Auringon aktiivisuus on ollut edelleen hyvin vähäistä. Pieni mahdollisuus on olemassa, että aktiivisuus lisääntyisi lähivuorokausina johtuen uudesta pilkkuryhmästä 4566, joka on luokiteltu magneettisesti beeta-gamma-delta:ksi. Tämä pilkkuryhmän koko on nopeassa kasvussa, ollen nyt 100 MH, mutta viimeksi kuluneen vuorokauden aikana se on saanut lisää pinta-alaa 70 MH. Pilkkuryhmälle ennustetaan C/M/X/protonit 40/15/5/1 prosentin todennäköisyyksiä.
Auringonpilkkujakson 25 eteneminen on nyt laskevalla rampilla,
jolloin Auringossa voi olla pitkiäkin matalan aktiivisuuden
ajanjaksoja. Isommassa mittakaavassa Auringon toiminta voi olla vielä
hyvin aktiivista ja auringonpilkut voivat tuottaa voimakkaita
flarepurkauksia. Kaikkien aikojen voimakkain flarepurkaus X40
havaittiin marraskuun 3. päivänä 2003, jolloin oltiin pikkujakson
23 laskevalla rampilla ja hieman nykyistä pilkkujaksoa alemmalla
aktiivisuustasolla. Kuva SpaceweatherLive.com.
Auringossa on kaksi muutakin pilkkuryhmää, mutta ne molemmat ovat alfa-tyyppiä, eikä niiden aktiivisuuden odoteta kohoavan kovinkaan korkeisiin lukemiin. Viimeksi kuluneen kolmen vuorokauden aikana Auringossa on havaittu vain kaksi C1.1 -luokan flarepurkausta.
Maata kohti tulevia CME-purkauspilviä ei ole havaittu.
Auringon itäpuoliskolla ekvaattorin ylittäen on laajahko (31 475 MH) korona-aukko, jonka polaarisuus on negatiivinen. Sen vaikutus lähivuorokausien Maan lähiavaruuden avaruussäähän näyttäisi muodostuvan kohtalaisen heikoksi.
Aurinkotuulen nopeus tällä hetkellä on noin 360 km/s ja tiheys 2,4 p/cm³. IMF-kentän voimakkuus on noin 6 nT ja Bz-komponentin suunta on pohjoiseen ja voimakkuus noin 4 nT. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Bz on vollut suunnaltaa kohti etelään suurimman osan ajasta ja kenttävoimakkuus on ollut 2 – 3 nT.
Energisten (>2 MeV) elektronien määrä geosynkronisella radalla mitattuna oli eilen 4077 pfu. Energisten (>10 MeV) protonien määrä on taustatasolla.
Kaikkien indeksien lukemat ovat olleet matalissa lukemissa pari viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Kp-indeksin ja korkeiden leveyksien K-indeksin ennustetaan pysyttelevän lukemissa 1 – 2, joten kovinkaan voimakasta revontulitoimintaa ei liene odotettavissa. Kaiken lisäksi lukema 2 esiintyy Suomen aikaan päivällä, johtuen magneettikenttä reagoinnista aurinkotuulen luomaan dynaamiseen paineeseen. Tämän vaikutuksesta magneettikenttä hieman litistyy erityisesti Pohjois-Amerikan yläpuolella. Tämä taas johtuu maapallon magneettikentän rakenteesta.
Avaruussäähän vaikutta laaja ja kohtalaisen tiheä CIR-virtaus, jonka maapallon kohtaa huomenna. Sen ajoituksessa on eri ennustemallien mukaan hieman eroja, mutta kun se tapahtuu, aurinkotuulen nopeus kohoaa noin 700 km/s lukemaan.
Ennuste
Yöt 4./5. ja 5./6. Revontulet ovat mahdollisia Lapista Pohjois-Suomeen alueella. Hetkittäin myös Keski-Suomessa on pieni mahdollisuus himmeiden revontulien havaitsemiseen. Etelämpänä revontulia ei nähdä.
Yö 6./7. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja ajoittain Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia, avaruussään pysytellä tämän päivän kaltaisena, tuskin nähdään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti