Auringon eteläpuoliskolla on kapea ja hajanainen korona aukko, joka kurottuu etelänavalta lähelle ekvaattoria. Se ei kuitenkaan vaikuta maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Maapallon kohtaama aurinkotuulen tiheys on matalalla tasolla, eikä siihen ole odotettavissa suuria muutoksia tämän ennustejakson aikana.
 |
| Tapio Sarpolan kuvaamat revontulet 8.3.2021 Kemijärvellä. Kemijärvi on Etelä-Lappia ja siellä revontulia nähdään useammin ja ne ovat yleensä näyttävämpiä kuin Tampereella. |
Ennuste
Yöt 10./11., 11./12. ja 12./13. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Kp-indeksi on painunut hyvin mataliin lukemiin (lukema on 0+) ja Kp-indeksin ja korkeiden leveyksien K-indeksi pysyttelevät suunnilleen muuttumattomina matalissa lukemissa (noin 2) koko ennustejakson ajan. Vain viimeisen’ yönä voi olla pientä muutosta ylöspäin havaittavissa.
Revontulet siis näyttäisivät loistavan poissaolollaan ainakin Pohjois-Lapin eteläpuolella. Viimeisenä yönä (12./13.) revontulet mahdollisuus Lapissa on kohtuullinen, mutta etelämmäksi tämä muutos ei tuo revontulia.
Viikko 11. näyttäisi Kp-indeksin ennusteen mukaan muodostuvan hyväksi ajaksi revontulien havaitsemiseen koko maassa. Yö 18./19. on viikon aktiivisin, jolloin revontulet ovat mahdollisia koko maassa.
Viikko 12. aikana Kp-indeksi putoaa jälleen tavanomaiselle tasolle ja revontulien mahdollisuus on kohtuullinen Pohjois-Suomesta Lappiin. Viikon lopulla näyttäisi magneettikenttään muodostuvan jonkinlainen häiriö ja revontulet voivat olla mahdollisia koko maassa.
Viikko 13. alussa viikonlopun häiriö on laantumassa ja revontulien mahdollisuus heikkenee mutta ovat mahdollisia Pohjois-Suomesta Lappiin.
Pitkän ajan ennusteessa 12./13. luvattiin etelässäkin näkyviä revontulia. Ennuste on vain päivää vanhempi kuin tämä lyhyen ajan ennuste, joka ennustaa aivan päinvastaista. Onko näillä eri tekijä?
VastaaPoistaPitkän aikavälin ennuste perustuu Space Weather Prediction Center'in julkaisemaan 27 vuorokauden 10.7 cm radiosäteilyn ja magneettisten tapahtumien ennusteeseen. Ennuste on laadittu ja julkaistu käyttäen Kp-indeksiä, jolloin se kertoo magneettikentän yleisen tilan yhdellä numerolla, jonka pitäisi edustaa koko vuorokautta. Sanomattakin on selvää, että kovin lyhytaikaisia yksityiskohtia se ei voi pitää sisällään. Lisäksi epätarkkuutta lisää se, että tämä ennuste laaditaan kerran viikossa ja perustuu Auringon magneettikentän pitkäaikaisiin rakenteisiin ja ilmiöihin kuten korona aukkoihin ja niiden aiheuttamiin sokkiaaltoihin aurinkotuulessa.
PoistaKolmen vuorokauden ennuste perustuu Kp-indeksin ennusteeseen, jonka indeksin arvot on esitetty kolmen tunnin jaksoissa. Tämäkin ennuste on suuntaa antava ja sen vuoksi käytän tämän lisäksi korkeiden leveyksien K-indeksin ennustetta, joka on jo tarkempi meillä Suomessa kuin kumpikaan Kp-indeksien ennuste. Tämä K-indeksi jopa painottuu ennusteessani tärkeämmäksi kuin kumpikaan Kp-indekseistä.
Näiden kahden eri indeksin ennusteissa on selkeä ero. Kp-indeksi voi kertoa, että yön aikana saavutetaan esimerkiksi Kp5 (G1-luokan magneettinen myrsky) mutta K-indeksin ennustetaan pysyttelevän lukemassa K3 (myrskystä ei tietoakaan, Pohjois-Suomessa voi näkyä rauhallisia revontulia).
Normaali tilanteessa K-indeksin korkein arvo saavutetaan usein keskipäivän tietämillä, joka johtuu aurinkotuulen kohdistaman dynaamisen paineen vaikutuksesta maapallon magneettikenttään. Magneettikenttä "litistyy" päiväpuolelta ja venyy pyrstöstä. Tämä tilanne kyllä palautuu illan tullen "normaaliksi" mutta Kp-indeksissä, joka näyttää päivän ajalle matalia ja yölle korkeampia lukemia, tämä ei näy.
Edellisten ennusteiden lisäksi omaa ennustetta laatiessani otan huomioon aurinkotuulen hiukkastiheyden, nopeuden ja siinä esiintyvät sokkiaallot (aurinkotuulen tihentymät). Maapallon magneettikentästä otan huomioon energisten elektronien (>2 Mev) määrän, etenkin silloin kun se poikkeaa ”normaali” tilanteesta. Periaatteessa elektronitiheys pitäisi näkyä etenkin K-indeksissä ja jopa päivittäisessä Kp-indeksissä mutta olen huomannut, että aina se ei siellä näy.
Edelleen, etenkin silloin kun maapallo on kohtaamassa aurinkotuulen tihentymän, se voi tapahtua nopean ja hitaan aurinkotuulen rajalla. Raja-alueella esiintyy ennustamatonta rauhattomuutta ja virtausnopeuden vaihtelua (CIR) sekä IMF-kentän suunnan nopeaa vaihtelua, jolloin näiden vaikutus magneettikenttään on odottamatonta. Ainoa asia mitä voidaan odottaa, on se, että magneettikenttään syntyy häiriöitä. Ne voivat näkyä revontulina tai olla näkymättä, riippuen kunkin hetken muiden tekijöiden tilanteesta, etenkin magneettikentän (IMF) suunta on tärkeä.
Oman lukunsa tuo Auringossa tapahtuvat koronan massapurkaukset (CME). Niiden plasmapilvi liikkuu avaruudessa nopeammin kuin aurinkotuuli ja ne tuo mukanaan paljon protoneita ja elektroneja, jotka törmätessään maapallon magneettikenttää aiheuttavat usein hienoja revontulia. CME-pilvellä on kuitenkin oma magneettikenttänsä (joka vielä pyörii), joten kohtaamishetkellä vaikuttava CME-pilven magneettikentän suunta on ratkaisevassa roolissa revontulien näkymiseen.
Vastaus on muodostunut pitkäksi. Tiivistäisin kuitenkin asian siten, että kolmen vuorokauden ennuste on tarkempi kuin pitkän aikavälin ennuste revontuli suhteen. Lisäksi täytyy korostaa sitä, että kyse on vain ennusteesta, ei todellisen tilanteen kuvauksesta.
Pitkän aikavälin ennuste luo jonkinlaisen kehyksen kullekin ajankohdalle mutta sitä ei voi käyttää yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Lisäksi sen oikea ja tärkein funktio ei todellisuudessa ole revontulien näkymisen ennustaminen, vaan maapallon magneettikentän yleisen tilan ja siinä tapahtuvien tulevien muutosten luotsaaminen niissä asioissa, jotka riippuvat Auringon magneettikentän tilasta.