaen ja se jatkuu aina aamuun asti. Revontulia voidaan havaita koko massa lähes keskeytyksettä koko yön.

Yö 14./15. Ennusteen mukaan magneettinen myrsky laantuu mutta revontulet ovat silti mahdollisia Etelä-Suomen leveydelle asti. Etelärannikolla revontulet ovat mahdollisia mutta ei todennäköisiä.

 

 

 

Revontuliennuste 11. – 14.11.2025

Viimeviikko oli pitkään aikaan hyvin aktiivinen jakso Auringossa. Neljän vuorokauden aikana havaittiin maapallolla neljä magneettista myrskyä, joista voimakkain oli 6.11. havaittu G3-luokan myrsky. Nämä tietysti johtuivat usean CME-purkauksen sarjasta, jotka lähes suoraan saapuivat maapallon läheisyyteen.

HUXt2D-mallinus tilanteesta, jossa kahta CME-pilveä odotetaan saapuvan maapallon lähiavaruuteen 12. marraskuuta aamuyöstä. Kuva SpaceweatherLive.com.

CME:t olivat seurausta Auringossa tapahtuneista flarepurkauksista, joita havaittiin tapahtuvan hyvin runsaasti. Purkausten joukossa oli muutama X-luokan purkaus: 4. marraskuuta niitä oli kaksi ja 9.11. yksi. Nämä kaikki tapahtuivat pilkkuryhmässä AR14274. Näiden lisäksi pilkkuryhmä tuotti seitsemän M-luokan flarepurkausta.

Pilkkuryhmä 4274 ei ollut ainoa aktiivinen alue, vaan myös AR1476 tuotti yhden X-luokan ja yhden M-luokan flaren. Lisäksi alue AR1472 tuotti yhden M-luokan flarepurkauksen.

Auringon säteilymyrskyjä tapahtui lähes joka vuorokausi. Voimakkaimmat R3-luokan purkaukset tapahtuivat 4. ja 9. marraskuuta, R2-luokan purkauksia esiintyi 3. ja 5. päivinä ja R1-luokan purkaukset 6. ja 7. päivinä. Suurimmaksi osaksi radiomyrskyt ilmaantuivat pilkkuryhmässä 4274, mutta myös ryhmissä 4272 ja 4276 niitä esiintyi. Tämä ei tietystikään ole mikään yllätys, sillä flare-, CME- ja radiopurkaukset liittyvät yhteen hyvin tiivisti ollen saman tapahtumaketjun oleellisia osia.

Aktiivisuus Auringossa näyttää jatkuvan tälläkin viikolla. Eilen (10.11.) pilkkuryhmä 4274 tuotti jälleen X1.2-luokan flarepurkauksen (maksimi) kello 9.19 UTC aikaa. Tähänkin purkaukseen liittyi tyypin II ja IV radiosäteilypiikit ja CME-purkaus. Tähän purkaukseen liittyi myös energisten (>10 MeV) protonien purkaus (joita viime viikolla ei esiintynyt). Protonien määrä ylitti S1-luokan myrskyn rajan eilen kello 11.25 UTC aikaan ja on sen jälkeen pysytellyt lähes muuttumattomana.

Protonien määrää mitataan maapallon geosynkronisella radalla GOES-satelliitilla, siis saman satelliitin, mutta eri laitteella kuin mitä flarepurkauksia havaitseva röngensäteilyhavainnot tehdään. Flarepurkauksiin liittyvät korkean energian protonit saapuvat maapallolle noin 20 minuutissa ja niiden havaittu nopea määrän kasvu kertoo Auringossa tapahtuneesta voimakkaasta purkauksesta.

Pilkkuryhmä on lähes keskellä Auringon kiekkoa, joten on CME:n purkaussuunta tuonee sen jälleen maapallon läheisyyteen. CME-pilviä onkin tulossa Maata kohti peräti kaksi, ensimmäinen on 9.11. havaittu ja toinen siis 10.11. havaittu. Näistä jälkimmäinen on nopeampi ja se saavuttaa aikaisemmin lähteneen pilven WSA-ENLIL-mallin mukaan juuri samaan aikaan kun ne saapuvat maapallon läheisyyteen ensiyönä vuorokauden vaihtuessa. Hiukkasten määrän arvioidaan kohoavan noin 80 ppcm3 ja niiden nopeus on noin 900 km/s. Tulossa on siis aika hurja magneettinen myrsky ensiyön aikana.

HUXt2D-mallinuksen mukaan ensimmäinen CME-pilvi olisi saapumassa 12.11. aamuyöstä ja toinen vasta 12.11. illalla. CME:n vaikutus avaruussäähän jatkuisi aina 14.11. aamuyöhön asti. HUXt2D-malli perustuu Reading:n yliopiston aurinkotuulimalliin (HUXt) ja siihen syötetyn UK Met Officen (UKMO) havaintojen dataan.

Ennuste

Yö 11./12. Illan pimetessä revontulet ovat mahdollisia koko maassa. Iltayöstä magneettinen myrsky saavuttaneen G2-tason, jolloin revontulia on mahdollisuus nähdä myös Baltian pohjoisosassa. Revontuliaktiivisuus jatkuu koko yön aina aamuhämärään asti. Magneettinen myrsky jatkuneen aina iltapäivään asti.

Yö 12./13. Edellisen yön jälkeen magneettikenttä on edelleen hyvin rauhaton ja revontulia nähtäneen aina Etelä-Suomea myöten. Etelärannikolla niiden näkymisen todennäköisyys on merkittävästi vähäisempi, mutta ei mahdotonta.

Yö 13./14. Revontulet ovat mahdollisia Etelä-Suomen leveydelle asti, vaikka heikoksi magneettiseksi myrskyksi magneettikentän rauhattomuus kiihtyy vasta aamuhämärän aikaan. Etelärannikolla revontulien todennäköisyys on hyvin pieni.

 

Revontuliennuste 8. – 11.11.2025

Magneettinen myrsky näyttäisi jatkuvan edelleen uusimpien ennusteiden mukaan. Tämä johtuu siitä, että useita CME-pilviä on edelleen saapumassa aikaisemmin Maan kanssa kohdanneiden lisäksi. Juuri tätä kirjoittaessani magneettikenttää hipaisee 6.11. lähteneen CME-pilven kärki, joka ei kuitenkaan ennestään rauhatonta ja myrskyisää magneettikentän tilaa juurikaan aktivoi lisää. Magneettinen myrsky siis jatkuu ainakin tulevan vuorokauden ja se on voimakkaimmillaan (G2) tänään iltayöstä.

Seuraava CME, joka lähti kohti Maata 7.11. saapuu 9.11. iltana tai seuraavan yönä. Sen aiheuttama G2-luokan magneettinen myrsky ajoittunee varhaisiin aamun tunteihin 10.11.

Ennuste

Yö 8./9. Revontulet ovat mahdollisia koko maassa ja Baltian pohjoisosassa heti illan pimennyttyä. Revontulitoiminta on aktiivista varhaisaamuun ja aamuhämärään asti.

Yö 9./10. Iltayöstä revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomen leveydelle asti. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään. Tilanne kuitenkin muuttuu aamuyöstä, sillä magneettinen myrsky kehittyy varhain aamun tunteina, jolloin revontulet ovat jälleen mahdollisia koko maassa. Revontuli nähtäneen aamuhämärään asti.

Yö 10./11. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa. Pieni mahdollisuus niiden näkymiseen on myös Pohjois-Suomessa mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään.

 

 

Revontuliennuste 6. – 9.11.2025

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut voimakasta. Pilkkualueita on neljä, joista AR14274 (b–g–d) on tuottanut suurimman osan havaituista flarepurkauksista. C-luokan purkauksia on ollut kuusi ja näiden lisäksi kaksi M-luokan purkausta. Pilkkualue AR14275 (b–g) tuotti kolme C-luokan purkausta ja AR14273 (b) tuotti yhden C-luokan purkauksen. Näiden lisäksi havaittiin kaksi C-luokan purkausta, joiden syntyalue jäi määrittelemättömäksi.

Alue 4274 tuotti 5.11. kello 11.19 UTC aikaan M7.4-luokan flarepurkauksen, johon liittyi myös CME-pilven muodostuminen. CME:n suunta oli kohti maapalloa ja sen laskettiin saapuvan myöhään 6. tai varhain 7. päivän aikana. Samalla alueella havaittiin kello 22.07 UTC aikaan M8.6-luokan flarepurkaus ja siihenkin liittyi CME-pilven muodostuminen. Edellisen vuorokauden (4.11.) aikana alueella havaittiin yksi X1.8-luokan flare kello 17.35 UTC.

Marraskuun 4. päivänä kello 22.01 UTC aikaan havaittiin toinen X1.1-luokan flarepurkaus. Se tapahtui itäisen pallonpuoliskon reunan ulkopuolella S15 leveydellä. Alue ei satelliittikuvien perusteella vaikut kovinkaan monimutkaiselta.

Saapuvat CME-pilvet kohtaavat maapallon magneettikentän samaan aikaan kuin koronaukon nopean virtauksen (CH HSS) aiheuttama CIR-alue. Korona-aukon polaarisuus on negatiivinen. Näiden vaikutukset yhdistyvät ja todennäköisesti aiheuttavat voimakkaan magneettisen myrskyn seuraavien vuorokausien aikana.

Mutta mikä aiheutti magneettisen myrskyn, joka alkoi 5.11. kello 18–21 UTC aikaan? Maapallon kohtaaman aurinkotuulen tiheys kasvoi nopeasti kolminkertaiseksi 4.11. kello 18–21 UTC aikaan päätyen noin 15 p/cm3. Samaan aikaan IMF-kentän tiheys kasvoi noin 15 nT:aan ja sen suunta oli voimakkaasti etelään. Näyttäisi siltä, että kyse oli CIR-tyyppisestä aurinkotuulen tihentymästä, jota ei mallinnuksissa näkynyt.

Ennuste

Yöt 6./7. ja 7./8. Molempina öinä on odotettavissa magneettisia myrskyjä. Ensimmäisenä yönä myrskyn voimakkuudeksi ennustetaan G3 ja toisena yönä G1-luokkia. Revontulet ovat siis hyvin suurella todennäköisyydellä mahdollisia koko maassa, ensimmäisenä yönä ne voivat olla kirkkaita etelärannikollakin ja Baltian pohjoisosassa. Revontulia voidaan odottaa näkyvän heti illan pimennyttyä ja niitä nähtäneen aamuhämärään asti. Kirkas kuutamo kuitenkin heikentää kontrasti revontulien ja taustaivaan välillä.

Yö 8./9. Magneettisen myrkyn odotetaan laantuvan edellisen päivän aikana, joten revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomeen. Etelä-Suomen pohjoisosassa himmeät revontulet ovat mahdollisia, joskaan todennäköisyys ei ole kovinkaan suuri. Etelärannikolla revontulia tuskin nähdään. Kirkas kuutamo haittaa edelleen revontulien näkymistä.

 

 

Revontuliennuste 4. – 7.11.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaisella tasolla viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Pilkkualue 4274 tuotti M5.0-luokan flarepurkauksen kello 10.11 UTC ja kolme muuta M-luokan purkausta. Lisäksi toisella pilkkualueella (AR 14272) tapahtui hieman heikompi M-luokan purkaus ja useita C-luokan purkauksia. Uusin pilkkualue (4273) on kasvanut nopeasti mutta siinä ei ole tapahtunut erityisempiä purkauksia. Nopea koon kasvu kuitenkin osoittaa, että pilkkualueella on potentiaalia tuottaa voimakkaitakin purkauksia, joten tarkkaillaan sen kehitystä.

Auringon pohjoisella pallonpuoliskolla on polariteetiltaan negatiivinen korona-aukko, joka on saavuttanut jo Auringon keskimeridiaanin. Näin ollen sen vaikutus alkaa tuntu maapallon lähiavaruuden avaruussäässä tämän ennustejakson lopulla.

Aurinkotuuli on ollut hieman keskimääräistä nopeampaa (noin 450 – 500 km/s) ja fiikulma on ollut positiivinen (Auringosta poispäin). IMF-kentän voimakkuus on olut 7–9 nT ja Bz-komponentti –5 … – 7 nT. Tilanne siis näyttää olevan hieman rauhoittumaan päin, kunnes korona-aukon nopea virtaus ja siihen liittyvä CIR yhdessä lähestyvän CME-pilven kanssa aiheuttanee 6./7. yönä magneettista aktiviteettia maapallon magneettikenttään.

Ennuste

Yöt 4./5. ja 5./6. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa. Etelä-Lapissa mahdollisuus niiden näkymiseen on pieni ja maamme eteläisimmissä osissa niitä tuskin nähdään.

Yö 6./7. Revontulia nähtäneen etenkin aamuyöstä Etelä-Suomea myöten. Magneettinen aktiivisuus saattaa kehittyä juuri ja juuri magneettiseksi myrskyksi, joten revontulet eivät ole erityisen aktiivisia tai kirkkaita muualla kuin Lapissa. Etelärannikolla revontulet ovat hyvin himmeitä, jos niitä edes nähdään.

Kirkas kuutamo (täysikuu 5.11.) heikentää revontulien ja taustaivaan välistä kontrastieroa ja heikoimmat tulet katoavat näkyvistä kokonaan.

 

Revontuliennuste 1. – 4.11.2025

Lokakuussa Auringon aktiivisuus oli kohtalaisella tasolla. Kahtenatoista (12) vuorokautena tapahtui M-luokan flarepurkauksia, 18 vuorokautena oli C-luokan ja vain yhtenä (1) vuorokautena B-luokan purkauksia. Suurin määrä M-luokan purkauksia havaittiin 17. lokakuuta, jolloin niitä oli kuusi (6) purkausta. Merkille pantava on se, että X-luokan purkauksia ei esiintynyt. Edellisen kerran X-luokan purkauksia oli kesäkuussa, jolloin niitä havaittiin kahtena vuorokautena.

Auringonpilkkuluku syyskuussa oli 129,8 ja lokakuun luvuksi nähtävästi asettuu lukemaan 107,7. Pitkäaikainen trendi on siis aleneva kuten pitääkin auringonpilkkujakson tässä vaiheessa ollakin.

Auringossa on tällä hetkellä viisi auringonpilkkualuetta, jossa pilkkuja on hyvin vähän. Auringonpilkkuluku oli 31.10.2025 kello 12 UTC SN= 34. Kaikki pilkkualueet ovat alfa- tai beeta-luokaa, joten kovin merkittäviä flarepurkauksia ei ole odotettavissa.

Maapallon kohtaaman aurinkotuulen nopeus on kohtalaisen nopeaa (614 km/s ja tiheys harvaa 1,5 p/cm³. Lukemista voi jo päätellä, että lähiavaruudessa vallitsee CH HSS virtaus, jonka polarisuus on positiivinen. Maapallon magneettikentän odotetaan olevan jonkin verran rauhaton, mutta magneetista myrskyä ei ole ennustettu. Huomenna iltapäivällä Suomen aikaa maapallo kohtaa pienen CME-pilven kärjen, joka kohottaa hiukkastiheyttä jonkin verran ja lyhytaikaisesti.

Ennuste

Yöt 1./2., 2./3. ja 3./4. Revontulet ovat todennäköisiä Lapissa, Pohjois-Suomessa ne ovat mahdollisia mutta Keski-Suomessa niiden mahdollisuus on hyvin pieni. Etelämpänä revontuli ei odoteta näkyvän.

 

Revontuliennuste 29.10. – 1.11.2025

Auringon aktiivisuus on edelleen vähäistä, sillä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana havaittiin vain yksi C-luokan flarepurkaus. Muutosta tähän tilanteeseen ei ole odotettavissa.

Tältä näytti Aurinko 28.10.2003. Pilkkuryhmä 0486 tuotti X17-luokan flarepurkauksen. Myös pilkkuryhmä 0484 oli erittäin aktiivinen ja se tuotti 4.11. voimakkuudeltaan X24.86 flarepurkauksen ollessaan jo aivan Auringon länsireunalla tai oikeammin osaksi jo reunan takana. Kuva SpaceWeatherLive.com.

Toisin oli 22-vuotta sitten, vuonna 2003. Silloinkin oltiin pilkkujakson laskevalla rampilla halloweenin aikaan. Silloin, 28.10.2003, Auringossa tapahtui flarepurkaus, jonka voimakkuus oli X17 kello 11.10 UTC. Se sai aikaan S3-luokan säteilymyrskyn ja hyvin nopean CME-purkauksen kohti maapalloa. Pilven nopeudeksi mitattiin huima 2 125 km/s ja matka Auringosta Maahan kesti vain 19 tuntia.

Mutta tämä ei ollut vielä mitään, sillä tulossa oli paljon enemmän. Seuraava CME-pilven tuottanut flarepurkaus Auringossa oli voimakkuudeltaan X10 ja se tapahtui 29.11. Tämänkin pilven nopeus oli hyvin suuri, 1948 km/s ja matka-aika vain aavistuksen pitempi kuin edellisellä pilvellä.

Molempien CME-pilvien vaikutuksesta maapallolla oli viisi vuorokautta putkeen magneettista myrskyä, jonka aikana nähtiin revontulia ympäri maapalloa hyvin matalillakin leveysasteilla. Kp-indeksien lukemat olivat kolmena vuorokautena aivan tapissa (Kp=9) lokakuun viimeisinä päivinä.

Tämä episodi oli vain osa laajempaa hyvin korkeaa aktiivista kautta lokakuun ja marraskuun aikana. Kausi huipentui omalla tavallaan marraskuun 4. päivänä kello 19.40 tapahtuneeseen voimakkuudeltaan X24.86 flarepurkaukseen. Luultavasti purkauksen voimakkuus oli paljon suurempi, sillä avaruudessa olleiden luotaimen (GOES) mittalaitteet saturoituivat 11 minuutiksi purkauksen voimakkaimmassa vaiheessa. Silloin hurjimmat spekulaatiot esittivät purkauksen voimakkuudeksi jopa lukemaa X50. Todellinen voimakkuus jäänee ikuiseksi arvailuksi.

Palataan tämänhetkiseen tilanteeseen. Olemme juuri ohittaneet aurinkotuulen tiivistymän ja siirtyneet kohtamaan harvan mutta nopean aurinkotuulen (HSS) virtauksen. Virtauksen polariteetti on positiivisella sektorilla ja kenttävoimakkuus 9 – 11 nT. Tämä tilanne jatkuu ainakin tämän ennustejakson ajan.

Maapallon magneettikentässä geosynkronisella radalla tehtyjen mittausten mukaan energisiä (> 2MeV) elektroneja on kohtalainen määrä. Määrä on sen verran korkea, että se mahdollistaa jonkinlaisen magneettisen aktiivisuuden lähivuorokausien aikana.

Ennuste

Yö 29./30. Revontulet ovat mahdollisia, Lapissa jopa todennäköisisä, aina Etelä-Suomea myöten heti illan pimennyttyä. Revontulitoiminta pysyttelee aktiivisena aina aamuhämärään asti. Myös etelärannikolla on jonkinlainen mahdollisuus revontulille yön aikana.

Yöt 30./31. ja 31./1. revontulia voidaan nähdä Lapista Keski-Suomen leveydelle koko yön ajan. Viimeisenä yönä odotusarvo on jonkin verran pienempi. Etelä-Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta etelärannikolla niitä ei ole odotettavissa.

 

 

Revontuliennuste 26. – 29.10.2025

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneiden vuorokausien ajan. Auringonpilkkuryhmiä on seitsemän, jotka kaikki ovat alfa- tai beetaluokkaa, siis magneettiselta rakenteeltaan mahdollisimman yksinkertaisia. Tämän tyyppisissä pilkkuryhmissä ei yleensä tapahdu voimakkaita flare- tai CME-purkauksia.

Aurinkotuulen vauhti on vähentynyt ja se on tällä hetkellä hieman yli 400 km/s. IMF-kentän voimakkuus on ollut myös heikkoa, Bz-komponentti saavutti –6 nT voimakkuuden noin vuorokausi sitten, jonka jälkeen se nopeasti muuttui positiiviseksi ollen voimakkuudeltaan noin 5 nT. Geosynkronisella radalla mitattu (GOES 18 ja GOES 19) energisten elektronien (>2 MeV) vuo on ollut normaali. Sen odotetaan kuitenkin saavuttavan hälytysrajan (1 000 pfu) seuraavan 24 tunnin aikana.

Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla oleva positiivinen korona-aukko alkaa vaikuttaa Maan lähiavaruuden tilaan tämän ennustejakson aikana. Sen odotetaan voimistavan IMF-kenttää ja kasvattavan aurinkotuulen nopeutta. Aurinkotuuli pysyttelee kutakuinkin nimellisellä tasollaan huomiseen. Lokakuun 27. päivän iltana tai seuraavan yönä maapallon lähiavaruuden avaruussäähän alkaa vaikuttaa myös 23.10. lähtenyt CME-pilvi, jonka eteläkärki pyyhkäisee Maan magneettikenttää. Näiden tapahtumien seurauksena on odotettavissa magneetista rauhattomuutta ja mahdollisesti G1-luokan myrskyä toisena ja kolmantena yönä. Tähän kuitenkin liittyy epävarmuutta, sillä yleensä CME-pilvien kärkien ominaisuuksien määrittäminen on hyvin vaikeaa, usein ne ovat hyvin heikkoja ja joskus voimakkaita.

Ennuste

Yö 26./27. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa, Pohjois-Suomessa on jonkinlainen mahdollisuus niiden näkymiselle mutta etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 27./28. Todennäköisesti avaruussäässä tapahtuvat muutokset saavat aikaan nopeasti kehittyvän G1-luokan magneettisen myrskyn aamupuolella yötä. Tällöin revontulet ovat todennäköisiä Etelä-Suomen leveydelle asti. Etelärannikolla revontulet eivät ole todennäköisiä ennen aamun sarastusta.

Yö 28./29. Magneettinen rauhattomuus jatkuu koko edeltävän päivän ja illan pimetessä revontulia on mahdollista nähdä koko maassa. Magneettinen myrsky ja -rauhattomuus jatkunee koko yön aina aamuun asti.

 

 

Revontuliennuste 23. – 26.10.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaisen vähäistä viime vuorokausien aikana. Yksi poikkeus on kuitenkin olemassa – voimakas CME-purkaus 21.10. kello 20.24. Purkaus tosin tapahtui Auringon etäpuolella, joten purkauspilvi ei ole tulossa kohti Maata. Kun purkaus tapahtui meille näkymättömällä puolella, sen syntypaikkaa ei ole tiedossa. Voidaan kuitenkin olettaa, että aktiivisella alueella AR 14246 olisi purkauksen aiheuttaja. Aktiivinen alue kiertyi Auringon länsireunan yli lauantaina 18.10. Ollessaan meille näkyvällä puolella, alue tuotti useita M-luokan purkauksia lyhyen ajan sisällä. Helioseismologisesti määriteltyjä aktiivisia alueita etäpuolella ei ole muita.

Tältä näytti 21. päivän CME purkaus CACTus-projektin havaintojen perusteella. Kuva on erotuskuva kahden peräkkäisesta kuvasta siten, että mitä suurempi muutos on sitä tummemmalta tai vaaleammalta alue näyttää. Lähteenä käytetää SOHO /LASCO-C2 kameran ottamia kuvia. Aurigon koko ja sijainti on piirretty valkoisella renkaalla kuvan keskellä olevan harmaan alueen päälle. Rekaasta lähtevä valkoinen viiva on purkauksen voimakkaimman akselin suunta. Kuva SOHO/LASCO/CACTus.

 

Maan lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttanut CH HSS virtaus on heikentynyt ja avaruussää on normalisoitunut. Tilanne näyttää pysyttelevän lähes muuttumattomana lähivuorokausien ajan. Aurinkotuulen tiheys voi hieman kohota 25.10. jälkeen.

Ennuste

Yöt 23. – 26.10. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa, joskin ei välttämättä joka yö, Etelä-Lapissa revontulet eivät ole todennäköisisä, mutta pientä mahdollisuutta niiden näkymiseen ei voi poissulkea. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

 

 

Revontuliennuste 20. – 23.10.2025

Magneettinen myrsky on tällä erää ohitettu. Myrskyn voimakkuus oli suurin lokakuun 18. päivän iltana kello 21 – 00 välillä, jolloin se oli G2-luokkaa (Kp=6). Myrsky oli seurausta lokakuun 15. päivänä Auringosta tapahtuneesta CME-purkauksesta, jonka aiheuttama pilvi törmäsi maapallon magneettikenttään. Tätä kirjoittaessani, myrsky on laantunut ja seuraavat vuorokaudet tässä suhteessa tulevat olemaan hyvin rauhallisia. Rauhallisuus jatkunee pitkään (vähintään viikon) ellei Auringossa tapahdu uusia CME-purkauksia, jotka tuovat CME-pilvet maapallon lähelle.

Tampereen Ursan pohjoiseen suunnattu revontulikamera tallensi tämän hienon kuvan 18./19. yönä. Revontulimyrsky oli näyttävä, sillä siinä esiintyi runsaasti punaisia ja sinipunaisia revontulia ja vihreät revontulet olivat kirkkaita ja ajoittain erittäin loimuavia. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

 

Tällä hetkellä Auringossa on kahdeksan pilkkuryhmää, jotka kaikki ovat magneettisesti joko alfa- tai beetaluokkiin kuuluvia. Näiden luokkien pilkut ovat yleensä rauhallisia eikä odotettavissa ole kovinkaan voimakkaita purkauksia. Tilanne voi kuitenkin nopeasti muuttua, vaikka sellaista muutosta ei olekaan näkyvissä.

Aurinkotuulen nopeus on kohtaisen korkea (556 km/s) tätä kirjoittaessani. Tämä johtuu negatiivisen polaarisuuden virtauksesta (CH HSS), joka jatkuu tämä ennustejakson ajan, mutta mahdollisesti pitempäänkin.

Ennuste

Yö 20./21. Revontulet ovat todennäköisiä Lapista Pohjois-Suomeen alueella ja Keski-Suomessa ne ovat mahdollisia. Etelämpänä niiden todennäköisyys on vähäinen.

Yöt 21./22. ja 22./23. Revontulia voi odottaa näkevänsä Lapissa, joskin sielläkin ne ovat suhteellisen rauhallisia. Pohjois-Suomessa revontulien näkyminen on mahdollista mutta ei kuitenkaan kovin todennäköistä. Etelässä revontulia tuskin nähdään.

 

Revontuliennuste 17. – 20.10.2025

 Auringon aktiivisuus on keskittynyt pilkkualueelle AR 14246, sillä kaikki flarepukaukset eilisen aina tapahtuivat tällä aktiivisella alueella. Joukossa oli neljä M-luokan purkausta, joista voimakkain oli M1.3 kello 14.98 UTC aikaan. Näiden lisäksi tapahtui kaikkiaan 8 C-luokan purkausta, joista suurin osa tässä samassa ryhmässä. Pilkkuryhmä onkin luokiteltu magneettiselta rakenteeltaan beeta–gamma–deltaksi. Toinen alue AR 14248, jonka magneettinen rakenne on beeta–gamma, oli sen sijaan rauhallinen. Loput pilkkuryhmistä ovat joko alfa tai beeta rakenteisia.

Aurinkotuulen nopeus on ollut laskusuunnassa, päätyen noin 400 km/s. Sen jälkeen se on kuitenkin noussut ja nyt sen nopeus on noin 470 km/s. IMF-kenttä on ollut heikko, noin 2–5 nT ja sen suunta on ollut enimmäkseen neutraali.

Tänään odotetaan Maata kohti tulevien CME-pilvien alkavan vaikuttaa niin lähiavaruuden avaruussäähän kuin Maan magneettikenttään. Saapuvia CME-pilviä on useampia, joten lähivuorokausina on odotettavissa jonkin verran magneettista rauhattomuutta.

Ennuste

Yö 17./18. Revontulet ovat todennäköisiä Lapista Pohjois-Suomeen alueella ja Keski-Suomessa ne ovat mahdollisia. Kirkkaimmat tule nähtäneen aamupuolella yötä. Etelämpänä niitä tuskin nähdään, vaikkakin niiden näkymistä ei voi poissulkea.

Yö 18./19. Magneettiselle myrkylle on pieni mahdollisuus, vaikka sitä ei varsinaisesti ennustetakkaan. Revontulet ovat todennäköisiä Lapista Keski-Suomeen ja Etelä-Suomessa ne ovat mahdollisia, ei kuitenkaan etelärannikolla, jossa niitä tuskin nähdään.

Yö 19./20. Magneettinen rauhattomuus on tässä vaiheessa jo palautunut normaalitilaan ja revontulet ovat todennäköisi Lapissa. Pohjois-Suomessa ne ovat mahdollisia mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään.

 

 

Revontuliennuste 14. – 17.10.2025

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalainen viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Aktiivisuus on ollut seurausta erityisesti pilkkualueella AR 14246 (beeta–gamma–delta) tapahtuneista flarepurkauksista. Ensimmäinen niistä, voimakkuudeltaan M1.9 saavutti maksiminsa kello 5.26 UTC. M2.7 kello 9.19 UTC ja M1.2 kello 13.18 UTC. 

Nämä revontulet tallentuivat Tampereen Ursan revontulikameraan 11./12. välisenä yönä. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

Ensimmäinen ja viimeinen purkaus aiheuttivat myös CME-purkaukset, joista jälkimmäiseen liittyi tyypin II radiosweeppaus. Nopeudeksi mitattiin 570 km/s ja mallinnukset laskevat CME-pilven saapuvan maapallon kiertoradalle perjantaina (17.10.) illalla. Ennusteeseen liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia ja todennäköisesti CME saapuu aikaisemmin.  Tähän liittyy se, että aikaisemmat (13.10. lähteneet) CME-pilvet saapunevat 15. ja 16. vuorokausien aikana.

Aurinkotuuli on ollut suhteellisen nopeaa (n. 700 km/s), joka johtuu korona-aukon (CH HSS) nopeasta virtauksesta. Virtauksen fii-kulma on olut negatiivisella sektorilla. IMF-kentän suunta on vaihdellut mutta suurimman osan ajasta se on ollut neutraali tai kohti pohjoista.

Maapallon magneettikentässä ilmeni G1-luokan myrsky 13.10. aamupuolella ja sen jälkeen magneettikenttä on ollut rauhattomassa tilassa ja tämän rauhattomuuden ajatellaan jatkuvan. G1-luokan magneettisen myrskyn todennäköisyys on kohtalainen vielä tänään ja huomisen aikana, mutta todennäköisesti G1-luokan myrsky syntyy 16.10. iltana.

Samaan aikaan on olemassa (~10 %) mahdollisuus pienelle (S1) säteilymyrskylle, joka johtuu energisten protonien (>10 MeV) määrän kasvusta. Tämän lisäksi on odotettavissa kohtalaisen voimakkaita (R1–R2) radiokelien häiriöitä koko ennustejakson ajan ja voimakkaita (> R3) radiokelin huononemiselle ennustetaan 10 % todennäköisyyttä. Nämä johtunevat pilkkuryhmän 4246 edelleen jatkuvasta ja todennäköisestä jatkumisesta.

Ennuste

Yö 14./15. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa. Pohjois-Suomessa niiden mahdollisuus on pieni ja etelämpänä niitä tuskin nähdään.

Yö 15./16. Revontulet ovat mahdollisia Etelä-Suomen leveydelle asti aamupuolella yötä. Etelärannikolla niiden näkyminen ei ole pois suljettu mahdollisuus, mutta todennäköisiä ne eivät ole.

Yö 16./17. Revontulet koko maassa ovat todennäköisiä jo iltayöstä alkaen. Lapissa ne todennäköisesti ilmaantuvat osittain etelänpuolen taivaalle, korona on odotettavissa Pohjois-Suomessa ja Keski- ja Etelä-Suomessa niitä nähtäneen korkealla taivaalla. Etelärannikolla ne ovat myös todennäköisiä, vaikkakin niiden kirkkaus ei aivan huippuluokkaa saavutakaan.

Kuu on viimeisessä neljänneksessään 15.10. joten se kohoaa taivaalle aamupuolella yötä. Sen matala korkeus ei kuitenkaan pilaa revontulien näkymistä.

 

Revontuliennuste 11. – 14.10.2025

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana matalla tasolla. Ainoastaan heikkoa C-luokan flare-toimintaa havaittiin. Pilkkualue 4248 on tyypiltään beeta–gamma, mutta ei ole tuottanut merkittäviä tapahtumia. Muut pilkkualueet (5) ovat beeta- tai alfatyyppiä  eikä niille ennusteta merkittävää aktiivisuutta.

Aurinkotuuli on ollut keskimääräistä, nopeuden vaihdellessa 300 – 400 km/s välillä. IMF-kentän suunta on ollut enimmäkseen etelään.

Maapallon geomagneettinen kenttä on ollut rauhallinen. Tilanne on kuitenkin hieman muuttumassa, sillä maapallo kohtaa korona-aukon, jonka polaarisuus on negatiivinen. Näin syyskaudella se ei kuitenkaan aiheuta sinällään kovinkaan merkittävää magneettisen rauhattomuuden kasvua. Se kuitenkin työntää edellään CIR-virtausta, joka on turbulenttinen ja sen magneettikenttä on kaoottinen. Virtauksen tiheys on myös suurempi, joten magneettisten häiriöiden mahdollisuus on olemassa lähivuorokauden aikana.

Ennuste

Yö 11./12. Maan magneettikenttää ennustetaan kehittyvän voimakas magneettinen häiriö, eikä heikon magneettisen myrskynkään (G1) mahdollisuutta ole poissuljettu. Revontulet ovat mahdillisia heti illan pimennyttyä Lapissa ja Pohjois-Suomessa, jonkinlainen mahdollisuus revontulille on myös Keski-Suomessa, jossa revontulia näkyy kuitenkin todennäköisemmin vasta puolen yön jälkeen. Tällöin myös Etelä-Suomessa revontulet ovat mahdollisia, etelärannikolla niitä tuskin nähdään.

Yö 12. /13. Magneettinen rauhattomuus jatkuu koko edeltävän päivän ja illan pimetessä sen odotetaan kehittyvät magneettiseksi myrskyksi (G1). Jos tämä toteutuu, revontulia nähtäneen koko massa. Lapissa niiden voidaan odottaa olevan hyvin aktiivisia ja kirkkaita, etelämpänä jonkin verran rauhallisempia.

Yö 13./14. Edellisten vuorokausien magneettikentän rauhattomuus jatkunee kuitenkin vaimeten. Yö muodostunee tavanomaiseksi, jolloin revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulet eivät ole todennäköisiä, ellei lähitunteina Auringossa tapahdu voimakasta CME- tai flarepurkausta.

 

Revontuliennuste 8. – 11.10.2025

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden ajan melko vähäistä. Pilkkualueita on seitsemän, joista vain yksi, AR14236, on tyypiltään beeta–gamma. Loput ovat joko alfa- tai beetatyyppiä. Pilkkualueiden suhteellisen yksinkertaiset magneettiset rakenteet näkyivät myös flarepurkausten voimakkuuksissa ja määrässä. Vain kaksi C-luokan flarepurkausta havaittiin: alueella 4236 kello 11.29 UTC (C5.6) ja alueella 4233 kello 20.07 (C9.1). Tähän jälkimmäiseen liittyi heikko CME ja tyypin II radiosweepaus. Syntynyt CME on hidasliikkeinen ja sen suunta ei ole kohti maapalloa. Auringon aktiivisuudessa lähivuorokausina ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia tämä ennustejakson aikana.

 

Auringonpilkkujakson 25 pilkkuluvut ovat laskusuunnassa, maksimi on ollut vuosi sitten lokakuussa. Laskevalla rampilla yleensä nähdään voimakkaita flarepurkauksia ja niihin liittyviä ilmiöitä kuten CME-pilviä. Näin on ollut tälläkin kerralla, vaikka ei ehkä aivan niin montaa kertaa kuin olisi ollut odotettua. Toistaiseksi ei ole koettu äärimmäisen voimakkaita flarepurkauksia tällä pilkkujaksolla kuin muutaman kerran. Toistaiseksi viimeisi X-luokan purkaus oli kesäkuun 19. päivänä, jolloin purkauksen voimakkuus oli X1.9. Kuva SpaceweatherLive.com.

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on ollut nopeudeltaan hieman keskiarvoa nopeampaa (n. 400 km/s) ja keskimääräisen tiheää. Auringon korona-aukon polariteetti on ollut positiivinen. Tämä on näkynyt IMF-kentän Bz-komponentin eteläsuuntaisena, joskin aika heikkona kenttänä (maks. Bz= –6 nT).

Maapallon geosynkronisella radalla on mitattu suhteellisen suuria energisten elektronien määriä, maksimin ollessa yli 2 MeV elektroneille 10 500 pfu kello 17.20 UTC. Yli 10 MeV elektronien määrä on pitkäaikaisessa tausta-arvossaan.

Ennuste

Yö 8./9. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Pohjois-Suomen ja osin Keski-Suomen alueelle. Kirkkaimmat revontulet näkyvät puolen yön jälkeen. Keski-Suomen eteläosassa ja Etelä-Suomen pohjoisosassa revontulien mahdollisuus on hieman heikompi, mutta jos niitä näkyy, ne ovat yleensä himmeähköjä ja hyvin rauhallisia. Etelärannikolla revontulia tuskin nähdään.

Yöt 9./10. ja 10./11. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa, Etelä-Lapissa niiden mahdollisuus on pienempi ja jos jotain näkyy, niin revontulet ovat hyvin himmeitä.