Näytetään tekstit, joissa on tunniste geomagnetic storm. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste geomagnetic storm. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 29. lokakuuta 2023

Revontuliennuste 29.10. – 01.11.2023

Edellisen ennusteen viimeyön kahdesta vaihtoehdosta näyttää jälkimmäinen toteutuneen, sillä Tampereenkin taivaalla kohtalaisen kirkkaat revontulet olivat aamuyöllä nähtävissä. Tosin kirkas täysikuu vaalensi taustataivasta ja kontrasti revontulien ja taivaan välillä oli pieni. Nyt sitten mennään lähivuorokaudet kohtalaisen harvassa aurinkotuulessa. Harvan aurinkotuulen hiukkasnopeus on korkeahko, noin 500 km/s, ja IMF-kenttää on juuri kääntynyt etelään, joten edellytykset magneettikentän häiriöille ja jopa myrskylle on olemassa lähivuorokausien aikana.

Nämä revontulet näkyivät Tampereella 29.10. aamuyöllä kello 3.34 EEST (kesäaikaa). Taustataivaan vaaleus johtuu kirkkaasta kuutamosta, sillä täysikuu oli vain muutamia tunteja aikaisemmin. Kuva © Tampereen Ursa.

 

Ennuste

Yö 29./30. muodostunee revontuliyöksi. Kp-indeksin lukeman odotetaan kohoavan myrskylukemaan aamupuolella yötä ja tilanne jatkuu aamuun asti muuttumattomana. Revontulet ovat mahdollisia koko Suomessa, joskin aivan etelässä niiden näkyvyys kuutamossa voi olla heikohko.

Yö 30./31. on ensimmäistä yötä hieman vaisumpi. Revontulet ovat edelleen mahdollisia koko maassa, joskin aivan eteläisillä leveyksillä niiden näkymisen todennäköisyys on pieni. Mahdollisten revontulien kirkkain vaihe sijoittunee aamuyön ensimmäisille tunneille.

Yö 31./01. on jälleen edellistä yötä rauhallisempi. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Keski-Suomeen ja kenties Etelä-Suomen pohjoisosaan, mutta etelärannikolla niiden todennäköisyys on lähes olematon. Revontulet näyttävät olevan kirkkaimmillaan jälleen aamuyön ensimmäisten tuntien aikana.

 

 

 

torstai 2. maaliskuuta 2023

Revontuliennuste 2. – 5.3.2023

Avaruusää on nyt rauhoittunut melkoisen voimakkaan ja pitkäkestoisen magneettisen myrskyn jälkeen. Tällä hetkellä aurinkotuuli on tiheydeltään ja nopeudeltaan tavanomaisissa lukemissa, eikä Maata kohti ole tulossa suurempia CME-pilviä. Pilkkuryhmät, joita on seitsemän, ovat rauhallisesti toimivia alfa ja beeta -ryhmiin kuuluvia.

Revontulet 27. helmikuuta kello 23.07 Suomen aikaa Tampereen Ursan tähtitornilla kuvattuna. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ainoastaan AR3234-ryhmä on hieman aktiivisemman tuntuinen b-g-d -luokiteltu, ja sille ennustetaan 10 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkaus lähimmän vuorokauden aikana. Pilkkuryhmä tosin alkaa olla jo hyvin lähellä Auringon länsireunaa, joten vaikka siellä voimakas CME-purkaus tapahtuisikin, se ei vaikuta maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Mahdollinen X-luokan purkaus tapahtuessaan kuitenkin ionisoisi yläilmakehää ja aiheuttaisi VHF-radiotaajuuksille häiriöitä.

Ennuste

Yöt 2./3., 3./4. ja 4./5. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Kp-indeksin ennuste osoittaa matalia lukemia kaikille kolmelle yölle, joten revontulia voitaneen nähdä lähinnä Pohjois-Lapissa. Hieman etelämpänäkin on suhteellisen hyvät mahdollisuudet revontulien näkemiseen mutta jo Pohjois-Suomessa revontulet ovat epätodennäköisiä.

Pitkäaikaisen ennusteen mukaan lyhytaikainen muutos olisi tulossa, mutta se tapahtuu tämän ennustejakson jälkeen, eikä silloinkaan ole kyse mistään merkittävästä revontulitoiminnan kasvusta.



sunnuntai 26. helmikuuta 2023

Revontuliennuste 26.2.–1.3.2023

Maata kohti tulevan CME-pilven aikataulu on hieman tarkentunut. Uusimman ENLIL-mallinnuksen mukaan pilven tiheimmät osat saavuttavat maapallon radan 27.2. päivän aikana, siis hieman myöhemmin kuin aikaisemmat mallinukset kertoivat. Tämä tarkoittaa sitä, että magneettinen myrsky ajoittuu aikaisempia ennusteita hieman myöhemmäksi. 

Magneettisesta myrskystä näyttäisi muodostuvan myös ennustettua hieman voimakkaampi, sillä CME-pilven tiheimmät osat näyttäisivät osuvan suoraan maapallon magnetosfääriin. Ensimmäiset merkit saapuvasta pilvestä saataneen jo noin 12 tuntia aikaisemmin kuin mitä pilven tiheimpien osien lasketaan kohtaavan magnetosfäärin.

ENLIL-mallinnus kertoo CME-pilven tiheimpien osien saapumisesta 27.päivän aikana. Kuva SWPC/ENLIL.

Ennuste

Yö 26./27. muodostuu aktiiviseksi revontuliyöksi. Kp-indeksi ennustetaan kohoavan lukemaan Kp5+ hieman ennen puolta yötä. Aikaisemmin illalla se on lukemassa 4+. Indeksien ennustettu lukema kohoaa vielä aamuyöllä saavuttaen maksiminsa Kp6 aamulla kello 5 – 8 välillä Suomen aikaa. Tämän jälkeen magneettinen myrsky laantuu. 

Keskileveyksille K-indeksi noudattelee samaa kaavaa mutta maksimilukema on 5 aamuyön aikana. Korkeiden leveyksien K-indeksi on yön aikana maksimilukemassa 4 ja vasta aamun alkaessa valjeta, lukema kohoaa lukemaan 5 ja maksilukema saavutetaan vasta 28. päivän keskipäivän aikoihin.

Revontulet ovat todennäköisiä koko Suomessa vaikkakin kirkkaimmat hetket painottuvat selkeästi aamupuolelle yötä. Revontulet ovat kirkkaita ja nopeasti loimuavia suurimmassa osassa maata, etelärannikollakin ne ovat selkeästi näkyvissä.

Yö 27./28. on heikompi versio edellisestä yöstä. Iltayöstä Kp-indeksin arvon ennustetaan pysyttelevän lukemassa 3+ mutta kohoaa yön kuluessa maksimilukemaan 5- aamuyön kuluessa. Tämän jälkeen tilanne rauhoittuu päivän sarastaessa. Revontulet ovat mahdollisia koko Suomessa, jopa etelärannikolla himmeille reposille on hyvä mahdollisuus.

Yö 28./1. on jo enemmän tavanomainen. Ennusteet kertovat indeksien maksimilukemiksi arvoa 3, joten revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulien näkyminen on mahdollista ja Etelä-Suomen pohjoisosassa himmeät revontulet ehkä näkyvät pohjoisen horisontin lähellä.


perjantai 23. huhtikuuta 2021

Geomagneettinen myrskyvaroitus 25. – 26.4.2021

Auringon aktiivisella alueella AR 2816 tapahtui C3.8-luokan flarepurkaus eilen kello 4.35 UTC. Flare aiheutti heikon CME-purkauksen, jolla on Maata kohti tuleva komponentti. Sen arvioidaan törmäävän maapallon magneettikenttään 25./26. yönä. Vaikka ennusteet kertovat G1 tai jopa G2 -luokan magneettisesta myrskystä, sen vaikutus jäänee vähäiseksi ainakin revontulien ilmaantuvuuden suhteen. Todennäköisesti Kp-indeksin huippulukema tulee olemaan Kp4 ja korkeiden leveyksien K-indeksin lukema tulee olemaan samaa luokkaa. Jos muut avaruussään tekijät mahdollistavat, revontulia voidaan yön pimeimpänä hetkinä nähdä Etelä-Suomesta pohjoiseen, mikäli vaaleneva yötaivas niiden näkemisen mahdollistaa.

maanantai 17. helmikuuta 2020

Pitkäaikainen revontuliennuste 17.3. – 14.3.2020

Neljän viikon geomagneettinen ennuste kertoo yhdestä voimakkaammasta häiriöstä, jonka odotetaan kehittyvän magneettiseksi myrskyksi. Se näyttäisi olevan seurausta Auringon ekvaattorilla mahdollisesti olevasta hajanaisesta korona-aukko alueesta, joka tammikuun lopulla hieman kohotti Kp-indeksin lukemia. Käykö näin, kun ko. korona-aukko tulee sopivaan kohtaan, jää nähtäväksi.

Geomagneettinen ennuste kertoo mahdollisesta geomagnneettisesta myrskystä maaliskuun 4. päivänä.
Kuva © Kari A. Kuure.


Ennusteen kymmenen ensimmäistä vuorokautta ovat hieman tavanomaista aktiivisempaa kautta. Lähinnä Lapissa voi tämän jakson aikana näkyä kohtuullisen kirkkaita revontulia. Helmikuun loppu ja maaliskuun alku on hiljaisempaa ja vain Pohjois-Lapissa voitaneen nähdä himmeitä revontulia.

Tämän kuukauden lopulla, 26. päivänä on odotettavissa pieni magneettinen häiriö. Sen aiheuttamat revontulet ovat näkyvissä Lapissa ja mahdollisesti jossain määrin myös Pohjois- ja Keski-Suomessa. Häiriö on kuitenkin lyhytaikainen ja paluu normaaliin tapahtuu hyvin nopeasti.

Jos ennuste toteutuu, 4. maaliskuuta Kp-indeksi kohoaa nopeasti lukemaan 5 ja laskee parin seuraava vuorokauden aikana normaaliin tasoon. Tällöin revontulia voitaisiin nähdä etelärannikkoa myöten, joskin komeimmat repot olisivat Lapissa ja Pohjois- Suomessa.