Auringon aktiivisuus on ollut suhteellisen korkea, sillä pari auringonpilkkuryhmää on tuottanut M-luokan flarepurkauksia muutaman viimevuorokauden aikana. Maaliskuun 17. päivänä syntyi myös CME-pilvi, jonka reitti tuo sen maapallon magneettikentän ulottuville tänään (20.3.). Sen seurauksen magneettikenttään kehittyy häiriötila, joka todennäköisesti kiihtyy heikoksi (G1) magneettiseksi myrskyksi.
 |
| Himmeä revontulikaari näkyi 18./19. yönä. Kuva © Tamperen Ursa ry. / Kari A. Kuure. |
Auringon pilkkujakson pohjoisen pallonpuoliskon aktiivisuus huippu on todennäköisesti saavutettu viime vuoden lopulla. Tasoitettu kuukausikeskiarvo viime elokuulta on 124 ja ennustetut syys-lokakuulle ovat samaa luokkaa. Yhdistetyllä menetelmällä ennustetaan eteläisen pallonpuoliskon maksimi (auringonpilkkuluku 133) olevan loka – joulukuussa tänä vuonna. Ennusteet ulottuvat vain heinäkuuhun 2025.
Ennuste
Yö 20./21. on aktiivinen. Saapuvan CME-pilven vaikutuksesta maapallon magneettikenttä joutuu rauhattomaan tilaan, joka voi johtaa pieneen magneettiseen myrskyyn aamupuolella yötä. Revontulia voidaan nähdä illan pimentyessä hyvin laajalla alueella Suomessa. Etelärannikolla jouduttaneen odottelemaan niiden näkymistä aamupuolelle yötä. Jos magneettinen myrsky todella kehittyy, revontulia nähtäneen taivaalla aina aamuhämärään asti.
Yö 21./22. Magneettisen myrskyn jäljiltä maneettikenttä on edelleen rauhaton ja revontulia voi odottaa näkyvän Keski-Suomen leveydelle asti. Pieni mahdollisuus taivaan tulille on olemassa myös Etelä-Suomen pohjoisosassa. Etelärannikolla revontulia tuskin näkyy.
Yö 22./23. Maapallon magneettikenttä on myrkyn jälkeen rauhoittunut tavanomaiseen tilaansa. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja ehkä jossain vaiheessa yötä myös Pohjois-Suomessa. Etelämpänä niitä tuskin nähdään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida kunhan pysyt aiheessa. Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Toimituksen kelvottomiksi katsomat viestit saavat arvoisensa lopun.