Revontuliennuste 10. – 13.4.2023

Auringossa on kaksi aktiivista pilkkuryhmää. Vaikka ne eivät vielä ole osoittautuneet kovinkaan voimakkaiksi, niin pilkkuryhmä AR 3272 eteläisellä pallonpuoliskolla on tuottanut viime vuorokauden aikana kahdeksan C-luokan flarepurkausta. Pilkkuryhmän koko on kasvanut myös merkittävästi ja kasvu näyttää jatkuvan.

Auringosta on havaittu myös lähteneen kaksi CME-purkausta, joiden laajuus on yli 90 astetta. Tämä tarkoittaa sitä, että CME-pilvi on joko tulossa ainakin osittain kohti meitä tai on menossa juuri päinvastaiseen suuntaan. Jälkimmäinen CME, havaittiin ensikerran eilen kello 11.48 UTC aikaa, on nopea ja se saavuttaneen maapallon radan jo ensiyön aikana. Pilvi ei kuitenkaan vaikuta kovinkaan tiheältä, joten sen vaikutukset jäänevät vähäisiksi. Vaikutusta voi kuitenkin tehostaa se, että maapalloa on samaan aikaan lähestymässä aurinkotuulen tihentymä ja nämä yhdessä voivat saada aikaan pienen magneettisen häiriön.

Ennuste

Yö 10./11. muodostunee tavanomaiseksi. Kp-indeksin odotetaan saavuttavan lukeman 3, jolloin revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa herkillä kameroilla voidaan tavoittaa himmeähköä revontuliavaloa. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 11./12. on ehkä tämä ennustejakson aktiivisin, vaikka ero ennusteessa edelliseen yöhön on hyvin pieni. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomen leveydelle asti ja Etelä-Suomen pohjoisosissa revontulien havaitseminen kameroilla on mahdollista. Etelämpänä revontulien näkymisen todennäköisyys on pieni.

Yö 12./13. näyttäisi muodostuvan jälleen ensimmäisen yön kaltaiseksi. Pohjois-Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta todennäköisyys on pieni. Etelä-Lapissa yön tummuus riittäneen revontulien näkymiseen mutta Pohjois-Lapin taivas taitaa olla liian valoisa himmeiden revontulien näkemiselle.

 

Revontuliennuste 7. – 10.4.2023

Auringon toiminta on juuri nyt suhteellisen rauhallisessa vaiheessa. Pilkkuryhmä AR 3270 on kiertymässä Auringon länsireunalle ja pilkkuryhmä AR 3272 on juuri tullut näkyviin. Molemmat pilkkuryhmät ovat rauhallisia, vaikka niiden magneettinen rakenne mahdollistaisi hieman aktiivisemmankin toiminnan. Ensimmäiselle pilkkuryhmälle ennustetaan 5 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flare. Jos näin käy, silloin purkauksessa vapautuvat nopeat protonit aiheuttavat ainakin maapallon ionosfäärissä voimakkaan ionisoitumispurskeen ja siitä johtuvia ongelmia hf-radiotaajuuksilla.

Nämä revontulet saattoivat ehkä juuri ja juuri näkyä paljain silmin 4.4.2023 kello 23.35 ellei ympäristössä ollut voimakasta valonlähdettä ja silmät olivat sopeutuneet ympäristön valosaasteeseen. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Aurinkotuuli on tällä hetkellä rauhallinen ja suhteelliseen harvaa. Ennustejakson loppua kohti mentäessä tuulen tiheys kasvaa ja nopeus hidastuu ja kohtaamme aurinkotuulen tihentymän. Tihentymä ei kuitenkaan ole kovin voimakas, joten sen ei uskota vaikuttavan erityisen voimakkaasti magneettikenttään.

Ennuste

Yöt 7./8., 8./9. ja 9./10. muodostuvat rauhallisiksi. Indeksien ennustetut lukemat pysyttelevät matalissa lukemissa ja revontulien todennäköisyys Pohjois-Lapin eteläpuolella on hyvin pieni. Pohjois-Lapissa revontulia voidaan nähdä mutta ne ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia. Niitä todennäköisesti voitaneen nähdä yön pimeimpinä hetkinä kello 1 – 2 välillä. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Revontuliennuste 4. – 7.4.2023

Auringossa on aika tavalla keskeisellä paikalla pilkkuryhmä AR 3270, jonka magneettinen luokitus on beeta–gamma–delta. Pilkkuryhmä magneettiset ominaisuudet tekevät siitä mahdollisesti hyvin aktiivisen ryhmän ja sille odotetaankin 5 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkaus ja 5 % mahdollisuutta tuottaa muita protoni-ilmiöitä. Jos nämä odotukset toteutuvat, maapallolla koetaan vähintäänkin HF-radioyhteydessä häiriöitä ja katkoksia. Jos pilkkuryhmässä tapahtuu flarepurkaus ja sen seurauksena CME, niin parin vuorokauden kuluessa se iskeytyy maapallon magneettikenttään aiheuttaen magneettisen myrskyn.

Yöllä 3.4. nähtiin ajoittain heikkoja revontulipurkauksia Tampereella. Suurin osa purkauksista oli niin himmeitä, että ne eivät näkyneet paljain silmin mutta kameran silmää herkempi sensori onnistui niiden tallentamisessa. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Jos mitään edellä kuvatun laista ei tapahdu, maapallon kohtaama aurinkotuuli on harvaa ja suhteellisen hidasta. Näin ollen ennustettavissa oleva avaruussää ei juurikaan tuota voimakkaita magneettisia häiriöitä tai myrskyjä, joten revontulitilanne näyttää muodostuvan rauhalliseksi.

Ennuste

Yöt 4./5., 5./6. ja 6./7. ovat kohtuullisen rauhallisia. Indeksit pysyttelevät tavanomaisissa lukemissaan, jolloin himmeitä revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja mahdollisesti Pohjois-Suomessa. Kameroilla voitaneen havaita himmeää revontulivaloa myös Keski-Suomessa. Muualla revontulia tuskin nähdään.

 

Yön hämäryys

Oulussa yön pimeys päättyy 8. huhtikuuta. Nautinen hämärä alkaa 25.4. ja porvarillinen hämärä alkaa 16. toukokuuta. Oulun on napapiirin eteläpuolella, joten auringonnousut ja -laskut tapahtuvat läpi kesän kuten muinakin vuodenaikoina.

Jyväskylässä siirrytään astronomiseen hämärään 16. huhtikuuta, nautiseen hämärään 4. toukokuuta ja porvarilliseen hämärään 31. toukokuuta.

Tampereella astronominen hämärä alkaa 18. huhtikuuta, nautinen hämärä 7. toukokuuta ja porvarillinen hämärä 6. kesäkuuta.

Helsingissä yön pimeys vaihtuu astronomiseen hämärään 22. huhtikuuta ja nautinen hämärä alkaa 12. toukokuuta. Helsinki on sen verran etelässä, että hämärä ei enää tästä vaalene edes kesäpäivänseisauksen aikaan.

 

 

Revontuliennuste 1. – 4.4.2023

Auringonpilkkuryhmien määrä on viime vuorokausina laskenut tasaisesti. Isot pilkkuryhmät ovat kiertyneet pois näkyvistä ja uusia ryhmiä ei juurikaan ole syntynyt. Pilkkuryhmiä on tällä hetkellä neljä, kaikki alfa ja beeta luokkiin kuuluvia.

30. maaliskuuta kello 22.40 nähtiin Tampereella jonkin verran revontulia. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Pieniä CME-purkauksia on tapahtunut tavanomaisesti mutta yksikään niistä ei ole sellainen, joka vaikuttaisi maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Maapallon kohtaama aurinkotuuli on ollut tiheää mutta lähivuorokausien aikana se on harvenemassa.

Ennuste

Yöt 1./2., 2./3. ja 3./4. muodostuvat tasaisen rauhallisiksi. Indeksien ennusteet kertovat lukemien muodostuvan mataliksi koko ennustejakson ajan, joten rauhallisia revontulia voitaneen nähdä lähinnä Lapissa ja ehkä silloin tällöin Pohjois-Suomessa. Etelämmässä hyvin himmeää revontulivaloa voitaneen havaita ajoittain kameroilla, joiden sensorit ovat ihmissilmää herkempiä.

Pitkäaikainen ennuste kertoo tilanteen pysyvän muuttumattomana yli viikon verran. Tosin, tämä aika on sen verran pitkä, että Auringossa voi esiintyä voimakkaita flare- ja CME-purkauksia ja ne ehtivät vaikuttaa lähiavaruuden tilaan.

Yön hämäryys

Kevät on edennyt jo hyvää alkuun ja sen myötä öinen pimeys on päättymässä. Utsjoella astronominen pimeys päättyi jo 26. maaliskuuta ja siirryttiin astronomiseen hämärään. Etelämpänä pimeät yöt jatkuvat vielä jonkin aikaa.

Seuraavaksi Utsjoella siirrytään astronomisesta hämärästä nautiseen hämärään 11.4. ja porvarilliseen hämärään 28. huhtikuuta. Viimeisen kerran auringonnousu tapahtuu 16. toukokuuta, jonka jälkeen Aurinko on horisontin yläpuolella, kunnes heinäkuun 29. päivän se laskee ensimmäisen kerran kesän aikana.

Sodankylässä astronominen pimeys päättyy 2. huhtikuuta. Astronomien hämärä vaihtuu nautiseen hämärään 18.4. ja porvarilliseen hämärään 7. toukokuuta. Aurinko nousee viimeisen kerran 30. toukokuuta ja laskee seuraavan kerran 14. heinäkuuta.

Rovaniemellä astronomiseen hämärään siirrytään 4. huhtikuuta, nautiseen hämärään 21.4. ja porvarilliseen hämärään 11. toukokuuta.  Kevätkauden viimeinen auringonlasku on 6. kesäkuuta ja seuraava auringonnousu on 7. heinäkuuta.

Revontuliennuste 29. 3. – 1.4.2023

Viime vuorokausina maapallon magneettikenttä on ollut suhteellisen rauhallinen, sillä lähiavaruuden avaruussäässä ei ole tapahtunut mitään sellaista, joka olisi häirinnyt kentän tilaa. Tämän ennustejakson aikana tähän tilaan on odotettavissa jonkinlainen muutos, vaikka mitään dramaattista ei olekaan tulossa.

Kemijärvellä toimiva kirjeenvaihtajamme Tapio Sarpola valokuvasi nämä revontulet 24.3. aamuyöstä. Revontulisäteet tulevat yhden suuntaisina kohti maata, mutta perspektiivi kaventaa ylempänä olevien säteiden näkymiskulmaa. Revontulista punaiset ovat vihreitä korkeammalla. Taivaalla ollut pilvisyys hieman häiritsi kuvaamista. Kuva © Tapio Sarpola /Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus on ollut tavanomaisen rauhallista. Muutama suurempi CME-purkaus on tapahtunut viimeksi kuluneen ennustejakson aikana, mutta ne eivät ole kohdistuneet maapallon päin. Pilkkualueita on tällä hetkellä kuusi, joista kolme (AR 3256, 3262  ja 3265) ovat aktiivisimmat ja tuottavat jonkin verran flarepurkauksia ja pienehköjä CME-pilviä. Näiden osalta tilanne ei ole kovinkaan paljoa muuttumassa tällä ennustejaksolla.

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on ollut näinä muutamina päivinä tiheydeltään harvahkoa. Nyt ennustejakson aikana kohtaamme aurinkotuulen tihentymän, jossa kohtaamistilanteessa magneettikenttään syntyy helposti häiriötila ja kun energisten elektronien määrä magneettikentässä on kohtalainen, häiriö voi näkyä varsin mukavina revontulina.

Ennuste

Yö 29./30. on edelleen rauhallinen. Indeksien lukemat pysyttelevät hyvin matalissa lukemissa, joten rauhallisia revontulia voitaneen havaita lähinnä Pohjois-Lapissa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on lähes olematon.

Yö 30./31. on jo alkuillasta aktiivinen. Kp-indeksi ja sitä seuraavien korkeiden leveyksien K-indeksi kohoavat merkittävästi korkeampiin lukemiin. Ennusteen toteutuessa jo alkuillasta lähtien voidaan nähdä revontulia Pohjois-Suomen ja Keski-Suomen alueella. Myöhemmin illalla myös Lappi ja Etelä-Suomi voivat olla revontulien näkyvyysaluetta. Aamupuolella yötä tilanne hieman rauhoittuu ja revontulia näkynee jälleen vain Keski-Suomesta pohjoiseen.

Yö 31./1. on edellisen yön kaltainen, vain hieman rauhallisempi versio. Illan vaihtuessa yöksi revontulia voitaneen nähdä laajalti Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Tosin myös Keski-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvä ja jos lähiavaruuden tilassa tapahtuu merkittävä muutos, niin silloin revontulia voidaan nähdä etelämpänä. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin vähäinen.

Revontuliennuste 26. – 29.3.2023

Edellisen ennustejakson yön 24./25.3. aikana koettiin todella hieno revontulimyrsky. Kp-indeksin lukema kohosi peräti lukemaan Kp8-, joka tarkoittaa G3-luokan magneettista myrskyä. Tämä näkyi hienoina revontulina koko maassa, sillä Tampereellakin revontulet olivat näkyvissä jopa eteläisellä taivaalla melkoisen alhaalla. Revontulien matalimmat osat tallentuivat aika ajoin eteläkameran kuvakentän yläreunassa.

Revontulet 23.3. päivän iltana Tampereella. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Tällä erää kirkkaimmat revontulet ovat jo ohi ja nyt on palattu tavanomaiseen avaruussään tilaan. Auringossa on seitsemän hyvin rauhallista auringonpilkkuryhmää, joista AR 3256 on yksin luokassa beeta–gamma. Siinä yksittäisiä pilkkuja on 18 ja kokoa pilkkuryhmällä on 300 ppm. Pilkkuryhmän kasvu näyttää kuitenkin pysähtyneen, joten se todennäköisesti on regeneroitumassa ja suurempia flarepurkauksia ei ole odotettavissa. Jotain toimintaa pilkkuryhmässä sentään on, sillä C-luokan flaren esiintymisen todennäköisyys on noin 55 % ja M-luokan 10 %.

IMF-kentän Bz-suunta on vaihtumassa pohjoiseksi tällä ennustejaksolla. Se yleensä tarkoittaa sitä, että revontuliherkkyys on heikko ja suurin osa aurinkotuulesta ohjautuu maapallon magneettikentän ohi.

Ennuste

Yö 26./27. alkuillasta Kp-indeksi on lukemassa Kp3 ja yön aikana se käväisee lukemassa Kp4. Aamuyöllä se kuitenkin palaa hiljalleen alempiin lukemiin. Molemmat K-indeksit (korkeiden ja keskileveyksien) ovat samoilla linjoilla. Revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja hyvällä onnella myös Pohjois-Suomessa aamupuolella yötä. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on lähes olematon.

Yöt 27./28. ja 28./29. ovat ensimmäistä yötä rauhallisempia. Indeksien lukemat pysyttelevät matalissa lukemissa, joten himmeitä revontulia voitaneen odottaa Lapissa. Muualla Suomessa revontulia tuskin nähdään.

Tämän ennustejakson jälkeen tai jopa osittain viimeisen vuorokauden viimeisillä tunneilla muutosta on odotettavissa. Silloin parin vuorokauden aikana on mahdollista päästä jälleen näkemään revontulia muuallakin kuin Lapissa. Mutta palataan tähän seuraavassa ennusteessa. 

Revontuliennuste 23. – 26.3.2023

NOOA SWPC on antanut geomagneettisesta myrskystä varoituksen. Varoituksen mukaan 23. päivän aikana saavutetaan G1-luokan magneettinen myrsky, 24.3, saavutetaan G2- ja 25.3. G1-luokan myrkyt. Myrsky aiheuttanee Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla oleva laaja korona-aukko, joka voisi suuntautua kohti Maata. Vaikka Auringon eteläinen pallonpuolisko on kohti Maata (n. 7 astetta) voi olla, että korona-aukko on hieman liian etelässä osuakseen ainakaan tehokkaasti maapallon magneettikenttään. Näin ollen magneettisen myrskyn voimakkuus ei ehkä muodostu aivan ennusteen mukaiseksi.

IMF-kentän suunta on kääntymässä. Tip-point on 25.3. -vuorokauden aikana. Tällä hetkellä maapallon on kohtaamassa laajan aurinkotuulen tihentymän, johon liittyy magneettikentän suunnan muutos etelästä pohjoiseen.

Kumpi näistä kahdesta tosilleen vastakkaisista ilmiöistä (korona-aukko ja aurinkotuulen tihentymä) pääsee hallitsemaan Maan magneettikenttää, jäänee nähtäväksi. Tilanteen kaaosmaisuus vaikeuttaa ennusteen laatimista.

Ennuste

Yö 23./24. näyttäisi muodostuvan hyvin aktiiviseksi. Kp-indeksi ennustetaan kohoavan jo alkuillasta lukemaan 4 ja kohoaminen jatkuu yötä lähestyttäessä. Vuorokauden vaihtuessa ennusteen mukaan on saavutettu jo myrskylukema G1 ja aamupuolella yötä jopa G2. Aamun valjettua myrsky alkaa laantua. 

Jos ennuste toteutuu, revontulia voitaneen nähdä yön aikana koko maassa. Iltayöstä etenkin Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ilmaantuvat taivaalle heti pimeän tai riittävän hämärä alkaessa. Etelämpänä täytyy odotella vuorokauden vaihtumiseen ennen kuin kirkkaammat revontulet ovat näkyvissä. Revontulet pysyttelevät taivaalla aina aamuhämärään asti.

Yö 24./25. on edellistä yötä paljon rauhallisempi. Kp-indeksin ennustetaan saavuttavan lukeman 4 tai 5 aamupuolella yötä. Jos ennuste toteutuu, suhteellisen rauhallisia revontulia voitaneen nähdä Keski-Suomesta Lappiin alueella. Etelä-Suomen pohjoisosassa matalalla näkyvät himmeät revontulet ovat mahdollisia yön aikana.

Yö 25./26. Edellisten öiden jäljiltä Maan magneettikenttä on edelleen jonkin verran rauhaton. Kp-indeksin ennustetaan saavuttavan yön aikana lukeman 4+, joka mahdollistaisi toteutuessaan revontulien näkymisen Keski-Suomea ja hyvällä onnella jopa Etelä-Suomen pohjoisosissa. Revontulet ovat kuitenkin rauhallisia ja voivat olla näkymättä pitkiä aikoja ja mahdolliset purkaukset ovat lyhytaikaisia.

Revontuliennuste 20. – 23.3.2023

Auringon aktiivisuus näyttää jatkuvan rauhallisena lähivuorokausien aikana. Pilkkuryhmiä on kuusi, jotka kuitenkin kaikki ovat rauhallisesti käyttäytyviä alfa- ja beetaluokkiin kuuluvia ryhmiä. Maan kiertoradalle on saapumassa pienehkä CME-purkauspilvi, mutta se menee suurimmaksi osaksi eteläpuolelta ohi. Tämä pilven vaikutus Maan magneettikentässä on minimaalinen. IMF-kentän Bz-komponentti on etelään ja satelliittien mittaama magneettikentän Bz-suunta on vaihdellut lyhyellä jaksolla pohjoisen ja etelän välillä.

Ennuste

Yöt 20./21. ja 21./22. ovat hyvin rauhallisia. Kp-indeksin ennuste kertoo molempien öiden aikana saavutettavan indeksi arvon olevan maksimissaan noin 3. Jos ennuste toteutuu, revontulien mahdollisuus Lapissa on hyvä, Pohjois-Suomessa kohtalainen ja Keski-Suomessa pienehkö. Etelämpänä revontulet eivät ole todennäköisiä.

Yö 22./23. on edellisiä öitä rauhallisempi. Kp-indeksi odotetaan asettuva lukeman 2 alapuolelle, joten revontulien mahdollisuus Pohjois-Lapissa on pieni. Etelämpänä revontulia tuskin näkyy.

Revontuliennuste 17. – 20.3.2023

Parina yönä edellisen ennustejakson aikana revontulet olivat suhteellisen voimakkaita. Tämä tilanne syntyi, kun maapallo kohtasi aurinkotuulen tihentymän (CIR) ja samaan aikaa pari pienehköä CME-pilveä saapui Maan kohdalle. Nämä kohottivat Kp-indeksin lukemaan 6- molempina öinä ja etenkin 15./16. yönä tämä tapahtui kello 23 aikoihin Suomen aikaan. Tampereella sää oli osittain selkeä, joten revontulet tallentuivat kameraan hienosti.

Tällaiset revontulet näkyivät Tampereella 15./16. yönä puolenyön jälkeen. Revontulia näkyi koko yön ajan vaikka välillä ne tietysti olivat himmeitä kaaria. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Nyt tilanne on rauhoittunut. Maapallon kohtaama aurinkotuuli harvaa, vaikka nopeus on keskimääräistä suurempaa. Lisäksi tämä tilanne vallitsee useampia vuorokausia, siis jopa vielä seuraavallekin ennustejaksolle. Pariin vuorokauteen Auringossa ei ole tapahtunut suurempia CME-purkauksiakaan, joten ei ole näkyvissä edes mitään sellaista mikä muuttaisi tilannetta merkittävästi.

Ennuste

Yöt 17./18., 18./19. ja 19./20. muodostuvat rauhallisiksi. Indeksien lukemat pysyttelevät hyvin matalina, joten revontulien mahdollisuus on Pohjois-Lapissa hyvin pieni. Etelämpänä tilanne näyttää siltä, että revontulia ei taivaalla nähdä.

 

Revontuliennuste 14. – 17.3.2023

Eilen Auringossa tapahtui hyvin voimakas CME-purkaus. Purkauksen voimakkuutta kuvailtiin Spaceweather.com sivustolla kerran vuosikymmenessä tapahtuvaksi. Purkaus oli 360°:een halo eli se oli aivan keskeisesti linjalla Maa – Aurinko. Hiukkasnopeudeksi mitattiin jopa 3 000 km/s. Vaikka jokainen meistä pitääkin revontulista, niin onneksi purkaus tapahtui Auringon toisella puolella ja CME-pilven liikesuunta vie sen meistä poispäin. Maata kohti tulessaan se olisi vaikuttanut voimakkaasti niin tietoliikenteeseen kuin satelliittien toimintaan.

CME-purkaus näky SOHOn LASCO-kameroissa energisten hiukkasten aiheuttamina kirkkaina pisteinä ja viiruina. Kuva SOHO.

Purkauksen voimasta kertoo jotakin se, että vaikka purkaus tapahtui meille näkymättömissä, avaruudessa olevat avaruussäätä havaitsevat luotaimet havaitsivat kohonneita protonipitoisuuksia ja kuvissa ne näkyvät valkeina pisteinä energisen protonin osuttua kuvasensorin pikseleihin. Lisäksi napa-alueiden yllä ionosfäärissä havaittiin ionisaation lisääntymistä ja radiohäiriöitä esiintyi varattujen hiukkasten ohjautuessa magneettikentässä napojen synnyttämään nieluun.

Ennuste

Kolmen vuorokauden revontuliennusteen mukaan pari seuraavaa yötä muodostuvat jälleen hyvin aktiivisiksi.

Yöt 14./15. ja 15./16. Kp- ja K-indeksit kohoavat myrskylukemiin (Kp5) ja jopa keskileveyksien K-indeksissä vastaava nousu tapahtuu ennusteen mukaan. Tavallisesti keskileveyksien K-indeksi kohoaa myrskylukemiin hyvin harvoin, ja vain silloin kun Kp- ja korkeiden leveyksien K-indeksit kohoa voimakkaan tai jopa rajun myrskyn lukemiin.

Revontulia pitäisi näkyä heti pimeän laskeuduttua Lapissa. Iltayön aikana revontulia näkyy aina vain etelämpänä ja viimeistään aamuyöllä niitä pitäisi näkyä aivan etelärannikkoa myöten. Molempien öiden ennusteet ovat lähes samanlaisia. Aamuhämärissä magneettinen myrsky alkaa laantua ja saavuttaa miniminsä ennen iltaa.

Yö 16./17. näyttäisi muodostuvan vastakohdaksi kahdelle edeltävälle yölle. Molemmat indeksi pysyttelevät hyvin matalissa lukemissa ja revontulien mahdollisuus on jonkinlainen lähinnä Pohjois-Lapissa. Etelä-Lapissa revontulien todennäköisyys on pieni ja muualla olematon.