Revontuliennuste 4. – 7.9.2023

Revontulikausi käynnistyi räväkästi.  Kp-indeksi kohosi myrskylukemiin lauantaiaamuna ja seuraavana yönä saavutettiin jo Kp6- taso myrskyn voimakkuudessa. Valitettavasti pilvisyys peitti osassa maata revontulien näkymisen, selkeillä alueilla niitä kuitenkin nähtiin. Taivaanvahtiin tehtiin 13 havaintoilmoitusta sunnuntain aikana.

Tällaiset revontulet tallentuivat videokameraan Tampereella 4.9. kello 00.26 edellisen rovontuliyön jölkimainingeissa. Kuva © Tampereen Ursa.

 

Auringon aktiivisuus oli sunnuntaina merkittävästi koholla. Kaikkiaan kolme halo-purkaukseksi luokiteltua CME-pilveä sinkoutui avaruuteen. Halo-purkaus tarkoittaa CME-pilveä, joka tulee Maata kohti tai menee poispäin. Toistaiseksi WSA-Enlil mallit eivät sisällä näitä purkauksia, joten lähivuorokausien revontuliennusteeseen sisältyy tavallista suurempi epävarmuus.

Ennuste

Yöt 4./5., 5./6. ja 6./7. muodostuvat rauhallisiksi. Kp-indeksi odotetaan kohoavan ensimmäisenä yönä lukemaan 4- ja toisena lukemaan 3+. Viimeisen yön ennuste näitä lukemia matalampi. Revontulia voitaneen lähes varmuudella odottaa näkyvän Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulien mahdollisuus on olemassa ensimmäisenä ja toisena yönä. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on jonkinmoinen ensimmäisenä yönä ja heikkenee sitten seuraaville öille. Etelärannikolla revontulien todennäköisyys on hyvin pieni.

Tilanne voi kuitenkin muuttua merkittävästi, jos sunnuntain CME-purkaukset tulevat kohti Maata. Silloin niiden kohtaaminen voi lisätä revontulien todennäköisyyksiä merkittävästi öiden 2 ja 3 osalta. Harrastajien tulisikin pitää silmällä avaruussään kehittymistä ja ennen kaikkea Tampereen Ursan revontulikameroiden kuvia. Revontulikameroita on myös Sodankylässä, Hankasalmella, Nyrölässä ja Kirkkonummella.

 

Revontuliennuste 1. – 4.5.2023

Auringossa on kuusi pilkkualuetta, joista AR 3288 on luokiteltu beeta-gamma-deltaksi. Sille lasketaan 5 % todennäköisyys tuottaa X-luokan flarepurkaus ja/tai muu protoni-ilmiö seuraavan vuorokauden kuluessa. Toisin sanoen, pilkkuryhmä on suhteellisen rauhallinen ja edellisen vuorokauden aikana se on tuottanut neljä C-luokan flarepurkausta. Pilkkuryhmä koko on noin 400 ppm ja sen kasvu näyttää pysähtyneen. Tällä hetkellä Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla ei ole uusia pilkkuryhmiä näkyvissä ja pohjoisella pallonpuoliskolla olevat pilkkuryhmät näyttävät pysyttelevän beetta-luokassa. Näin ollen maapallon magneettikenttään vaikuttavia suurempia purkauksia ei ole odotettavissa pariin viikkoon.

Tampereen yön pimein hetki 1.5. kello 1.30 aikoihin. Kuten kuvasta näkyy, vain tähtitaivaan kirkkaimmat tähdet vielä näkyvät. Toukokuun alkupuolella taivaalta vielä näkyisi kirkkaimmat revontulet mutta niitä ei ole odotettavissa lähimmän viikon aikana. Kuvassa vasemmalla lähellä horisonttia oleva kirkas piste on Venus, jonka ylä ja alapuolella on näkyvissä heikko (halo)pilari. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennuste

Yöt 1./2., 2./3. ja 3./4. Planetaarisen K-indeksin (Kp-indeksi) ennustetaan saavuttavan jokaisena yönä lukema 4. Tämä tuottaa mahdollisuuden revontuliin eteläistä Suomea myöten, mutta vaaleneva yötaivas rajoittaa niiden näkyvyyttä sitä enemmän mitä pohjoisemmassa havaintoja tehdään. Aivan etelärannikolla revontulien mahdollisuus on hyvin pieni, mutta siellä yötaivas on vielä riittävän tumma repojen näkymiselle.

Pitkäaikainen ennuste (27 vrk) ei näyttäisi tuovan muutosta vallitsevaan tilanteeseen, joten näyttää siltä, että revontulien valokuvaajat voivat aloittaa laitehuoltonsa hyvillä mielin ja ilman pelkoa suuren revontulimyrskyn menettämisestä. 

Revontuliennuste 10. – 13.4.2023

Auringossa on kaksi aktiivista pilkkuryhmää. Vaikka ne eivät vielä ole osoittautuneet kovinkaan voimakkaiksi, niin pilkkuryhmä AR 3272 eteläisellä pallonpuoliskolla on tuottanut viime vuorokauden aikana kahdeksan C-luokan flarepurkausta. Pilkkuryhmän koko on kasvanut myös merkittävästi ja kasvu näyttää jatkuvan.

Auringosta on havaittu myös lähteneen kaksi CME-purkausta, joiden laajuus on yli 90 astetta. Tämä tarkoittaa sitä, että CME-pilvi on joko tulossa ainakin osittain kohti meitä tai on menossa juuri päinvastaiseen suuntaan. Jälkimmäinen CME, havaittiin ensikerran eilen kello 11.48 UTC aikaa, on nopea ja se saavuttaneen maapallon radan jo ensiyön aikana. Pilvi ei kuitenkaan vaikuta kovinkaan tiheältä, joten sen vaikutukset jäänevät vähäisiksi. Vaikutusta voi kuitenkin tehostaa se, että maapalloa on samaan aikaan lähestymässä aurinkotuulen tihentymä ja nämä yhdessä voivat saada aikaan pienen magneettisen häiriön.

Ennuste

Yö 10./11. muodostunee tavanomaiseksi. Kp-indeksin odotetaan saavuttavan lukeman 3, jolloin revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa herkillä kameroilla voidaan tavoittaa himmeähköä revontuliavaloa. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 11./12. on ehkä tämä ennustejakson aktiivisin, vaikka ero ennusteessa edelliseen yöhön on hyvin pieni. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomen leveydelle asti ja Etelä-Suomen pohjoisosissa revontulien havaitseminen kameroilla on mahdollista. Etelämpänä revontulien näkymisen todennäköisyys on pieni.

Yö 12./13. näyttäisi muodostuvan jälleen ensimmäisen yön kaltaiseksi. Pohjois-Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta todennäköisyys on pieni. Etelä-Lapissa yön tummuus riittäneen revontulien näkymiseen mutta Pohjois-Lapin taivas taitaa olla liian valoisa himmeiden revontulien näkemiselle.

 

Revontuliennuste 26.2.–1.3.2023

Maata kohti tulevan CME-pilven aikataulu on hieman tarkentunut. Uusimman ENLIL-mallinnuksen mukaan pilven tiheimmät osat saavuttavat maapallon radan 27.2. päivän aikana, siis hieman myöhemmin kuin aikaisemmat mallinukset kertoivat. Tämä tarkoittaa sitä, että magneettinen myrsky ajoittuu aikaisempia ennusteita hieman myöhemmäksi. 

Magneettisesta myrskystä näyttäisi muodostuvan myös ennustettua hieman voimakkaampi, sillä CME-pilven tiheimmät osat näyttäisivät osuvan suoraan maapallon magnetosfääriin. Ensimmäiset merkit saapuvasta pilvestä saataneen jo noin 12 tuntia aikaisemmin kuin mitä pilven tiheimpien osien lasketaan kohtaavan magnetosfäärin.

ENLIL-mallinnus kertoo CME-pilven tiheimpien osien saapumisesta 27.päivän aikana. Kuva SWPC/ENLIL.

Ennuste

Yö 26./27. muodostuu aktiiviseksi revontuliyöksi. Kp-indeksi ennustetaan kohoavan lukemaan Kp5+ hieman ennen puolta yötä. Aikaisemmin illalla se on lukemassa 4+. Indeksien ennustettu lukema kohoaa vielä aamuyöllä saavuttaen maksiminsa Kp6 aamulla kello 5 – 8 välillä Suomen aikaa. Tämän jälkeen magneettinen myrsky laantuu. 

Keskileveyksille K-indeksi noudattelee samaa kaavaa mutta maksimilukema on 5 aamuyön aikana. Korkeiden leveyksien K-indeksi on yön aikana maksimilukemassa 4 ja vasta aamun alkaessa valjeta, lukema kohoaa lukemaan 5 ja maksilukema saavutetaan vasta 28. päivän keskipäivän aikoihin.

Revontulet ovat todennäköisiä koko Suomessa vaikkakin kirkkaimmat hetket painottuvat selkeästi aamupuolelle yötä. Revontulet ovat kirkkaita ja nopeasti loimuavia suurimmassa osassa maata, etelärannikollakin ne ovat selkeästi näkyvissä.

Yö 27./28. on heikompi versio edellisestä yöstä. Iltayöstä Kp-indeksin arvon ennustetaan pysyttelevän lukemassa 3+ mutta kohoaa yön kuluessa maksimilukemaan 5- aamuyön kuluessa. Tämän jälkeen tilanne rauhoittuu päivän sarastaessa. Revontulet ovat mahdollisia koko Suomessa, jopa etelärannikolla himmeille reposille on hyvä mahdollisuus.

Yö 28./1. on jo enemmän tavanomainen. Ennusteet kertovat indeksien maksimilukemiksi arvoa 3, joten revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulien näkyminen on mahdollista ja Etelä-Suomen pohjoisosassa himmeät revontulet ehkä näkyvät pohjoisen horisontin lähellä.

Revontuliennuste 31.1. – 3.2.2023

Maapallo kohtasi heikon aurinkotuulen tiivistymävirtauksen, johon liittyi IMF-kentän suunnan kääntymiseen pohjoiseen, eilispäivän aikana. Virtauksen tiheys ja nopeus eivät ole kovinkaan paljoa muuttuneet, joten tämän päivän aikana, kun siirrytään virtauksen jättöpuolelle, ei ole odotettavissa kovinkaan merkittäviä häiriöitä maapallon magneettikenttään. Tässä aurinkotuulen harventuneessa tilassa sitten ollaankin seuraavat vuorokaudet tämä ennustejakson loppuun.

Ennuste

Yöt 31./1., 1./2. ja 2./3. Maapallon magneettikentässä tuskin tapahtuu suurempia magneettisia häiriöitä, joten revontulia nähtäneen lähinnä Pohjois-Lapissa, jossa nekin ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään. 

Revontuliennuste 18. – 21.9.2022

Avaruussää näyttää tällä ennustejaksolla muodostuvan hyvin rauhalliseksi. Maapallon kohtaamassa aurinkotuulessa ei esiinny lainkaan vaihtelua tavanomaista enempää. Tuulen nopeus pysyttelee noin 400 km/s tuntumassa, varautuneita hiukkasia on noin 10 p/cm³ ja planeettojen välinen magneettikentän (IMF) suunnanvaihtelu, jos sitä esiintyy, on rauhallista.

Ennuste

Yöt 18./19. , 19./20. ja 20./21. Kp- ja K-indeksit pysyttelevät hyvin matalissa lukemissa. Revontulia näin ollen voitaneen nähdä lähinnä Pohjois-Lapissa. Muualla niiden todennäköisyys vähenee mitä etelämmäksi tullaan.

Revontuliennuste 28.4. — 1.5.2022

Tämä on kevätkauden viimeinen revontuliennuste. Ennusteiden julkaisua jatketaan kesätauon jälkeen elokuun loppupuolella tai viimeistään syyskuun alusta alkaen. Kesäaikana voidaan julkaista joitakin uutisia esimerkiksi paljain silmin havaittavista auringonpilkkuryhmistä (jos sellaisia esiintyy) tai muista merkittävistä tapahtumista kuten hyvin voimakkaista X-luokan flarepurkauksista. Tämä ennusteen myötä hyvää kesää kaikille revontuliharrastajille!

Aurinko ja sen monet pilkkuryhmät kuvattuna Tampereen Ursan tähtitornilla näkyvässä valossa. Itäreunalta (vasemmalla) ilmaantuvat pilkkuryhmät kiertyvät pyörimisliikkeen mukana parissa viikossa länsireunalle (oikealla) ja päätyvät lopulta Auringon taakse meiltä näkymättömiin. Samaan aikaan tapahtuu uusien pilkkuryhmien kehittymistä magneettisesti yksinkertaisesta monimutkaiseksi ja sen jälkeen pilkkuryhmät degeneroituvat jälleen magneettisesti yksinkertaiseksi ja katoavat lopulta. Kaikkein suurimmat pilkkuryhmät ovat paljain silmin (esimerkiksi hitsaussuojalasin läpi) nähtävissä yleensä juuri voimakkaimman kehitysvaiheensa aikana. Tulevana kesänä näitäkin varmaankin ehkä nähdään. Kuva © Kari A. Kuure.

Auringossa on tällä hetkellä seitsemän pilkkuryhmää, jotka ovat sijoittuneet suhteellisen tasaisesti niin pohjoiselle kuin eteläiselle pallonpuoliskolle. Pohjoisen pallonpuoliskolla olevat pilkkuryhmät AR 2993 ja 2994 kiertyvät Auringon länsireunan yli muutamassa vuorokaudessa. Suurimmat eteläisellä pallonpuoliskolla olevat ryhmä ovat vielä voimakkaassa kehitysvaiheessaan ja näkynevät seuraavan parin viikon ajan. Toistaiseksi yhdenkään näistä pilkkuryhmistä ei odoteta tuottavan X-luokan flarepurkausta.

Ennuste

Energisten elektronien määrä maapallon magneettikentässä on vähäinen ja Kp- ja korkeiden leveyksien K-indeksiennusteet ovat hyvin rauhallisia. Tilanteeseen ei tällä hetkellä ole odotettavissa kovinkaan suurta muutosta ainakaan muutamaan vuorokauteen.

Yöt 28./29., 29./30. ja 30./1. muodostuvat hyvin rauhallisiksi. Molemmissa indeksiennusteissa on 29. päivän piikki ylöspäin, mutta se tapahtuu Suomessa päiväaikaan ja tilanne ehtii rauhoittua ennen seuraavan yön tuloa. Näin ollen revontulien mahdollisuus eteläisessä Suomessa (missä on vielä riittävän hämärää niiden näkymiseen) on hyvin pieni.

Revontuliennuste 21. — 24.2.2022

Edellisen ennusteen varaumalauseeni näytti toteutuneen, kun varsinaista magneettista myrskyä ei tullut. Arvioitu Kp- ja Potsdamin Kp -indeksit kyllä käväisivät lukemissa 5/5- mutta se oli todella lyhyt käväiseminen.

Aurinko on rauhallisessa tilassa, sillä näkyvissä olevat aktiiviset alueet ovat hyvin pieniä, eikä niillä ole kovinkaan suuria mahdollisuuksia tuottaa voimakkaita flareja. Muutaman viimevuorokauden aikana on tapahtunut vain hyvin heikkoja CME-purkauksia, jotka eivät juurikaan vaikuta maapallon lähiavaruuden avaruussäähän tällä ennustejaksolla.

Ennuste

Yöt 21./22., 22./23. ja 23./24. ovat rauhallisia. Kp- indeksi pysyttelee melkoisen tasaisesti lukemassa 3 yöaikaan. Samaan aikaan energisten elektronien määrä maapallon magneettikentässä on vähäinen, joten revontulitoimintakin tulee olemaan hyvin rauhallista.

Revontulien mahdollisuus Lapissa on tavanomainen, niitä näkynee sään sen mahdollistaessa Pohjois-Lapissa ehkä kahtena yönä ja Etelä-Lapissa yhtenä yönä. Pohjois-Suomessa voidaan nähdä Lapin revontulia pohjoisessa hyvin matalana ja himmeinä. Muualla Suomessa revontulia tuskin nähdään.

Valitettavasti pitkäaikainen geomagneettinen ennuste kertoo revontulien kasvaneesta mahdollisuudesta vasta maaliskuun päivien 3./4. väliselle yölle ja jossain määrin myös sitä seuraavalle yölle. Näin ollen Lapissa lomailevien hiihtolomalaisten mahdollisuudet nähdä revontulia ovat hyvin rajalliset alkaneella viikolla, joskaan ei aivan olemattomat rauhallisten ja himmeähköjen repojen näkemiseen.

Revontuliennuste 28. – 31.8.2021

Revontulikausi alkoi räväkästi

Suomessa säätila ei ole mahdollistanut revontulien havaitsemista pariin viikkoon, mutta syksy näyttää alkavan magneettisella myrskyllä. Viimeyönä Potsdamin Kp-indeksi kohosi lukemaan 4+, Kiirunan magnetometri puolestaan painui lukemaan -1 000 nT mikä merkitsee hetkellisesti Kp8 lukemaa. Suomessa niinkin etelässä kuin Oulujärven ja Mekrijärven mittausasemien magnetometrit havaitsivat merkittävän häiriötilan kello 20 – 01 UTC aikaan.

Ennuste

Yö 28./29. Kolmen vuorokauden Kp-ennusteen mukaan tilanne olisi rauhallinen ja lukema pysyttelisi Kp2. Tämä voi olla kuitenkin hieman pessimistinen arvio viimeyön suhteellisen voimakkaan magneettisen häiriön jälkitilassa. IMF-kentän Bz-komponentti kävi lukemassa -16 nT noin kello 17 UTC aikaan ja on sen jälkeen palautumassa normaaliin tilaan. Näin ollen revontulibongarien tulisi kuitenkin varautua tilanteen nopeaan muuttumiseen.

Magneettinen häiriötila 28.8.2021 kello 6 EEST.

 

Yö 29./30. tulee olemaan aktiivinen. Elokuun 27. päivänä tapahtui flarepurkaus ja se synnytti myös CME-pilven, joka tulee kohti maapalloa. Törmäyksen arvioidaan tapahtuvan illalla tai yön aikana ja se aiheuttanee magneettisen myrskyn. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan Kp4 jo alkuillasta ja yön ajaksi lukemiksi ennustetaan Kp5. Ennusteen toteutuessa revontulia nähtäneen sään mahdollistaessa koko maassa.

Yö 30./31. on jo paljon rauhallisempi. Magneettisen myrskyn jäljiltä on mahdollista jonkinlainen magneettikentän häiriytynyt tila, joka voi näkyä lyhyinä revontulina etenkin Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä tuskin nähdään revontulia, sillä indeksilukema laskee Kp2 tai Kp1 lukemiin. Jos törmäysajankohta viivästyy ennustetusta, niin silloin tämänkin yön magneettinen tilanne on sekavampia ja revontulet Keski-Suomessakin mahdollisia.

 

 

 

Revontuliennuste 29.3. – 1.4.2021

Auringon magneettinen pintarakenne on hieman selkiytynyt sitten edellisen ennusteen. Pohjoisella pallonpuoliskolla on aktiivinen alue (AR2812), jossa on yksi pilkku. Sen ei odoteta kehittävän C-luokan flarepurkauksia lähiaikoina.

Maapallon kohtaama aurinkotuuli tihenee jonkin verran ja aurinkotuulen nopeus putoaa suunnilleen normaaliksi. Tiheämmän alueen kohtaaminen nostaa Kp-indeksin arvoa lukemaan 4 ja korkeiden leveyksien K-indeksi käväisee samassa lukemassa tämän päivän iltapuolella.

Ennuste

Yöt 29./30., 30./31. ja 31./1. ovat kaikki rauhallisia. Revontulia on odotettavissa lähinnä Lapissa ja hieman pienemmällä odotusarvolla Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Pienen lisämausteen ensimmäiselle yölle tuo maapallon kohtaaman hitaan aurinkotuulen ja eteläpuolella olevan hieman nopeamman virtauksen välisen raja-alueen tuottama epävakaus magneettikenttään. Se voi ajoittain aiheuttaa lyhytaikaisia revontulipurkauksia, joita voitaneen nähdä myös Keski-Suomessa. Tässä on kuitenkin se iso JOS, tapahtuuko riittävän voimakkaita magneettisia häiriöitä lainkaan?

Revontuliennuste 11. – 14.2.2021

Ennustejakson aikana Auringon aktiivisuus ja myös maapallon kohtaama aurinkotuuli ovat hyvin rauhallisia. Auringossa ei ole aktiivisia alueita, joten voimakkaiden flare- ja CME-purkausten mahdollisuutta ei käytännössä ole.

Ennuste

Yöt 11./12., 12./13. ja 13./14. Kp-indeksi ja korkeiden leveyksien K-indeksi pysyttelee koko ennustejakson ajan lukemassa 2 tai sen alapuolella. Näin ollen revontulet ovat mahdollisia vain Pohjois-Lapissa, jossa ne ovat hyvin rauhallisia kaaria. Etelämpänä revontulet ovat epätodennäköisiä.