Revontuliennuste 21. — 24.1.2022

Viimeaikaset revontulet aiheutuivat sarjasta CME-pilviä. Yksikään näistä pilvistä ei tullut suoraan maapalloa kohti vaan ne hipaisivat planeettaamme. Kaksi näistä pienehköistä CME:stä oli aiheutunut AR2929 pilkkuryhmässä tapahtuneesta M-luokan flaresta ja kolmas oli peräisin AR2922 ryhmästä. CME-pilvien vaikutus yhdistyi ja tuloksena oli G1-luokan magneettinen myrsky. 

Tilanne alkaa olla ohi mutta maapallon magneettikentässä on edelleen energisiä elektroneja riittävästi revontulien tuottamiseen, jos sopiva trikkeri ilmaantuu. Sellainen liipaisu voi aiheutua esimerkiksi eilen (20.1.2022) kello 7.00 UTC alkaneesta CME-pilvestä, jonka (mediaani)etenemisnopeus on yli 1700 km/s.

Ennuste

Lähivuorokausien Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän hyvin maltillisissa lukemissa. Korkeimmat lukemat Kp4 saavutettaneen 22. päivän iltana ja 22./23. yönä. Korkeiden leveyksien K-indeksi saavuttaa tämän saman lukeman vasta seuraavan päivänä.

Yö 21./22. on rauhallinen. Ennustettu indeksilukemat ovat matalalla tasolla, joten revontulia voitaneen odottaa Lapissa, mutta muualla niiden mahdollisuus on pieni.

Yö 22./23. voi muodostua aktiiviseksi. Indeksit ovat edellistä yötä korkeammalla, jolloin revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Jos ennuste toteutuu sellaisenaan, niin myös Keski-Suomessa on mahdollisuus nähdä ainakin himmeitä revontulikaaria. Etelä-Suomen pohjoisosassa kameralla on mahdollista havaita revontulivaloa tai revontulia hyvin matalalla pohjoisessa.

Yö 23./24. on enemmän ensimmäisen yön kaltainen. Revontulia nähtäneen Lapissa ja jossain määrin Pohjois-Suomessa mutta etelämpänä revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Revontuliennuste 18. — 21.1.2022

Revontulitoiminta on ollut suhteellisen vilkasta viimeksi kuluneen ennustejakson aikana. Ursan Taivaanvahtiin on tähän mennessä raportoitu 109 havainnosta. Revontulet olivat kirkkaat ja ne ulottuivat niinkin etelään kuin Artjärvellä, jotka Veikko Mäkelä kuvasi ulottuvan puolen taivaan alueelle. Jyväskylässä ja muuallakin valokuvattiin revontulikruunu, joka tarkoittaa sitä, että revontulet olivat aivan keskitaivaalla tai hieman siitä etelään.

Tätä kirjoittaessani Kp-indeksin lukema on 5, eli valitsee magneettinen myrsky. Se ei kuitenkaan näy juuri tällä hetkellä revontulina Tampereella. Viiden minuutin kuluttua tilanne voi olla aivan toinen.

Nämä revontulet kuvattiin Tampereen Ursan tähtitornin pohjoiskameralla 15.1.2022 kello 3.20 Suomen aikaa. Kirkas kuutamo tekee maisemasta hyvin vaalean ja heikentää kontrastia taivaalla. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennuste

WSA-ENILIL-ennusteessa maapallon kohtaama aurinkotuuli tulee olemaan harvaa ja nopeudeltaan vain hieman pitkäaikaista kesiarvoa nopeampaa. Tähän tilanteeseen ei odoteta muutoksia seuraavan kolmen vuorokauden aikana.

Yö 18./19. näyttäisi indeksiennusteen perusteella tulevan suhteellisen rauhallinen. Revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa, mutta etelämpänä niiden todennäköisyys on pieni.

Yöt 19./20. ja 20./21. jatkuvat rauhallisina. Molemmat indeksit pysyttelevät matalissa lukemissa, joten revontulia nähtäneen Lapissa. Pohjois-Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta ei kovinkaan todennäköisiä. Jos jotain näkyykin, niin ne ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia kaaria. Etelämpänä revontulia tuskin nähtäneen.

Revontuliennuste 15. — 18.1.2022

Vuorokauden vaihtuessa 15. päiväksi, maapallo törmäsi aurinkotuulen tihentymään. Törmäys oli odotettavissa WSA-ENLIL-ennusteen perusteella, mutta se tapahtui hieman ennenaikaisesti edelliseen ennusteeseen verrattuna. Törmäyksen seurauksena Kp-indeksi kohosi lukemaan 6, joka vastaa kohtalaista magneettista myrskyä. Samaa osoitti myrskyindeksi, joka painui lukemaan –94 nT kello 1 suomen aikaa ja on siitä hieman palautunut normaaliin suuntaan.

Suomessa, niillä alueilla, joilla on ollut selkeä sää, on nähty jonkin verran revontulia. Taivaanvahtiin tätä kirjoittaessani raportteja revontulista oli lisätty jo 23 ja jakauma näytti olevan karkeasti ympäri Suomen.

Ennuste

Lähiavaruuden ja magneettikentän rauhattomuus jatkuu vielä ainakin seuraavan vuorokauden ajan.

Yö 15./16. tulee olemaan edelleen revontuliyö. Kp-indeksi kohonnee lukemaan Kp5 jälleen ensiyönä vuorokauden vaihtumisen jälkeen. Revontulia voitaneen nähdä heti pimeyden alkaessa ainakin Lapissa ja Pohjois-Suomessa ja yön edetessä myös etelämpänä. Jopa etelärannikolla on mahdollista nähdä himmeitä revontulia pimeähkössä paikassa.

Yö 16./17. on kevyempi versio edellisestä yöstä. Kp-indeksi saavuttanee lukeman Kp4 iltayöstä ja tilanne jatkuu sellaisenaan aamupuolelle asti. Revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa, mutta myös Keski-Suomessa ainakin ajoittain on hyvät mahdollisuudet repojen näkymiselle. Etelä-Suomessa mahdollisuus on olemassa, mutta se ei ole kovinkaan korkea. Luultavasti jotain sentään voi nähdä ja revontulivaloa voi olla havaittavissa kameroilla lähes koko yön.

Yö 17./18. tilanne näyttää rauhoittuvan. Kp-indeksi kohoaa enää vain lukemaan Kp3 ja korkeiden leveyksien K-indeksi lukemaan K2. Jos tämä toteutuu, niin silloin revontulia nähtäneen Lapissa ja ainakin ajoittain Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessakin revontulet ovat mahdollisia mutta kovin todennäköisiä.

Revontuliennuste 12. — 15.1.2022

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on harvaa ja sen nopeus on perustasolla. Näin ollen pari seuraavaa vuorokautta muodostuu hyvin rauhalliseksi. Ennustejakson viimeisen vuorokauden aikana tapahtuu muutos, sillä silloin planeettamme kohtaa aurinkotuulen tihentymän, joka näyttää hyvin tiiviiltä.

10.1.2022 sää selkeni sen verran, että matalalla horisontin lähellä nähtiin himmeitä revontulia hetken aikaa. Nämä revontulet ovat kaukana Pohjois-Suomen tai Etelä-Lapin yllä ja näemme ne sivusta, jolloin revontulivalon voimakkuus tiivistyy. Rovaniemellä ei välttämättä juuri näitä revontulia nähty, sillä suoraan alta katsottuna revontulivalo voi olla liian himmeää näkyäkseen.  Kuva © Tampereen Ursa ry.

 

Ennuste

Yöt 12./13. ja 13./14. ovat hyvin rauhallisia. Indeksit pysyttelevät matalissa lukemissa, joten odotettavissa ei ole revontulia kuin korkeintaan Lapissa. Pohjois-Suomessa saatetaan ajoittain nähdä himmeitä revontulia.

Yö 14./15. on Kp- ja K-indeksien ennusteissa edellisten öiden kaltainen. Mutta..

Jos WSA- ENLIL-ennuste kertoo maapallon kohtaavan aurinkotuulen tihentymän. Jos ennusteen  mukainen kohtaaminen tapahtuu, niin tilanne revontulien suhteen voi olla hyvinkin erilainen. Revontulien näkyminen riippuu niin monesta tekijästä, että on vaikea ennustaa tarkasti kuinka kirkkaita ja missä alueella revontulia tulee näkymään. Koko maassa revontuliharrastajien tulisi kuitenkin olla varuillaan alkuillasta lähtien, sillä tilanne voi kehittyä hyvinkin nopeasti revontulien näkymisen suuntaan. 

Aurinkotuulen tihentymän mentyä ohi, avaruussää voi rauhoittua hyvinkin nopeasti 15. päivänä.

Revontuliennuste 9. — 12.1.2022

Maapallo näyttää kohdanneen WSA-ENLIL -ennusten mukaisen aurinkotuulen tihentymän noin vuorokautta aikaisemmin kuin odotettiin. Hiukkastiheys kohosi suhteellisen nopeasti kymmenkertaiseksi eilen iltapäivällä ja aurinkotuulennopeus kasvoi selvästi samaan aikaan. Kohtaamista ennen IMF-kentän Bz-komponentin suunta oli useiden tuntien ajan kohti etelää, voimistuen hieman ennen kello 20 Suomen aikaa. Kello 23 aikaan kentän suunta alkoi nopean vaihtelun, pohjoissuunnan tullessa vallitsevaksi. Tällä hetkellä avaruussääntila on edelleen tämä, joskin ensimmäisiä merkkejä laantumisesta on jo havaittavissa.

Ennuste

Kp- ja K-indeksien ennustetaan pysyttelevän 3 tai 4 seuraavan parin vuorokauden ajan. Sen jälkeen on odotettavissa laantumista. Lähiavaruuden hiukkastiheys asettuu tavanomaiseen arvoonsa. Aurinkotuulen nopeus kuitenkin pysyttelee korkeana, johtuen tihentymän jälkipuolella olevasta harvasta ja nopeasta virtaus alueesta.

Yöt 9./10. ja 10./11. Lapissa ja Pohjois-Suomessa nähdään suhteellisen kirkkaita revontulia. Keski-Suomessa revontulet ovat mahdollisia varsinkin ensimmäisenä yönä. Etelä-Suomessa revontulien pieni mahdollisuus on olemassa mutta etelärannikolla mahdollisuus revontuliin on hyvin pieni.

Yö 11./12. muodostuu rauhalliseksi koko maassa. Lapissa revontulien mahdollisuus on olemassa, mutta jo Pohjois-Suomessa revontulia tuskin nähdään ja jos jotain näkyykin, niin reposet ovat hyvin himmeitä, lähinnä kameralla havaittavia. Etelämpänä revontulia ei odoteta näkyvän.

Revontuliennuste 6. — 9.1.2022

Jos edellinen ennuste kertoi rauhallisesta kolmesta vuorokaudesta, niin tällä kertaa Auringon ja lähiavaruuden rauhallisuus on vielä syvempää. Kp- ja K-indeksit pysyttelevät matalissa lukemissa koko ennustejakson ajan. Auringossa tätä kirjoittaessani viimeinen heikko CME-purkaus tapahtui 4.1.2022 kello 13.11 Suomen aikaa ja flarepurkaukset ovat olleet lähes aktiivisuusminimin tasolla.

Ennuste

Yöt 6./7., 7./8. ja 8./9. ovat kaikki rauhallisia. Himmeitä revontulia on jonkinlainen mahdollisuus nähdä aivan Pohjois-Lapissa, muualla niiden todennäköisyys on hyvin pieni.

Revontuliennuste 3. — 6.1.2022

Auringon toiminta on viimevuorokausien aikana ollut hyvin rauhallista. Tämä rauhallisuus tulee vielä jatkumaan, sillä aktiiviset alueet ja auringonpilkkualueet ovat kiertymässä meille näkyvältä pinnalta Auringon taakse.

Ennuste

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on jonkin verran tavanomaista tiheämpää ja huomattavan laaja. Se vaikuttaa lähiavaruuden avaruussäähän koko ennustejakson ajan.

Yöt 3./4., 4./5. ja 5./6. kaikki ovat hyvin rauhallisia. Kp- ja K-indeksit pysyttelevät matalissa lukemissa koko ennustejakson ajan. Näin ollen revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa. Etelämpänä revontulien todennäköisyys heikkenee ja Pohjois-Suomessa ne ovat jo epätodennäköisiä. Muualla Suomessa revontulet tuskin ovat mahdollisia.

Seuraavat neljäviikkoa näyttää geomagneettisesti muodostuvan hyvin rauhalliseksi.
Kuva © Kari A. Kuure.

Revontuliennuste 31.12.2021 — 3.1.2022

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut matala. Voimakkaimmat flarepurkaukset tapahtuivat 28. päivä, jolloin kehittyi kaksi M-luokan flarea. Näiden jälkeen aktiivisuus on hiipunut merkittävästi. Kumikaan näistä M-luokan flaresta ei aiheuttanut CME:tä. Sen sijaan 28. ja 29. päivinä syntyi CME-purkaukset, joiden maksiminopeudet olivat 1956 ja 1420 km/s. Nämä eivät kuitenkaan suuntautuneet kohti Maata.

Ennuste

Yöt 31./1., 1./2. ja 2./3. ovat rauhallisia. Öiden aikaiset Kp- ja K-indeksien lukemien ennustetaan pysyttelevän matalissa lukemissa, vain 2. päivän aamuna Kp-indeksi kohoaa lukemaan 4 ja K-indeksi lukemaan 3. Maapallon magneettikentässä on vain vähän energisiä elektroneja, joten revontuliherkkyys ei ole kovinkaan korkea.

Himmeiden revontulien mahdollisuus on hieman tavanomaista matalampi Lapissa. Pohjois-Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta ei kovinkaan todennäköisiä. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Revontuliennuste 28. — 31.12.2021

Auringossa on viisi auringonpilkkuryhmää, joista viimeisin on sen verran tuore, että sitä ei vielä ole numeroitu. Pilkkuryhmät ovat kaikki rauhallisia alfa tai beeta luokkiin kuuluvia, joten kovin voimakkaita 

purkauksia ei lähiaikoina ole odotettavissa. Alueen AR 2916 todennäköisyys tuottaa C-luokan purkaus lähimmän vuorokauden aikana on noin 70 % ja M-luokan 15 %. Muiden pilkkuryhmien purkaustodennäköisyydet ovat pienempiä.


Ennuste

Yöt 28./29., 29./30. ja 30./31. ovat kaikki rauhallisia. Kp- ja korkeiden leveyksien K-indeksit pysyttelevät lukemassa 2 — 3, joten kovin voimakkaita revontulia ei ole odotettavissa. Lapissa revontulien todennäköisyys on ehkä hieman tavallista korkeampi, sillä maapallon magneettikentässä on hieman tavallista enemmän energisiä elektroneja. Pohjois-Suomessa revontulet ovat mahdollisia ja Keski-Suomessakin niiden näkyminen on mahdollista. Etelä-Suomessa revontulien todennäköisyys on pieni, mutta ei kuitenkaan täysin olematon.



Pitkäaikainen geomagneettinen ennuste

Revontuliennuste 25. — 28.12.2021

Auringossa on yhdeksän pilkkuryhmää ja pilkkuluku on korkea, peräti 143. Kolmessa pilkkuryhmässä on vähintään 15 yksittäistä pilkkua. Pilkkujen runsaasta määrästä huolimatta, ne eivät ole kovinkaan aktiivisia ja C-luokan flarepurkausten todennäköisyyden ennustetaan olevan matala, vain parille pilkkuryhmälle se on kohtuullisen korkea.

Pilkkuryhmän AR2907 on aktiivisin, sillä sille ennustetaan jopa 75 % todennäköisyyttä tuottaa C-luokan ja 10 % todennäköisyyttä tuottaa M-luokan flarepurkaus. Pilkkuryhmä on kuitenkin lähellä Auringon länsireunaa ja kiertymässä reunan taakse aivan lähivuorokausina, joten sen ei odoteta juurikaan vaikuttavan maapallon avaruussäähän. Lähivuorokausina tai jopa pitempään pilkkuryhmistä AR 2916 ja AR2918 ovat erityisen silmällä pidettäviä.

Ennuste

Yö 25./26. on suhteellisen aktiivinen. Kp-indeksi kohoaa yön ajaksi lukemaan Kp4 ja korkeiden leveyksien K-indeksi saavuttaa saman arvon 26. päivän aamulla. Revontulet ovat mahdollisia jopa Keski-Suomea myöten ja Etelä-Suomessakin voidaan kameroilla havaita revontulivaloa ainakin aamupuolella yötä. Aivan etelärannikolla revontulien todennäköisyys on pieni.

Yöt 26./27. ja 27./28. ovat rauhallisia. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa ja Keski-Suomessakin niiden todennäköisyys on pieni. Etelä-Suomeen revontulien näkymisen mahdollisuus ei kuitenkin ulotu.