Avaruussää ja revontuliennuste 26. – 29.10.2026

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on havaittu vai kaksi C-luokan flarepurkausta (C1.5 ja C1.35). Molemmat purkaukset tapahtuivat AR14560 pilkkuryhmässä. 

 

 

Tällaiset revontulet näkyivät Tampereella 21.10.2026 kello 19.21 UTC aikaan (22.21 EEST). Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.   

Pilkkuryhmiä on kaksi, joista 4560 pohjoisella pallonpuoliskolla on lähellä kiekon länsireunaa ja kiertyy reunan yli vielä tänään. Eteläisellä pallonpuoliskolle on syntynyt uusi pilkkuryhmä, tosin senkin sijainti on länsipuolella Aurinkoa. Toistaiseksi julkaistut tiedot sen ominaisuuksista on vähäisiä eikä sekään ole näkyvissä muutamaa vuorokautta pitempään. 

Havaitut CME-purkaukset ovat olleet heikkoja ja yksikään CME-pilvi ei ole tulossa kohti Maata. 

Auringon ekvaattorilla kiekon itäpuoliskolla on laajahko korona-aukko, jonka pinta-ala on 13 774 MH. Sen napaisuus on positiivinen, mutta se ei vielä ole geoefektiivinen.
 

Maan kohtaava aurinkotuuli on hitaasti hidastumassa, ollen tällä hetkellä tavanomainen, noin 333 km/s. Aurinkotuulen tiheys ei sekään poikkea pitkäaikaisesta ollen tällä hetkellä noin 3 p/cm³. IMF-kentän voimakkuus on heikko (n. 3 nT) ja BZ -suuntainen kenttä (n. 2 nT) on pohjoissuuntainen. Tällaisissa olosuhteissa havaittu myrskyindeksi (DST) on voimakkaasti positiivinen (n. 28 nT). 

Maapallon geosynkronisella radalla tehdyt mittaukset osoittavat energisten elektronien (>2 MeV) määrän olevan koholla (n. 3755 pfu), joka määrä saattaa vaurioittaa satelliitteja, mutta maanpinnalla sillä ei ole vaikutusta. 

Kiirunan magneettisella mittausasemalla yleensä mitataan joka yö voimakkaita negatiivisia lukemia (-100 – -200 nT) noin 3 tunnin aikana. Viime yönä näin ei ollut, sillä pienin lukema oli vain -23 nT. Muina aikoina viimeisen vuorokauden aikana mitatut lukemat olivat noin +60 nT. 

Planetaarinen K-indeksi (Kp) on ollut matalissa lukemissa (Kp=1 – 2) viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Korkeiden leveyksien K-indeksi on myös ollut matalissa lukemissa, ja on tällä hetkellä K= <2. Seuraavien kolmen vuorokauden aikana ei odoteta kumpaankaan indeksiin suurta muutosta, jos lähiavaruuden avaruussäässä ei tapahdu yllättäviä muutoksia. Toistaiseksi muutoksia ei odoteta tapahtuvan lähivuorokausina. 

Ennuste 

Yöt 26./27., 27./28. ja 28./29. Rauhallisia revontulia voitaneen havaita Lapissa ja ajoittain Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien näkyminen on epätodennäköistä.

Avaruussää ja revontuliennuste 23. – 26.10.2026

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä, ainoastaan heikkoja C-luokan flaretoimintaa on havaittu. Voimakkain flare oli C3.55 22.10.2026 kello 3.00 UTC aikaan. Pilkkuryhmiä on kaksi, joista AR14560 on luokiteltu beeta-gammaksi. Sille on ennustettu C/M/X/protonit 60/15/5/5-prosentin purkaustodennäköisyydet tuleville vuorokausille. Jos tällä pilkkualueella tapahtuu voimakkaita purkauksia, ne vaikuttavat maapallon lähiavaruuden tilaan pilkun sijainnin vuoksi.

Auringossa on runsaasti pieniä korona-aukkoja, mutta niiden vaikutus maapallon lähiavaruuden tilaan on vähäinen. Maata kohti tulevia CME-pilviä ei ole tulossa. Tosin WSA-Enlil-mallinnuksessa on näkyvissä CME-pilvi, jonka kärki saattaa pyyhtäistä maapallon lähiavaruutta. Jos sillä on joitakin vaikutuksia, niin ne tulevat havaittaviksi vasta 25.10. iltapäivällä tai illalla.

Aurinkotuuli on hitaasti hidastuva ja tällä hetkellä se on hidastyúnut lukemaan noin 400 km/s. Aurinkotuulen tiheys on vain noin 4 p/cm3. IMF:n BZ-suunta on ollut viimeisen vuorokauden aikana kutakuinkin koko ajan pohjoiseen.

Kp-Indeksin odotetaan pysyttelevän matalissa lukemissa koko ennustejakson ajan. Korkeiden leveyksien K-indeksi noudattelee pääosin Kp-indeksiä, mutta 25.10. päivän aikana se voi kohota magneettisen myrskyn lukemiin. Tämä johtuu pääosin aurinkotuulen dynaamisen paineen vaikutuksesta ja sen vaikutus heikkenee iltaa kohti mentäessä. Alkuillasta lukema on vielä K= 4  mutta se laskee koko iltayön ja saavuttaa lukeman K=2 viimeistään puolenyön jälkeen.

Ennuste

Yöt 23./24., 24./25. ja 25./26. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomen pohjoisosassa on pieni mahdollisuus revontulille. Jos ohittavalla CME-pilvellä on geomagneettisia vaikutuksia, niin tilanne voi muuttua viimeisen yön osalta jonkin verran aktiivisemmaksi.

Avaruussää ja revontuliennuste 20. – 23.10.2026

Auringon aktiivisuus on ollut tavanomaista viime vuorokausina. Pilkkualueita on neljä, joista vain yksi (AR14559) on aktiivista tyyppiä beeta-gamma. Pilkkualue tuotti eilen kello 9.03 UTC aikaan M1.68 -luokan flarepurkauksen. Muissakin pilkkualueissa oli heikkoja, enintään C-luokan flarepurkauksia.

Pilkkualue 4559 on jo lähellä Auringon länsireunaa, mutta sille lasketaan aktiivisuuden todennäköisyyksiä seuraavasti (C/M/X/protonit) 79/25/5/1, joten luultavasti tulemme näkemään muutaman C-luokan ja mahdollisesti yhden M-luokan flarepurkauksen ennen kuin pilkkualue siirtyy länsireunan taakse. Pilkkualue on kylläkin rapautumassa, joten on mielenkiintoista seurata, mitä tapahtuu ennen sen siirtymistä pois näkyvistä.

Maata kohti ei ole tällä hetkellä kohti tulevia CME-pilviä.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa CIR-virtauksen tihentynyt etureuna, jonka vaikutuspiirissä olemme olleet eilisestä lähtien. SWA-ENLIL-mallinuksen mukaan vaikutus jatkuu huomiseen, jonka jälkeen olemme virtauksen harvemmassa osassa.

Aurinkotuuli on tavanomaisissa arvoissaan, CH HSS virtauksen napaisuus on positiivinen (meitä kohti), joten sen puolesta geoefektiiviset vaikutukset ovat mahdollisia.

Ennuste 

Yö 20./21. Heikon magneettisen myrskyn odotetaan alkavan keskiyöllä Suomen aikaan. Sitä ennekin magneettikenttä on aktiivinen, joten revontulia voidaan nähdä Lapista Keski-Suomen alueella. Jos magneettinen myrsky keskiyöntienoilla kehittyy, myös Etelä-Suomessa revontulet ovat mahdollisia. Etelärannikolla reposten mahdollisuus on jonkin verran pienempi, joskaan jos niitä näkyy, niin ne ovat himmeitä ja rauhallisia. Jos havaitset niitä näillä alueilla, niin hakeutuminen mahdollisimman valosaasteettomaan paikkaan parantaa niiden näkymisen mahdollisuuksia merkittävästi.

Yö 21./22. ja 22./23. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomen leveydelle asti. Etelämpänä niitä ei ehkä nähdä lainkaan.

 

 

Avaruussää ja revontuliennuste 17 – 20.10.2026

Avaruussäässä ei ole odotettavissa suuriakaan muutoksia lähivuorokausina. Lähiavaruuden tilaan vaikuttaa CIR-virtausten välinen harva aurinkotuulen alue, joka ei sinällään kovinkaan paljoa vaikuta Maan geomagneettiseen järjestelmään. CH HSS -virtaus (negatiivinen polaarisuus) on kuitenkin heikkenemässä taustatasolle.

Auringossa on tällä hetkellä kolme numeroitua pilkkualuetta, joista AR 14551 on mielenkiintoisin. Se sijaitsee Auringon kiekon länsiosassa, joten siinä mahdollisesti tapahtuvat flare- ja CME-purkaukset tulevat vaikuttamaan Maan lähiavaruuteen joko suoraan tai hieman viiveellä. Pilkkuryhmä on luokiteltu magneettisesti beeta-gammaksi ja kokoa sillä on 600 MH (miljoonasosaa Auringon näkyvästä pinnasta). 

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana pilkkuryhmä on tuottanut yhden M1.3 impulsiivisen flare eilen kello 15.42 UTC aikaa. Ennuste sen C/M/X/protonit aktiivisuudesta on 80/20/5/5 prosenttia, joten on vain ajan kysymys, milloin näemme siinä seuraavan purkauksen tai sarjan niitä.

Tällä hetkellä Maata kohti ei ole tulossa merkittäviä CME-purkauspilviä. 

Ennuste

Yöt 17./18., 18./19. ja 19./20. Rauhallisia revontulia voi näkyä Lapissa ja jossain määrin Pohjois-Suomessa. Etelämpänä niiden näkyminen ei ole todennäköistä. 

Avaruussää ja revontuliennuste 14. – 17.10.2026

Auringon aktiivisuus on ollut viime vuorokausina kohtalaista. Vain yksi C4.29-luokan flarepurkaus havaittiin eilen kello 16.32 UTC pilkkualueella 4549. Pilkkualueita on kahdeksan, joista AR 14551 on tyyppiä beeta-gamma, muut ovat joko alfa tai beeta -tyyppejä. Pilkkualueelle ennustetaan C/M/X/protonit todennäköisyyksiä 50/10/1/1 prosenttia. Kokoa tällä pilkkualueella on 480 MH ja koon kasvu näyttää pysähtyneen. Hyvin lähellä tätä aluetta on syntymässä uusi pilkkualue, joka saattaa olla samaa magneettista järjestelmää.

Auringossa on kaksi laajaa korona-aukkoa. Niistä geoaktiivinen on Auringon pohjoisnavalta ekvaattorialueelle kurottuva ja hyvin kapea aukkoalue, jonka polaarisuus on negatiivinen. Eteläisellä pallonpuoliskolla on toinen korona-aukko keskileveyksillä ja tällä ei ole ainakaan kovin voimakasta geoaktiivista vaikutusta lähi vuorokausina.

Maata kohti ei ole tulossa merkittävää CME-pilveä. Tänään planeettamme kohtaa hyvin heikon CME-pilven kärjen, joka saattaa kasvattaa lyhyeksi ajaksi varattujen partikkelin määrää lähiavaruudessa. Tiheyden nousu ei kuitenkaan saa aikaan geoaktiivisuutta.

Maapallon kohtaaman aurinkotuulen nopeus on noin 600 km/s ja tiheys on noin 3 p/cm³. IMF-kentän voimakkuus on kohtalainen, noin BT= 4 nT. BZ-komponentti on tällä hetkellä 0 nT mutta etelänsuunta näyttää vahvistuvan jonkin verran lähimmän tunnin aikana. Lähiavaruuden tilaan vaikuttaa lähivuorokausien aikana tämä hyvin harva ja kohtalaisen nopea aurinkotuuli (CH HSS), jossa muutokset ovat hitaita. Aurinkotuulen nopeus heikkenee jonkin verran tämän ennusteen loppuun mennessä ja toistaiseksi ei ole näkyvissä muita muutoksia.

Maapallon geomagneettinen tila on rauhallinen. Kp-indeksin lukema on Kp=4-, eikä sen odoteta kohoavan suurempiin lukemiin tämän ennusteen loppuun mennessä. Korkeiden leveyksien K-indeksi on lukemassa 3 ja seuraavien öiden aikaiset lukemat ovat hyvin matalia.

Ennuste

Yö 14./15. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja jossain määrin myös Pohjois-Suomessa. Etelämpänä niitä todennäköisesti ei nähdä.

Yöt 15./16. ja 16./17. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa, joskin sielläkin ne ovat himmeitä ja rauhallisia. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Avaruussää ja revontuliennuste 11. – 14.10.2026

Voimakas geomagneettinen myrsky alkoi eilen illalla hieman ennen kello 18 Suomen aikaan. Parissa tunnissa se voimistui jopa lukemaan Kp=8- ja on sen jälkeen hieman laantunut. Tätä kirjoittaessani Kp-indeksin arvo on noin Kp=4-, joka on tavanomaista pitkällä aikavälillä. 

Tällaiset revontulet nähtiin Tampereella 4. lokakuuta kello 21.32.10 Suomen aikaa. Kuva © Kari A. Kuure/Tampereen Ursa ry.

Syy magneettiseen myrskyyn oli 6. ja 8.10. Auringosta lähteneet halo(II)-CME:t, jotka kohtasivat maapallon eilen illalla. Alun perin niiden ennustettiin saapuvan 9./10. aikana, mutta ne näyttävät viivästyneen noin 12–18 tunnilla.

CME-pilven hiukkastiheys oli maksimissaan pilven etureunassa ja maksimilukema oli noin 105 p/cm³ . Sen jälkeen hiukkastiheys kuitenkin putosi nopeasti vaikka vielä kohdattiinkin tiheitä, lyhytaikaisia CME:n fragmentteja, korkein mitattu tiheys oli noin 119 p/cm³. Tällä hetkellä hiukkastiheys on noin 25 p/cm³.

Aurinkotuulen nopeus lähti nousuun jo eilen iltapäivällä ja illalla se saavutti noin 900 km/s nopeuden. Sen jälkeen se on hieman hidastunut mutta on tätä kirjoittaessani hieman yli 600 km/s.

IMF-kentän BZ-komponentti CME:n saapuessa oli kohti etelää, maksimissaan noin -27 nT. Yön aika magneettikentän suunta on kuitenkin vaihtunut ja se on nyt noin 2 nT. Myrskyindeksi lähti eilen iltapäivällä jyrkkään laskuun ja se saavutti -94 nT lukeman illalla. Ennusteet odottivat sen lukemaksi muodostuvan noin -205 nT, mutta niin ei käynyt.

Nämä kaikki parametri olivat sellaisissa lukemissa, joka trigaa voimakkaat revontulet korkeille ja jopa keskileveyksille. Taivaanvahtiin on tähän mennessä tullut useita raportteja kirkkaista revontulista. Valitettavasti Tampereella oltiin ja ollaan edelleen paksun pilvisyyden alla. Havaintoja on ilmoitettu hajanaisesti Nurmeksesta Kittilään, mutta raportteja saataneen lisää päivän valjettua.

Auringon aktiivisuus on ollut kohtalaista. Erityisesti pilkkualue 4549 (260 MH, beeta-gamma-delta) on ollut aktiivinen, sillä se tuotti 10.10 kello 15.10 UTC-aikaan M6.4-luokan flarepurkauksen ja siihen liittyvän CME:n, joka havaittiin kello 15.48 UTC. CME saattaa päätyä maapallon kiertoradalle 12.10. vuorokauden aikana. Pilkkualue on edelleen aktiivinen ja sen jälkipuoliskolla ilmaantui M1.2-luokan flare kello 14.12 UTC. Pilkkuryhmässä on kuitenkin havaittu jo rappeutumista, joten tulevaisuudessa se ei ehkä tuota voimakkaampia flarepurkauksia, vaikka jonkinlainen todennäköisyys onkin olemassa. Pilkkuryhmälle ennustetaan C/M/X/protonit purkauksia 99/65/10/5 prosentin todennäköisyyksillä.

Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla hiljattain (9.10.) näkyviin tullut pilkkuryhmä 4551 näyttää potentiaalisesti seuravalta aktiiviselta alueelta. Se on luokiteltu magneettisesti beetaksi ja sillä on kokoa 360 MH. Sille ennustetaan C/M/X/protonit todennäköisyyksiä 55/15/5/5 prosenttia.

Auringossa on laajoja korona-aukkoja, joista pohjoisilta korkeilta leveyksiltä ekvaattorin yli kurottuva CH_1 on kooltaan 33 422 MH ja polariteetiltaan negatiivinen. Tämä alue on kiertymässä geoaktiiviseen sijaintiin huomisen aikana ja se vaikuttanee maapallon lähiavaruuden tilaan 13.10.asti. Korona-aukkoja on kaikkiaan kuusi, jotka peittävä Auringosta 12,6 %.

Ennuste

Yö 11./12. Geomagneettinen rauhattomuus jatkunee ensiyönä. Illan pimentyessä ennustetaan G1-luokan magneettisen myrskyn olevan mahdollinen, joten revontulia voitaneen havaita lähes koko maassa. Vain kapealla etelärannikon vyöhykkeellä revontulien näkyminen ei ole aivan yhtä todennäköistä kuin muualla maassa. Aamun tunteina magneettinen myrsky voimistuu G2-luokkaan, kunnes ennen puoltapäivää se laantuu, joskin silloinkin magneettikenttä on aktiivisessa tilassa.

Yöt 12./13. ja 13./14. Geomagneettisen myrskyn jäljiltä maapallon magneettikenttä on edelleen aktiivinen. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Etelä-Suomeen, joskin niiden eteläisin esiintyminen siirtynee hieman pohjoisemmaksi jälkimmäisenä yönä. 

Revontuliennuste yölle 9./10.

Magneettisen myrskyn kehittymisaikataulua on päivitetty ja viimeisimpien ennustemallien mukaan myrsky alkaisi tänään iltapäivällä Suomen aikaa. Illan pimentyessä myrskyn voimakkuudeksi arvioidaan G1-tasoa, joka jo iltayöstä voimistuu G2:ksi ja laantuu vasta aamuntunteina. 

Ennuste 

Yö 9./10. Revontulet ovat mahdollisia yön aikana koko maassa, myös etelärannikolla ja mahdollisesti aamupuolella yötä Baltian pohjoisosassa. Varhaisaamuntunteina myrsky kuitenkin heikkenee ja aamun valjetessa se on laantunut, ainoastaan magneettikentän rauhattomuus jatkuu pitkälle huomisen puolelle. 

 

 

Avaruussää ja revontuliennuste 8. – 11.10.2026

Auringon aktiivisuus on kohtalaista, pilkkualueita on viisi, joista yksi (4549) on luokiteltu magneettisesti beeta-gamma-deltaksi. Tälle pilkkualueelle ennustetaan 30/5/10 % todennäköisyydeksi M/X/protoni-ilmöiden tuottamiseen.

Tällä hetkellä Maata kohti on tulossa kaksi CME-purkauspilveä. Ensimmäinen niistä tavoittaa maapallon ensiyön (8./9.) aikana ja toinen 9./10. välisenä yönä. Ensimmäinen CME-pilvi aiheuttanee huomenna aamuyöstä heikon magneettisen myrskyn (G1) ja myöhemmin iltapäivällä jopa voimakkaan myrskyn (G2). Järjestyksessä toinen CME-pilvi on hieman heikompia ja se saapuminen on mallinnettu 11. päivän aamuun tai jopa jonkin verran myöhemmäksi Suomen aikaa. Jos CME saapuu myöhemmin, niin sen vaikutus lähiavaruuden tilaan ja Maan magneettikenttään on suurin 11./12. yönä.

Tällä hetkellä aurinkotuulen parametrit ovat keskiarvoisia: nopeus noin 370 km/s ja tiheys noin 3 – 4 p/cm³ . IMF-kenttä kenttävoimakkuus on noin 4 nT ja sen BZ-komponentti on kohti etelää (-2 nT) ja se näyttäisi olevan ainakin lyhytaikaisesti voimistuva suunta.

Maapallon geosynkronisella radalla on mitattu runsaasti (11 900 pfu) energisiä (>2 MeV) elektroneja. Energisten (> 10 MeV) protonien määrä on pitkäaikaisessa keskiarvossaan. Saapuvat CMEt voivat kuitenkin kasvattaa niiden määrän ylittämään 10 pfu, joka on heikon S1-luokan aurinkomyrskyn raja. Jos S1 myrsky toteutuu, se voi aiheuttaa häiriöitä ja katkoksia korkeiden leveyksien ja napa-alueiden radioliikenteelle.


Ennuste


Yö 8./9. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa kunnes CME:n vaikutus alkaa. Jos sen saapumisennuste pitää paikkansa, niin silloin magneettinen myrsky alkaa varhain aamuntunteina ja revontulet ovat silloin mahdollisia koko maassa. Jos saapuminen viivästyy, niin silloin revontulia ei ehditä aamun aikana näkemään.

Yö 9./10. Päivän aina vallinneen magneettisen myrskyn vaikutus näkyy edelleen geomagneettisen kentän tilassa. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Etelä-Suomen pohjoisosaan asti. Etelärannikolla revontulia ei nähdä.

Yö 10./11. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomeen ja niitä voi todennäköisemmin nähdä aamupuolella yötä. Ja vaikka magneettikenttä on edelleen jonkin verran rauhaton, niin revontulia tuskin nähdään Etelä-Suomessa tai etelärannikolla. Kuuton yö voi kuitenkin mahdollistaa heikon revontulivalon erottumisen pimeältä taivaalta valosaasteen ulkopuolella.

Avaruussää ja revontuliennuste 5. – 8.10.2026

Auringossa neljä pilkkualuetta, jotka on luokiteltu magneettisesti alfaksi tai beetaksi. Niille kaikille ennustetaan heikkoa aktiivisuutta tuleville vuorokausille. Lisäksi pilkkualue 4546 on juuri kiertymässä Auringon länsireunan yli.

Auringon ekvaattoriseudulla ja länsipuoliskolla on napaisuudeltaan positiivinen korona-aukko, jonka vaikutus Maan lähiavaruuden tilaan on merkittävä, sillä magneettikentän vuo on voimakkuudeltaan 22 nT ja sen BZ-komponentti on ollut kohti etelää kuluneen vuorokauden ajan lähes koko ajan. Tämä tilanne näyttäisi jatkuvan ainakin lähituntien ajan.

Aurinkotuulen nopeus on ollut koholla ja on tällä hetkellä noin 567 km/s. Tiheys on kohtalainen, noin 5 p/cm^3 ja se on laskusuunnassa. Nopeus ei enää tästä kiihdy, mutta se jatkuu korkeahkona ainakin parin vuorokauden ajan. Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikutta vielä jonkin aikaan CIR-virtaus, mutta se heikkenee tulevina vuorokausina.

Maata kohti ei ole tulossa CME-pilviä.

Kp-indeksi kohosi eilen iltapäivällä Suomen aikaa G1-luokan magneettisen myrskyn lukemiin. Suurin Kp-indeksin lukemaksi mitattiin 6- iltayöstä ja tällä hetkellä se on 5-. Potsdamin mittausaseman Kp-ideksi on tällä hetkellä lukemassa 4- ja NOAAn Kp-indeksi on lukemassa 5. Mittausasemien mittausten ero selittyy sillä, että Potsdam sijaitsee Saksassa lähellä Berliiniä ja NOAA puolestaan tekee mittauksia Pohjois-Amerikassa.

Tämän hetkisen magneettisen myrskyn aktiivisuus laantuu tämän päivän aikana ja iltaan mennessä korkeiden leveyksien K-indeksi ennustetaan olevan lukemassa 2. Vielä huomennakin iltapäivällä Suomen aikaa, K-indeksi saattaa kohota myrskylukemaan, mutta sekin laantuu iltaan mennessä.

Ennuste

Yö 5./6. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Todennäköisemmin niitä näkyy aamupuolella yötä. Etelämpänä Keski-Suomessa on pieni mahdollisuus aamuyön revontulille.

Yöt 6./7. ja 7./8. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja ehkä satunnaisesti Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Avaruussää ja revontuliennuste 2. – 5.10.2026

Auringon aktiivisuudessa on tapahtunut jonkin verran muutoksia aktiivisempaan suuntaan. Syyskuun 28. päivänä havaittiin haloIII-CME, jonka reitti tuo sen maapallon lähiavaruuteen ensi yönä. Sen perässä on hieman heikompi ja hieman eri suuntaan kulkeva toinen CME-pilvi, joka ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi avaruussäähän maapallon lähietäisyydellä.

Syyskuun 30. päivänä kello 2.40 UTC aikaan havaittiin C8.63-luokan flarepurkaus alueella 4535, joka on tällä hetkellä Auringon länsireunalla ja siirtyy reunan yli lähipäivinä. Tämän jälkeen on havaittu vielä uusi C-luokan flare tässä pikkuryhmässä, mutta sen voimakkuudeksi mitattiin vain C1.4.

Auringonpilkkujen ei odoteta tuottavan kovin voimakkaita flarepurkauksia lähivuorokausina.

Aurinkotuulen nopeus on ollut tavallista hitaampaa, ollen noin 270 – 300 km/s, tällä hetkellä se on 305 km/s. IMF-kentän B_Z-komponentti on vaihdellut etelän ja pohjoisen välillä, amplitudin ollessa noin 5 nT. Tilanteen arvioidaan jatkuvan lähes muuttumattomana lähivuorokausina.

Tänä iltana korkeuden leveyksien K-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan K=5 saapuvan CME-pilven vaikutuksesta. Aivan tarkkaa ajankohtaa ei pystytä ennustamaan, mutta magneettinen myrsky näyttää todennäköiseltä ensiyön aikana Suomen aikaa. Jos säätila sen mahdollistaa, revontulia voi yrittää havaita heti illan pimennyttyä riittävästi.

Ennuste

Yö 2./3. Revontulet ovat mahdollisia koko Suomessa johonkin aikaan yöstä. Lapissa ja Pohjois-Suomessa ne ovat näyttäviä koko yön ja Keski- ja Etelä-Suomessa selvästi taivalta nähtäviä ja aktiivisia iltayöstä. Etelärannikolla revontulet ovat mahdollisia mutta siellä täytyy hakeutua mahdollisimman valosaasteettomiin paikkoihin iltayöstä. Todelliset näkymiset voivat poiketa näistä aika-arvioista jonkin verran myöhemmäksi, jos CME-pilven saapuminen viivästyy ennustetusta.

Yö 3./4. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomen alueelle asti. Etelämpänä niitä ei ole odotettavissa.

Yö 4./5. Revontulet ovat jälleen mahdollisia koko maassa. Tämä avaruussään rauhattomuus liittyy jälkimmäisen CME-pilven saapumiseen, joten se voi olla odotettua heikompi ja ajallisesti epävarmempi. Revontuliharrastajien kuitenkin kannattaa olla varuillaan, jos säätila mahdollistaa revontulien näkymisen.

 

 

Avaruussää ja revontuliennuste 29.9. – 2.10.2026

Auringon aktiivisuus on ollut viimevuorokausina vähäistä. Vain pari C-luokan flarepurkauksia on esiintynyt. Pilkkuryhmiä on ollut kolme, joista yksi (4543) on jo kiertynyt Auringon länsireunan taakse. Aktiivisin pilkkuryhmä on 4535, joka on hajanainen, 12 pilkusta koostuva ryhmä, ja se on luokiteltu beeta-gamma:ksi.

Heikko korona-aukko sijaitsee Auringon itäpuoliskon ekvaattoriseudulla. Se ei ole kovinkaan merkittävä ja todennäköisesti se ei vaikuta lähiavaruuden avaruussäähän tämän ennustejakson aikana.

Maata kohti hipaisevasti on tulossa CME-purkauspilvi. Sen ennusteissa on vaihtelua eri mallien välillä, se on saapumassa aikaisintaan 2.10. aamupäivällä. Muuta ennustemallit sijoittavat saapumisen hieman myöhemmäksi ja parissa muussa se ei edes hipaise maapallon magneettikenttää.

Maapallo kohtaa tihentyvää aurinkotuulta tästä päivästä alkaen. Tiheyden kasvun myötä aurinkotuulen nopeus hieman heikkenee ja saavuttaa noin 300 km/s nopeuden viimeistään huomenna. Tämä ennustejakson loppuun mennessä aurinkotuulen tiheys on kohonnut noin 10 p/cm3.

IMF-kentän BZ-komponentti on pysytellyt jo pari vuorokautta kohti etelää, tosin pienissä lukemissa (+1 – -2 nT).

Kp-indeksi on pysytellyt matalissa lukemissa, joten kovin voimakkaita revontulia tuskin Pohjois-Lapissakaan olisi ollut näkyvissä. Tämän ennustejakson aikana tilanne ei korjaannu, Kp- ja korkeiden leveyksien K-indeksi matavat matalissa arvoissa.

Maapallon geosynkronisella radalla on mitattu energisten (>2 MeV) elektronien määrän olevan kohonnut, maksimilukeman ollessa 4 130 pfu. Elektronien määrän ennustetaan pysyttelevän korkeahkona lähivuorokausina.

Ennuste

Yöt 29./30., 30./1. ja 1./2. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa, tuskin muualla. Tilanne on kuitenkin jonkin veran muuttumassa, mutta se tuskin tapahtuu tämän ennustejakson aikana.

Vyöhyke	Leveysaste	Kaupunkeja	Yö 29./30.9.	Yö 30.9./1.10.	Yö 1./2.10.
Pohjois-Lappi	67°–70°N	Utsjoki, Enontekiö, Inari, Saariselkä	80 %	80 %	80 %
Etelä-Lappi	65°–67°N	Rovaniemi, Levi, Muonio	55 %	55 %	55 %
Pohjois-Suomi	63°–65°N	Kajaani, Kuusamo, Oulu	25 %	25 %	25 %
Keski-Suomi	61°–63°N	Jyväskylä, Seinäjoki, Vaasa	5 %	5 %	5 %
Etelä-Suomi	60,2°–61°N	Lahti, Hämeenlinna, Tampere	3 %	3 %	3 %
Etelärannikko	≤ 60,2°N	Helsinki, Espoo, Turku, Porvoo, Hanko	2 %

 

 

Avaruussää ja revontuliennuste 26. – 29.9.2026

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneiden vuorokausien ajan. Voimakkaimmat flarepurkaukset ovat olleet juuri ja juuri C-luokkaan yltäneitä ja niitäkin on vain muutamia. Auringonpilkkuryhmiä on kahdeksan ja niille ennustetaan vain vähäistä aktiivisuutta seuraaviksi kolmeksi vuorokaudeksi.

Eilen kello 11.12 UTC aikaan havaittiin CME-IV -halopurkaus, joka kuitenkin suuntautui poispäin maapallon suunnasta. Näin olle se ei vaikuta lähiavaruuden avaruussäähän.

Auringon koronassa on pari kapeaa korona-aukkoa, joilla ei ole vaikutusta avaruussäähän maapallon lähistöllä.

Aurinkotuuli on kohtalaisen nopeaa, noin 500 km/s ja tiheys noin 4 p/cm³. Sen parametrit osoittavat edelleen positiivisen CH HSS vaikutusta maapallon lähiavaruuteen. Vaikutuksen kuitenkin ennustetaan heikkenevän lähivuorokausina.

IMF-kentän BZ -komponentin suunta on ollut enimmäkseen etelään ja se voimakkuus on ollut noin 5 nT tietämillä.

Maapallon korkeille leveyksille ennustetaan hyvin maltillisia K-indeksi arvoja (K= 1 – 2) seuraaville öille.

Ennuste

Yöt 26./27. , 27./28. ja 28./29. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja ajoittain Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien ei odoteta näkyvän.

Revontulien todennäköisyys alueittain

Vyöhyke	Leveysaste	Kaupunkeja	27.9.	28.9.	29.9.
Pohjois-Lappi	67°–70°N	Utsjoki, Enontekiö, Inari	90 %	75 %	75 %
Etelä-Lappi	65°–67°N	Rovaniemi, Levi, Muonio	70 %	50 %	50 %
Pohjois-Suomi	63°–65°N	Kajaani, Kuusamo, Oulu	45 %	25 %	25 %
Keski-Suomi	61°–63°N	Jyväskylä, Seinäjoki, Vaasa	20 %	5 %	5 %
Etelä-Suomi	60,2°–61°N	Lahti, Hämeenlinna, Tampere	12 %	3 %	3 %
Etelärannikko	≤ 60,2°N	Helsinki, Espoo, Turku, Porvoo	8 %	2 %	2 %

Revontuliennuste 23. – 29.9.2026

Auringon aktiivisuus on jonkin verran voimistunut, pilkkuryhmiä on tällä hetkellä kahdeksan, joista yksi (4537) on beeta-delta -tyyppiä. Se on hieman hajanainen ryhmä, jossa on viisi yksittäistä pilkkua ja koko vain 30 MH (noin 0,6 neliöastetta). Pilkkuryhmä on kehittymässä aktiivisemmaksi, joten se on selvästi tarkkailulistallla. Tälle ryhmälle on ennustettu 10 % todennäköisyyttä tuottaa M-luokkaa ja 1 % X-luokan flarepurkauksia. Toistaiseksi voimakkaimmat purkaukset ovat olleet C-luokkaa.

Maapallon kohtaa tämä vuorokauden aikana CIR-virtauksen, jonka hiukkastiheys on noin kolminkertainen tämän hetken lukuihin verrattuna. Kovin tiheäksi se ei kuitenkaan tule, sillä maksimi on noin 10 p/cm^3. Ennusteen mukaan näin olisi pitänyt jo tapahtua, mutta tuoreimmat mittaukset sitä ei kuitenkaan vahvista. Aurinkotuulen nopeus (n. 290 km/s) on selvästi alle pitkäaikaisen keskiarvon. Aurinkotuulen tiheys palautuu normaaliin lukemaan huomisen aikana.

IMF:n BZ-kentän suunta on etelään, joskin se on kääntymässä kohti pohjoista lähimmän tunnin aikana. Maata kohti ei ole tulossa CME-pilviä, joten kovin aktiivista avaruussäätä ei ole odotettavissa ja Maan geomagneettinen kenttä pysyttelee enimmän aikaa rauhallisena, joskin heikko magneettinen myrsky on mahdollinen huomenna aamuyöstä.

Ennuste

Yö 23./24. Revontulet ovat mahdollisia Etelä-Suomen leveydelle asti illan pimennyttyä tai viimeistään puolelta öin. Geomagneettisen myrskyn lukemiin päästäneen aamuyön tunteina, jolloin myös etelärannikolla revontulien näkyminen on mahdollista. Magneettinen myrsky jatkuneen aamun tunneille asti,

Yö 24./25. Magneettikentän aktiivisuus laantuu päivän aikana ja revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Yön kuluessa aktiivisuus kuitenkin on kasvussa ja revontulialue voi laajentua Keski-Suomeen vielä ennen aamua.

Yö 25./26. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja jossain määrin myös Pohjois-Suomessa. Muualla maassa revontulien näkyminen on epätodennäköistä.

Revontuliennuste 20. – 23.9.2026

Auringon aktiivisuus on edelleen hyvin vähäistä. Numeroituja pilkkualueita on yksi ja toinen on odottamassa numeroaan. Tosin se oli jo näkyvissä torstaina 17. syyskuuta illalla, mutta jostakin syystä numerointi on viivästynyt. Sille kuitenkin oletettavasti tulee seuraava vuorossa oleva numero (4533) mutta aivan varmaksi sitä ei voi väittää. Mutta se varmaan nähdään pikaisesti.

Asian tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että Spaceweather.com sivusto väittää 19.9.2026 Auringon olevan pilkuton, vaikka esimerkiksi Solarham.com avaruussääsivustoilla on valokuva pilkusta. Itsekin tein visuaalihavainnon tästä pilkkusta torstai-iltana 17.9.2026. ja käsittääkseni se ei ole mihinkään kadonnut.

Flaretoiminta on ollut vähäistä, vain yksi C3.55 luokan flare on havaittu viimeisten kolmen vuorokauden aikana. Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla on kapea mutta korkeilta levyksiltä ekvaattorille ulottuva korona aukko, jonka polariteetti on positiivinen. Todennäköisesti se ei aiheuta merkittävää häiriötilaa maapallon lähiavaruuden avaruussäähän.

Aurinkotuuli on ollut harvaa ja siihen ei odoteta muutoksia ennen kuin tämän ennustejakson lopula, jolloin planeettamme kohtaa heikon CIR-virtauksen. Hiukkastiheyden odotetaan kohoavan tälloin noin 10 p/cm³. Maata kohti tulevia CME-pilviä ei ole havaittu, joten tulevat vuorokaudet näyttävä muodostuvan hyvin rauhallisiksi.

Ennuste

Yöt 20./21., 21./22. ja 22./23. Revontulet ovat ajoittain mahdollisia Pohjois-Lapissa. Etelä-Lapissa on pieni mahdollisuus revontulille, mutta jos niitä ilmaantuu taivaalle, niin ne ovat hyvin himmeitä ja rauhallisia vöitä. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Revontuliennuste 17. – 20.9.2026

Auringon aktiivisuus maksimi oli kaksi vuotta sitten ja seuraavaan minimiin on matkaa kolme tai neljä vuotta. Silti Auringon aktiivisuus on niin matalalla, että uskoisi aktiivisuusminimin olevan jo aivan muutaman kuukauden kuluttua. Toisaalta tämä on se vuosi, jolloin täysin pilkuttomia vuorokausia havaitaan maksimin jälkeen ensimmäisen kerran. Näin onkin tapahtunut, keväällä oli kolmen vuorokauden jakso, jolloin pilkkuja ei ollut näkyvissä. Joten pilkuttomuus ei ole yllätys, jos sellainen tilanne tulee vielä tämän ennustejakson aikana.

Auringossa on kaksi pilkkuryhmää, joissa on yhteensä kolme pientä pilkkua. Näin ollen kovin voimakasta aktiivisuutta ei ole odotettavissa lähivuorokausina.

Maapallon lähiavaruuden tila on myös hyvin rauhallinen. Aurinkotuuli on kohtalaisen harvaa (5 – 6 p/cm³) ja sen nopeus vaihtelee 500 – 550 km/s nopeuden välillä. IMF-kentän suunta on enimmäkseen pohjoiseen eikä Maata kohti ole tulossa CME-pilviä. Näin ollen kovin merkittäviä revontulia ei ole odotettavissa tämän ennustejakson aikana.

Ennuste

Yöt 17./18., 18./19. ja 19./20. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa himmeää revontulivalo voi olla havaittavissa jos on selkeää aivan pohjoiseen horisonttiin asti. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Revontuliennuste 14. – 17.9.2026

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viime vuorokausien aikana. Pilkkuryhmiä on kuusi mutta kaikki ovat alfa tai beetaluokkaa. Pilkkuryhmille on ennustettu vähäistä aktiivisuutta, joka tarkoittaa lähinnä C-luokan flaretapahtumia, vaikkakin M-luokan flaret ovat mahdollisia.

Aurinkotuulen parametri ovat lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja ja niihin tuskin tulee muutost, ellei Auringossa tapahdu merkittäviä purkauksia.

Maan magneettikentässä geosynkronisella radalla on mitattu energisten (>2 MeV) elektronien määrän olevan hieman koholla. Energisten protonien (>10 MeV) määrä sen sijaan on tavanomainen.

Maapallon magneettikentän aktiivisuus rajoittuu lähinnä päiväaikaan, johtuen siitä, että magneettikenttä reagoi aurinkotuulen aiheuttamaan dynaamiseen paineeseen. Yöhön asti tämä aktiivisuus ei yllä, joten revontulien mahdollisuus lähiöinä ei ole kovinkaan suuri.

Ennuste

Yöt 14./15., 15./16. ja 16./17. Rauhalliset revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomen alueella. Näkyvät revontulet ovat suhteellisen rauhallisia: kevyttä säteenmuodostumista ja revontulikaaren poimuttumista voitaneen havaita sitä enemmän mitä pohjoisemmassa ollaan.

Etelämpänä revontulia tuskin nähdään, kameroilla voitaneen havaita himmeää revontulivaloa pohjoisella taivaalla lähellä horisonttia.

 

Revontuliennuste 11. – 14.9.2026

Auringon aktiivisuus on pysytellyt ei aivan niin aktiivisena kuin edellisessä ennusteessa arvioitiin tapahtuvan. Pilkkualueita on seitsemän ja ne kaikki ovat edelleen alfa- tao beetaluokkiin kuuluvia. Tämä tarkoittaa sitä, että lähivuorokausina ei odoteta havaittavan voimakkaita M- tai X-luokan flarepurkauksia. Sen sijaan heikompia C-luokan flareja todennäköisesti ilmaantuu aika ajoin pilkkuryhmiin.

Maata kohti tulevia merkittäviä CME-pilviä ei ole, jotka ehtisivät vaikuttaa lähiavaruuden tilaan tämän ennusteen aikana. Aurinkotuulen tiheys on hienoisessa kasvussa ja samaan aikaan sen nopeus hieman heikkenee. Tällä hetkellä ollaan tavanomaisessa nopeudessa, noin 330 km/s.

Auringon pohjoiselle keskileveyksille on syntynyt laajahko korona-aukko. Se sijaitsee tällä hetkellä itäisellä pallonpuoliskolla. Se on kuitenkin sen verran korkeilla leveyksillä, että sen ei uskota vaikuttavan maapallon lähiavaruuden tilaan noin viikon kuluttua, jolloin se muuten olisi paikassa, jossa vaikutukset tuntuisivat.

Ennuste

Yöt 11./12., 12./13. ja 13./14. ovat kaikki tavanomaisen rauhallisia. Rauhalliset revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa, mutta etelämpänä niiden todennäköisyys on pienempi sen mukaan mitä etelämmässä niitä yritetään havaita.

 

Revontuliennuste 8. – 11.9.2026

Auringon aktiivisuus on kasvanut viimeisten vuorokausien aikana, vaikkakin se on edelleen vähäistä. Nyt pilkkuryhmiä on kahdeksan ja vaikka ne ovat kaikki alfa- tai beeta luokkaa, niin ainakin kahdelle ryhmälle ennustetaan kohtalaista todennäköisyyttä tuottaa M-luokan flareja. Edellisten kolmen vuorokauden aikana havaittiin yksi M1.02 -luokan ja viisi C-luokan flarepurkausta. Tälle päivälle ennustetaan 15 % mahdollisuutta M-luokan flaretoiminnalle.

Auringossa on havaittu negatiivinen korona-aukko, joka on nyt Auringon keskimeridiaanilla. Ekvaattoriseudun magneettikenttä on tällä hetkellä hyvin sekavia, magneettiset navat ovat pienialaisia ja niitä on runsaasti, joten kovin selkeää vaikutusta ei pienialainen korona-aukko saa aikaan.

Syyskuun 7. päivänä kello 1.36 UTC-aikaan havaittiin heikko halo-II CME Auringon itäpuoliskolta. Tämä CME on tulossa sellaiseen suuntaan, jossa se pyyhkäisee maapalloa yön 8./9. aikana. Ennestään maapalloa kohti tulevia CME-pilviä on pari, joista 5.9. kello 15.36 lähtenyt kohtaa maapallon vielä tänään iltapäivällä Suomen aikaa. Näyttää siltä, että vaikka saapuvat CMEt ovat heikohkoja, niin niiden yhteisvaikutus ensiyönä saattaa tuottaa jonkin verran aktiivista revontulitoimintaa.

Tätä kirjoittaessani planetaarinen indeksi (Potsdam) on Kp=4+ lukemassa ja nopea Hp30-indeksi on käväissyt lukemassa Hp30=6-. Aurinkotuulen nopeus on kasvusuunnassa ollen nyt hieman yli 500 km/s. Lähitunteina nopeuden odotetaan vielä kasvavan. Aurinkotuulen tiheys on hieman laskenut ollen nyt noin 5 p/cm³. Planeettojen välisen avaruuden magneettikentän (IMF) ennustetaan kääntyvän kohti etelää, joka puolestaan lisää revontulitoiminnan mahdollisuuksia.

Lukemat kertovat, että lähiavaruuden aktiivisuus on kasvusuunnassa ja se näkyy myös ”myrskyindeksissä” sillä DST on laskenut nopeasti viime tunteina ollen nyt noin -50 nT. Kiirunan magneettisella mittausasemalla mitattiin tämän vuorokauden vaihtuessa jo noin -400 nT lukemia, joka vastaa noin K=6 arvoa. Sen jälkeen lukemat ovat kasvaneet ja tällä hetkellä ollaan suunnilleen -50 nT:ssa.

Yhteen vetona G1 geomagneettisia myrskyjä on todennäköisesti 9. syyskuuta asti korona-aukon positiivisen napaisuuden CH HSS-vaikutuksen ja CME:iden odotettu saapumisen aiheuttamana. Syyskuun 10. päivästä alkaen edellä mainitut häiriöt vähitellen vähenevät.

Ennuste

Yöt 8./9. ja 9./10. Revontulitoimintaa voisi kuvat tavanomaiseksi, sillä niitä on mahdollisuus havaita aina Keski-Suomen leveydelle asti. Ennustetut magneettiset myrskyt sijoittuvat 8. päivälle ja 9. päivän aamun tunteihin. Niiden suora vaikutus revontuliin on vähäinen.

Yö 10./11. näyttäisi muodostuvan hyvin rauhalliseksi. Revontulet ovat mahdollisia vain Pohjois-Lapissa, etelämpänä niitä tuskin nähdään.

Revontuliennuste 5. – 8.9.2026

Auringon aktiivisuus on ollut muutaman viimeksi kuluneen vuorokauden aikana kohtalaisella tasolla. Voimakas M3.0 -luokan flarepurkaus havaittiin 2. syyskuuta kello 19.20 UTC aikaan pilkkuryhmässä 4524, joka oli juuri kiertynyt näkyviin Auringon itäreunan takaa. Sama ryhmä on ollut aktiivinen myöhemminkin sillä 4. syyskuuta kello 7.53 siinä tapahtunut flarepurkaus saavutti M1.2 voimakkuuden. Samassa ryhmässä on esiintynyt myös heikompia C-luokan flareja ja aktiivisuuden ennustetaan jatkuvan lähivuorokausien ajan.

Auringonpilkkuryhmiä on tällä hetkellä kuusi mutta muut ryhmät kuin jo mainittu 4524 ovat hyvin rauhallisia alfa- tai beetaluokkiin kuuluvia ja niille ei ennusteta flarepurkauksia.

Auringossa tapahtui kaksi halotyypin II CME purkausta 2./3. yönä. Ne eivät ole tulossa kohti Maata, mutta mallinnus antaa mahdollisuuden, että CME-pilvi laajenee niin paljon, että sen kärki hipaisee maapallon lähiavaruutta 7./8. yön aikana. Samaan aikaan maapallo kohtaa heikon aurinkotuulen tiivistymän, joka liittyy heikkoon korona-aukkoon.

Tapahtumat kohottavat korkeille leveyksille tehtyä K-indeksin ennustetta noin K=5 arvoon. Jos näin käy, niin silloin on pieni mahdollisuus revontulien näkymiselle jo illan pimentyessä koko Suomen alueella.

Ennuste

Yöt 5./6. ja 6./7. Revontulet ovat mahdollisia vain Pohjois-Lapissa. Jos niitä siellä näkyy, niin ne ovat hyvin rauhallisia ja himmeitä. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 7./8. Koko planeetan kattava Kp-indeksi kohoaa 7. päivän iltapäivän aikana maksimissaan lukemaan Kp=4-. Tämä tarkoittaa sitä, että revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomen alueelle. Jos korkeiden leveyksien K-indeksin ennuste toteutuu, revontulet ovat mahdollisia myös etelämpänä, joskin etelärannikolla niiden näkyminen ei ole kovinkaan todennäköistä.

Revontuliennuste 4.‒5.6.2026 etelärannikolle

Eilen (3.6.206) tapahtui Auringossa suhteellisen voimakkaiden flarepurkausten sarja pilkkualueella 4445 ja sen lisäksi havaittiin vielä yksi X1.0 -luokan flare (maksimi kello 11.28 UTC), jonka sijaintia ei ole ilmoitettu, mutta SDON videon mukaan se tapahtui myös pilkkualueella 4445. 

Flarepurkaukset aiheuttivat kahden CME-purkauksen syntymisen ja ne ovat matkalla kohti Maata. Matkan varrella CME-pilvien odotetaan yhdistyvän ja saapuvan Maan kiertoradalle vielä tänään (4./5.) vuorokaudenvaihtumisen aikoihin. Hiukkastiheyden odotetaan kohoavan kymmenkertaiseksi tavanomaiseen verrattuna ja virtausnopeuden kohoavan jopa 1 100 km/s. 

Pilven törmäyksen Maan magneettikentän kanssa aiheuttaa voimakkaan magneettisen myrskyn, jonka maksimivoimakkuudeksi ennustetaan G3. Tämä merkitsee kirkkaita revontulia jopa Baltian eteläosien leveydelle asti ja mahdollisuus punaisten revontulien näkymiseen on vieläkin etelämpänä. 

Suomessa himmeähköt revontulet voivat näkyä yön pimeimpinä hetkinä (noin kello 1‒2) etelärannikolla. Muualla valoisa yötaivas estää revontulien näkymisen.
Magneettisen myrskyn arvioidaan alkavan jo kello 18 aikoihin G2-luokan voimakkuudella ja jatkuvan aina huomis-iltaan asti. Huomenna iltapäivällä Suomen aikaan myrskyn voimakkuus laantuu kuitenkin G1-luokkaan. 

Magneettikentän rauhattomuus jatkuu vielä seuraavanakin yönä, mutta ei kuitenkaan niin voimakkaana, että revontulia voitaisiin havaita Suomen alueella. Jos ennuste pitää paikkansa, niin Baltiassakaan ei enää revontulia nähdä.