Revontuliennuste 28. — 31.12.2021

Auringossa on viisi auringonpilkkuryhmää, joista viimeisin on sen verran tuore, että sitä ei vielä ole numeroitu. Pilkkuryhmät ovat kaikki rauhallisia alfa tai beeta luokkiin kuuluvia, joten kovin voimakkaita 

purkauksia ei lähiaikoina ole odotettavissa. Alueen AR 2916 todennäköisyys tuottaa C-luokan purkaus lähimmän vuorokauden aikana on noin 70 % ja M-luokan 15 %. Muiden pilkkuryhmien purkaustodennäköisyydet ovat pienempiä.


Ennuste

Yöt 28./29., 29./30. ja 30./31. ovat kaikki rauhallisia. Kp- ja korkeiden leveyksien K-indeksit pysyttelevät lukemassa 2 — 3, joten kovin voimakkaita revontulia ei ole odotettavissa. Lapissa revontulien todennäköisyys on ehkä hieman tavallista korkeampi, sillä maapallon magneettikentässä on hieman tavallista enemmän energisiä elektroneja. Pohjois-Suomessa revontulet ovat mahdollisia ja Keski-Suomessakin niiden näkyminen on mahdollista. Etelä-Suomessa revontulien todennäköisyys on pieni, mutta ei kuitenkaan täysin olematon.



Pitkäaikainen geomagneettinen ennuste

Revontuliennuste 22. — 25.12.2021

Auringossa on kaikkiaan kymmenen pilkkuryhmää, joista vain yksi on beeta—gamma -tyyppiä. Tälle alueelle ( AR 2907) ennustetaan 45 % todennäköisyyttä tuottaa vähintään C-luokan flarepurkaus. Muitten pilkkuryhmien aktiivisuus ja ennusteet ovat matalampia. 

Lähivuorokausina on syytä seurata AR 2916 kehitystä, se on juuri kiertynyt Auringon itäreunan takaa näkyville ja vaikka sille ei vielä flarepurkausten todennäköisyyksiä laskettukaan, niin se on jo nyt vähintään 100 miljoonasosan kokoinen. Sen leader-pilkku on kuitenkin iso ja hyvin kehittynyt, joten pilkkuryhmä tulee olemaan luultavasti hyvin aktiivinen lähivuorokausina.

Ennuste

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikaan Auringossa on tapahtunut kaksi M-luokan flarepurkausta.

Yö 22./23. on etenkin aamupuolella aktiivinen. Kp-indeksi nousee lukemaan 3, joskin se on suurimman osan yöstä lukemassa 2. korkeiden leveyksien K-indeksi on myös matalissa lukemissa. Yö on rauhallinen, himmeähköjä revontulia voidaan nähdä Lapissa ja aamupuolella yötä myös Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Yö 23./24. on jo selvästi aktiivisempi kuin edellinen yö. Maapallo kohtaa 20./21, yönä tapahtuneen CME-purkauspilven, joka kohottaa lähiavaruuden hiukkastiheyden moninkertaiseksi hyvin lyhyessä ajassa. Kp-indeksi kohoaa lukemaan Kp4 tai Kp5 ja K-indeksi vähintään lukemaan K3. 

Jos ennuste toteutuu, Lapissa revontulet ovat kirkkaita ja aktiivisia, Pohjois-Suomessa aktiivisia ja Keski-Suomessa suhteellisen kirkkaita. Etelä-Suomessa voidaan nähdä himmeä ja rauhallinen revontulikaari. Aamupuolella yötä on odotettavissa pienehkö ja lyhytaikainen magneettinen myrsky (K5, G1), joten jopa etelärannikolla voitaneen nähdä revontulia.

Yö 24./25. palautuminen edellisen yön aktiivisesta geomagneettisesta tilasta on nopeaa ja tämä yö muodostunee hyvinkin rauhalliseksi. Alkuillasta voitaneen revontulia nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa mutta nekin rauhoittuvat yön kuluessa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Pitkäaikainen ennuste

Vaihtelevaa avaruussäätä, joka tuottaa jossakin vaiheessa myös revontulia. Kuva © Kari A. Kuure.

 

 

Revontuliennuste 13. — 16.12.2021

Auringon aktiivisuus jatkuu matalana, sillä siinä on ainoastaan yksi hyvin pieni pilkkuryhmä. Tälle ryhmälle ennustetaan alle 10 % todennäköisyyttä tuottaa C-luokan flare. C-luokan flare ei kuitenkaan yleensä ole riittävän voimakas, jotta sen seurauksena syntyisi CME-purkaus, joten lähivuorokausien avaruussäähän vaikuttaa vain tavallinen aurinkotuuli tiheyden ja nopeuden vaihteluineen. 

Ennuste

Yö 13./14. Maapallon kohtaamassa aurinkotuulessa on heikko tihentymä ja se nostaa Kp-indeksin lukemaa arvoon Kp3 päivän aikana. Iltaa kohden arvo putoaa alemmaksi ja yöstä näyttäisi muodostuvan hyvin rauhallinen. Himmeät revontulet ovat mahdollisia vain Lapissa.

Yö 14./15. Aurinkotuulen nopeus on hieman tavallista suurempi, mutta hiukkastiheys tavanomainen. Näin olleen indeksit pysyttelevät matalissa lukemissa ja revontulien mahdollisuus Pohjois-Lappia lukuun ottamatta on hyvin pieni. Pohjois-Lapissakin revontulet ovat hyvin himmeitä ja näkyvät vain ajoittain.

Yö 15./16. Maapallo kohtaa (korona-aukkoa muistuttavan) harventuneen aurinkotuulen alueen, jossa hiukkasnopeus on noin 500 km/s. Maapallon magneettikentän energisten elektronien määrä on kuitenkin hyvin pieni, ja kun nopeahko mutta harva aurinkotuuli ei aiheuta kovin suurta painetta magneettikenttään, magneettiset häiriöt jäävät vähäisiksi. Näin ollen Lapissa revontulien todennäköisyys on kohtalainen ja pienehkö Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Pitkäaikainen geomagneettinen ennuste

Joulun jälkeen näyttäsi olevan erittäin hyvä mahdollisuus nähdä revontulia jopa koko maassa. Kuva © Kari A. Kuure.

 

 

Revontuliennuste 22. — 25.11.2021

Auringon rauhallinen olotila tuntuu jatkuvan edelleen. Pari pientä pilkkuryhmää ei paljoa saa aikaan, joten lähiavaruudenkin tila pysyttelee hiljaisena. Tämä näkyy myös revontulien toiminnassa, sillä niitä näkyy lähinnä Lapissa. 

Revontulivyön alareuna hehkuu punaisena, joka tarkoittaa alle 100 km korkeutta. Lähellä horisonttia näkyessään repojen etäisyys on noin 600 km Tampereen pohjoispuolella, eli jossakin Kemin ja Rovaniemen seudulla. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennuste

Yöt 22./23., 23./24. ja 24./25. on hyvin rauhallisia. Indeksien lukemat pysyttelevät matalissa lukemissa (<2) ja revontulia nähtäneen ainoastaan Lapissa. Pohjois-Suomessa on pieni mahdollisuus himmeille revontulille, mutta etelämpänä mahdollisuus on hyvin pieni. Täysin selkeällä säällä pohjoinen taivaanrata kannattaa kuitenkin tarkastella huolella, sillä pohjoisempana olevat revontulet voivat näkyä helposti useiden satojen kilometrien etäisyydeltä.

Pitkäaikanen ennuste ei juurikaan aktiivisia magneettisia häiriöitä ennusta. Kuva © Kari A. Kuure.

Revontuliennuste 16. — 19.11.2021

Aurinkotuulen tihentymä saapui maapallon radalle hieman etuajassa ja aiheutti jonkinasteisen magneettisen häiriön. Lapissa olevat revontulikamerat näyttävät tallentaneen aivan kelvollisia revontulia. Täällä etelämpänä pilvisyys on estänyt näkymän taivaalle.

Tästä eteenpäin maapallon kohtaama aurinkotuuli on harvaa vaikkakin nopeudeltaan liki 700 km/s. Tilanne on eteläisellä pallonpuoliskolla sijaitsevan korona-aukon aikaansaama. Aurinkotuulen nopeus kuitenkin hieman vähenee seuraavan kolmen vuorokauden kuluessa mutta muutoin ei ole muutoksia odotettavissa.

Ennuste

Yö 16./17. Kp ja K-indeksit ovat jonkin verran koholla (Kp4 ja K4) jonkin aikaa edellisen yön jäljiltä. Jos ennuste toteutuu, niin rauhalliset revontulet ovat mahdollisia Keski- ja Etelä-Suomea myöten. Lapissa revontulet ovat aktiivisempia.

Yöt 17./18. ja 18./19. ovat paluuta ”normaaliin”. Indeksit pysyttelevät matalissa (<2) lukemissa, joten revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja todennäköisiä Pohjois-Lapissa. Muualla revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Ennustejaksolla 28.11. on mahdollisuus jälleen revontuliin myös Tampereella. Kuva © Kari A. Kuure.

 

 

 

Pitkäaikainen revontuliennuste 4.10. — 30.10.2021

Revontulien esiintymistä ennustejaksolla voisi luonnehtia sanoilla ”normaali” tai ”rauhallinen”, sillä Auringossa ei ole avaruussäähän vaikuttavia pitkäaikaisia magneettisia rakenteita (so. korona-aukkoja). Vain 19.10. päivän aikana (ehkä 18/19. ja 19./20. öinä) Kp4 lukemaan kohoava häiriö tuo Keski-Suomen leveydellä asti näkyviä revontulia. 

Pitkäaikainen ennuste ei juurikaan reippaita revontulia ennusta. Joitakin havaintoja niistä voitaneen tehdä Keski-Suomen leveydeltä Lappiin ulottuvalla alueella lokakuun 19. päivän tienoilla. Kuva © Kari A. Kuure.

Auringonpilkkujakson edetessä korona-aukkojen merkitys revontulina näkyvien avaruussääolosuhteiden muokkaajana vähenee. Sen sijaan pilkkujakson aktiivisina kausina auringonpilkkuryhmien koolla ja aktiivisuudella on hallitseva merkitys avaruussään muodostumisessa. Pilkkuryhmien ja niiden kehittymien aktiiviseksi ei kuitenkaan ole ennustettavissa muutamaa vuorokautta pitemmälle ajalle. Tästä syystä yhdistän pitkäaikaisen ennusteen kolmen vuorokauden ennusteeseen siten, että alkuviikosta julkaistavan ennusteen yhteydessä julkaisen 27 vrk:n geomagneettisen ennustekaavion.

Pitkäaikainen revontuliennuste 27.9. –23.10.2021

Auringossa on viisi pientä ja hyvin rauhallista pilkkualuetta, joista osasta on jo pilkut kadonneet. Toistaiseksi Auringossa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä flarepurkauksia ja se näkyy myös tässä pitkäaikaisessa ennusteessa.

Pitkäaikainen ennuste ei juurikaan lupaile revontulia lähiviikkoina. Kuva © Kari A. Kuure.

Ennuste

Viikot 39 – 42 ovat lähtökohtaisesti hyvin rauhallisia. Kp-indeksi nousee satunnaisesti ja lyhytaikaisesti maksimissaan lukemaan 4. Jos näin käy yöaikaan, niin silloin revontulia voidaan nähdä Keski-Suomen leveyksillä. Ehkä lupaavin tällainen tapahtuma on viikon 42 alkupuolella, jolloin Kp-indeksi on nousussa jo vuorokautta ennen ja rauhoittuminen kestää pari vuorokautta. Muutoin revontulia voitaneen nähdä vain Lapissa.

Auringon aktiivisuus on jo selvässä kasvussa, joten edellä kerrotun ennusteen lisäksi on otettava huomioon aktiivisuuden kasvun mukanaan tuomat ilmiöt kuten flarepurkaukset ja etenkin CME-pilvet. Niiden ajautuessa maapallon lähiavaruuteen, voi syntyä magneettinen häiriö tai -myrsky, joka ovat ennustettavissa jonkinlaisella tarkkuudella vain parivuorokautta ennen tapahtumaa. Nämä voivat aiheuttaa hienojakin revontulia koko maahan.

 

Pitkäaikainen revontuliennuste 13.9. – 9.10.2021

Tämä revontuliennuste on lähes toisinto viimeviikon pitkäaikaisesta ennusteesta. Planetaarinen Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän matalissa lukemissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että revontulet olisivat epätodennäköisiä tulevan neljän viikon aikana, vaan sitä, että Aurinko on siirtymässä aktiiviseen tilaan. Siirtymästä johtuu korona-aukkojen väheneminen ja niiden koon pieneneminen, kaikkein aktiivisimpana aikana korona-aukkoja on yleensä vain napa-alueilla.

Tulevat viikot ovat rauhallisia, revontulia nähtäneen vain Lapissa. Kuva © Kari A. Kuure.

 Ennuste

Ensimmäiset kolme viikkoa (vk 37, 38 ja 39) ovat hyvin rauhallista aikaa. Ellei Auringossa tapahdu CME-purkausta ja jos se ei kulkeudu kohti maapalloa, niin silloin revontulia nähtäneen vain Lapissa.

Viimeisen viikon (vk 40) alussa näyttäisi olevan hieman suurempi mahdollisuus revontulille myös Lapin eteläpuolella. Indeksin odotetaan kohoava Kp4 lukemaan 5. lokakuuta aamupuolella yötä, sillä indeksi hienoista kasvua näyttäisi tapahtuvan jo edellisen vuorokauden puolella. Jos magneettinen häiriö syntyy ja ennusteen indeksilukema saavutetaan, niin silloin revontulia voitaneen nähdä Keski-Suomea myöten. 

 

 

Pitkäaikainen revontuliennuste 6.9. – 2.10.2021

Tällä kertaa pitkäaikainen ennuste on tylsääkin tylsempi. Kp-indeksin lukema pysyttelee sitkeästi Kp2-lukemassa. Joten korona-aukkoja ei ainakaan kovin isoja ole odotettavissa. Tämä ei tietystikään ole koko totuus, sillä Auringon aktiivisuus on nousussa ja tällöin Auringossa tapahtuvat CME-purkaukset törmätessään maapalloon tuottavat suurimman osan ja kaikkein voimakkaimmat magneettiset myrskyt ja revontulet. Niitä vain ei voi ennustaa kuin pari vuorokautta ennen kuin myrsky on voimakkaimmillaan.

Ennuste seuraavalle neljälle viikolle. Kuva © Kari A. Kuure.

 

Pitkäaikainen revontuliennuste 31.8. – 25.9.2021

Auringon aktiivisuus on kohonnut kesän aikana aivan mukavasti. Aktiivisia pilkkuryhmiä on kulkenut Auringon pinnan yli ja aiheuttanut jonkin veran flarepurkauksia. Koettiinpa jopa jakson 25 ensimmäinen X1.59-luokan purkaus 3.7.2021 pilkkuryhmässä AR 2838. Samainen alue oli hyvin aktiivinen ennen tätä voimakasta flarea ja myös sen jälkeen suhteellisen pitkän ajan. X-luokan purkaus tässä vaiheessa auringonpilkkujaksoa tuli hieman yllätyksenä, sillä näin voimakkaita purkauksia on yleensä totuttu näkemään jonkin verran myöhemmin. 

Seuraavan neljän viikon aikana ennustettavia revontulipurkauksia ei ole odotettavissa. Kuva © Kari A. Kuure.

Näyttääkin siltä, että korona-aukkojen rooli magneettisten häiriöiden ja -myrskyjen lähteenä on hiipumassa ja aktiivisten alueiden merkitys kasvaa. Tämä muutos on otettava huomioon luettaessa tätäkin pitkäaikaista ennustetta: vaikka tilanne näyttäisi kehittyvän hyvin rauhalliseen suuntaan, niin nopeasti kehittyvien aktiivisten alueiden tuottamat flare- ja CME-purkaukset voivat muuttaa tilanteen aivan toiseksi vain parin vuorokauden varoitusajalla.

Ennuste

Auringossa on vain kaksi pienehköä korona-aukkoa, joista pienempi sijaitsee eteläisen pallonpuoliskon keskileveyksillä (toinen on lähellä pohjoisnapaa). Se kiertyy muutaman vuorokauden kuluessa sellaiseen asemaan, jossa se voisi vaikuttaa maapallon magneettikenttään nopealla aurinkotuulellaan, mutta vaikutukset jäänevät hyvin vähäisiksi. Aktiivisia alueita pilkkuineen on tällä hetkellä kaksi mutta nekin ovat kiertymässä jo länsireunalle, joten niiden vaikutusmahdollisuudet maapallon lähiavaruuden avaruussäähän alkavat huveta. Vain voimakas flare voisi protonipurkauksellaan saada aikaan jonkin verran vaikutusta.

Viikko 35 (30.8. – 5.9.) näyttäisi muodostuvan aivan kohtuulliseksi revontuliviikoksi, vaikka sen alku näyttääkin vaisulta. Sunnuntain ja maanatain väliselle yölle ennustettu CME-pilven törmäys magneettikenttään aiheutti kyllä revontulia, mutta ei niin voimakkaita kuin mitä Kp-indeksin perusteella olisi ollut odotettavaa. Tilanne tästä yöstä on rauhoittunut ja nyt näyttää siltä, että tälle viikolle ennustetut magneettiset rauhattomuudet jäävät odotettua vähäisimmiksi.

Viikot 36, 37 ja 38 ovatkin sitten hyvin rauhallisia, eikä mainittavia korona-aukkojen aiheuttamia revontulia ole odotettavissa.

 

 

Pitkäaikainen revontuliennuste 26.4. – 22.5.2021

Auringossa on ollut aktiivista toimintaa viime päivinä. Aivan revontuliin asti se ei aina ole kiihtynyt (vaikka niitäkin on nähty jonkin verran) mutta ”merkit” ovat hyvät vaikkapa ensi syksyä ajatellen. 

Viikko 19 muodostuu mielenkiintoiseksi, vaikka mitään takeita revontulien näkymisestä ei voikkaan antaa. Kuva © Kari A. Kuure.

Viikko 17 (26.4. – 2.5.) näyttäisi muodostuvan hyvin rauhalliseksi. Viikon alkuun ja loppuun ajoittuu Kp4-lukemat ja tässä välissä ollaankin sitten hyvin matalissa indeksin arvoissa. Suomessa näkyviä revontulia ei siis ole odotettavissa

Viikko 18 (3. – 9.5.) muodostunee edellisen viikon kaltaiseksi: revontulien mahdollisuus on hyvin pieni ja jos niitä kehittyy, niiden näkyvyys on heikkoa.

Viikko 19 (10. – 16.5.) on ehdottomasti mielenkiintoisin tämän ennustejakson aikana. Viikon edetessä Kp-indeksin lukemat kohoavat päivä päivältä ja torstaina ja perjantain ollaan jo myrskylukemissa. Vaikka nämä lukemat saavutettaisiinkin yöaikaan, vaalea taivas kalventaa mahdollisten revontulien näkymistä. Ainoastaan etelärannikolla on mahdollisuus nähdä revontulia.

Viikko 20 (17. – 23.5.) meneekin sitten hieman epävakaissa merkeissä mutta näkyviksi revontuliksi tilanne ei kuitenkaan kehity edes etelärannikolla. Tällä viikolla on myös täysikuu mutta se ei juurikaan horisontista kovin korkealle nouse.

---

Tämä olikin viimeisin pitkäaikainen revontuliennuste tälle keväälle. Ennusteiden julkaisua jatketaan jälleen syksyllä, aloitusajankohta riippuu hieman lähiavaruuden ja magneettikentän tilasta elokuussa. Kolmen vuorokauden revontuliennusteita jatketaan vielä tämä viikko, mutta esimerkiksi viikon 19 mahdolliset magneettiset myrskyt voivat antaa aihetta lyhyiden ennusteiden ja revontulivaroitusten julkaisemiseen.

Pitkäaikainen revontuliennuste 5.4. – 1.5.2021

Ennustejakso näyttää muodostuvan hyvin rauhalliseksi. Ennustejakson kuluessa pimeät yöt päättyvät lähes koko Suomen alueella ja etelärannikollakin yön pimeys on jo vain muutaman tunnin mittainen. Yötaivaan vaaleus estää himmeimpien revontulien näkymisen mutta kirkkaammat erottuvat vielä hyvin. Utsjoella (Pohjois-Lappi) pimeät yöt päättyvät aivan muutaman vuorokauden kuluttua, Oulussa (Pohjois-Suomi) yön pimeyttä jatkuu aina 21.4. asti ja Helsingissä (etelärannikko) pimeys päättyy 9. toukokuuta. 

Ennusteeseen sisältyy vain yksi yö, jolloin revontulien ennustetaan olevan mahdollisia koko maassa. Kuva © Kari A. Kuure.

Ennuste

Viikko 14 (5. – 11.4.) on hyvin rauhallinen koko maassa. Kp-indeksi pysyttelee matalissa lukemissa, joten jonkinlainen mahdollisuus revontulille on Lapissa. Muualla revontulien mahdollisuus on hyvin vähäinen.

Viikko 15 (12. – 18.4.) on alkuun hyvin rauhallinen. Perjantaina 16.4. Kp-indeksin ennustetaan kohoavan lukemaan 5. Nousu tapahtuu hyvin nopeasti, joten yö 16./17. voi olla revontuliyö koko maassa. Vielä seuraavanakin yönä voi olla jonkinlaiset mahdollisuudet nähdä revontulia Pohjois-Suomessa. Tuollainen hyvin nopea nousu myrskylukemiin ei oikein tunnu todennäköiseltä, varsinkin kun Auringon mahdollisia CME-purkauksia ei voida mitenkään ennustaa. Näin ollen en pidättäisi hengitystä tämän myrskyn suhteen.

Viikko 16 (19. – 25.4.) on jälleen rauhallista aikaa. Kp-indeksin odotetaan vaihtelevan lukemien 3 ja 2 välillä, jolloin vain Pohjois-Suomesta Lappiin on edes jonkinlaiset mahdollisuudet revontulille. Kuu lähestyy täysikuuta, joten kirkas kuutamo voi häiritä loppuviikosta mahdollisia havaintoja.

Viikko 17 (26.4. – 2.5.) on hyvin rauhallinen ja revontulia tuskin nähdään edes pohjoisessa. Kuu on lähellä täysikuuta mutta näkyy hyvin matalalla eteläisellä taivaalla. Näin ollen sen vaikutus revontulien näkyvyyteen on vähäistä.