Revontuliennuste 28.4. — 1.5.2022

Tämä on kevätkauden viimeinen revontuliennuste. Ennusteiden julkaisua jatketaan kesätauon jälkeen elokuun loppupuolella tai viimeistään syyskuun alusta alkaen. Kesäaikana voidaan julkaista joitakin uutisia esimerkiksi paljain silmin havaittavista auringonpilkkuryhmistä (jos sellaisia esiintyy) tai muista merkittävistä tapahtumista kuten hyvin voimakkaista X-luokan flarepurkauksista. Tämä ennusteen myötä hyvää kesää kaikille revontuliharrastajille!

Aurinko ja sen monet pilkkuryhmät kuvattuna Tampereen Ursan tähtitornilla näkyvässä valossa. Itäreunalta (vasemmalla) ilmaantuvat pilkkuryhmät kiertyvät pyörimisliikkeen mukana parissa viikossa länsireunalle (oikealla) ja päätyvät lopulta Auringon taakse meiltä näkymättömiin. Samaan aikaan tapahtuu uusien pilkkuryhmien kehittymistä magneettisesti yksinkertaisesta monimutkaiseksi ja sen jälkeen pilkkuryhmät degeneroituvat jälleen magneettisesti yksinkertaiseksi ja katoavat lopulta. Kaikkein suurimmat pilkkuryhmät ovat paljain silmin (esimerkiksi hitsaussuojalasin läpi) nähtävissä yleensä juuri voimakkaimman kehitysvaiheensa aikana. Tulevana kesänä näitäkin varmaankin ehkä nähdään. Kuva © Kari A. Kuure.

Auringossa on tällä hetkellä seitsemän pilkkuryhmää, jotka ovat sijoittuneet suhteellisen tasaisesti niin pohjoiselle kuin eteläiselle pallonpuoliskolle. Pohjoisen pallonpuoliskolla olevat pilkkuryhmät AR 2993 ja 2994 kiertyvät Auringon länsireunan yli muutamassa vuorokaudessa. Suurimmat eteläisellä pallonpuoliskolla olevat ryhmä ovat vielä voimakkaassa kehitysvaiheessaan ja näkynevät seuraavan parin viikon ajan. Toistaiseksi yhdenkään näistä pilkkuryhmistä ei odoteta tuottavan X-luokan flarepurkausta.

Ennuste

Energisten elektronien määrä maapallon magneettikentässä on vähäinen ja Kp- ja korkeiden leveyksien K-indeksiennusteet ovat hyvin rauhallisia. Tilanteeseen ei tällä hetkellä ole odotettavissa kovinkaan suurta muutosta ainakaan muutamaan vuorokauteen.

Yöt 28./29., 29./30. ja 30./1. muodostuvat hyvin rauhallisiksi. Molemmissa indeksiennusteissa on 29. päivän piikki ylöspäin, mutta se tapahtuu Suomessa päiväaikaan ja tilanne ehtii rauhoittua ennen seuraavan yön tuloa. Näin ollen revontulien mahdollisuus eteläisessä Suomessa (missä on vielä riittävän hämärää niiden näkymiseen) on hyvin pieni.

Revontuliennuste 4. – 7.12.2020

Aktiivinen alue AR12786 on lähestymässä Auringon länsireunaa. Parin vuorokauden kuluttua se poistuu näkyvistä mutta päättyykö sen tarina tähän, se jää nähtäväksi. Silloin tällöin suurikokoiset aktiiviset alueet palaavat vielä toiselle kierrokselle Auringon ympäri, sitä todennäköisemmin mitä suuremmasta pilkkuryhmästä on kysymys.´

Koronamassapurkaus CME nähtiin purkautuvan Auringosta marraskuun lopulla. Se ei kuitenkaan vaikuttanut maapallon avaruussäähän. Kuva SOHO.

Pilkkuryhmän 2786 rakenne on nyt muuttunut alfa-luokkaan, eli sillä on vain yksi magneettinen napa. Tällainen regeneroituminen merkitsee yleensä pilkkuryhmän katoamista suhteellisen nopeasti. Ryhmälle ennustetaan vielä 15 % todennäköisyyttä aiheuttamaan C-luokan flarepurkausta. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana purkauksia on esiintynyt kolme, mutta niiden voimakkuus on jäänyt C-luokaan.

Ennuste

Revontuliennuste on tällä(kin) kertaa hieman yksitoikkoinen. Kaikkina kolmena yönä (4./5., 5./6. ja 6./7.) Kp-indeksi pysyttelee matalassa, enintään lukemassa 2. Energisiä elektroneja Maan magneettikentässä on normaali määrä, joten ennuste toteutuessaan merkitsee revontulien näkymistä vain Lapissa.

 

 

Revontuliennuste 1. – 4.12.2020

Olen seurannut aktiivisen alueen AR12786 etenemistä ja kehittymistä Auringon pinnalla. Sen pilkkuryhmän koko kävi suurimmillaan noin 800 ppm, mutta on nyttemmin jo selkeästi pienentynyt. Tätä kirjoittaessani sen koko on vain 590 ppm eli sen näkeminen paljain silmin ei onnistu kuin erittäin hyvillä silmillä. Koon pienentyessä sen magneettinen luokitus on muuttunut beetaksi eli siinä on edelleen molemmat magneettiset navat, mutta sen rakenne on yksinkertaistunut.

Rakenteen yksinkertaistuminen näkyy myös flarepurkausennusteessa sillä C-luokan purkaukselle lasketaan noin 40 % ja M-luokan purkaukselle 15 % todennäköisyys. Eilen voimakkaimman purkaus oli M4.4 kello 15.10 Suomen aikaa. Sen jälkeen tässä ryhmässä ei purkauksia ole tapahtunut.

Tämän vuorokauden puolella Auringossa on tapahtunut kaksi C-luokan purkausta mutta ne on tapahtunut aktiivisella alueella AR12790.

Ennuste

Yö 1./2. voi muodostua aktiiviseksi revontuliyöksi. Kp-indeksin ennustetaan kohoavan aamupuolella yötä lukemaan 4, jolloin revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomea myöten ja pieni mahdollisuus niille on myös Etelä-Suomessa. Aamupäivällä indeksi lukemat kuitenkin putoavat paljon matalammaksi.

Yöt 2./3 ja 3./4. tulevat sitten olemaan paljon rauhallisempia. Kp-indeksin maksimiarvoksi ennustetaan lukemaa 2, jolloin vain Lapissa on tavanomainen mahdollisuus nähdä revontulia.

 

Revontuliennuste 28. – 1.12.2020

Auringossa on tällä hetkellä neljä aktiivista aluetta ja yhteensä 20 pilkkua. Suurin näistä alueista on AR12786, jolla on kokoa 800 ppm. Se pitäisi siis näkyä paljain silmin ainakin siellä jossakin missä auringonpaistetta riittää.

Auringonpilkkuryhmistä kolme on eteläisellä pallonpuoliskolla ja yksi pohjoisella. Kuva SDO.

Pilkkuryhmä on luokiteltu beeta – gamma -luokaan, joka tarkoittaa sitä, että pilkkuryhmässä on kaksi erimerkkistä magneettista napaa mutta on rakenteeltaan kompleksinen. Tämä kompleksisuus näkyy myös aktiivisuusennusteessa, sillä C-luokan purkauksen todennäköisyys on 55 % ja M-luokan (edellistä voimakkaampi) purkaukselle todennäköisyys on noin 15 %, eikä X-luokan purkaustakaan ole pois suljettu.

Jos pilkkuryhmässä tapahtuu voimakas flarepurkaus, se aiheuttaisi heti ongelmia VHF-radiotaajuuksilla ja jos purkaukseen liittyisi vielä CME-purkaus, parin vuorokauden kuluttua näkisimme komeita revontulia.

Ennuste

Maapallon magneettikentän aktiivisuus ennuste lupailee kuitenkin hyvin rauhallisia aikoja. Ennustejakson kaikki kolme yötä (28./29., 29./30. ja 30./1.) ovat erittäin rauhallisia, sillä Kp-indeksi pysyttelee sitkeästi enintään lukemassa 2. Tällöin vain Lapissa voi odottaa näkevänsä himmeitä revontulia.

 

Revontuliennuste 25. – 28.11.2020

On ollut mielenkiintoista seurata Auringon aktiivisuuden kehittymistä viimeisen puolen vuoden aikana. Vielä kesällä aktiivisuuden lisääntymistä ei voinut havaita ainakaan tilastoissa mutta sen jälkeen on tapahtunut jo paljon. Tällä hetkellä Auringossa on kolme aktiivista ja pilkullista aluetta, joista suurin on kiertynyt näkyville vain muutama vuorokausi sitten. Se on AR12786 ja sen pinta-alaksi ilmoitetaan 380 miljoonasosaa (ppm) Auringon kiekosta.

Suurin pilkuista (vasemmalla)on 2786 ja se saattaa kehittyä tämän auringonpilkkujakson ensimmäiseksi paljain silmin näkyväksi pilkuksi. Jotta näin kävisi, sen pinta-ala täytyisi tuplaantua. Kuva SOHO.

Pilkku on siis suuri ja se on hieno kaukoputkikohde. Se ei vielä näy paljain silmin, sillä siihen vaadittaisiin pilkulle kokoa noin 700 ppm ja ehkä hieman enemmän, koska Aurinko näkyy keskipäivällä hyvin matalalla koko Suomessa ja ilmakehän heikentää näkyvyyttä voimakkaasti.

Magneettisesti pilkku on tyyppiä beeta, eli siinä on kaksi erimerkkistä magneettista napaa. Tilastollisesti tällainen pilkkuryhmä tuottaa C-luokan flarepurkauksen noin 30 % todennäköisyydellä. Viime vuorokausina näitä C-luokan purkauksia onkin esiintynyt useita, mutta ei 2786 pilkusta, vaan sen vieressä olevassa 2785 pilkkuryhmästä. AR12786 on tuottanut yhden C-luokan purkauksen 22. päivänä, jolloin purkauksen voimakkuudeksi on ilmoitettu C1.2 .

Ennuste

Yöt 25./26. ja 26./27. ovat suhteellisen rauhallisia. Kp-indeksin odotetaan saavuttavan lukeman 3 molempina öinä, jolloin revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on pienempi, mutta ei kuitenkaan olematon.

Yö 27./28. on edellisiä öitä rauhallisempi. Kp-indeksi saattaa olla lukemassa 1, jolloin revontulia voitaneen nähdä vain Pohjois-Lapissa ja hieman etelämpänä on pieni mahdollisuus. Jos pilkkuryhmä 2786 tuottaa flarepurkauksia, niin ne ehtivät vaikuttamaan tämän yön avaruussäähän ja mahdollisiin revontulien näkymiseen.

 

 

Revontuliennuste 7. – 10.11.2020

Auringossa olleet kaksi pilkkuryhmää ovat alkaneet pienetä. Alue AR12780 on kooltaan vain 10 ppm ja siinä olevien pilkkujen määrä on vain yksi. Alue on hyvin rauhallinen. Toinen alue, AR12781, on paljon suurempi, kokoa sillä on 380 ppm mutta se on jo pienenemässä melkoista vauhtia. Silti alue on aktiivinen ja on tuottanut viimeisen vuorokauden aikana kuusi B-luokan ja yhden C-luokan flarepurkauksen. Pilkkuryhmä on luokiteltu magneettisesti beeta-gamma -luokkaan, ja C-luokan purkausten todennäköisyydeksi lasketaan noin 80 % lähimmän vuorokauden aikana.

Aktiivinen auringonpilkkuryhmä AR12781 sijaitsee Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla.Kuvattu 6.11.2020 Kuva © Kari A. Kuure.

Ennuste

Tulevina öinä (7./8., 8./9. ja 9./10.) Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän matalissa lukemissa. Maksimilukema tulee olemaan noin 2, jolloin revontulia voidaan odottaa näkyvän vain Lapissa, muualla on vain hyvin vähäinen mahdollisuus revontulille.

Revontuliennuste 17. – 19.10.2020

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringossa tapahtui kaksi C-luokan flare-purkausta: ensimmäinen kello 15.57 ja toinen 17.57. Näistä kahdesta ensimmäinen oli voimakkuudeltaan C1,5 ja toinen C3,5. Molemmat purkaukset syntyivät AR2774 alueella, jossa on hyvin pieni auringonpilkkuryhmä ja vain 4 pilkkua. Aktiivinen alue sijaitsee 14° leveyspiirillä eteläisellä pallonpuoliskolla. Tätä kirjoittaessani pilkkuryhmän koko on voimakkaassa kasvussa, joten lähivuorokausina tullaan varmasti näkemään lisää C-luokan flareja.

Kp-indeksi kohosi flare-purkausten vaikutuksesta arvosta + arvoon 2-. Nousu ei ollut suuren suuri mutta kuitenkin merkillepantava. Tähtikirkas yö Tampereella mahdollisti hyvin heikon revontulivalon ja säteiden tallentumisen tähtitornin kameran muistiin kello 00.40 – 01.00. Paljain silmin niitä ei varmaankaan kukaan nähnyt, sillä ne olivat hyvin himmeitä (lähes huomaamattomia) myös kameran kuvassa.

Ennuste

Vähäisestä Auringon aktiivisuuden kasvusta huolimatta geomagneettinen ennuste maapallon magneettikentälle näyttää hyvin rauhallista tilannetta seuraavien vuorokausien ajalle. Maksimissaan Kp-indeksi saavuttaneen lukeman 2 jokaisena yönä.

Yöt 17./18., 18./19. ja 19./20. Revontulien mahdollisuus Pohjois-Lapissa on pieni ja muualla maassa lähes olematon. Seuraavan ennustejakso pitkäaikaisen ennusteen mukaan tuleva aktiivisuuden kasvu näkyy yön 19./20. aikana ehkä jo pienenä indeksilukeman kasvuna. Jos ennuste toteutuu, niin silloin Lapissa voi olla nähtävissä himmeitä revontulia.

 

 

Revontuliennuste 10. –13.1.2020

Tammikuun 6. päivänä nähtiin Suomen ja Ruotsin Lapissa kirkkaita revontulia, vaikka olosuhteet lähiavaruudessa ja siihen perustuvat ennusteet ei niitä osanneet odottaa. Samaan aikaan Norjassa (jossa oli pilvistä) mitattiin epätavallisen voimakkaita maaperän sähkövirtoja, jotka kertoivat meneillään olevasta voimakkaasta magneettisesta häiriöstä. Kp-indeksi kohosikin 6. päivän aamuna lukemaan 4.

Mistä siis oli kyse? SpaceWeather.comin mukaan häiriön aiheuttaja oli Auringon virtavaippa, jonka amplitudi voimistui ja tiivistyi, jolloin maapallon magneettikenttä reagoi muutokseen samoin kuin Auringosta tulevaan CME-purkauksen sokkiaaltoon: magneettinen pyrstö venyi ja siitä irtosi plasmoidi, jolloin kenttä muutti muotoaan ja lähetti energisiä elektroneja maapallon ilmakehään. Tapahtuma on harvinainen näin aktiivisuusminimin aikaan.

Tämän vuoden alku on ollut mielenkiintoinen: vain yhtenä vuorokautena Auringossa ei ole ollut pilkkuja. Tämän vuoden kaikki pilkut ovat olleet myös tulevan auringonpilkkujakson 25 pilkkuja, niin kuin on nytkin Auringossa oleva pilkkuryhmä AR2756 pohjoisella pallonpuoliskolla.

Ennuste

Maapallo tulee kohtaamaan aurinkotuulen tihentymän 13. päivän alkaessa. Sen vaikutuksia on hieman vaikea vielä ennustaa, mutta aurinkotuulen hiukkastiheys tulee kohoamaan ja hiukkasten nopeus laskemaan tämän hetkisistä arvoista.

Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän matalissa 1–2 arvoissa koko ennustejakson ajan. Jokainen ennustejakson yöstä tulee olemaan hyvin rauhallinen, joten himmeitä revontulia voitaneen nähdä sään salliessa vain Pohjois-Lapissa. Muualla revontulia ei nähdä.