Auringossa tapahtui eilen kello 17.26 – 18.09 –18.50 UTC
aikaan X1.9-luokan flarepurkaus pilkkualueella AR 14341. Purkaus oli
epätavallisen pitkä, sillä tavallisesti voimakkaimmatkin purkaukset ovat ohi parissa
kymmenessä minuutissa. Pilkkualue 4341 on luokiteltu magneettisesti kuuluvan
luokkaan beeta–gamma–delta ja kokoa sillä on 360 miljoonasosaa.
Pilkkualue on kehittynyt nopeasti, sillä sitä on seurattu
vasta puolenkymmen vuorokautta. Ensimmäisen kerran se havaittiin 14.1., jolloin
se kiertyi näkyville Auringon itäreunan takaa. Tosin, luultavasti tämä sama
pilkkualue tuotti Maahan näkyneen M3.3 -luokan flarepurkauksen 11.1.2026 sen ollessaan
vielä itäreunan takana (kts. kuvaa revontuliennusteessa 13. –16.1.2026).
Tämänkertainen purkaus oli siis epätavallisen pitkä. Sen
vapauttama energiamäärä oli paljon suurempi kuin X1.9 -luokan purkauksissa
keskimäärin. Purkaukseen liittyi myös halo(IV)CME, josta osa on tulossa kohti
maapalloa. Kohtaaminen tapahtuu arviolta 20.1. kello 6 UTC aikaan.
WSA-ENLIL-ennusteen mukaan maapallo kohtaisi samaan aikaan myös tihentyneen
aurinkotuulen alueen (CIR), jolloin molempien tapahtumien yhteisvaikutus
(magneettinen myrsky) olisi merkittävän voimakas. NASA-mallinnuksen mukaan CIR-virtauksen
voimakkain vaikutus olisi juuri nyt ja 20.1. aikana se olisi jo lakannut
vaikuttamasta maapallon lähiavaruuden avaruussäähän.
 |
| Kuva-animaatio X1.9 -luokan flarepurkauksesta. Kuva NASA/SOHO. |
Flarepurkaus ja CME:n havaitseminen tapahtui eilen sen
verran myöhään, että sen vaikutuksia ei vielä ole otettu huomioon tänään kello
00.30 julkaistussa avaruussääennusteessa. Spaweather.com -sivusto ennustaa G3-luokan
magneettista myrskyä 20.1. vuorokauden ensimmäisille tunneille (UTC aikaa). Jos
ennuste toteutuu, revontulet ovat mahdollisia ja jopa todennäköisiä Latvian
leveydellä, mutta aamun tunnit saattavat muuttaa taivaan jo sen verran
vaaleaksi, että revontulien havaitseminen ei ehkä ole mahdollista. Sama tilanne
on tietysti meillä Suomessa, mutta yö on edelleen aika pitkä, joten aamulla on
jonkin verran pimeitä tunteja jäljellä revontulien näkymiseen, jos CME-pilvi
saapuu ennustetulla aikataululla.
Ennuste
Yö 19./20. Revontulet ovat mahdollisia ennen puolta
yötä Lapista Etelä-Suomen alueella. Aamun tunteina revontuliaktiivisuus laskee
jonkin verran joten silloin revontulia näkynee Lapista Keski-Suomeen alueella. Jos
edellä kuvattu CME-saapuu ennustetulla aikataululla, niin aamun tunnit
saattavat olla hyvää aikaa bongata kirkkaita revontulia myös Etelä-Suomen ja
jopa Viron taivaalta. CMEn törmättyä magneettikenttää, kuluu yleensä muutama
tunti ennen myrskyn kehittymistä. Näin ollen magneettinen myrsky voi olla
voimakkaimmillaan vasta 20.1. päivän aikana.
Yö 20./21. Jos ennustettu magneettinen myrsky edellisenä
aamuna päiväaikana toteutuu, magneettikenttä voi olla edelleen rauhattomassa
tilassa ja revontulia voi näkyä laajalti koko Suomessa. Jos CME:n saapuminen on
viivästynyt ja se saapuu 20.1. päivän aikana, ilta ja yö voivat olla hieno
revontuliyö koko maassa. Ilman tätä tapahtumaa revontulia näkyisi (vain)
Lapista Pohjois-Suomen alueella.
Yö 21./22. Revontilien ennustettavuus on heikko tälle
yölle. Jos edelle kuvatut tapahtumat toteutuvat edes jonkinlaisella
tarkkuudella, yö voi olla magneettisesti rauhaton ja revontulia voi näkyä
Lapista Keski-Suomen alueella. Jos taas ennuste on kokonaan väärässä ja
CME-pilvi on laskettua heikompi tai se menee maapallon ohi, niin silloin
revontulia nähtäneen vain Lapissa.
Jos tilanne muuttuu merkittävästi, esimerkiksi uusien
voimakkaiden flarepurkauksista johtuen, palaan ennusteeseen ennen tämän
ennustejakson loppua.