On ollut mielenkiintoista seurata Auringon aktiivisuuden kehittymistä viimeisen puolen vuoden aikana. Vielä kesällä aktiivisuuden lisääntymistä ei voinut havaita ainakaan tilastoissa mutta sen jälkeen on tapahtunut jo paljon. Tällä hetkellä Auringossa on kolme aktiivista ja pilkullista aluetta, joista suurin on kiertynyt näkyville vain muutama vuorokausi sitten. Se on AR12786 ja sen pinta-alaksi ilmoitetaan 380 miljoonasosaa (ppm) Auringon kiekosta.
Pilkku on siis suuri ja se on hieno kaukoputkikohde. Se ei vielä näy paljain silmin, sillä siihen vaadittaisiin pilkulle kokoa noin 700 ppm ja ehkä hieman enemmän, koska Aurinko näkyy keskipäivällä hyvin matalalla koko Suomessa ja ilmakehän heikentää näkyvyyttä voimakkaasti.
Magneettisesti pilkku on tyyppiä beeta, eli siinä on kaksi
erimerkkistä magneettista napaa. Tilastollisesti tällainen pilkkuryhmä tuottaa
C-luokan flarepurkauksen noin 30 % todennäköisyydellä. Viime vuorokausina näitä
C-luokan purkauksia onkin esiintynyt useita, mutta ei 2786 pilkusta, vaan sen
vieressä olevassa 2785 pilkkuryhmästä. AR12786 on tuottanut yhden C-luokan
purkauksen 22. päivänä, jolloin purkauksen voimakkuudeksi on ilmoitettu C1.2 .
Ennuste
Yöt 25./26. ja 26./27. ovat suhteellisen
rauhallisia. Kp-indeksin odotetaan saavuttavan lukeman 3 molempina öinä,
jolloin revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien
mahdollisuus on pienempi, mutta ei kuitenkaan olematon.
Yö 27./28. on edellisiä öitä rauhallisempi.
Kp-indeksi saattaa olla lukemassa 1, jolloin revontulia voitaneen nähdä vain
Pohjois-Lapissa ja hieman etelämpänä on pieni mahdollisuus. Jos pilkkuryhmä 2786
tuottaa flarepurkauksia, niin ne ehtivät vaikuttamaan tämän yön avaruussäähän
ja mahdollisiin revontulien näkymiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida kunhan pysyt aiheessa. Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Toimituksen kelvottomiksi katsomat viestit saavat arvoisensa lopun.