Revontuliennuste 4. – 7.12.2020

Aktiivinen alue AR12786 on lähestymässä Auringon länsireunaa. Parin vuorokauden kuluttua se poistuu näkyvistä mutta päättyykö sen tarina tähän, se jää nähtäväksi. Silloin tällöin suurikokoiset aktiiviset alueet palaavat vielä toiselle kierrokselle Auringon ympäri, sitä todennäköisemmin mitä suuremmasta pilkkuryhmästä on kysymys.´

Koronamassapurkaus CME nähtiin purkautuvan Auringosta marraskuun lopulla. Se ei kuitenkaan vaikuttanut maapallon avaruussäähän. Kuva SOHO.

Pilkkuryhmän 2786 rakenne on nyt muuttunut alfa-luokkaan, eli sillä on vain yksi magneettinen napa. Tällainen regeneroituminen merkitsee yleensä pilkkuryhmän katoamista suhteellisen nopeasti. Ryhmälle ennustetaan vielä 15 % todennäköisyyttä aiheuttamaan C-luokan flarepurkausta. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana purkauksia on esiintynyt kolme, mutta niiden voimakkuus on jäänyt C-luokaan.

Ennuste

Revontuliennuste on tällä(kin) kertaa hieman yksitoikkoinen. Kaikkina kolmena yönä (4./5., 5./6. ja 6./7.) Kp-indeksi pysyttelee matalassa, enintään lukemassa 2. Energisiä elektroneja Maan magneettikentässä on normaali määrä, joten ennuste toteutuessaan merkitsee revontulien näkymistä vain Lapissa.

 

 

Revontuliennuste 1. – 4.12.2020

Olen seurannut aktiivisen alueen AR12786 etenemistä ja kehittymistä Auringon pinnalla. Sen pilkkuryhmän koko kävi suurimmillaan noin 800 ppm, mutta on nyttemmin jo selkeästi pienentynyt. Tätä kirjoittaessani sen koko on vain 590 ppm eli sen näkeminen paljain silmin ei onnistu kuin erittäin hyvillä silmillä. Koon pienentyessä sen magneettinen luokitus on muuttunut beetaksi eli siinä on edelleen molemmat magneettiset navat, mutta sen rakenne on yksinkertaistunut.

Rakenteen yksinkertaistuminen näkyy myös flarepurkausennusteessa sillä C-luokan purkaukselle lasketaan noin 40 % ja M-luokan purkaukselle 15 % todennäköisyys. Eilen voimakkaimman purkaus oli M4.4 kello 15.10 Suomen aikaa. Sen jälkeen tässä ryhmässä ei purkauksia ole tapahtunut.

Tämän vuorokauden puolella Auringossa on tapahtunut kaksi C-luokan purkausta mutta ne on tapahtunut aktiivisella alueella AR12790.

Ennuste

Yö 1./2. voi muodostua aktiiviseksi revontuliyöksi. Kp-indeksin ennustetaan kohoavan aamupuolella yötä lukemaan 4, jolloin revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomea myöten ja pieni mahdollisuus niille on myös Etelä-Suomessa. Aamupäivällä indeksi lukemat kuitenkin putoavat paljon matalammaksi.

Yöt 2./3 ja 3./4. tulevat sitten olemaan paljon rauhallisempia. Kp-indeksin maksimiarvoksi ennustetaan lukemaa 2, jolloin vain Lapissa on tavanomainen mahdollisuus nähdä revontulia.

 

Pitkäaikainen revontuliennuste 30.11. – 26.12.2020

Auringon aktiivisuus näyttää kasvavan viikoittain. Eilen, marraskuun 29. päivänä, koettiin ensimmäinen M-luokan flare, joka sai huippunsa kello 15.20 Suomen aikaa. Huipun voimakkuus oli M4.4. Tämän lisäksi Auringossa tapahtui kahdeksan heikompia C-luokan purkausta viimeisen 24 tunnin aikana. Voimakkaimpia purkauksia odotetaan edelleen tapahtuvaksi AR12786 alueella, jossa auringonpilkkuryhmän koko on 770 ppm. C-luokan flarepurkauksen todennäköisyydeksi ilmoitetaan 55 %, M-luokan purkaukselle 15 % ja X-luokan purkaus on mahdollinen.

Auringon aktiivisuus eteläisellä pallonpuoliskolla näyttää kiihtyneen merkittävästi muutaman kuukauden takaisesta. Kuva SDO.

Pilkkuryhmä 2786 on edelleen aktiivinen ja se mahdollisesti vaikuttaa maapallon lähiavaruuden avaruussäähän siten, että Kp-indeksi kohoaa parin seuraavan vuorokauden aikana lukemaan 4. Toteutuessaan revontulia olisi mahdollista nähdä ainakin Keski-Suomessa ja mahdollisesti heikompia versioita Etelä-Suomessa.

Suurin osa ennusteen ajasta maapallon magneettikenttä on hyvin  rauhallisessa tilassa. Ennusteeseen mahtuu kuitenkin parin vuorokauden mittaunen häiriö, joka saattaa voimistua magneettiseksi myrskyksi. Kuva © Kari A. Kuure. 

Seuraavan kerran Auringon vaikutus maapallon lähiavaruuteen vahvistuu joulukuun 18. päivänä. Silloin häiriö voi voimistua jopa magneettiseksi myrskyksi, jonka laantuminen vie muutaman vuorokauden. Voimakkaimmillaan magneettinen myrsky olisi 19. joulukuuta, jolloin Kp-indeksi ennustetaan kohoavan lukemaan 5. Jos näin käy yöaikaan, niin silloin revontulia voidaan nähdä etelärannikkoa myöten. Ennusteen viimeiset vuorokaudet ovat sitten rauhallisempia.

Revontuliennuste 28. – 1.12.2020

Auringossa on tällä hetkellä neljä aktiivista aluetta ja yhteensä 20 pilkkua. Suurin näistä alueista on AR12786, jolla on kokoa 800 ppm. Se pitäisi siis näkyä paljain silmin ainakin siellä jossakin missä auringonpaistetta riittää.

Auringonpilkkuryhmistä kolme on eteläisellä pallonpuoliskolla ja yksi pohjoisella. Kuva SDO.

Pilkkuryhmä on luokiteltu beeta – gamma -luokaan, joka tarkoittaa sitä, että pilkkuryhmässä on kaksi erimerkkistä magneettista napaa mutta on rakenteeltaan kompleksinen. Tämä kompleksisuus näkyy myös aktiivisuusennusteessa, sillä C-luokan purkauksen todennäköisyys on 55 % ja M-luokan (edellistä voimakkaampi) purkaukselle todennäköisyys on noin 15 %, eikä X-luokan purkaustakaan ole pois suljettu.

Jos pilkkuryhmässä tapahtuu voimakas flarepurkaus, se aiheuttaisi heti ongelmia VHF-radiotaajuuksilla ja jos purkaukseen liittyisi vielä CME-purkaus, parin vuorokauden kuluttua näkisimme komeita revontulia.

Ennuste

Maapallon magneettikentän aktiivisuus ennuste lupailee kuitenkin hyvin rauhallisia aikoja. Ennustejakson kaikki kolme yötä (28./29., 29./30. ja 30./1.) ovat erittäin rauhallisia, sillä Kp-indeksi pysyttelee sitkeästi enintään lukemassa 2. Tällöin vain Lapissa voi odottaa näkevänsä himmeitä revontulia.

 

Revontuliennuste 25. – 28.11.2020

On ollut mielenkiintoista seurata Auringon aktiivisuuden kehittymistä viimeisen puolen vuoden aikana. Vielä kesällä aktiivisuuden lisääntymistä ei voinut havaita ainakaan tilastoissa mutta sen jälkeen on tapahtunut jo paljon. Tällä hetkellä Auringossa on kolme aktiivista ja pilkullista aluetta, joista suurin on kiertynyt näkyville vain muutama vuorokausi sitten. Se on AR12786 ja sen pinta-alaksi ilmoitetaan 380 miljoonasosaa (ppm) Auringon kiekosta.

Suurin pilkuista (vasemmalla)on 2786 ja se saattaa kehittyä tämän auringonpilkkujakson ensimmäiseksi paljain silmin näkyväksi pilkuksi. Jotta näin kävisi, sen pinta-ala täytyisi tuplaantua. Kuva SOHO.

Pilkku on siis suuri ja se on hieno kaukoputkikohde. Se ei vielä näy paljain silmin, sillä siihen vaadittaisiin pilkulle kokoa noin 700 ppm ja ehkä hieman enemmän, koska Aurinko näkyy keskipäivällä hyvin matalalla koko Suomessa ja ilmakehän heikentää näkyvyyttä voimakkaasti.

Magneettisesti pilkku on tyyppiä beeta, eli siinä on kaksi erimerkkistä magneettista napaa. Tilastollisesti tällainen pilkkuryhmä tuottaa C-luokan flarepurkauksen noin 30 % todennäköisyydellä. Viime vuorokausina näitä C-luokan purkauksia onkin esiintynyt useita, mutta ei 2786 pilkusta, vaan sen vieressä olevassa 2785 pilkkuryhmästä. AR12786 on tuottanut yhden C-luokan purkauksen 22. päivänä, jolloin purkauksen voimakkuudeksi on ilmoitettu C1.2 .

Ennuste

Yöt 25./26. ja 26./27. ovat suhteellisen rauhallisia. Kp-indeksin odotetaan saavuttavan lukeman 3 molempina öinä, jolloin revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on pienempi, mutta ei kuitenkaan olematon.

Yö 27./28. on edellisiä öitä rauhallisempi. Kp-indeksi saattaa olla lukemassa 1, jolloin revontulia voitaneen nähdä vain Pohjois-Lapissa ja hieman etelämpänä on pieni mahdollisuus. Jos pilkkuryhmä 2786 tuottaa flarepurkauksia, niin ne ehtivät vaikuttamaan tämän yön avaruussäähän ja mahdollisiin revontulien näkymiseen.

 

 

Pitkäaikainen revontuliennuste 23.11. – 19.12.2020

Tulevat neljä viikkoa näyttävät rauhalliselta revontulien suhteen. Merkittäviä magneettisia häiriöitä ei ole odotettavissa, ellei aktivoitunut Aurinko sitten tuota voimakasta flarepurkausta. Tämä ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä, sillä vaikka tällä hetkellä Auringossa on neljä aktiivista aluetta ja niissä jopa jonkin verran pilkkuja, niin niille ennustetaan vain pieniä madollisuuksia tuottaa sellaisia purkauksia, jotka aiheuttaisivat Maan magneettikenttään magneettisia myrskyjä.

Tulevina neljänä viikkona tuskin nähdään revontulia muualla kuin (Pohjois-)Lapissa. Kuva © Kari A. Kuure.

Aktiivisista alueista Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla oleva AR12785 on todennäköisin purkausten aiheuttaja. Sille luvataan noin 40 % todennäköisyyttä tuottaa C-luokan flare. Pilkkuryhmä on tyyppiä beeta (ryhmässä on molemmat magneettiset navat) ja sen koko on 120 ppm. Aktiivinen alue on vielä Auringon itäreunalla ja vasta noin viikon kuluttua se on sellaisessa asemassa, jossa se voi vaikuttaa maapallon magneettikenttään. Siihen mennessä pilkkuryhmän rakenne voi muuttua merkittävästi.

Toinen aktiivinen alue AR12786 on samankokoinen edellisen ryhmän kanssa mutta on tyypiltään alfa eli siinä on vain yksi magneettinen napa. Alfa-tyypin pilkkuryhmät ovat yleensä hyvin rauhallisia ja niinpä X-luokan flaren todennäköisyys on vain noin 5 %.

Revontuliennuste 22. – 25.11.2020

Auringon ekvaattorilla on kaksi korona-aukkoa, jotka vaikuttavat lähivuorokausien avaruussäähän. Korona-aukot ovat kuitenkin hyvin heikkoja, joten vaikutus jää vähäiseksi. Auringon pohjoisella pallonpuoliskolla on aktiivinen alue AR12784 ja eteläisellä pallonpuoliskolla on yksi aktiivinen alue AR12783 ja siinä yksi alfaluokan pilkku, jonka todennäköisyys tuottaa vähintään C-luokan flarepurkaus on noin 25 % M-luokan purkaus 5 %.

Ennuste

Yö 22./23. aikana Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 3, ehkä aivan aamun tunteina lukemaan 4. Magneettikentässä on kuitenkin vain vähän energisiä elektroneja, joten revontulien todennäköisyys Pohjois-Suomessa on pienehkö. Lapissa revontulet ovat mahdollisia.

Yöt 2./24. ja 24./25. ovat pääosin rauhallisia. Korona-aukot eivät tuo maapallon magneettikenttään juurikaan lisään elektroneja, joten Kp-indeksikin jää matalaan 2 – 3 lukemiin, jolloin revontulia voitaneen odottaa näkyvän vain Lapissa. Pohjois-Suomessa on pienehkö mahdollisuus revontulille.

Revontuliennuste 19. – 22.11.2020

Auringossa on ilmaantunut eteläiselle pallonpuoliskolle kaunis alfa-luokan pilkku. Sen koko on 80 ppm. Alfa-luokka tarkoittaa, että pilkku on magneettisesti yksinapainen. Maapallon kohtaama aurinkotuuli on harventuneessa tilassa: hiukkastiheys on alhainen mutta vastaavasti nopeus on suuri, ennusteen mukaan hiukkasnopeus on vähintään 600 km/s. Maapallon magneettikentässä on energisiä elektroneja vähän, johon avaruussään olosuhteet eivät ole tuomassa muutosta. Tästä syystä revontuliennusteen laatiminen on merkittävän epävarmaa.

Ennuste

Yöt 19./20. ja 20./21. ovat rauhallisia. Kp-indeksin maksimilukema on kaksi, jolloin vain Lapissa on mahdollisuus nähdä revontulia.

Yö 21./22. ei juurikaan poikkea edellisistä. Kp-indeksi kuitenkin saavuttaa lukeman 3 päivän aikana, mutta painuu sitten lukemaan 2 iltaan mennessä. Jos ennustettu lukeman 3 ajankohta kuitenkin viivästyy, revontulia voidaan nähdä myös Pohjois-Suomessa. Pitkäaikaisen ennusteen mukaan 22. päivän maksimi lukema olisi 4, jolloin revontulia voitaisiin nähdä myös Keski-Suomessa.

Revontuliennuste 16. – 19.11.2020

Auringon aktiivisuus on jälleen laskenut ja ne ainoatkin pilkkuryhmä ovat kadonneet. Näin ollen ei ole mikään ihme, että myrskyindeksi DST huitelee nolla tietämillä.

Ennuste

Yöt 16./17., 17./18. ja 18./19. ovat kaki rauhallisia. Kp-indeksin maksimiarvoksi ennustetaan lukemaa 2, joka yleensä mahdollistaa himmeiden revontulien näkymisen Lapissa noin 50 % todennäköisyydellä. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Pitkäaikainen revontuliennuste 16.11. – 12.12.2020

Auringon vähäinen aktivisuuden kasvu ei vielä juurikaan näy revontuliennusteissa. Suurin osa ajasta maapallon magneettikenttä pysyttelee rauhallisena ja ajoittaiset häiriöt ovat yleensä pieniä. Samaan aikaan Auringossa pilkkuryhmien aktiivisuus näkyy joinakin C-luokan flarepurkauksina mutta yleensä niitä ilmaantuu vain muutama pilkkuryhmää kohti.

Vain vähäisiä revontulia on odotetavissa lähiviikkoina. Kuva © Kari A. Kuure.

Ennuste

Jonkin asteista revontulitoimintaa on odotettavissa 21./22. yön jälkeen muutaman vuorokauden ajan. Voimakkaimmat purkaukset nähtäneen 24./25. yönä, jolloin Kp-indeksi ehkä nousee lukemaan 4. Tämä tarkoittaa revontulien näkymistä Etelä-Suomessa noin 50 % todennäköisyydellä. Lapissa todennäköisyys on korkeampi, joten siellä on mahdollista nähdä revontulia tämän häiriöjakson aikana. Loppu kuukausi ja joulukuun alku sitten onkin rauhallista.