Revontuliennuste 22. – 25.1.2020

Auringon synoptinen kartta on mielenkiintoisen näköinen, kuin oppikirjasta. Molemmilla heliografisilla navoilla on pysyvä korona-aukko, kuten voi olettaakin. Muualla sen sijaan ei ole nähtävissä yhtään mitään. Aurinko on siis oppikirjan mukaisesti kaksinapainen magneetti: pohjoisen korona-aukon napaisuus on + (magneettisesti etelänapa) ja eteläisen korona-aukon napaisuus on – (magneettisesti pohjoisnapa). Näin pitää ollakin, sillä aktiivisuusminimin aikaa Auringon magneettikenttä on kaikkein yksinkertaisin.

Uuden auringonpilkkujakson alkaessa kenttään syntyy enenemässä määrin vallitsevalle kentälle napaisuudeltaan vastakkaisia magneettisia alueita ja napojen magneettikenttä heikkenee. Pilkkujakson maksimin jälkeen voidaankin havaita Auringon magneettikentän kääntyneen vastakkaiseksi tämän päivän tilanteeseen verrattuna.

Ennuste

Kuten edellä esitetyn synoptisen kartan kuvailusta ilmenee, Auringossa ei ole maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttavia korona-aukkoja. Maapallo on vähäisessä aurinkotuulen virtauksessa, jolloin hiukkastiheys on hieman koholla ja kohdatun aurinkotuulen nopeus on hieman alle 400 km/s.

Ensiyönä virtaus on sivuutettu, jolloin tiheys hieman laskee ja nopeudessa on odotettavissa hyvin pieni nousu. Seuraavana yönä ollaan edelleen aurinkotuulen virtausten välissä mutta ennustejakson viimeisenä yönä ollaan jälleen hieman tiheämmässä virtauksessa. Muutoksen hiukkastiheydessä ja nopeuksissa on kuitenkin pieniä, eikä niillä ole suurtakaan vaikutusta maapallon magneettikentän tilaan.

Yö 22./23. on rauhallinen, Kp-indeksin lukema on maksimissaan 3 ja korkeiden leveyksien K-indeksi 2–3, joten revontulia näkyneen lähinnä Lapissa. Jos energisten elektronien määrä aurinkotuulen vaikutuksesta kasvaa, myös Pohjois-Suomessa voitaneen nähdä himmeitä revontulia.

Yöt 23./24. ja 24./25. ovat hyvin rauhallisia. Kp-indeksin odotetaan olevan lukemassa 1, jolloin vain Pohjois-Lapissa on pieni mahdollisuus himmeille revontulille.