Revontuliennuste 22. – 25.4.2023

Auringossa on kahdeksan pilkkualuetta, joista vain yksi (AR 3282) pohjoisella pallonpuoliskolla on merkittävästi aktiivinen. Se on luokiteltu beeta-gammaksi ja kokoa sillä on 410 ppm. Viime vuorokauden voimakkain flare esiintyi kuitenkin toisen pilkkuryhmän, AR 3283, alueella ja oli voimakkuudeltaan M1,7. Pilkkuryhmä on vaatimattoman näköinen (luokkaa beeta) eteläisellä pallonpuoliskolla, joten sen ei uskota kehittyvän kovinkaan aktiiviseksi, pikemminkin se on regeneroitumassa ja voi kadota ennen kuin se ehtii kiertyä Auringon länsireunan yli.

Himmeät mutta paljain silmin havaittavissa olevat revontulet näkyivät pohjoisella taivaalla Tampereen Ursan tähtitornilla kello 1.03 aikaan. Kuva © Tampereen Ursa.

Eilen illalla kello 18 jälkeen havaittiin Auringosta lähtenyt CME-pilvi, jonka etenemissuunta on kohti maapalloa. Sen lasketaan saapuvan Maan tuntumaan 23./24. yönä ja sen jälkipuoliskolla aurinkotuulen tiheys on hyvin harvaa. Toistaiseksi Kp-indeksin ennusteessa ei ko. tapahtumaa ole näkyvissä, mutta CME-näyttää sen verran voimakkaalta, että se tulee väistämättä vaikuttamaan maapallon magneettikenttään ja revontulien näkymiseen.

Ennuste

Yö 22./23. Kp-indeksin odotetaan nousevan yön aikana maksilukemaan 4. Jos ennuste toteutuu, revontulia voidaan nähdä Pohjois- ja Keski-Suomessa. Luultavasti etelämpänäkin voidaan jotain nähdä ja ainakin kamerat tallentavat (ehkä) revontulivaloa.

Yö 23./24. Todennäköisesti yö on laajalti revontuliyö CME-pilven saapumisen aiheuttaman magneettisen häiriön tai jopa -myrskyn vaikutuksesta. Jos tilanne kehittyy magneettiseksi myrskyksi, revontulia voitaneen nähdä etelärannikkoa myöten. Ilman CME-pilven vaikutusta (esimerkiksi pilven etenemisvauhti olisi joko nopea tai hidas) taustalla olevan aurinkotuulen vaikutuksesta Kp-indeksi saavuttaisi lukeman 3–, jolloin revontulet olisivat mahdollisia vain Pohjois-Suomessa. Koska CME-pilven nopeusjakauma on laaja, revontulia pitäisi etsiä taivaalta jo iltahämärän aikaan ja jatkaa havaintoja aina aamuhämärään asti.

Yö 24./25. Tämä yön tilanne riippuu paljolti siitä, kuinka edellisen yö mahdollinen magneettinen myrsky ajallisesti asettuu. Aurinkotuulen vaikutus ilman saapuvan CME-pilven vaikutusta kohottaa ennusteen mukaan Kp-indeksin lukeman arvoon Kp3, jolloin revontulet ovat mahdollisia Pohjois- ja Keski-Suomessa. Jos CME-pilven vaikutus jatkuu pitkään tai saapuminen on viivästynyt, revontulet voivat olla voimakkaampia kuin indeksiennuste antaa ymmärtää. Jos pilvi on aikaisessa, revontulia tuskin esiintyy millään leveydellä.

 

Revontuliennuste 19. – 22.4.2023

Maapallo kohtasi eilen iltapäivällä pienehkön aurinkotuulen tihentymän, joka sai aikaan myös hieman Tampereen leveydellä taivaalla näkyvää revontulivaloa. Tapaus ei sinällään ole mitenkään harvinainen, vaan pikemminkin kouluesimerkki siitä, mitä lähiavaruudessamme on kaiken aikaa meneillään.

Revontulia näkyi vielä aamuhämärän alkaessa. Tampereella iltayön revontulet peittyivät lähes kokonaan pilvien taakse, vaika pilvien rakosista voitiin nähdä himmeitä revontulia. Kuva © Tampereen Ursa.

Tapahtumaketju alkoi siitä, kun muutama vuorokausi sitten ENLIL-2.7 ennustemalli näytti pienen CME-pilven lähteneen Auringosta kohti maapalloa. Silloin mallin mukaan kohtaaminen tapahtuisi 19.4. päivän aikana. Myöhemmissä päivitetyissä malleissa CME-näytti kadonneen ja tapaus näytti loppuun käsitellyltä.

Eilen satelliiteilla tehdyt mittaukset osoittivat aurinkotuulen nopeuden kasvavan hiljalleen, vaikka tiheys pysyttelikin vielä alle 10 ppcm3 arvoissa. Kello 13 jälkeen alkoi tapahtua: tiheys kaksinkertaistui nopeasti ja jatkoi kohoamistaan kello 15.50 asti, jolloin saavutettiin jo yli 30 ppcm3 lukemia. Sen jälkeen tiheys alkoi vähetä ja alle 2 ppcm3 lukemiin päädyttiin kello 22.50 mennessä. Tiheydessä oli noin kello 16.10 aikaan lyhytaikainen ”kuoppa”, jossa tiheys putosi alle 10 ppcm3 lukemaan aivan hetkellisesti.

Kaikki ajat ovat UT-aikoja ja Suomen aika on UT + 3 h nyt, kun eletään kesäajan mukaisella aikavyöhykkeellä.

IMF-magneettikenttä käyttäytyi hieman samaan tapaan: CME-pilven saapuessa kentän lukema kohosi lähes kolminkertaiseksi saavuttaen liki 20 nT lukemat. IMF-kentän Bz -lukemissa havaittiin tiheysvaihtelun kanssa saman aikainen poikkeama: komponentin suunta, joka oli tähän asti ollut pohjoiseen, vaihtui hyvin lyhyessä ajassa kohti etelään ja saavutti kello 16 aikoihin –16 nT voimakkuuden. Tämän jälkeen suunta vaihtui jälleen kohti pohjoista siten, että kello 16.55 lukema voimakkuus oli jo noin +15 nT. Tämän jälkeen kenttävoimakkuus palautui muutaman nanoTeslan lukemiin ja suunta vaihteli etelän ja pohjoisen välillä.

Aurinkotuulen nopeus päätyi lukemaan 600 km/s kello 20 jälkeen ja on siitä alkaen pysytellyt samanlaisissa lukemissa koko yön. Arvioitu planetaarinen K-indeksi (Kp) saavutti edellä kuvatun episodina aikana lukeman 4+ ja on sen jälkeen ollut laskusuunnassa. Potsdamin Kp-indeksi oli huippulukemassa 5– ja sekin on ollut laskussa tämä jälkeen.

Ennuste

Yö 19./20. näyttäisi muodostuvan rauhalliseksi. Kp-indeksin ennuste on matalissa lukemissa eikä korkeiden leveyksien K-indeksin ennustetut lukemat tilannetta muuksi muuta. Revontulia voitaneen nähdä lähinnä Etelä-Lapin ja Pohjois-Suomen alueilla, jos revontulet muodostuvat riittävän kirkkaiksi. Revontulikausi alkaakin olla ohi näillä pohjoisilla alueilla.

Yö 20./21. on aktiivisin tämän ennusteen öistä. Kp-indeksin arvioidaan kohoavan lukemaan 5– alkuillasta, joten revontulet ovat mahdollisia Lapista Etelä-Suomen pohjoisosiin asti. Havaintoja pitäisikin tehdä jo iltahämärän aikaan, vaikka indeksiennuste pysytteleekin korkeissa lukemissa koko yön ja edelleen pitkälle seuraavaan päivään.

Yö 21./22. on rauhallinen. Indeksit painuvat mataliin lukemiin ja revontulien mahdollisuus on pieni vain niillä pohjoisilla alueilla, joissa yötaivas on vielä riittävän pimeä, siis ehkä Pohjois- ja Keski-Suomessa. Näilläkin alueilla todennäköisemmin revontulivaloa voitaneen havaita vain kameroilla.

Revontuliennuste 16. – 19.4.2023

Auringon aktiivisuuden rauhallisuus näyttäisi jatkuvan. Pilkkuryhmiä on näkyvissä kahdeksan, mutta ne lähes kaikki koostuvat hyvin pienistä pilkuista, joiden aktiivisuus on hyvin vähäistä. Vain kolmelle pilkkuryhmälle ennustetaan 5 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkaus, mikä todennäköisyys on vain hieman koholla taustaan verrattuna (magneettisesti alfatyyppiä oleva Axx-luokan pilkku(ryhmä)). Edellisen kerran X-luokan flare on havaittu maaliskuun 29. päivänä ja viimeisin geomagneettinen myrsky on ollut 24. maaliskuuta.

Näin himmeät revontulet tallentuivat Tampereen Ursan tähtitornin kameraan 15.4. kello 00.26. Nämä revontulet tuskin näkyivät paljain silmin. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että näköpiirissä ei ole kovinkaan suuria muutoksia vallitsevaan avaruussäähän. Maapallon kohtaama aurinkotuuli on tasaista ja rauhallista, joten tämän ennustejakson aikana tähän tilanteeseen tuskin on tulossa muutoksia.

Ennuste

Yöt 16./17., 17./18. ja 18./19. muodostuvat hyvin rauhallisiksi. Ennusteiden indeksien lukemat pysyttelevät matalissa lukemissa, joten revontulia syntyy tällaisessa tilanteessa vain hyvin korkeille leveysasteille. Tähän aikaa vuodesta Lapissa on jo yöt melkoisen valoisia (katso ennustetta 1.–4.4.2023), joten aivan himmeät revontulet eivät näy. Pohjois-Suomessa vielä on sen verran hämärää, että revontulien kirkkaimmat hetket voisivat näkyä mutta niitä nyt ei ole odotettavissa. Etelämpänä revontulia tuskin nähtäneen.

 

Revontuliennuste 13. – 16.4.2023

Auringon aktiivisuus on ollut selvästi etuajassa aikaisemmista ennusteista, joiden mukaan seuraava pilkkujakson maksimi olisi vuoden 2025 heinäkuussa. Jo aikaisemmin on nähty viitteitä siitä, että pilkkumaksimi on melkoisella todennäköisyydellä jo aikaisemmin, ehkä vuosien 24/25 vaiheessa.

 

Animaatio päätetapahtumasta. Klikkaamalla kuvaa pääset katsomaan animaation. Kuvakaappaus NCAR UCAR News sivulta. 

Tutkijan Scott W. Mcintosh (National Center for Atmospheric Research, Boulder, CO, Yhdysvallat) johtama tutkimusryhmä on julkaissut artikkelin ”Deciphering solar magnetic activity: The (solar) hale cycle terminator of 2021” (julkaistu Front. Astron. Space Sci., 30 January 2023), jossa ennakoidaan seuraavan auringonpilkkujakson (SC25) maksimin saavutetaan vuosien 2023 lopulta vuoden 2024 loppupuolen väliin, luultavasti vuoden 2024 heinäkuussa. Ennuste perustuu tutkimusryhmän kehittämään päättymistapahtumaan (The Termination Event), jossa Auringon molemmilta pallonpuoliskoilta ekvaattoria lähestyvät (erisuuntaiset) magneettikentät lopulta kumoavat toisensa. Teoriaa ei ole yleisesti tiedemaailmassa hyväksytty, mutta jos ennuste toteutuu, niin se saa varmasti aikaisempaa suuremman kannatuksen ja hyväksynnän. Onneksi kyse on vain parista vuodesta ja silloin kysymys saa ratkaisunsa: päättymistapahtuma joko ammutaan alas tai se vahvistuu.

Avaruussää

Aurinkoon on ilmaantunut edellisen ennusteen jälkeen useampi pilkkuryhmä. Vanhemmista pilkkuryhmistä AR 3272 on edelleen aktiivinen (beeta–gamma) ja sille ennustetaan 10 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkaus seuraavan vuorokauden aikana.

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on sekä vauhdiltaan kuin tiheydeltään hyvin tasaista. Viime vuorokausien aikana ei ole tapahtunut CME-purkauksia, jotka olisivat tulossa kohti Maata, joten muutosta tämän ennustejakson aikana ei juurikaan ole odotettavissa. Maapallon magneettikentässä on lähtötilanteessa vain vähän energisiä elektroneja, eikä vallitseva avaruussää tuone tähän muutosta.

Ennuste

Yö 13./14. ja 14./15. muodostuvat rauhallisiksi. Ennustetut Kp-indeksi arvot ovat matalia, joten himmeitä revontulia voitaneen nähdä Etelä-Lapin alueella, jos mahdollinen purkaus tapahtuu yön pimeimpänä aikana. Muualla revontulet eivät ole todennäköisiä.

Yö 15./16 voi olla hieman aktiivisempi. Kp-indeksin ennustetaan kohoavan lukemaan 4- yön pimeimpään aikaa, joten revontulet ovat mahdollisia Etelä-Lapista Keski-Suomeen alueella. Revontulet ovat himmeitä ja rauhallisia ja ne ovat, jos niitä näkyy, ajoittaisia.

  

Revontuliennuste 10. – 13.4.2023

Auringossa on kaksi aktiivista pilkkuryhmää. Vaikka ne eivät vielä ole osoittautuneet kovinkaan voimakkaiksi, niin pilkkuryhmä AR 3272 eteläisellä pallonpuoliskolla on tuottanut viime vuorokauden aikana kahdeksan C-luokan flarepurkausta. Pilkkuryhmän koko on kasvanut myös merkittävästi ja kasvu näyttää jatkuvan.

Auringosta on havaittu myös lähteneen kaksi CME-purkausta, joiden laajuus on yli 90 astetta. Tämä tarkoittaa sitä, että CME-pilvi on joko tulossa ainakin osittain kohti meitä tai on menossa juuri päinvastaiseen suuntaan. Jälkimmäinen CME, havaittiin ensikerran eilen kello 11.48 UTC aikaa, on nopea ja se saavuttaneen maapallon radan jo ensiyön aikana. Pilvi ei kuitenkaan vaikuta kovinkaan tiheältä, joten sen vaikutukset jäänevät vähäisiksi. Vaikutusta voi kuitenkin tehostaa se, että maapalloa on samaan aikaan lähestymässä aurinkotuulen tihentymä ja nämä yhdessä voivat saada aikaan pienen magneettisen häiriön.

Ennuste

Yö 10./11. muodostunee tavanomaiseksi. Kp-indeksin odotetaan saavuttavan lukeman 3, jolloin revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa herkillä kameroilla voidaan tavoittaa himmeähköä revontuliavaloa. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 11./12. on ehkä tämä ennustejakson aktiivisin, vaikka ero ennusteessa edelliseen yöhön on hyvin pieni. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomen leveydelle asti ja Etelä-Suomen pohjoisosissa revontulien havaitseminen kameroilla on mahdollista. Etelämpänä revontulien näkymisen todennäköisyys on pieni.

Yö 12./13. näyttäisi muodostuvan jälleen ensimmäisen yön kaltaiseksi. Pohjois-Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta todennäköisyys on pieni. Etelä-Lapissa yön tummuus riittäneen revontulien näkymiseen mutta Pohjois-Lapin taivas taitaa olla liian valoisa himmeiden revontulien näkemiselle.

 

Revontuliennuste 7. – 10.4.2023

Auringon toiminta on juuri nyt suhteellisen rauhallisessa vaiheessa. Pilkkuryhmä AR 3270 on kiertymässä Auringon länsireunalle ja pilkkuryhmä AR 3272 on juuri tullut näkyviin. Molemmat pilkkuryhmät ovat rauhallisia, vaikka niiden magneettinen rakenne mahdollistaisi hieman aktiivisemmankin toiminnan. Ensimmäiselle pilkkuryhmälle ennustetaan 5 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flare. Jos näin käy, silloin purkauksessa vapautuvat nopeat protonit aiheuttavat ainakin maapallon ionosfäärissä voimakkaan ionisoitumispurskeen ja siitä johtuvia ongelmia hf-radiotaajuuksilla.

Nämä revontulet saattoivat ehkä juuri ja juuri näkyä paljain silmin 4.4.2023 kello 23.35 ellei ympäristössä ollut voimakasta valonlähdettä ja silmät olivat sopeutuneet ympäristön valosaasteeseen. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Aurinkotuuli on tällä hetkellä rauhallinen ja suhteelliseen harvaa. Ennustejakson loppua kohti mentäessä tuulen tiheys kasvaa ja nopeus hidastuu ja kohtaamme aurinkotuulen tihentymän. Tihentymä ei kuitenkaan ole kovin voimakas, joten sen ei uskota vaikuttavan erityisen voimakkaasti magneettikenttään.

Ennuste

Yöt 7./8., 8./9. ja 9./10. muodostuvat rauhallisiksi. Indeksien ennustetut lukemat pysyttelevät matalissa lukemissa ja revontulien todennäköisyys Pohjois-Lapin eteläpuolella on hyvin pieni. Pohjois-Lapissa revontulia voidaan nähdä mutta ne ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia. Niitä todennäköisesti voitaneen nähdä yön pimeimpinä hetkinä kello 1 – 2 välillä. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Revontuliennuste 4. – 7.4.2023

Auringossa on aika tavalla keskeisellä paikalla pilkkuryhmä AR 3270, jonka magneettinen luokitus on beeta–gamma–delta. Pilkkuryhmä magneettiset ominaisuudet tekevät siitä mahdollisesti hyvin aktiivisen ryhmän ja sille odotetaankin 5 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkaus ja 5 % mahdollisuutta tuottaa muita protoni-ilmiöitä. Jos nämä odotukset toteutuvat, maapallolla koetaan vähintäänkin HF-radioyhteydessä häiriöitä ja katkoksia. Jos pilkkuryhmässä tapahtuu flarepurkaus ja sen seurauksena CME, niin parin vuorokauden kuluessa se iskeytyy maapallon magneettikenttään aiheuttaen magneettisen myrskyn.

Yöllä 3.4. nähtiin ajoittain heikkoja revontulipurkauksia Tampereella. Suurin osa purkauksista oli niin himmeitä, että ne eivät näkyneet paljain silmin mutta kameran silmää herkempi sensori onnistui niiden tallentamisessa. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Jos mitään edellä kuvatun laista ei tapahdu, maapallon kohtaama aurinkotuuli on harvaa ja suhteellisen hidasta. Näin ollen ennustettavissa oleva avaruussää ei juurikaan tuota voimakkaita magneettisia häiriöitä tai myrskyjä, joten revontulitilanne näyttää muodostuvan rauhalliseksi.

Ennuste

Yöt 4./5., 5./6. ja 6./7. ovat kohtuullisen rauhallisia. Indeksit pysyttelevät tavanomaisissa lukemissaan, jolloin himmeitä revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja mahdollisesti Pohjois-Suomessa. Kameroilla voitaneen havaita himmeää revontulivaloa myös Keski-Suomessa. Muualla revontulia tuskin nähdään.

 

Yön hämäryys

Oulussa yön pimeys päättyy 8. huhtikuuta. Nautinen hämärä alkaa 25.4. ja porvarillinen hämärä alkaa 16. toukokuuta. Oulun on napapiirin eteläpuolella, joten auringonnousut ja -laskut tapahtuvat läpi kesän kuten muinakin vuodenaikoina.

Jyväskylässä siirrytään astronomiseen hämärään 16. huhtikuuta, nautiseen hämärään 4. toukokuuta ja porvarilliseen hämärään 31. toukokuuta.

Tampereella astronominen hämärä alkaa 18. huhtikuuta, nautinen hämärä 7. toukokuuta ja porvarillinen hämärä 6. kesäkuuta.

Helsingissä yön pimeys vaihtuu astronomiseen hämärään 22. huhtikuuta ja nautinen hämärä alkaa 12. toukokuuta. Helsinki on sen verran etelässä, että hämärä ei enää tästä vaalene edes kesäpäivänseisauksen aikaan.

 

 

Revontuliennuste 1. – 4.4.2023

Auringonpilkkuryhmien määrä on viime vuorokausina laskenut tasaisesti. Isot pilkkuryhmät ovat kiertyneet pois näkyvistä ja uusia ryhmiä ei juurikaan ole syntynyt. Pilkkuryhmiä on tällä hetkellä neljä, kaikki alfa ja beeta luokkiin kuuluvia.

30. maaliskuuta kello 22.40 nähtiin Tampereella jonkin verran revontulia. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Pieniä CME-purkauksia on tapahtunut tavanomaisesti mutta yksikään niistä ei ole sellainen, joka vaikuttaisi maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Maapallon kohtaama aurinkotuuli on ollut tiheää mutta lähivuorokausien aikana se on harvenemassa.

Ennuste

Yöt 1./2., 2./3. ja 3./4. muodostuvat tasaisen rauhallisiksi. Indeksien ennusteet kertovat lukemien muodostuvan mataliksi koko ennustejakson ajan, joten rauhallisia revontulia voitaneen nähdä lähinnä Lapissa ja ehkä silloin tällöin Pohjois-Suomessa. Etelämmässä hyvin himmeää revontulivaloa voitaneen havaita ajoittain kameroilla, joiden sensorit ovat ihmissilmää herkempiä.

Pitkäaikainen ennuste kertoo tilanteen pysyvän muuttumattomana yli viikon verran. Tosin, tämä aika on sen verran pitkä, että Auringossa voi esiintyä voimakkaita flare- ja CME-purkauksia ja ne ehtivät vaikuttaa lähiavaruuden tilaan.

Yön hämäryys

Kevät on edennyt jo hyvää alkuun ja sen myötä öinen pimeys on päättymässä. Utsjoella astronominen pimeys päättyi jo 26. maaliskuuta ja siirryttiin astronomiseen hämärään. Etelämpänä pimeät yöt jatkuvat vielä jonkin aikaa.

Seuraavaksi Utsjoella siirrytään astronomisesta hämärästä nautiseen hämärään 11.4. ja porvarilliseen hämärään 28. huhtikuuta. Viimeisen kerran auringonnousu tapahtuu 16. toukokuuta, jonka jälkeen Aurinko on horisontin yläpuolella, kunnes heinäkuun 29. päivän se laskee ensimmäisen kerran kesän aikana.

Sodankylässä astronominen pimeys päättyy 2. huhtikuuta. Astronomien hämärä vaihtuu nautiseen hämärään 18.4. ja porvarilliseen hämärään 7. toukokuuta. Aurinko nousee viimeisen kerran 30. toukokuuta ja laskee seuraavan kerran 14. heinäkuuta.

Rovaniemellä astronomiseen hämärään siirrytään 4. huhtikuuta, nautiseen hämärään 21.4. ja porvarilliseen hämärään 11. toukokuuta.  Kevätkauden viimeinen auringonlasku on 6. kesäkuuta ja seuraava auringonnousu on 7. heinäkuuta.

Revontuliennuste 29. 3. – 1.4.2023

Viime vuorokausina maapallon magneettikenttä on ollut suhteellisen rauhallinen, sillä lähiavaruuden avaruussäässä ei ole tapahtunut mitään sellaista, joka olisi häirinnyt kentän tilaa. Tämän ennustejakson aikana tähän tilaan on odotettavissa jonkinlainen muutos, vaikka mitään dramaattista ei olekaan tulossa.

Kemijärvellä toimiva kirjeenvaihtajamme Tapio Sarpola valokuvasi nämä revontulet 24.3. aamuyöstä. Revontulisäteet tulevat yhden suuntaisina kohti maata, mutta perspektiivi kaventaa ylempänä olevien säteiden näkymiskulmaa. Revontulista punaiset ovat vihreitä korkeammalla. Taivaalla ollut pilvisyys hieman häiritsi kuvaamista. Kuva © Tapio Sarpola /Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus on ollut tavanomaisen rauhallista. Muutama suurempi CME-purkaus on tapahtunut viimeksi kuluneen ennustejakson aikana, mutta ne eivät ole kohdistuneet maapallon päin. Pilkkualueita on tällä hetkellä kuusi, joista kolme (AR 3256, 3262  ja 3265) ovat aktiivisimmat ja tuottavat jonkin verran flarepurkauksia ja pienehköjä CME-pilviä. Näiden osalta tilanne ei ole kovinkaan paljoa muuttumassa tällä ennustejaksolla.

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on ollut näinä muutamina päivinä tiheydeltään harvahkoa. Nyt ennustejakson aikana kohtaamme aurinkotuulen tihentymän, jossa kohtaamistilanteessa magneettikenttään syntyy helposti häiriötila ja kun energisten elektronien määrä magneettikentässä on kohtalainen, häiriö voi näkyä varsin mukavina revontulina.

Ennuste

Yö 29./30. on edelleen rauhallinen. Indeksien lukemat pysyttelevät hyvin matalissa lukemissa, joten rauhallisia revontulia voitaneen havaita lähinnä Pohjois-Lapissa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on lähes olematon.

Yö 30./31. on jo alkuillasta aktiivinen. Kp-indeksi ja sitä seuraavien korkeiden leveyksien K-indeksi kohoavat merkittävästi korkeampiin lukemiin. Ennusteen toteutuessa jo alkuillasta lähtien voidaan nähdä revontulia Pohjois-Suomen ja Keski-Suomen alueella. Myöhemmin illalla myös Lappi ja Etelä-Suomi voivat olla revontulien näkyvyysaluetta. Aamupuolella yötä tilanne hieman rauhoittuu ja revontulia näkynee jälleen vain Keski-Suomesta pohjoiseen.

Yö 31./1. on edellisen yön kaltainen, vain hieman rauhallisempi versio. Illan vaihtuessa yöksi revontulia voitaneen nähdä laajalti Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Tosin myös Keski-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvä ja jos lähiavaruuden tilassa tapahtuu merkittävä muutos, niin silloin revontulia voidaan nähdä etelämpänä. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin vähäinen.

Revontuliennuste 26. – 29.3.2023

Edellisen ennustejakson yön 24./25.3. aikana koettiin todella hieno revontulimyrsky. Kp-indeksin lukema kohosi peräti lukemaan Kp8-, joka tarkoittaa G3-luokan magneettista myrskyä. Tämä näkyi hienoina revontulina koko maassa, sillä Tampereellakin revontulet olivat näkyvissä jopa eteläisellä taivaalla melkoisen alhaalla. Revontulien matalimmat osat tallentuivat aika ajoin eteläkameran kuvakentän yläreunassa.

Revontulet 23.3. päivän iltana Tampereella. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Tällä erää kirkkaimmat revontulet ovat jo ohi ja nyt on palattu tavanomaiseen avaruussään tilaan. Auringossa on seitsemän hyvin rauhallista auringonpilkkuryhmää, joista AR 3256 on yksin luokassa beeta–gamma. Siinä yksittäisiä pilkkuja on 18 ja kokoa pilkkuryhmällä on 300 ppm. Pilkkuryhmän kasvu näyttää kuitenkin pysähtyneen, joten se todennäköisesti on regeneroitumassa ja suurempia flarepurkauksia ei ole odotettavissa. Jotain toimintaa pilkkuryhmässä sentään on, sillä C-luokan flaren esiintymisen todennäköisyys on noin 55 % ja M-luokan 10 %.

IMF-kentän Bz-suunta on vaihtumassa pohjoiseksi tällä ennustejaksolla. Se yleensä tarkoittaa sitä, että revontuliherkkyys on heikko ja suurin osa aurinkotuulesta ohjautuu maapallon magneettikentän ohi.

Ennuste

Yö 26./27. alkuillasta Kp-indeksi on lukemassa Kp3 ja yön aikana se käväisee lukemassa Kp4. Aamuyöllä se kuitenkin palaa hiljalleen alempiin lukemiin. Molemmat K-indeksit (korkeiden ja keskileveyksien) ovat samoilla linjoilla. Revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja hyvällä onnella myös Pohjois-Suomessa aamupuolella yötä. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on lähes olematon.

Yöt 27./28. ja 28./29. ovat ensimmäistä yötä rauhallisempia. Indeksien lukemat pysyttelevät matalissa lukemissa, joten himmeitä revontulia voitaneen odottaa Lapissa. Muualla Suomessa revontulia tuskin nähdään.

Tämän ennustejakson jälkeen tai jopa osittain viimeisen vuorokauden viimeisillä tunneilla muutosta on odotettavissa. Silloin parin vuorokauden aikana on mahdollista päästä jälleen näkemään revontulia muuallakin kuin Lapissa. Mutta palataan tähän seuraavassa ennusteessa.