Auringossa on seitsemän pilkkuryhmää, joista yksi (AR 13450) on magneettiselta tyypiltään beeta–gamma ja näin ollen hieman muita aktiivisempi. Se sijaitsee Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla ja siirtyy lähipäivinä Auringon kiekon keskilinjalle ja voi kehittyessään tuottaa voimakkaitakin flare- ja CME-purkauksia. Toistaiseksi pilkkuryhmä on rauhallinen.
 |
| Revontulet 25.10.2023 kello 01.57 Suomen aikaa Tamperren tähtitornin pohjoiskamerassa. Kuva © Tampereen Ursa. |
Aurinkoa ympäröivän virtavaipan magneettikentän (IMF) suunta on kääntynyt jälleen etelään. Suunta on nyt sellainen, että se mahdollistaa aurinkotuulen hiukkasten pääsyn maapallon magneettikenttään hieman helpommin kuin jos magneettikenttä on pohjoiseen. Tähän liittyy Spaceweather.com -sivuston esille nostama viime keväänä Naturessa julkaistu tutkimus, jossa päiväntasauksien aikoihin kasvanut revontuliaktiivisuus selitettiin ainakin osittain.
Maapallon magneettikentän ja planeettojen välisen magneettikentän (IMF) rajalla magnetopausissa esiintyvä Kelvin-Helmholtz epästabiilisuus ja K-H -aaltojen ohjaama ULF-radioaallot kiihdyttävät elektronit suuriin nopeuksiin ja mahdollistavat näiden tunkeutumisen syvälle magneettikenttään ja maapallon ilmakehän yläosiin tuottaen näin revontulia. K-H-epästabiilisuus esiintyy voimakkaimmin juuri tasauspäivien tietämillä, johtuen Maan ja Auringon geometriasta ja magneettikenttien suunnista. K-H-epästabiilisuus aiheuttaa niin vuoden aikaan kuin vuorokaudenkin aikaan liittyvää revontulien esiintyvyyden vaihtelua. Vuoden aikaan liittyvän vaihtelun lisäksi syksyllä revontulia esiintyy enempi iltayöstä, kun taas keväällä enemmän aamuyöstä. Tutkimuksen aihepiiri on laaja ja tästä syystä se ei kuitenkaan selitä aivan kaikkia yksityiskohtia ilmiöstä, mutta auttaa ymmärtämään yleisellä tasolla mistä ko. vuodenaikaisvaihtelu johtuu. Tutkimus on vapaasti luettavissa Nature Communications’in sivulla.
Ennuste
Lähiavaruuden avaruussää pysyttelee suhteellisen rauhallisena lähivuorokausien ajan. Voimakkaimmat häiriöt esiintynevät 2.10. päivällä, joten kovinkaan aktiivisia revontulia ei ole odotettavissa ennustejakson aikana.
Yöt 30./1. aamupuolella yötä Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 3. Tällöin himmeitä revontulia voidaan odottaa näkyvän Lapin ja Pohjois-Suomen lisäksi Keski-Suomen leveydellä. Etelämpänä revontulia tuskin näkyy.
Yö 1./2. on edellistä yötä rauhallisempi, revontulia näkynee Lapissa ja Pohjois-Suomessa, mutta etelämpänä niiden todennäköisyys on selvästi pienempi.
Yö 2./3. voi päivällä esiintyneen suhteellisen voimakkaan magneettisen häiriön vaikutuksesta olla kohtuullisen aktiivinen aina Keski-Suomen leveydelle asti. Himmeitä revontulia voidaan nähdä myös Etelä-Suomen pohjoisosissa, varsinkin jos sää on selkeä pohjoishorisonttiin asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida kunhan pysyt aiheessa. Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Toimituksen kelvottomiksi katsomat viestit saavat arvoisensa lopun.